Elämäni ei ole nykyään kovin aurinkoista, jonka ehkä olisi voinut ennakoida kouluaikani lintsauksista, mutta whatever. Ala-aste vuoteni ovat vieläkin nyt tuoreina mielessä ja menetin yhteyden kaikkiin kouluni (sekä lapsuuteni) kavereihini masennukseni ja jälkeisen huostaanoton takia. Olen huppelissa ja pilvessä tätä kirjoittaessani. Mutta haluan tavata vanhoja koulututtujani kyseiseltä Tikan koulun ajalta... Olin C-luokassa tokasta vikaan luokkaan, A-luokassa ekalla vuodellani. Epätodennäköistä, mutta ehkä joku vanha tuttu tuolta ajalta näkisi tämän.... mulla on ikävä lapsuudenkavereitani. Enkä haluaisi nimetä itseäni, mutta kerron että asuin silloin Kuokkalan Survonpääntiellä. Jos joku näin minut vaikkapa tunnistaisi. :(
Yhteydenotto 2002-2008 Tikan koulun henkilöille
KuokkalaTikanKoulu
3257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin se tahtoo käydä monella että menettää yhteyden entisiin koulukavereihin, jokaiselle tulee se oma elämä ja ystävä-ja tuttavapiiri vaihtuu. Tuntuu että nykyaikana ihmiset on enemmän yksinäisiä vaikka on kännykät ja sos.mediat, sellainen face to face-tapaaminen harventunut.
Masennukseen ei auta alkoholi vaikka se siltä hetkellisesti tuntuukin, kännin jälkeen masentaa entistä enemmän ja siinä on kyllä hurja vaara alkoholismiin ja huumeiden rankempaan käyttöön, masennukseen antaisin erittäin hyvän neuvon, alkoholi pois ja liikunta tilalle, liikunnan aloitus voi tuntua rankalta mutta muutama viikko lenkkeilyä, aloittaen niin lyhyillä lenkeillä että siitä jää hyvä tunne mutta kuitenkin saanut pienen hien pintaan, ihan vaan vaikka kävelyä, tätä kun jaksaa viikon pari niin pian huomaa kuinka kunto kohenee ja mieli piristyy.
Älä jää ns. "tuleen makaamaan" ja odottamaan sitä parempaa huomista vaan nyt niskasta itseäsi kiinni ja tukevasti vaikka se sattuisi ja elämälle uusi suunta, näin minäkin tein yksitoista vuotta sitten ja se onnistui, vaati kyllä ponnisteluja ja selkärankaa. Ihminen pystyy mihin vaan jos haluaa.
Jonkin aikaa varmaan hymyilee mutta kurjan näköisiä nuo nistit loppunsa edellä.
Tymästä päästä tymä vastaus!