Miten meni pääsykoe?

Miten sulla verotehtävä tärppinä kun ei ollut pääsykoekirjallisuudessa? Hatustako vedit

Olihan siellä kuitenkin kirjan selkeimmistä asioita yksinkertaisia kysymyksiä

Oikeuksien väärinkäytön kielto oli kyllä mun mielestä oikea lähestymiskulma. Toivotaan niin :)

Vihapuhejutussa mainitsin Halla-aho -tapauksen ja Norwood vs. UK:n. Mun mielestä se väkivaltaan yllytys on ainakin ihan oleellinen tieto ja mainitsin myös tuon yhteiskunnallisen aseman. Ja väkivaltaisen kansallismielisyyden.
Vastuuvakuutukseen laitoin vuoden vanhenemisajan, mutta siis niin että korvausoikeus ei ollut vielä vanhentunut, koska se yrityksen heppu tuli tavallaan tietoiseksi siitä vakuutuksesta vasta myöhemmin. Vai onko se omaa syytä, että oli unohtanut sen vakuutuksen olemassaolon?

No mä laitoin myös vuoden vanhenemisajan, mutta siihen yhteyteen, että se alkaa juosta joko tapahtumasta tai siitä kun yhtiö on tullut tietoiseksi tai olisi pitänyt tulla tietoiseksi. Eli koska unohti, se jäi omaksi syyksi ja menetti määräajan umpeuduttua oikeuden saada korvauksia.

Minua nyt häiritsee suhteettoman iso vastausalue b-kohtaan siinä vahingonkorvauskysymyksessä. Mitä kaikkea siihen mahtoi kuulua?

Törkeä pahoinpitely, kavallus, petos/törkeä petos

Törkeä pahoinpitely, petos ja kavallus

Siis miksi olisi vain petos? Muistaakseni siinä tuomiossa luki törkeydestä jotain... Meniköhän se(kin) pieleen........

Luki kyllä niin. Käytännössä vastaavissa tapauksissa on nostettu syyte törkeästä petoksesta, osa on mennyt läpi petoksena, osa taas törkeänä petoksena, ja joissain Kelalta toistakymmentä tuhatta euroa kupanneiden tapauksissa KKO on päätynyt pelkkään petokseen, vaikka alemmissa siis tuomittu toisin.

28.6

Nimenomaan joutuu maksamaan kun ei ostanut vähintään 50%.

Eikö siellä puhuttu että kun ei ole _aiemmin_ omistanut puolta kiinteistöstä. Vastasin että mies on verovelvollinen, oli yli 40v, nainen alle.

Ksssggg kirjoitti:

Eikö siellä puhuttu että kun ei ole _aiemmin_ omistanut puolta kiinteistöstä. Vastasin että mies on verovelvollinen, oli yli 40v, nainen alle.

Ensiasunnon ostajana sinun ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

Olet kaupantekohetkellä 18–39-vuotias.
Omistat kaupan jälkeen asunnosta 50 % tai enemmän. (Nainen osti alle 50%, joutuu siis maksamaan? Vai ostiko nainen sen 55%?)
Ostat asunnon vakituiseksi asunnoksesi ja muutat siihen 6 kuukauden kuluessa kaupanteosta.
Et ole aiemmin omistanut mistään asunto-osakkeesta tai asuinrakennuksesta 50 %:a tai enempää.

Vastasin, että kumpikin verovelvollisia, koska kummallakaan ei ole ensiasunnon ostoperusteeseen mahdollisuutta, mies yli 40 ja naisen omistusosa liian pieni.

juuri näin

Yllytys laitoin ja isoäiti kohtaan että 8000, koska omansa ja myöhästyneestä viivästys, joka voi olla max 100%

Samasama kirjoitti:

Yllytys laitoin ja isoäiti kohtaan että 8000, koska omansa ja myöhästyneestä viivästys, joka voi olla max 100%

Mut perinnöst ei makseta tota veroa ;)

Mä puhuin yleisestä tuottamusvastuusta ja syy-seurausyhteydestä. Mitä siihen olisi pitänyt kertoa niistä korvauksista, itse luettelin vaan mitä korvauksia se voi teoriassa saada henkilövahingoista. Rikosoikeusessee meni oikeuden väärinkäytön kiellolla, työttömyysetuuksissa poikkeauksena rajatyöntekijät, sesonkityöntekijät ja poikkeuksen poikkeuksena osa-aikaisesti työttömät rajatyöntekijät. Tosin eipä noilla esseillä nyt tunnut mitään tekevän kun monivalinnan meni peffalleen.

Luettelin edellytykset (3) ja johtopäätöksenä ei voinut hakea korvausta suoraan vakuutuksenantajalta. Vastaustilaa oli vähän nii ei siihen kauheesti voinu selitellä.

-1 kaikista.
Kirjoitin mitä asetus tarkoittaa, sen henkilöllisen soveltamisalan, mitä vaaditaan kausien täyttymiseen ja millä perusteella ne lasketaan yhteen sekä kolmannen maan kansalaisen asemasta yhdistelmälupadirektiivin näkökulmasta. Sitten käsittelin poikkeukset eli raja-ja kausityöntekijät.

Sta kirjoitti:

-1 kaikista.
Kirjoitin mitä asetus tarkoittaa, sen henkilöllisen soveltamisalan, mitä vaaditaan kausien täyttymiseen ja millä perusteella ne lasketaan yhteen sekä kolmannen maan kansalaisen asemasta yhdistelmälupadirektiivin näkökulmasta. Sitten käsittelin poikkeukset eli raja-ja kausityöntekijät.

Lue lisää

Kiitos! Oma vastaukseni oli suhteellisen ok, mutta liian epäselvin ilmaisuin kyhätty. Laitoin kuitenkin rajatyöntekijän määritelmän ihan ok, samoin työntekijän ja IHA:n kausien rinnastamisen, jos ja jos. Lööpertelin kyllä maastavietävyydenkin 3-6 kk pidennyksineen, vaikkei olisi pitänyt. Kirjaa luku-urakan alussa tutkaillessa en oikein hahmottanut, oliko em. maastavietävyys edes sovellettavissa kausityöntekijöihin vai kaikkiin, mutta se nyt ei liity valintakokeeseen millään tavalla :D

Sta kirjoitti:

-1 kaikista.
Kirjoitin mitä asetus tarkoittaa, sen henkilöllisen soveltamisalan, mitä vaaditaan kausien täyttymiseen ja millä perusteella ne lasketaan yhteen sekä kolmannen maan kansalaisen asemasta yhdistelmälupadirektiivin näkökulmasta. Sitten käsittelin poikkeukset eli raja-ja kausityöntekijät.

Lue lisää

Okei, multa jäi soveltamisala kokonaan. Ei se ois mitenkään mahtunu siihen. Huomasin ohjeista, että kiellettiin päällekkäin kirjoittaminen riville, ilmeisesti vuosien varrella on käytetty vähän luovuutta...

Anki kirjoitti:

Kiitos! Oma vastaukseni oli suhteellisen ok, mutta liian epäselvin ilmaisuin kyhätty. Laitoin kuitenkin rajatyöntekijän määritelmän ihan ok, samoin työntekijän ja IHA:n kausien rinnastamisen, jos ja jos. Lööpertelin kyllä maastavietävyydenkin 3-6 kk pidennyksineen, vaikkei olisi pitänyt. Kirjaa luku-urakan alussa tutkaillessa en oikein hahmottanut, oliko em. maastavietävyys edes sovellettavissa kausityöntekijöihin vai kaikkiin, mutta se nyt ei liity valintakokeeseen millään tavalla :D

Lue lisää

Eikös ohjeissa nimenomaan ole kielletty kirjoittamasta ylimääräistä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, näyttää vahvasti siltä, että menee ensi vuoteen joten voisi aloittaa valmistautumisen jo näin vuotta etukäteen. Olisi mukava kuulla, sakotetaanko niitä pisteitä oikeasti vaikka laittaisi vähän ylimääräistä siihen vastaukseen, vai jäävätkö ne vain huomiotta. Jos on vähänkin isompi käsiala, niin jää ylimääräiset kirjoittamatta.

No juu, piti itsekin tarkistaa vastausohjeista juurikin kyseisen tehtävän osalta, saako riville kirjoittaa päällekkäin vai ei. Sain kaiken, mitä Sta edellä luetteli mahtumaan (ja jopa nuo epäoleellisetkin horinat) vastaustilaan. Sitä en tosin tiedä, minkälaisella suurennuslasilla joku sen tekstin mahdollisesti joutuu lukemaan.

asdasd kirjoitti:

Eikös ohjeissa nimenomaan ole kielletty kirjoittamasta ylimääräistä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, näyttää vahvasti siltä, että menee ensi vuoteen joten voisi aloittaa valmistautumisen jo näin vuotta etukäteen. Olisi mukava kuulla, sakotetaanko niitä pisteitä oikeasti vaikka laittaisi vähän ylimääräistä siihen vastaukseen, vai jäävätkö ne vain huomiotta. Jos on vähänkin isompi käsiala, niin jää ylimääräiset kirjoittamatta.

Lue lisää

Jaa-a. En kyllä usko, että sakotetaan kyseisessä tehtävässä ainakaan, jos on esittänyt lisäpupinat suluissa, kuten itse tein, eikä vastauksen ydinsisältö muutu. Vaan sepä selviää kesäkuun lopussa :-) Tehtävässä luki, ettei tarvitse sepostaa em. seikkoja, eli ei kielletty, mutta selvää on, että turha tieto oli kyseessä tehtävänantoa ajatellen.

Sta kirjoitti:

-1 kaikista.
Kirjoitin mitä asetus tarkoittaa, sen henkilöllisen soveltamisalan, mitä vaaditaan kausien täyttymiseen ja millä perusteella ne lasketaan yhteen sekä kolmannen maan kansalaisen asemasta yhdistelmälupadirektiivin näkökulmasta. Sitten käsittelin poikkeukset eli raja-ja kausityöntekijät.

Lue lisää

Siis miten saitte kaikki siihen mahtumaan? Mä laitoin vain pääsäännön työskentelymaasta, poikkeus rajatyntekijöiden osalta ja poikkeuksen poikkeus ja lisäksi kausityöntekijät. Ja kaikkiin niihin mistä pitää hakea milloinkin etuja , kuka maksaa ja minkä maan lainsäädäntö. Ainoa ”ylimääräinen” mitä sain mahtumaan oli rajatyöntekijän määritelmä.

Laitoin että kaikista voi tuomita ehdollista, koska ymmärsin siinä kysyttävän yleisesti eikä siinä rikoksessa.
Ekaan kysymykseen vastasin että ei kuulu syyteneuvottelun piiriin.

Sta kirjoitti:

Laitoin että kaikista voi tuomita ehdollista, koska ymmärsin siinä kysyttävän yleisesti eikä siinä rikoksessa.
Ekaan kysymykseen vastasin että ei kuulu syyteneuvottelun piiriin.

Lue lisää

Törkeästä pahoinpitelystä ei voi koska maksimirangaistus 10v.
Ja ei kuulu syyteneuvottelun piiriin myöskään samasta syystä, ja koska kaikki luvun 21 rikokset rajattu ulkopuolelle

Mutta sen rangaisasteikko oli kutakuinkin 1-10 vuotta. Jos tuomari lätkäisee 1.5 vuotta niin sehän menee ehdollisen piiriin?

Mä vastasin tähän A, perustuen siihen että tapauksessa tästä oli tuomittu 3v. Ei mulle tullut siinä mieleenkään, että siinähän taidettiin viitata kyseiseen rikostyyppiin yleisesti..

Hmmmm kirjoitti:

Mutta sen rangaisasteikko oli kutakuinkin 1-10 vuotta. Jos tuomari lätkäisee 1.5 vuotta niin sehän menee ehdollisen piiriin?

Kyllä kaikista tehtävässä mainituista rikoksista voidaan tuomita ehdollista vankeutta, kun ne ovat yksittäin arvosteltavana, sitä käsittääkseni kysyttiin. Ja kyseessä on todellakin konkreettinen enintään kahden vuoden vankeusrangaistus, joka voidaan määrätä ehdolliseksi
( = TI:n harkintaa ja punnintaa, johon vaikuttavat mm. kirjassa luetellut seikat (ja tekijän ikä, jota kirjassa ei muistaakseni mainittu)).
Ihan oikeastihan määräaikaisen vankeusrangaistuksen asteikot ovat
mm. yhden rikoksen tapauksessa 14 päivää – 12 vuotta
ja yhteistä rangaistusta määrättäessä enintään 15 vuotta.
Yhteisen rangaistuksen asteikkoa laskettaessa on myös otettava huomioon tietyt säännöt, jotka koskevat yhteenlaskua ja ylittämistä. Valintakoekirjassa niistä ei hiiskuttu.

Sakkorangaistuksessa taas sakkorangaistuksen asteikko on 1–120 pvsakkoa,
yhteisen sakkorangaistuksen asteikko 1–240 pvsakkoa.
RL sisältää kuitenkin kaksi erityisminimiä:
törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 30 pvsakkoa,
törkeä rattijuopumus 60 pvsakkoa.

Valintakoekirjan esimerkkitapaukset (muistaakseni kaikki) löytyvät mm. Jussi Tapanin ja Matti Tolvasen kirjoittamasta kirjasta "Rikosoikeus - rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano", jossa itse asiassa oli esillä oikeustapaus, johon valintakokeen tehtävä perustui. Suosittelen teosta lämpimästi, samoin kuin heidän kirjoittamaansa "Rikosoikeuden yleinen osa - Vastuuoppi". Myös "Keskeiset rikokset" on aivan erinomainen ja paljon avaava opus.

Anki kirjoitti:

Kyllä kaikista tehtävässä mainituista rikoksista voidaan tuomita ehdollista vankeutta, kun ne ovat yksittäin arvosteltavana, sitä käsittääkseni kysyttiin. Ja kyseessä on todellakin konkreettinen enintään kahden vuoden vankeusrangaistus, joka voidaan määrätä ehdolliseksi
( = TI:n harkintaa ja punnintaa, johon vaikuttavat mm. kirjassa luetellut seikat (ja tekijän ikä, jota kirjassa ei muistaakseni mainittu)).
Ihan oikeastihan määräaikaisen vankeusrangaistuksen asteikot ovat
mm. yhden rikoksen tapauksessa 14 päivää – 12 vuotta
ja yhteistä rangaistusta määrättäessä enintään 15 vuotta.
Yhteisen rangaistuksen asteikkoa laskettaessa on myös otettava huomioon tietyt säännöt, jotka koskevat yhteenlaskua ja ylittämistä. Valintakoekirjassa niistä ei hiiskuttu.

Sakkorangaistuksessa taas sakkorangaistuksen asteikko on 1–120 pvsakkoa,
yhteisen sakkorangaistuksen asteikko 1–240 pvsakkoa.
RL sisältää kuitenkin kaksi erityisminimiä:
törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 30 pvsakkoa,
törkeä rattijuopumus 60 pvsakkoa.

Valintakoekirjan esimerkkitapaukset (muistaakseni kaikki) löytyvät mm. Jussi Tapanin ja Matti Tolvasen kirjoittamasta kirjasta "Rikosoikeus - rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano", jossa itse asiassa oli esillä oikeustapaus, johon valintakokeen tehtävä perustui. Suosittelen teosta lämpimästi, samoin kuin heidän kirjoittamaansa "Rikosoikeuden yleinen osa - Vastuuoppi". Myös "Keskeiset rikokset" on aivan erinomainen ja paljon avaava opus.

Lue lisää

Äh, en tajunnut että siinä puhuttiin yleisesti eli metsään meni. Tämän takia valmennuskurssi olisi ehkä kannattanut, siellä varmasti käydään läpi myös näitä kompastuskiviä. Mutta ei siis ollutkaan niin helppo koe, tai ainakin testaa paineensietokykyä ja huolellisuutta.

Anki kirjoitti:

Kyllä kaikista tehtävässä mainituista rikoksista voidaan tuomita ehdollista vankeutta, kun ne ovat yksittäin arvosteltavana, sitä käsittääkseni kysyttiin. Ja kyseessä on todellakin konkreettinen enintään kahden vuoden vankeusrangaistus, joka voidaan määrätä ehdolliseksi
( = TI:n harkintaa ja punnintaa, johon vaikuttavat mm. kirjassa luetellut seikat (ja tekijän ikä, jota kirjassa ei muistaakseni mainittu)).
Ihan oikeastihan määräaikaisen vankeusrangaistuksen asteikot ovat
mm. yhden rikoksen tapauksessa 14 päivää – 12 vuotta
ja yhteistä rangaistusta määrättäessä enintään 15 vuotta.
Yhteisen rangaistuksen asteikkoa laskettaessa on myös otettava huomioon tietyt säännöt, jotka koskevat yhteenlaskua ja ylittämistä. Valintakoekirjassa niistä ei hiiskuttu.

Sakkorangaistuksessa taas sakkorangaistuksen asteikko on 1–120 pvsakkoa,
yhteisen sakkorangaistuksen asteikko 1–240 pvsakkoa.
RL sisältää kuitenkin kaksi erityisminimiä:
törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 30 pvsakkoa,
törkeä rattijuopumus 60 pvsakkoa.

Valintakoekirjan esimerkkitapaukset (muistaakseni kaikki) löytyvät mm. Jussi Tapanin ja Matti Tolvasen kirjoittamasta kirjasta "Rikosoikeus - rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano", jossa itse asiassa oli esillä oikeustapaus, johon valintakokeen tehtävä perustui. Suosittelen teosta lämpimästi, samoin kuin heidän kirjoittamaansa "Rikosoikeuden yleinen osa - Vastuuoppi". Myös "Keskeiset rikokset" on aivan erinomainen ja paljon avaava opus.

Lue lisää

Ei A tapauksessa voi. Siinä oli TI arvioinut 3v vankeutta, ja kirjassa sanotaan s 67 että korkeintaan kahden vuoden voi olla ehdollinen.

Jep, 2 monivalintaa (10p/tehtäväkokonaisuus) oli aineistotehtäviä. Kettumaisia kysymyksiä.

IDIOOTTI :D

Huh hyvä et on kohtalontoveri. Mä laitoin kans molemmat ku mun mielestä molemmat kävi siihen.

Kyseessä ei ole kaksi erillistä asiaa: oikeuksien väärinkäytön kielto tai puhtaan rikosoikeudellisesti, vaan silloin kun kyseessä on oikeuksien väärinkäytön kielto, asiaa voidaan käsitellä puhtaan rikosoikeudellisesti eikä sananvapaudesta tai rajoitusperusteista tarvitse välittää.

Paitsi että on, johtavat periaatteessa samaan lopputulokseen toki.

-kumpikin maksaa veroa
-vain oman osuutensa koska annan saanto oli verovapaa eikä lainhuudatuksen tekemättä jättämisestä tule mitään sanktioita
-koko hinnasta 4% (kauppahinnasta)
-rahakin oli yhteistä ja kun osituksessa käytetään vain yhteistä varallisuutta niin ei makseta veroa
- 1. yhteisomistuksen purku = ei makseta, toiseen yhteisomistuksen purkuun (kolme eri tonttia) en vastannut, liian riskaabelia.

m-m-m- kirjoitti:

-kumpikin maksaa veroa
-vain oman osuutensa koska annan saanto oli verovapaa eikä lainhuudatuksen tekemättä jättämisestä tule mitään sanktioita
-koko hinnasta 4% (kauppahinnasta)
-rahakin oli yhteistä ja kun osituksessa käytetään vain yhteistä varallisuutta niin ei makseta veroa
- 1. yhteisomistuksen purku = ei makseta, toiseen yhteisomistuksen purkuun (kolme eri tonttia) en vastannut, liian riskaabelia.

Lue lisää

-kumpikin maksaa verot
-oma ja 4000e (100%) viivästyksestä, koska yhdessä pykälässä luki vastuut aiemmista luovutuksista
-kauppahinnasta 4%
-osituksessa ei veroa
-määräosiin jakamisessa ei veroa

Näin juuri. Rikoksesta A ei olisi voinut tuomita ehdollista koska siitä oli mitattu jo 3v.

laabani vissiin muistaa kysymykset tarkkaan. Eli TI oli määräämässä 3 vuotta ehdotonta, entä miten se monivalintatehtävä "missään olosuhteissa" oli kirjoitettu?

Hmm. No nyt on kaksi mahdollista tulkintaa oikeaan vastauskohtaan ja toit juuri esille sen oleellisimman pointin "ei missään tilanteessa", joka yleisesti ottaen johtaa vaihtoehtoon D, koska ei pidä paikkaansa. Tulkintani kysymyksestä voi olla väärä, mutta kompat, joko/tai/ja/aina-ansat, tuplakiellot ym. kysymyksenasettelut on kuitenkin hyvä pitää mielessä.

Ja minä siis en muista, mitä siinä em. kyssärissä sanantarkasti kysyttiin :D

Voihan se olla, että siihen tullaan hyväksymään molemmat vastaukset, mikäli siitä kysymyksenasettelusta nyt ei käynyt tarpeeksi selvästi ilmi, että viitataan rikostyyppiin yleisesti.

Ajattelin sen itse ehdottomasti niin, että "missään olosuhteissa" voisi tarkoittaa sitä että vaikka tekijä olisi ensikertalainen, mutta koko ajan olisi kyse niistä rangaistuksista mitä juuri tälle Laabanille tuomittiin.

Harmi, kun ei ole sitä tehtävänivaskaa käsillä. Ymmärrän tulkinnat puolesta ja vastaan.
Jos ajatellaan, että kyse olisi ollut vain Laabanin rikoksista, eli ns. Laabanin olosuhteet,
jotka oli jo huomioitu, niin miksi kysymys ylipäänsä sisälsi maininnan "missään olosuhteissa"?
Miksi ei olisi vain kysytty, voisiko rikoksista (a, b, c) tuomita ehdollista vankeutta vai ei loppulitania (kaikki, ei mistään jne). Silloin olisi otettu huomioon Laabanin olosuhteet ja kirjan maininta mahdollisuudesta tuomita alle kahden vuoden vankeurangaistus ehdollisena tietyissä tapauksissa. Eli yksinkertaistaen ei voi, jos TI harkitsee oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 2 vuotta vankeutta tai enemmän.

No, ei sen väliä :D Vaihtoehtoisilla tavoilla ajattelevat ovat oikeassa kukin tavallaan, se on fakta. Eri asia taas on se, mitä kysymyksellä haettiin.

Siis missään olosuhteissa

Eiköhän siinä silti pitänyt huomioida myös itse tehtävän tilanteet, olisihan se muuten ilmaistu toisella tavalla. Esim voidaanko kyseisistä rikostyypeistä milloinkaan tuomita tms. Ja kun kirjassa vielä mainittu se 2v raja ja kirja piti huomioida, níin en mitenkään jaksa uskoa että olisi yleisesti kysytty.

Et saanut ankaran vastuun syy-yhteydestä tai välttämättömyysopista yhtään mitään, koska ankara vastuu oli rajattu tehtävänannon ulkopuolelle ja noi nimenomaan ankaraan vastuuseen liittyy. Eli vastasit aivan eri asiaan kuin kysyttiin.

Tosiaan oleellista oli ymmärtää se, että ne olosuhteet oli esimerkin rangaistuksessa otettu jo huomioon, joten kysymys ei voinut koskea sitä. Tämä nyt ei ketään väärin vastannutta tässä kohtaa lämmitä, mutta virheistä opitaan ja oikeudellinen ajattelu täsmentyy. Jussi Tapanin osio oli sinänsä kohtalaisen selvä, vaikkakin eri teoksista leikattuina ja tiivistettyinä pätkinä omaan silmääni sekava verrattuna ap-teoksiin. En yhtään ihmettele, mikäli asiat eivät olleet selvästi pääteltävissä.

Jos ei tänä keväänä onnista valintakokeen osalta, niin ei muuta kuin opintopisteitä kartuttamaan vaikka kesäyliopistoon ja syksyllä sekä ensi keväänä avoimeen yliopistoon (Y)
Kävin viime syksynä tenttimässä oman rikosoikeuteni (8 op) ja toisella tenttikerralla sain arvosanan, jota havittelinkin. Ensimmäisen kuulustelun vastaukset herättävät hilpeyttä edelleen, kun olevinaan tiesi jotakin, mutta rehellisesti sanoen vastauksissa ei ollut kuin puoli päätä ja häntää :D

Kerro toki tännekki miten se itse kysymys meni, ite en todellakaan muista.

5657 kirjoitti:

Kerro toki tännekki miten se itse kysymys meni, ite en todellakaan muista.

Huh, kävin itse kokeilemassa kepillä jäätä nyt ensimmäistä kertaa ja jäi kyllä kalvamaan nimenomaan tuo huolimattomuusvirhe. Vaikka tässä vaiheessa varmasti vääriä on vain tuo yksi kolme vastaamatta jäänyttä, niin aika selvää on ettei nyt ensimmäisellä kerralla tärpännyt. Mites se "peukalosäännön" mukainen rangaistus? Oliko 3v 3kk?

Jos on 3 vuotta vankeutta, ei se voi muuta olla ku ehdotonta.

Ysjsbno kirjoitti:

Jos on 3 vuotta vankeutta, ei se voi muuta olla ku ehdotonta.

Paitsi, jos kysymys oli muotoa "Voidaanko edellä mainituista rikoksista koskaan missään tilanteessa antaa ehdotonta vankeusrangaistusta", jolloin vastaus on että Kyllä voi, koska törkeästäkin pahoinpitelystä voi saada alle 3v rangaistuksen, huolimatta siitä mitä Laaban sai. Mutta kuulostaa siltä, että kysymys ei ole kovin selkeästi rajattu. Esim. muoto "voiko ylläolevista rikoksista" tai "edellämainituista rikoksista" voi viitata aivan yhtä hyvin niin Laabanin, kuin rikoslain rikoksiin. Siinä tapauksessa molemmat vastaukset pitäisi huomioida tai kysymys jättää kokonaan arvostelematta. Mutta tämä nyt on täälläkin täysin spekulaatiota, koska kukaan ei muista tarkkaan miten kysymys oli muotoiltu.

Meinasinki sinun kommenttia "Tehtävässä taidettiin mainita vain että 3v vankeutta muttei puhuttu oliko ehdollinen vai ehdoton".

Vastauksiii kirjoitti:

Paitsi, jos kysymys oli muotoa "Voidaanko edellä mainituista rikoksista koskaan missään tilanteessa antaa ehdotonta vankeusrangaistusta", jolloin vastaus on että Kyllä voi, koska törkeästäkin pahoinpitelystä voi saada alle 3v rangaistuksen, huolimatta siitä mitä Laaban sai. Mutta kuulostaa siltä, että kysymys ei ole kovin selkeästi rajattu. Esim. muoto "voiko ylläolevista rikoksista" tai "edellämainituista rikoksista" voi viitata aivan yhtä hyvin niin Laabanin, kuin rikoslain rikoksiin. Siinä tapauksessa molemmat vastaukset pitäisi huomioida tai kysymys jättää kokonaan arvostelematta. Mutta tämä nyt on täälläkin täysin spekulaatiota, koska kukaan ei muista tarkkaan miten kysymys oli muotoiltu.

Lue lisää

No se me ilmeisesti yhtämielisesti muistetaan, että kyse oli ehdollisesta vankeusrangaistuksesta :P

Mut ei kolmen vuoden vankeusrangaistuksesta voi tuomita ehdollista

Samaa mieltä. Siinähän nimenomaan kysyttiin: Voiko rikoksista A, B ja C tuomita ehdollista? Tällöin selkeästi viitataan tehtävässä käsiteltyihin tilanteisiin. Jos olisi tarkoitettu yleisesti, niin silloin olisi kysytty esim. Tehtävässä on käsitelty kolmea eri rikostyyppiä. Voiko näistä rikostyypeistä tuomita ehdollista.

Eiköhä ton ankin pointti ollu tuon vastauksii kirjoittaman ajatusvirhe, ku puhuu ehdottomasta.

Kokeessa ei tullu mieleenkään et sillä voitas tarkottaa "yleisesti". Ymmärrän kyllä nyt ton hämmennyksen ku luin ton kysymyksen siltä kannalta. Vaihtoehtojen olis sillon pitäny olla esim. "Rikoksen A mukaisesta rikoksesta" tjsp. "Missään olosuhteissa" voi viitata myös siihen, et sillä kuvataan sen max. kahen vuoden säännön ehdottomuutta eli siitä ei voi poiketa.

Eli että jos sanot kaverille, että vedän sua turpaan, jos et tottele, niin rikos ei ole se, että sanoit niin, vaan se on rangaistavaksi määrätty teko ja rikos on silloin laiton uhkaus.

Rikos on teko, josta on laissa määrätty rangaistus. Teko, josta laissa on määrätty rangaistus on rikos. Rikosten "nimet" esim törkeä pahoinpitely ja kavallys ovat rikosnimikkeitä.

Varmaan 1 tai 2.