Omega 42 purjevene

Veneily_harrastus

Mitä mieltä olette tuosta omega 42 purjeveneestä? Minkälainen purjehdittava ja entä viihtyisyys sitten?

40

3068

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Len-Setä

      Kävin joskus vuosia sitten katsomassa tällaista. Ihan kiva ja olisi kai olllut muuten sopivakin, mutta kun kivilleajo oli aiheuttanut lähes kölin irtoamisen ja sen korjaus oli mielestäni hieman kesken, laitoin ostohousut takaisin kuivauskaappiin. Myöhemmin luin että Omegoilla oli jotain pientä kestävyysvajetta pohjakosketuksien kanssa ja ostin sitten ihan muun veneen.

    • 2230

      Hyvä. kapea ja pitkä... Ei nyt mikään tilava vrt. uusiin 40jalk...

      • Omega36

        Ei tilava edes verrattuna Omega 36een. Eikä juurikaan nopeampi. Mutta onhan kaunis pursi! Parasta Norlinia, Avance 36:n isosisko.


    • varauksinok

      Paksu ja painava ruiskulaminoitu runko. Purjehtii hienosti, etenkin kryssillä.
      Paljon on itsetehtyjä yksilöitä, etenkin vanhemmissa. Sisustus on lasikuitumodulin päälle tehty, monet ovat aika ankeita ja askeettisia sisältä. Mastoja tiedetään tulleen alas useita.
      Avance 36 on samantyyppinen, hieman pienempi, mutta laadukkaamman oloinen.

    • Kille_af_Laru

      Kesällä tuli ihailtua yhtä kappaletta kun meni tyylikkäästi ohi, kaunis kuin mikä, pitkä ja kapea. 42 jalkaa, mutta ei kahta ruoria, vain peräsinpinna. Ilmeisesti enemmänkin asianharrastajille kuin perusbavaristeille.

    • suhteetonta

      "pitkä ja kapea". Onko vaikkapa Baltic 42 pitkä ja leveä? Entä onko Ballad myöskin kapea?
      Yhteenvetona: Omega 42 on huono vene verrattuna muihin 42:siin, kun on niin pitkä!

    • Pohja_noteeraus

      Mihinkähän veneeseen Len-setä päätyi? Onko valinta kestänyt pohjakosketuksia?!

      • Lopetin vanhojen veneiden ihailun ja Hanse 400 oli valintani


    • Puattimestar

      Töpöhäntä kölistä johtuen nousukulma 20 astetta suurempi kuin muilla eväkölisillä.

    • Avance36

      Parhaimpia veneitä itämerelle. Norlin purjehti omisti aikanaan itsekin ko veneen. syväys 1,65 m ei paljoakaan sortoa lisää ja pitkän keulan ansiosta pääsee hyvin luonnonsatamiin maihin. Mukava purjehtia

    • Pskasetko

      Millaiset on Len-sedän ostohousut?

    • Kille_af_Laru

      Kovin on erilaisia mielipiteitä esitetty, mutta purjehdusominaisuuksista voi kertoa vain se, joka on venettä purjehtinut. Heitä on aika vähän, sillä Omega42-veneitäkään ei ole montaa Suomessa. Tälle palstalle eivät veneen tuntevat tunnu kirjoittelevan. Viihtyvyyden pääset testaamaan käymällä veneessä, ei siitäkään tällä palstalla selvää saa. Veneet ovat vanhoja, toiset paremmassa kunnossa kuin toiset ja sisustusratkaisutkin ovat erilaisia. Kannattaa ottaa yhteyttä myytävänä olevan veneen omistajaan ja sopia käynnistä veneessä ja koepurjehduksella, niin tiedät ihan oikeata asiaa veneestä.

      • Pegasosomega42

        Olipa paljon höpö höpöja kommentoimassa. itsellä kolmas Omega42. Ei ongelmia. Syyskuun venelehdessä esittely. Mukava purjehtia vaikka yksin itseskuuttaava fokka ja kunnon iso köli paino 54% veneen painosta. nukkumaan mahtuu 6 henkeä.


      • MiksiVaihdoit

        Ihan silkasta mielenkiinnosta, mitä vuosimallia kolme Omega 42:sta olivat? Tapahtuiko 20:ssä vuodessa merkittäviä muutoksia veneessä vai mikä sinut sai vaihtamaan kahdesti?


      • mitä_järkeä
        Pegasosomega42 kirjoitti:

        Olipa paljon höpö höpöja kommentoimassa. itsellä kolmas Omega42. Ei ongelmia. Syyskuun venelehdessä esittely. Mukava purjehtia vaikka yksin itseskuuttaava fokka ja kunnon iso köli paino 54% veneen painosta. nukkumaan mahtuu 6 henkeä.

        Joo, miksi ihmeessä jo kolmas samanlainen vene on menossa sinulla, kestävätkö ne niin huonosti?


      • Anonyymi
        Pegasosomega42 kirjoitti:

        Olipa paljon höpö höpöja kommentoimassa. itsellä kolmas Omega42. Ei ongelmia. Syyskuun venelehdessä esittely. Mukava purjehtia vaikka yksin itseskuuttaava fokka ja kunnon iso köli paino 54% veneen painosta. nukkumaan mahtuu 6 henkeä.

        Ne on viety käsistä kaukaikaisin jenkeissä. Lisäksi tuunaan ne yksin purjehdittaviksi. Tämä palsta voisi olla hyvä ilman näitä p:kan jauhajia .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne on viety käsistä kaukaikaisin jenkeissä. Lisäksi tuunaan ne yksin purjehdittaviksi. Tämä palsta voisi olla hyvä ilman näitä p:kan jauhajia .

        Niistä on tarjottu niin paljon että ovat lähteneet käsistäsi ja tuunannut taas seuraavan


    • TultaMunille

      Oikea hinta määrittelee aika paljon sitä, mitä käytetyssä veneessä on valmis sietämään.

      Ostin itse huonosti pidetyn ranskalaisveneen, mutta tingin hinnastakin niin että myyjä jäi kaupanteon jälkeen pihalleen ilman myyntihousuja tuulen piestäväksi.

      Tuli tehtäväksi karilleajon aiheuttama sisämoduulin repeytymä ja pohjan murtuma, pohjan ulkopuolen kauttaaltaan puhdistus ja uudelleen epoksointi myrkkyineen, mastoremontti vääntyneiden saalinkien ja tuhoutuneen tuulimittarin takia, patjastojen uudelleen verhoilut koska halusin iskemätöntä pintaa.
      Septitankki (muovinen) meni vaihtoon, koska paskat valuivat takaisin pönttöön tukkeutuneen korvausilmaletkun aiheuttaman paineen takia ja muutenkin letkua oli metrikaupalla turhaan idioottimaisen asennuksen takia.

      Purjeet olivat loppuunkuluneet, tilasin uudet purjeet spinnuineen ja uusin samalla kaikki köysistöt ja pari vinssiä. Moottori meni remonttiin, koska on kiva päästä koneella rantaan tyynellä.

      Kylkien teippaukset menivät vaihtoon. Sprayhoodin päätin teettää, koska sitä ei ollut ollenkaan ja asensin kylmäboksiin uuden koneikon, asensin VHF:n ja päivitin elektroniikkaa.
      Nyt on vene, jossa korjausvelkaa ei ole, joka on ehjä, puhdas ja toimiva. Alle puoleen hintaan uuden hinnasta kumminkin.

      Joten käytettykin vene voi olla "se oikea", kunhan tiedostaa korjaustarpeet eikä maksa ostaessa liikaa.

    • Joppejolla

      Ja tämä vuodatus liittyy alkup kysymykseen?

    • Merikarhuvene

      Nousukulma tosiaan huono, ja perä painuu kun spinnu.
      Itseskuuttava fokka on kiva ja toimii.

    • Anonyymi

      Ehkä huonoin 40-jalkainen jossa olen käynyt sisällä. Vaikka kaikki on kaukana, on silti ahdasta. Nätti vene ja kiva purjehtia mutta kannen alle ei halua mennä.

      • Anonyymi

        Mitkä jutut siellä sisällä ahtaudessa on niin kaukana?


      • Anonyymi

        On näköjään vihdoin löydetty Itämeren paskin vene. Mastot katkeavat, kölit irtoavat, nousukulma lähellä 90 astetta, runkokin ruiskulaminoitu! Itsellä ollut Omega42 kohta 30 vuotta, mutta noista ominaisuuksista on omalle kohdalle osunut vain viimeinen. Veneellä on purjehdittu Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Itämerellä sellaisissa keleissä, joista tänne kirjoittelevat perusbavaristit ja perähuoneen pojat eivät uskalla nähdä untakaan. Niin se vain on, että jotkut tekevät ja jotkut vain puhuvat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On näköjään vihdoin löydetty Itämeren paskin vene. Mastot katkeavat, kölit irtoavat, nousukulma lähellä 90 astetta, runkokin ruiskulaminoitu! Itsellä ollut Omega42 kohta 30 vuotta, mutta noista ominaisuuksista on omalle kohdalle osunut vain viimeinen. Veneellä on purjehdittu Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Itämerellä sellaisissa keleissä, joista tänne kirjoittelevat perusbavaristit ja perähuoneen pojat eivät uskalla nähdä untakaan. Niin se vain on, että jotkut tekevät ja jotkut vain puhuvat.

        Lienee selvää, että Omega 42 ei ole objektiivisesti tarkastellen mikään erityisen hyvä tai laadukas vene, etenkään nykypäivän mittapuulla. Ei se sitä tarkoita kuitenkin ettei silläkin voisi ihan mieluusti purjehtia ja tehdä vaikka minkälaista reissua - joku oli juuri ylittänyt atlantin kolmimetrisellä tynnyrilläkin. Turha sinun on perustellusta kritiikistä venettäsi kohtaan hikeentyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On näköjään vihdoin löydetty Itämeren paskin vene. Mastot katkeavat, kölit irtoavat, nousukulma lähellä 90 astetta, runkokin ruiskulaminoitu! Itsellä ollut Omega42 kohta 30 vuotta, mutta noista ominaisuuksista on omalle kohdalle osunut vain viimeinen. Veneellä on purjehdittu Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Itämerellä sellaisissa keleissä, joista tänne kirjoittelevat perusbavaristit ja perähuoneen pojat eivät uskalla nähdä untakaan. Niin se vain on, että jotkut tekevät ja jotkut vain puhuvat.

        Mitä oikeaa haittaa on ruiskulaminoidusta rungosta? Frendillä on ruiskulaminoitu Scanmar ja se on kestänyt hyvin kaksi Atlantin ylitystä ja monta vetoa läpi Euroopan rannikon. Kivikäyntejä ei liene olleen, helähtäisikö ruiskulaminoitu vene sellaisessa sitten siruiksi Saaristomeren pohjaan? No ei.
        Ariel 37 funteeraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä oikeaa haittaa on ruiskulaminoidusta rungosta? Frendillä on ruiskulaminoitu Scanmar ja se on kestänyt hyvin kaksi Atlantin ylitystä ja monta vetoa läpi Euroopan rannikon. Kivikäyntejä ei liene olleen, helähtäisikö ruiskulaminoitu vene sellaisessa sitten siruiksi Saaristomeren pohjaan? No ei.
        Ariel 37 funteeraa.

        Ei mitään haittaa, jos on tehty riittävän tukevasti ja lisääntynyt paino ei haittaa. Ruiskulaminoitu runko ei ole lujuus-paino -suhteeltaan alkuunkaan käsinlaminoidun veroinen, puhumattakaan alipainelaminoinneista jne.

        Kyllähän monissa 80-luvun ruiskulaminoiduissa veneissä näkyy rasitus ja tulee väsymisvaurioita. On niitä toki myös käsinlaminoiduissa, mutta silloin se on kevyämmäksi tehty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä oikeaa haittaa on ruiskulaminoidusta rungosta? Frendillä on ruiskulaminoitu Scanmar ja se on kestänyt hyvin kaksi Atlantin ylitystä ja monta vetoa läpi Euroopan rannikon. Kivikäyntejä ei liene olleen, helähtäisikö ruiskulaminoitu vene sellaisessa sitten siruiksi Saaristomeren pohjaan? No ei.
        Ariel 37 funteeraa.

        Vastaava kysymys olisi: mitä haittaa siitä on, että sisustus on tehty viilutetusta lastulevystä eikä viilutetusta vanerista ? Tai ei ihan vastaava, koska rungon lujuus on paljon sisustuksen lujuutta tärkeämpi.

        Ruiskulaminoitu runko on ikäänkuin lastulevyä: huokoisempaa, lyhyitä kuidunpätkiä, matala kuitutilavuus. Vaneri taas vastaa laminaattia, jossa on käytetty pitkäkuituisia lasikuitukudoksia ("roving", multiaksiaali tms.). Päällekkäiset kuitukerrokset vastaavat melko tarkkaan vanerin viilukerroksia.

        Käsinlaminoidussa laminaatissa kuitutilavuus on ruiskulaminoitua suurempi, alipainelaminoidusta tai injektoidusta puhumattakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastaava kysymys olisi: mitä haittaa siitä on, että sisustus on tehty viilutetusta lastulevystä eikä viilutetusta vanerista ? Tai ei ihan vastaava, koska rungon lujuus on paljon sisustuksen lujuutta tärkeämpi.

        Ruiskulaminoitu runko on ikäänkuin lastulevyä: huokoisempaa, lyhyitä kuidunpätkiä, matala kuitutilavuus. Vaneri taas vastaa laminaattia, jossa on käytetty pitkäkuituisia lasikuitukudoksia ("roving", multiaksiaali tms.). Päällekkäiset kuitukerrokset vastaavat melko tarkkaan vanerin viilukerroksia.

        Käsinlaminoidussa laminaatissa kuitutilavuus on ruiskulaminoitua suurempi, alipainelaminoidusta tai injektoidusta puhumattakaan.

        Jotkut varmaankin ajattelevat toisin. Jos runko pysyy kasassa se on OK, vaikka olisikin ruiskulaminoitu, kuten HR kai vieläkin. Sisustus sen sijaan pitää olla viimeisen päälle. Kaipa se tyypillisempää on, että sisustus on kärsineen näköinen 30 vuotiaana kuin että runko olisi pahemmin vaurioitunut. Poislukien tietysti karilleajot jne., mutta nehän on korjattu vakuutusyhtiön piikkiin.

        Sinänsä toki aika osuva vertaus tuo vaneri vs. lastulevy. Lastulevyllä tietysti myös ongelmia kosteuden kanssa toisin kuin katkokuituisella laminaatilla. Tosin eihän vanerikaan kosteutta kestä, mutta liimoista riippuen sentään paremmin kuin lastulevy. Sitten on vielä MDF.

        Mielenkiintoista myös, että purjeveneitä ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta enää tehdä ruiskulaminoimalla. Sen sijaan moottorivenepuolella se on edelleen erittäin yleistä, vaikka liukuvissa veneissä paino on hyvin kriittinen. Ilmeisesti hinta on vielä kriittisempi?


      • Anonyymi

        Lastulevy/vaneri vertaus menee pahasti metsään. Aivan kuten jo ylempänä kerrottiin, ero on lujuus/paino -suhteessa, ei rungon kestävyydessä. Kestävyyden määrää riittävä lujuus ja materiaalin fyysiset ominaisuudet. Ne ominaisuudet taas ovat samat, on runko sitten taiten käsin laminoitu tai ruiskulla roiskaistu. Vain siinä tapauksessa, mitä on sattunutkin, että johonkin kohtaan on ruiskutettu liian vähän tavaraa, tulee ongelma, eli se riittävä lujuus paikoin puuttuu.

        Yhdelle kelpaa betoni, toiselle ruiskulaminoitu, kolmas haluaa eksoottimmista kuiduista epoksilla alipainelaminoidun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lastulevy/vaneri vertaus menee pahasti metsään. Aivan kuten jo ylempänä kerrottiin, ero on lujuus/paino -suhteessa, ei rungon kestävyydessä. Kestävyyden määrää riittävä lujuus ja materiaalin fyysiset ominaisuudet. Ne ominaisuudet taas ovat samat, on runko sitten taiten käsin laminoitu tai ruiskulla roiskaistu. Vain siinä tapauksessa, mitä on sattunutkin, että johonkin kohtaan on ruiskutettu liian vähän tavaraa, tulee ongelma, eli se riittävä lujuus paikoin puuttuu.

        Yhdelle kelpaa betoni, toiselle ruiskulaminoitu, kolmas haluaa eksoottimmista kuiduista epoksilla alipainelaminoidun.

        Lastulevy-vanerivertaus on aivan validi. Lastulevyä paksuntamalla saadaan yhtä kestävä rakenne kuin ohuemmalla vanerilla samaan tapaan kuin ruiskulaminaattia paksuntamalla saadaan käsinlaminoitua vastaava kokonaislujuus.

        Itse asiassa vastaavuus on hyvinkin tarkka. Kuituna vain lastulevyssä ja vanerissa on lasikuidun sijaan puukuitu, ja liimana polyesteri- tai epoksihartsin sijaan fenoli- tai formaldehydiliima. Kuitujen pituudet, suunnat ja rakenteeiden erot paksuussuunnassa vastaavat toisiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lastulevy-vanerivertaus on aivan validi. Lastulevyä paksuntamalla saadaan yhtä kestävä rakenne kuin ohuemmalla vanerilla samaan tapaan kuin ruiskulaminaattia paksuntamalla saadaan käsinlaminoitua vastaava kokonaislujuus.

        Itse asiassa vastaavuus on hyvinkin tarkka. Kuituna vain lastulevyssä ja vanerissa on lasikuidun sijaan puukuitu, ja liimana polyesteri- tai epoksihartsin sijaan fenoli- tai formaldehydiliima. Kuitujen pituudet, suunnat ja rakenteeiden erot paksuussuunnassa vastaavat toisiaan.

        Kosteudenkestäviäkin lastulevyjä on olemassa, mutta eivät ne vanerille siinäkään lajissa pärjää. Ruisku- ja käsinlaminoidut ovat aivan samoja materiaaleja. Materiaalipaksuutta kasvattamalla voidaan lujuusominaisuudet saada vastaaviksi kaikilta osin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kosteudenkestäviäkin lastulevyjä on olemassa, mutta eivät ne vanerille siinäkään lajissa pärjää. Ruisku- ja käsinlaminoidut ovat aivan samoja materiaaleja. Materiaalipaksuutta kasvattamalla voidaan lujuusominaisuudet saada vastaaviksi kaikilta osin.

        Itse ssiassa näin ei ole. Lasikuitulaaduissa on suuriakin eroja (vrt. puulaadut lastu- ja vanerilevyissä), ja hartseissa on eroja niin lujuudessa kuin kosteudenkestossakin. Vanhemmissa veneissä, joissa ruiskulaminointia on tyypillisesti käytetty, on yleensä käytetty hartsina ortophthaalihartsia, jonka kosteudenkestävyys on nykyveneissä käytettyä isophthaalihartsia huonompaa.

        https://netcomposites.com/guide-tools/guide/resin-systems/polyester-resins/

        Vinylesteri- tai epoksi toki ovat vieläkin parempia. Ruiskulaminaatti on myös huokoisempana alttiimpa lasikuituruton rakkuloiden muodostumiseen.


      • Anonyymi

        Minulla on ruiskulaminoitu ruotsalainen 80-luvun tunnetun veistämön vene. Olen sitä jonkun verran leikellyt ja tutustunut laminoinnin laatuun. Lukemani perusteella ruiskulla on vaikea saavuttaa tasaista laminaatin paksuutta. Näin on myös oman veneeni kohdalla käynyt. Laminaatin paksuus vaihteli jonkun verran leikkaamissani koepaloissa. Sitloodan pystyseinämät on kokonaan melko ohutta umpilaminaattia (n. 3-4 mm). Ne joustavat melko paljon, mikä vaikeuttaa lujuutta vaativien asennusten tekoa, kuten pöydän jalan asentamista. Kaasukahvakin vähän nuljuu paikallaan. Runko on kölialueelta hyvinkin paksua n. 50 mm. Ylempänä rungossa on kerrosrakenne, joka jäykistää hyvin. Kuoret siinä ovat aika vaihtelevan paksuisia. Kannen ulompi kuori oli hyvin paksua, muistaakseni > 10 mm. Purjeveneitä ei enää taideta tehdä ruiskulla (paitsi Rassyt). Moottoriveneitä tehdään ilmeisesti paljonkin ruiskulla. Moottoriveneethän ovat lähes kaikki umpilaminaattia. Jäykkyys ja paino ei niissä taida olla niin haitaksi. Laittetaan vaan isompaa moottoria. Purjeveneessä ei tehoja oikein voi kasvattaa yhtä helposti.


    • Anonyymi

      vanhat disainit on ahtaampia kuin uudemmat pullerot

    • Anonyymi

      Kävin katsomassa yhtä 42 Turun suunnalla, hirveä septinlemu ja kaikki muukin sinnepäin.

    • Anonyymi

      Käy ihmeessä kattomassa muuallakin kuin turun suunnalla!!
      Siellä haisee vaikkei ole veneitä tai septejäkään lähimailla..

    • Anonyymi

      Odotellessa nenäkännykkää joka raportoi tuloksen tekstitiedostona, jopa tussauttaa vastaanottajalle vastaavan hajun.

    • Anonyymi

      Eikun mitä stanan järkee on verrata vanhoja veneitä nykypäivän veneisiin?! "On kapea, septi haisee, jne.." Vanha vene on vanha, mutta silti miellyttää minun estetiikkaa, että miltä veneen pitää näyttää!
      Nyky"silitysraudoista" puuttuu minun mielestäni se viimeinen metri tai kaksi persiistä. Toki jos haetaan sporttissuutta ja plaania niin mikäs siinä, silti paljon näyttävät koneella ajelevan, ehkä harvoin optimi- keli mennä purjeilla?! Viime kesänä näin yhden Pogo-perheen pienten lasten kanssa saapuvan satamaan, ei näyttänyt leppoisalta lomareissulta;-)

      • Anonyymi

        Ylipäänsä rantautuminen pienten lasten kanssa todella harvoin näyttää leppoisalta, riippumatta venetyypistä.


      • Anonyymi

        Kyllähän Omega 42 on 1970-luvun lopun veneeksi kapea (3,1 m), saman levyinen kuin 10 jalkaa lyhyemmät saman aikakauden veneet Baltic 33 (3,2 m) tai Linjett 32 (3,09m). Saman mittaiset 70-luvun lopun Balticit ja Swanit ovat yli puoli metriä leveämpiä.

        Mielestäni vanhassa veneessä ei välttämättä tarvitse haista septi. Kyseessä lienee yksilön ominaisuus, joka kertoo enemmän huonosta ylläpidosta kuin suoraan veneen iästä.

        Veneen ominaisuudet ovat usein kompromisseja. Perää leventämällä avotuuliominaisuudet paranavat, mutta märkäpinta kasvaa, purjealaa lisäämällä kevyen tuulen nopeus paranee, mutta reivauskynnys laskee, pystykeulalla vesilinja pitenee, mutta rantautuminen luonnonsatamaan vaikeutuu, syvällä kölillä kryssii paremmin, mutta ei pääse niin moneen rantaan jne... On sitten omista preferensseistä kiinni, millaista kompromissia arvostaa.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      45
      2937
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      46
      2844
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2629
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      338
      1694
    5. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1074
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      10
      1051
    7. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      193
      917
    8. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      101
      772
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      26
      760
    10. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      43
      722
    Aihe