Omega 42 purjevene

Ei tilava edes verrattuna Omega 36een. Eikä juurikaan nopeampi. Mutta onhan kaunis pursi! Parasta Norlinia, Avance 36:n isosisko.

Lopetin vanhojen veneiden ihailun ja Hanse 400 oli valintani

Olipa paljon höpö höpöja kommentoimassa. itsellä kolmas Omega42. Ei ongelmia. Syyskuun venelehdessä esittely. Mukava purjehtia vaikka yksin itseskuuttaava fokka ja kunnon iso köli paino 54% veneen painosta. nukkumaan mahtuu 6 henkeä.

Ihan silkasta mielenkiinnosta, mitä vuosimallia kolme Omega 42:sta olivat? Tapahtuiko 20:ssä vuodessa merkittäviä muutoksia veneessä vai mikä sinut sai vaihtamaan kahdesti?

Pegasosomega42 kirjoitti:

Olipa paljon höpö höpöja kommentoimassa. itsellä kolmas Omega42. Ei ongelmia. Syyskuun venelehdessä esittely. Mukava purjehtia vaikka yksin itseskuuttaava fokka ja kunnon iso köli paino 54% veneen painosta. nukkumaan mahtuu 6 henkeä.

Lue lisää

Joo, miksi ihmeessä jo kolmas samanlainen vene on menossa sinulla, kestävätkö ne niin huonosti?

Pegasosomega42 kirjoitti:

Olipa paljon höpö höpöja kommentoimassa. itsellä kolmas Omega42. Ei ongelmia. Syyskuun venelehdessä esittely. Mukava purjehtia vaikka yksin itseskuuttaava fokka ja kunnon iso köli paino 54% veneen painosta. nukkumaan mahtuu 6 henkeä.

Lue lisää

Ne on viety käsistä kaukaikaisin jenkeissä. Lisäksi tuunaan ne yksin purjehdittaviksi. Tämä palsta voisi olla hyvä ilman näitä p:kan jauhajia .

Anonyymi kirjoitti:

Ne on viety käsistä kaukaikaisin jenkeissä. Lisäksi tuunaan ne yksin purjehdittaviksi. Tämä palsta voisi olla hyvä ilman näitä p:kan jauhajia .

Niistä on tarjottu niin paljon että ovat lähteneet käsistäsi ja tuunannut taas seuraavan

Mitkä jutut siellä sisällä ahtaudessa on niin kaukana?

On näköjään vihdoin löydetty Itämeren paskin vene. Mastot katkeavat, kölit irtoavat, nousukulma lähellä 90 astetta, runkokin ruiskulaminoitu! Itsellä ollut Omega42 kohta 30 vuotta, mutta noista ominaisuuksista on omalle kohdalle osunut vain viimeinen. Veneellä on purjehdittu Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Itämerellä sellaisissa keleissä, joista tänne kirjoittelevat perusbavaristit ja perähuoneen pojat eivät uskalla nähdä untakaan. Niin se vain on, että jotkut tekevät ja jotkut vain puhuvat.

Anonyymi kirjoitti:

On näköjään vihdoin löydetty Itämeren paskin vene. Mastot katkeavat, kölit irtoavat, nousukulma lähellä 90 astetta, runkokin ruiskulaminoitu! Itsellä ollut Omega42 kohta 30 vuotta, mutta noista ominaisuuksista on omalle kohdalle osunut vain viimeinen. Veneellä on purjehdittu Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Itämerellä sellaisissa keleissä, joista tänne kirjoittelevat perusbavaristit ja perähuoneen pojat eivät uskalla nähdä untakaan. Niin se vain on, että jotkut tekevät ja jotkut vain puhuvat.

Lue lisää

Lienee selvää, että Omega 42 ei ole objektiivisesti tarkastellen mikään erityisen hyvä tai laadukas vene, etenkään nykypäivän mittapuulla. Ei se sitä tarkoita kuitenkin ettei silläkin voisi ihan mieluusti purjehtia ja tehdä vaikka minkälaista reissua - joku oli juuri ylittänyt atlantin kolmimetrisellä tynnyrilläkin. Turha sinun on perustellusta kritiikistä venettäsi kohtaan hikeentyä.

Anonyymi kirjoitti:

On näköjään vihdoin löydetty Itämeren paskin vene. Mastot katkeavat, kölit irtoavat, nousukulma lähellä 90 astetta, runkokin ruiskulaminoitu! Itsellä ollut Omega42 kohta 30 vuotta, mutta noista ominaisuuksista on omalle kohdalle osunut vain viimeinen. Veneellä on purjehdittu Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Itämerellä sellaisissa keleissä, joista tänne kirjoittelevat perusbavaristit ja perähuoneen pojat eivät uskalla nähdä untakaan. Niin se vain on, että jotkut tekevät ja jotkut vain puhuvat.

Lue lisää

Mitä oikeaa haittaa on ruiskulaminoidusta rungosta? Frendillä on ruiskulaminoitu Scanmar ja se on kestänyt hyvin kaksi Atlantin ylitystä ja monta vetoa läpi Euroopan rannikon. Kivikäyntejä ei liene olleen, helähtäisikö ruiskulaminoitu vene sellaisessa sitten siruiksi Saaristomeren pohjaan? No ei.
Ariel 37 funteeraa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä oikeaa haittaa on ruiskulaminoidusta rungosta? Frendillä on ruiskulaminoitu Scanmar ja se on kestänyt hyvin kaksi Atlantin ylitystä ja monta vetoa läpi Euroopan rannikon. Kivikäyntejä ei liene olleen, helähtäisikö ruiskulaminoitu vene sellaisessa sitten siruiksi Saaristomeren pohjaan? No ei.
Ariel 37 funteeraa.

Lue lisää

Ei mitään haittaa, jos on tehty riittävän tukevasti ja lisääntynyt paino ei haittaa. Ruiskulaminoitu runko ei ole lujuus-paino -suhteeltaan alkuunkaan käsinlaminoidun veroinen, puhumattakaan alipainelaminoinneista jne.

Kyllähän monissa 80-luvun ruiskulaminoiduissa veneissä näkyy rasitus ja tulee väsymisvaurioita. On niitä toki myös käsinlaminoiduissa, mutta silloin se on kevyämmäksi tehty.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä oikeaa haittaa on ruiskulaminoidusta rungosta? Frendillä on ruiskulaminoitu Scanmar ja se on kestänyt hyvin kaksi Atlantin ylitystä ja monta vetoa läpi Euroopan rannikon. Kivikäyntejä ei liene olleen, helähtäisikö ruiskulaminoitu vene sellaisessa sitten siruiksi Saaristomeren pohjaan? No ei.
Ariel 37 funteeraa.

Lue lisää

Vastaava kysymys olisi: mitä haittaa siitä on, että sisustus on tehty viilutetusta lastulevystä eikä viilutetusta vanerista ? Tai ei ihan vastaava, koska rungon lujuus on paljon sisustuksen lujuutta tärkeämpi.

Ruiskulaminoitu runko on ikäänkuin lastulevyä: huokoisempaa, lyhyitä kuidunpätkiä, matala kuitutilavuus. Vaneri taas vastaa laminaattia, jossa on käytetty pitkäkuituisia lasikuitukudoksia ("roving", multiaksiaali tms.). Päällekkäiset kuitukerrokset vastaavat melko tarkkaan vanerin viilukerroksia.

Käsinlaminoidussa laminaatissa kuitutilavuus on ruiskulaminoitua suurempi, alipainelaminoidusta tai injektoidusta puhumattakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vastaava kysymys olisi: mitä haittaa siitä on, että sisustus on tehty viilutetusta lastulevystä eikä viilutetusta vanerista ? Tai ei ihan vastaava, koska rungon lujuus on paljon sisustuksen lujuutta tärkeämpi.

Ruiskulaminoitu runko on ikäänkuin lastulevyä: huokoisempaa, lyhyitä kuidunpätkiä, matala kuitutilavuus. Vaneri taas vastaa laminaattia, jossa on käytetty pitkäkuituisia lasikuitukudoksia ("roving", multiaksiaali tms.). Päällekkäiset kuitukerrokset vastaavat melko tarkkaan vanerin viilukerroksia.

Käsinlaminoidussa laminaatissa kuitutilavuus on ruiskulaminoitua suurempi, alipainelaminoidusta tai injektoidusta puhumattakaan.

Lue lisää

Jotkut varmaankin ajattelevat toisin. Jos runko pysyy kasassa se on OK, vaikka olisikin ruiskulaminoitu, kuten HR kai vieläkin. Sisustus sen sijaan pitää olla viimeisen päälle. Kaipa se tyypillisempää on, että sisustus on kärsineen näköinen 30 vuotiaana kuin että runko olisi pahemmin vaurioitunut. Poislukien tietysti karilleajot jne., mutta nehän on korjattu vakuutusyhtiön piikkiin.

Sinänsä toki aika osuva vertaus tuo vaneri vs. lastulevy. Lastulevyllä tietysti myös ongelmia kosteuden kanssa toisin kuin katkokuituisella laminaatilla. Tosin eihän vanerikaan kosteutta kestä, mutta liimoista riippuen sentään paremmin kuin lastulevy. Sitten on vielä MDF.

Mielenkiintoista myös, että purjeveneitä ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta enää tehdä ruiskulaminoimalla. Sen sijaan moottorivenepuolella se on edelleen erittäin yleistä, vaikka liukuvissa veneissä paino on hyvin kriittinen. Ilmeisesti hinta on vielä kriittisempi?

Lastulevy/vaneri vertaus menee pahasti metsään. Aivan kuten jo ylempänä kerrottiin, ero on lujuus/paino -suhteessa, ei rungon kestävyydessä. Kestävyyden määrää riittävä lujuus ja materiaalin fyysiset ominaisuudet. Ne ominaisuudet taas ovat samat, on runko sitten taiten käsin laminoitu tai ruiskulla roiskaistu. Vain siinä tapauksessa, mitä on sattunutkin, että johonkin kohtaan on ruiskutettu liian vähän tavaraa, tulee ongelma, eli se riittävä lujuus paikoin puuttuu.

Yhdelle kelpaa betoni, toiselle ruiskulaminoitu, kolmas haluaa eksoottimmista kuiduista epoksilla alipainelaminoidun.

Anonyymi kirjoitti:

Lastulevy/vaneri vertaus menee pahasti metsään. Aivan kuten jo ylempänä kerrottiin, ero on lujuus/paino -suhteessa, ei rungon kestävyydessä. Kestävyyden määrää riittävä lujuus ja materiaalin fyysiset ominaisuudet. Ne ominaisuudet taas ovat samat, on runko sitten taiten käsin laminoitu tai ruiskulla roiskaistu. Vain siinä tapauksessa, mitä on sattunutkin, että johonkin kohtaan on ruiskutettu liian vähän tavaraa, tulee ongelma, eli se riittävä lujuus paikoin puuttuu.

Yhdelle kelpaa betoni, toiselle ruiskulaminoitu, kolmas haluaa eksoottimmista kuiduista epoksilla alipainelaminoidun.

Lue lisää

Lastulevy-vanerivertaus on aivan validi. Lastulevyä paksuntamalla saadaan yhtä kestävä rakenne kuin ohuemmalla vanerilla samaan tapaan kuin ruiskulaminaattia paksuntamalla saadaan käsinlaminoitua vastaava kokonaislujuus.

Itse asiassa vastaavuus on hyvinkin tarkka. Kuituna vain lastulevyssä ja vanerissa on lasikuidun sijaan puukuitu, ja liimana polyesteri- tai epoksihartsin sijaan fenoli- tai formaldehydiliima. Kuitujen pituudet, suunnat ja rakenteeiden erot paksuussuunnassa vastaavat toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lastulevy-vanerivertaus on aivan validi. Lastulevyä paksuntamalla saadaan yhtä kestävä rakenne kuin ohuemmalla vanerilla samaan tapaan kuin ruiskulaminaattia paksuntamalla saadaan käsinlaminoitua vastaava kokonaislujuus.

Itse asiassa vastaavuus on hyvinkin tarkka. Kuituna vain lastulevyssä ja vanerissa on lasikuidun sijaan puukuitu, ja liimana polyesteri- tai epoksihartsin sijaan fenoli- tai formaldehydiliima. Kuitujen pituudet, suunnat ja rakenteeiden erot paksuussuunnassa vastaavat toisiaan.

Lue lisää

Kosteudenkestäviäkin lastulevyjä on olemassa, mutta eivät ne vanerille siinäkään lajissa pärjää. Ruisku- ja käsinlaminoidut ovat aivan samoja materiaaleja. Materiaalipaksuutta kasvattamalla voidaan lujuusominaisuudet saada vastaaviksi kaikilta osin.

Anonyymi kirjoitti:

Kosteudenkestäviäkin lastulevyjä on olemassa, mutta eivät ne vanerille siinäkään lajissa pärjää. Ruisku- ja käsinlaminoidut ovat aivan samoja materiaaleja. Materiaalipaksuutta kasvattamalla voidaan lujuusominaisuudet saada vastaaviksi kaikilta osin.

Lue lisää

Itse ssiassa näin ei ole. Lasikuitulaaduissa on suuriakin eroja (vrt. puulaadut lastu- ja vanerilevyissä), ja hartseissa on eroja niin lujuudessa kuin kosteudenkestossakin. Vanhemmissa veneissä, joissa ruiskulaminointia on tyypillisesti käytetty, on yleensä käytetty hartsina ortophthaalihartsia, jonka kosteudenkestävyys on nykyveneissä käytettyä isophthaalihartsia huonompaa.

https://netcomposites.com/guide-tools/guide/resin-systems/polyester-resins/

Vinylesteri- tai epoksi toki ovat vieläkin parempia. Ruiskulaminaatti on myös huokoisempana alttiimpa lasikuituruton rakkuloiden muodostumiseen.

Minulla on ruiskulaminoitu ruotsalainen 80-luvun tunnetun veistämön vene. Olen sitä jonkun verran leikellyt ja tutustunut laminoinnin laatuun. Lukemani perusteella ruiskulla on vaikea saavuttaa tasaista laminaatin paksuutta. Näin on myös oman veneeni kohdalla käynyt. Laminaatin paksuus vaihteli jonkun verran leikkaamissani koepaloissa. Sitloodan pystyseinämät on kokonaan melko ohutta umpilaminaattia (n. 3-4 mm). Ne joustavat melko paljon, mikä vaikeuttaa lujuutta vaativien asennusten tekoa, kuten pöydän jalan asentamista. Kaasukahvakin vähän nuljuu paikallaan. Runko on kölialueelta hyvinkin paksua n. 50 mm. Ylempänä rungossa on kerrosrakenne, joka jäykistää hyvin. Kuoret siinä ovat aika vaihtelevan paksuisia. Kannen ulompi kuori oli hyvin paksua, muistaakseni > 10 mm. Purjeveneitä ei enää taideta tehdä ruiskulla (paitsi Rassyt). Moottoriveneitä tehdään ilmeisesti paljonkin ruiskulla. Moottoriveneethän ovat lähes kaikki umpilaminaattia. Jäykkyys ja paino ei niissä taida olla niin haitaksi. Laittetaan vaan isompaa moottoria. Purjeveneessä ei tehoja oikein voi kasvattaa yhtä helposti.

Ylipäänsä rantautuminen pienten lasten kanssa todella harvoin näyttää leppoisalta, riippumatta venetyypistä.

Kyllähän Omega 42 on 1970-luvun lopun veneeksi kapea (3,1 m), saman levyinen kuin 10 jalkaa lyhyemmät saman aikakauden veneet Baltic 33 (3,2 m) tai Linjett 32 (3,09m). Saman mittaiset 70-luvun lopun Balticit ja Swanit ovat yli puoli metriä leveämpiä.

Mielestäni vanhassa veneessä ei välttämättä tarvitse haista septi. Kyseessä lienee yksilön ominaisuus, joka kertoo enemmän huonosta ylläpidosta kuin suoraan veneen iästä.

Veneen ominaisuudet ovat usein kompromisseja. Perää leventämällä avotuuliominaisuudet paranavat, mutta märkäpinta kasvaa, purjealaa lisäämällä kevyen tuulen nopeus paranee, mutta reivauskynnys laskee, pystykeulalla vesilinja pitenee, mutta rantautuminen luonnonsatamaan vaikeutuu, syvällä kölillä kryssii paremmin, mutta ei pääse niin moneen rantaan jne... On sitten omista preferensseistä kiinni, millaista kompromissia arvostaa.