Kevät ja kesä 2010. En tiedä, mitä ironiaa se oli saatuani Herralta vasta 1.6.2010 seuraavat sanat: "Irrota otteesi homeesta." Olen kirjoittanut nuo allakkaani ja sulkeisiin perään: (Valvottuani yön aamuun homeasioita netistä tutkittuani ja siitä masentuen.)
Olin sairastunut jo ensimmäisestä tekemästäni https://goo.gl/xGo3wm hometestistä kauheaan krooniseen poskiontelontulehdukseen, joka tappoi seuraavana syksynä kaksi hammasta vain kahden viikon välein kipeän poskionteloni https://goo.gl/CDFHQY alta.
Miksei Jumala varoittanut minua jo ennen niitä testejä, miksi kaiken piti käydä niin kuin kävi...
Olen kärsinyt jo kahdeksan pitkää vuotta eikä loppua näy sairastuttuani vielä borrelioosiin, joka ei sekään ole parantunut.
Tässähän tulee yhdellä pläjäyksellä monta tabua, joista ei saisi puhua: homesairaus, borrelioosi, paljonko Herran sopii https://goo.gl/VRVxdC lörpötellä jne. Hämmästyinpä vaan viimeisimmästä johdatuksesta, jonka taltioinut aamusivuihinkin, minne olisi jäänytkin, ellen tietäisi muidenkin kärsivän.
Sunnuntaina 13.5.2018
"Kello on 12.00 aloittaessani reidet kivusta särkien ja vihloen täristessäni päästä varpaisiin. Äitienpäivä helvetissä, jälleen kerran. Olen niin pahoilla mielin ja sydämeni itkee verta. Kärsimystä taas lahjaksi nukahdettuani aamulla reisikipuun, johon samaan kipuun heräsin vielä kovempana uneni liian aikaisin katkoen, kiertäen ja vihloen luihin asti kuin polttaen. Otin aprikoosinytimiä ja bromelaiinia auttamatta yhtään. Oikeassa silmässäkin on luomen alla kohta, joka sattuu. Päälaki kirvelee ja koko keho sattuu.
Kello on 15.46 nyt aloitettuani kirjoittamisen täällä pihalla kauheassa pätsissä viime kesän tauon jälkeen, jolloin kirjoittelin sisällä sängyssä vaan. Hiki virtaa jo nyt, mutta kipeä päälakeni saa aurinkoa. Se alkoi lähes heti kirvellä ja sykkiä aurinkolippiksen alla, jossa on pelkkä lippa ja pyöreät sangat vaan paljastaen koko päälaen. Ajattelin: 'Tätäkö varten Jumala halusi minut pihalle?' Tunsin sen niin selkeästi köllötellessäni sängyssä uutisia lukien, että pitäisi mennä pihalle ennen kuin aurinko laskee. Olen juuri lukenut Doug Kaufmannin postista sunning'in olevan tehokas antifungaali, joko porottaa suoraan päälaelleni parhaillaan. Jatkettava kai tätä kuuria niin kauan kuin lämpöä piisaa voimatta luottaa lääkäreiden apuun Suomessa yhtään.
Kello 17.18 jatkaessani taas sisällä normaalissa paikassa, sängyssäni vällyjen alla. Mikään muu ei sitten normaalia olekaan eikä nuo paksut vällytkään luuhun asti särkevien reisieni päällä. Olen kuin pahimman vyörytyksen jäljiltä syötyäni äsken vain kaksi ruisleipää kinkun, juuston ja paprikan kera chilillä maustettuna ja ruokaöljyä välissään. Se, mikä minussa loisena muhii, sai taas energiaa. Vasen poski turposi sisältä käsin, jonka jälkeen se alkoi kirvellä. Myös oikea otsaontelo alkoi hiusrajan kohdalta kaivella. Minulla oli kädessä kudin, jonka ääreen aloin nukahdella. En ollut auringossa tuntiakaan, mutta se vaikutti joka paikkaan. Muistan, kuinka syksyllä 2016 13 vuotta potemani siipikalvo oli tiessään nautittuani terbinafiinin ja flukonatsolin lisäksi aurinkoa, jonka annoin porottaa suoraan silmiinkin ihan tarkoituksella.
Kello 23.50 istuessani sängyssä vällyjen alla taas --
Mentyäni lepäämään sänkyyn olin niin kipeä mykotoksiinimyrkyistä kai illalla, että nilkkani särkivät ja reiteni jäytivät niin kuin koko kehoni.
Kello 3.30 jo 14.5.2018 puolella jatkaessani saatuani auringosta tosi rajun Herxheimerin reaktion iskettyään päälakeeni, jossa sieni muhii. Nilkkasärky kieli myrkkyjen kerääntymisestä jalkoihin ennen kuin keho sai niitä poistettua NAC:llä ja TMG:llä. Myöhemmin illalla tuli vielä karsea olo laittaessani ruokaa juuri uuniin; olin aivan kuin tipahtamaisillani ja aloin täristä kauheasti."
- Jatkuu seuraavassa, ei mahtunut samaan viestiin.
Antifungaalinen aurinko!
8
372
Vastaukset
Jatkoa edellisestä.
Maanantaina 14.5.2018:
"Kello on 15.56 nyt istuessani taas täällä ulkona helteessä samoissa varustuksissa kuin eilenkin saamassa aurinkohoitoa nupilleni. Hiki virtaa tässä helteessä heti, mutta lämpö onkin lääkkeeni. Lonkat särkivät vielä äsken saatuaan nukkuessani vetoa, joka ei sovi borrelioosia sairastavalle ollenkaan.
Kello 16.10 nyt tehtyäni samalla silmäharjoituksia istuessani tässä tuolilla. Jäin kaipaamaan harjoituslappua, jossa oli kaksi palluraa, jotka piti yhdistää pitäen kynää keskellä lapun edessä, mutta huomasin, etten tarvitse koko lappua ollenkaan. Riittää kynä, jota liikutan silmieni edessä yrittäen pitää sen yhtenä piilokarsastusvaivan pyrkiessä tekemään yhdestä kynästä kaksi kynää. Lepoa on sen jumpan jälkeen se, kun katsoo kauas. Voin tehdä noita harjoituksia sisälläkin kynällä, jota käytän aamusivujen kirjoittamiseen.
Tullessani tänne ulos kynä tippui maahan niin, että kävin huuhtelemassa sen vedellä, jota valui sitten tähän paperinkin päälle avattuani kynän.
Päälaellani alkoi tuntua sama kohta eloisalta kuin eilen, muttei niin kovin ollenkaan, toivoessani jälkireaktionkin olevan vähäisempi nyt.
Kello 16.35 nyt, kun lopeteltuani äsken kirjoittamista hirveässä pätsissä otin aurinkolippiksen pois varjostamasta silmiäni ja kasvojeni yläosaa ja jäin vielä hetkeksi istumaan, etten lähtisi niin nopeasti sisälle takaisin. Pienen hetken jälkeen ilman aurinkolippistä tunsin, miten vasen maksillaariontelo alkoi sykkiä tuntuen kauttaaltaan niin kuin tässä koko ajan. Päätin silloin, että on kirjoitettava ilman aurinkolippistä, ja annoin auringon paistaa vähän silmiinkin, jos vasemman silmän pieni vaalea liikkuva kalvokin lähtisi vielä pois pterygiumin jälkeen. Oli vielä niistettävä nenääkin, kun oikeasta sieraimesta alkoi valua limaa yritettyäni pitää päätäni niin, että aurinko osuisi oikeaan otsaonteloonkin. Onpa tämä aurinkohoito tehokasta - muistettava vielä googlata UV-säteilyä, aurinkoa ja sieni-infektiota & sientä... Kello on 16.44 nyt hien virratessa ja ollessani täällä ulkona vielä hetken, että sieni saa oikein kunnon tällin vasemman posken turvotellessa kauttaaltaan edelleen. Onhan poski ollut koko ajan ihan pinnalle asti turvonnut tulehduksen levittyä läpi luun, jota korvalääkärit eivät ole viitsineet kokeillakaan. Kiitos rakas Jumala siitä, että kehotit minua eilen tulemaan tänne pihalle aurinkoon. Luomakunnassasi on lääkkeitä, joita täytyy osata käyttää. Vasen otsaontelo sykkii ja vähän vihloo hiusrajasta nyt ilman, että malttaisin lähteä tästä vielä pois, kun kello on 16.51. Kello on 17.06 vasemman posken sykkiessä turvonneena edelleen ollessaan pahin paikka päälaen lisäksi. Otettava jatkossa aurinkoa ilman aurinkolippistä istuessani täällä hihaton pusero ja mekko päällä kasvoillani ja rintakehälläni aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on 50. Pihlaja luo jaloilleni jo varjoaan oltuani yli tunnin auringossa juoden kertakäyttökupista vain kupillisen kahvia. Nyt vasen puoli kallostakin vihlaisi - toivottavasti jälkireaktio aurinkokuurista ei ole yhtä karsea kuin eilen. Kello on 17.12. lopetellessani täällä ulkona.
--
Tuon jälkeen aloin puolen yön jälkeen googlata vielä sitä, mitä olin ajatellut iltapäivällä ulkona: UV-säteilyä ja aurinkoa antifungaalina 'UV radiation sun antifungal'. Painettuani enteriä hämmästyin oikein sitä, mitä pamahti näytölle! Olin ajatellut vain terbinafiinin parantaneen silmäni siipikalvon, vaikka auringossa lieni vielä mahtavampi tehovoima sieni-infektioita vastaan löytäessäni yhä uusia todisteita ja tutkimuksia asiasta, joita avasin välilehtiin: 'Light Therapy May Combat Fungal Infections, New Evidence Suggests'; 'Light as a defence against fungal infection', 'The Healing Power of Sunlight for Mold-Induced Illness' listan jatkuessa loputtomiin.
- Kello on 17.04, 15.5.2018, istuessani täällä pihalla taas ja oikoluettuani edellisen, jossa meni väsyneenä aikaa kirjoitettuani neljättä liuskaa. Olen istunut tässä tunnin nyt ilman aurinkolippistä, aluksi vain silmät kiinni leväten tekemättä mitään ollessani niin hirveän väsynyt. Istuessani tässä näin melkein heti oravan loikkivan aidan vierellä ja pysähtyvän pihlajaan kuin katsoen ruokaa ruokintalaitteista, jotka ovat tyhjentyneet päivä pari sitten."
Linkit edellisiin:
Light Therapy May Combat Fungal Infections, New Evidence Suggests
https://www.sciencedaily.com/releases/2005/03/050323131309.htm
Light as a defence against fungal infection
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC557063/
The Healing Power of Sunlight for Mold-Induced Illness
https://www.ascent2health.com/blog/why-i-am-using-sunlight-to-heal-from-mold-illness
(Myrkylliseen homeeseen ja Lymeen sairastunut kertoo auringon tuomasta avusta runsaine viitteineen.)
Doug Kaufmann, Bible Fungus
https://goo.gl/YstsyZ
(Viittaamani kirjoitus, joka olikin vuodelta 2013.)
Puolen vuoden terbinafiinikuuri paransi 13 vuotta vaivanneen silmän siipikalvon eli pterygiumin!
https://goo.gl/C1x42ZKopsausvirhe edellä, piste pois:
"Kello on 17.12 lopetellessani täällä ulkona."
Linkkejä voisin lisätä enemmänkin, mutta mennyt jo nyt ihan liikaa aikaa jatkaessani paussia täällä.Entä sitten, kun aurinko laskee?
Aamusivuistani keskiviikkona 16.5.2018:
"Kello on 14.51 aloittaessani kirjoittamisen nukuttuani onneksi aika hyvin, vaikka otsaontelo oikealta puolelta vähän kaivelikin ennen nukkumaanmenoa. Herätessäni sieraimet olivat auki, mutta otsa alkoi vihloa molemmin puolin, ja Fazerin kamalan makean kookospatukan jälkeen myös oikealta puolelta päätä alkoi vihloa. Otettava kohta Xlearia ja alettava tehdä lähtöä ulos aurinkohoitoon.
Kello 16.21 jatkaessani pihalla tultuani tänne vähän ennen neljää käytyäni vielä laittamassa aurinkorasvaa käsiin ja perään jalkoihin, etten kärähdä niistäkään käytettyäni eilisestä lähtien lyhythihaista puseroa hihattoman sijaan, ettei olkapäät paistu liikaa. Otin kaiveleviin oikean ja vasemman puolen otsaonteloihin sisällä Xlearia pötkölläni sängyssä, taivuttaen päätä taakse- ja eteenpäin alas saadakseni aineen perille onteloihin, jonka jälkeen oikealta ylhäältä alkoi valua paksua, särkyä ylläpitävää limaa pois, ajatellessani samalla lääkäreiden raukkamaista tuomiota olla operoimatta oikeaa otsaontelokanavaakaan uudestaan. Niillä ei ole mitään ongelmaa kiduttaa ihmisiä, kunhan vain saavat olla oikeassa ja mällätä hoitovirheidensä jälkeenkin kuin kukot tunkiolla.
Vasen poski on ollut äkäinen ja turvonnut koko sen ajan, minkä olen ollut täällä pihalla hien virratessa. Ei minua saisi tällaisiin olosuhteisiin kirjoittamaan, ellei terveyteni olisi kyseessä. Olisi paljon mukavampi kirjoittaa sisällä viileämmässä ilmassa, mutta nuppi on liian huonossa kunnossa. Kun muurahaisetkin valloittivat keittiömme, haaveilin takaisin kerrostaloon muuttamisesta, ylimpään kerrokseen, jonka katetulle parvekkeellekaan ei ötökät tulisi eikä yläkerrassa olisi metelöimässä ketään. Onneksi saimme Raidin muurahaissyötistä pika-apua niin, että muurahaiset häipyivät päivässä parissa terrorisoimasta kotiamme. Kello on nyt 16.42 jatkaessani valohoitoa auringon paistaessa täydeltä terältään, vain kerran pienen pilvilautan peittäessä säteet hetkeksi.
Kello on 17.02 oikoluettuani eiliset aamusivut, kun on lähdettävä kohta takaisin sisälle hien virratessa puseron alla ja käsienkin ollessa hikiset paperia vasten, kirjoittaessani tässä luonnon kukoistaessa ympärilläni. Voikukat ilahduttavat minua, kunnes ruoho on kasvanut liian pitkäksi ja se on leikattava pois. Punkkeja voi olla missä vaan enkä kestäisi yhtään uutta puremaa. Kello on 17.08 nyt.
Kello 20.50. Entäs sitten, kun aurinko laskee? Kävellessäni kotiin nyt illalla asioilta ajatellessani kaikenlaista tunsin otsaontelon kolottavan vasemmalta hiusrajasta. Se on paikallista limakalvosärkyä eikä mitään migreeniä tms. Samalla mieli matalana ajattelin, että myös vasen puoli pitäisi operoida uudestaan päästäkseni otsavaivoista kokonaan. Eikä aikaakaan, kun pilvisellä ilmalla kolotus alkoi tuntua oikeassakin otsaontelossa. En voinut kävellä enää edes kesäisessä illassa niin kuin ennen ilman piinaavaa jomotusta, joka on vainoamassa missä vaan milloin vaan mielen matalaksi nuijien."
- Tämän ketjun työnimenä on "Homeesta aurinkoon" syystä, ettei kirjoituskaluna käyttämääni ProKeys'iin mahdu yhtä pitkiä otsikkoja kuin Suomi24:ssa, jossa on maksimina 50 merkkiä, joka mielestäni liian vähän. Voisi olla 60 merkkiä ja viestin pituutenakin mieluummin 6000 merkkiä kuin tuhat vähemmän...
Linkkilista edellä jäi puutteelliseksi enkä taida jaksaa enempää nytkään. Mielenkiintoisinta oli kai täältä http://sunlightinstitute.org/get-your-sun-alzheimers-disease-brain/ löytämäni tieto, että maissa, joissa on vähemmän auringonvaloa, on enemmän Alzheimerin tautia:
“According to sunlight data, we can conclude that countries with low average sunlight have high AD (Alzheimer’s disease) death rate.[4]”
Löytyi itse tutkimuskin:
Sunlight Incidence, Vitamin D Deficiency, and Alzheimer's Disease.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29565713
Ottaen huomioon liudan muita uusia tutkimuksia, joissa Alzheimeria sairastaneiden aivoista on löytynyt useampaa sorttia sientä, kumoutuu loputkin vanhentuneesta ja väärästä oletuksesta, ettei "näillä leveyspiireillä" olisi muka sieni-infektioita:
Fungal infection in patients with Alzheimer's disease.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24614898
Alzheimer's disease and disseminated mycoses.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24452965
Different Brain Regions are Infected with Fungi in Alzheimer's Disease.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26468932sanasinko kirjoitti:
Entä sitten, kun aurinko laskee?
Aamusivuistani keskiviikkona 16.5.2018:
"Kello on 14.51 aloittaessani kirjoittamisen nukuttuani onneksi aika hyvin, vaikka otsaontelo oikealta puolelta vähän kaivelikin ennen nukkumaanmenoa. Herätessäni sieraimet olivat auki, mutta otsa alkoi vihloa molemmin puolin, ja Fazerin kamalan makean kookospatukan jälkeen myös oikealta puolelta päätä alkoi vihloa. Otettava kohta Xlearia ja alettava tehdä lähtöä ulos aurinkohoitoon.
Kello 16.21 jatkaessani pihalla tultuani tänne vähän ennen neljää käytyäni vielä laittamassa aurinkorasvaa käsiin ja perään jalkoihin, etten kärähdä niistäkään käytettyäni eilisestä lähtien lyhythihaista puseroa hihattoman sijaan, ettei olkapäät paistu liikaa. Otin kaiveleviin oikean ja vasemman puolen otsaonteloihin sisällä Xlearia pötkölläni sängyssä, taivuttaen päätä taakse- ja eteenpäin alas saadakseni aineen perille onteloihin, jonka jälkeen oikealta ylhäältä alkoi valua paksua, särkyä ylläpitävää limaa pois, ajatellessani samalla lääkäreiden raukkamaista tuomiota olla operoimatta oikeaa otsaontelokanavaakaan uudestaan. Niillä ei ole mitään ongelmaa kiduttaa ihmisiä, kunhan vain saavat olla oikeassa ja mällätä hoitovirheidensä jälkeenkin kuin kukot tunkiolla.
Vasen poski on ollut äkäinen ja turvonnut koko sen ajan, minkä olen ollut täällä pihalla hien virratessa. Ei minua saisi tällaisiin olosuhteisiin kirjoittamaan, ellei terveyteni olisi kyseessä. Olisi paljon mukavampi kirjoittaa sisällä viileämmässä ilmassa, mutta nuppi on liian huonossa kunnossa. Kun muurahaisetkin valloittivat keittiömme, haaveilin takaisin kerrostaloon muuttamisesta, ylimpään kerrokseen, jonka katetulle parvekkeellekaan ei ötökät tulisi eikä yläkerrassa olisi metelöimässä ketään. Onneksi saimme Raidin muurahaissyötistä pika-apua niin, että muurahaiset häipyivät päivässä parissa terrorisoimasta kotiamme. Kello on nyt 16.42 jatkaessani valohoitoa auringon paistaessa täydeltä terältään, vain kerran pienen pilvilautan peittäessä säteet hetkeksi.
Kello on 17.02 oikoluettuani eiliset aamusivut, kun on lähdettävä kohta takaisin sisälle hien virratessa puseron alla ja käsienkin ollessa hikiset paperia vasten, kirjoittaessani tässä luonnon kukoistaessa ympärilläni. Voikukat ilahduttavat minua, kunnes ruoho on kasvanut liian pitkäksi ja se on leikattava pois. Punkkeja voi olla missä vaan enkä kestäisi yhtään uutta puremaa. Kello on 17.08 nyt.
Kello 20.50. Entäs sitten, kun aurinko laskee? Kävellessäni kotiin nyt illalla asioilta ajatellessani kaikenlaista tunsin otsaontelon kolottavan vasemmalta hiusrajasta. Se on paikallista limakalvosärkyä eikä mitään migreeniä tms. Samalla mieli matalana ajattelin, että myös vasen puoli pitäisi operoida uudestaan päästäkseni otsavaivoista kokonaan. Eikä aikaakaan, kun pilvisellä ilmalla kolotus alkoi tuntua oikeassakin otsaontelossa. En voinut kävellä enää edes kesäisessä illassa niin kuin ennen ilman piinaavaa jomotusta, joka on vainoamassa missä vaan milloin vaan mielen matalaksi nuijien."
- Tämän ketjun työnimenä on "Homeesta aurinkoon" syystä, ettei kirjoituskaluna käyttämääni ProKeys'iin mahdu yhtä pitkiä otsikkoja kuin Suomi24:ssa, jossa on maksimina 50 merkkiä, joka mielestäni liian vähän. Voisi olla 60 merkkiä ja viestin pituutenakin mieluummin 6000 merkkiä kuin tuhat vähemmän...
Linkkilista edellä jäi puutteelliseksi enkä taida jaksaa enempää nytkään. Mielenkiintoisinta oli kai täältä http://sunlightinstitute.org/get-your-sun-alzheimers-disease-brain/ löytämäni tieto, että maissa, joissa on vähemmän auringonvaloa, on enemmän Alzheimerin tautia:
“According to sunlight data, we can conclude that countries with low average sunlight have high AD (Alzheimer’s disease) death rate.[4]”
Löytyi itse tutkimuskin:
Sunlight Incidence, Vitamin D Deficiency, and Alzheimer's Disease.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29565713
Ottaen huomioon liudan muita uusia tutkimuksia, joissa Alzheimeria sairastaneiden aivoista on löytynyt useampaa sorttia sientä, kumoutuu loputkin vanhentuneesta ja väärästä oletuksesta, ettei "näillä leveyspiireillä" olisi muka sieni-infektioita:
Fungal infection in patients with Alzheimer's disease.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24614898
Alzheimer's disease and disseminated mycoses.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24452965
Different Brain Regions are Infected with Fungi in Alzheimer's Disease.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26468932Uni ei sitten tullutkaan; on tämä yhtä saatanaa.
Menin syömään pullaa, jota dimorfisesta sieni-infektiosta kärsivän ei pidä tehdä, hiivamuodossa olevan sienen/sienten jyllätessä elimistössä. Äiti sanoi soittaessani, että onhan se pulla hyvin paistettu. On juu, mutta pullan hiiva kirittää suolistossa jo muutenkin elävää hiivaa, jota minulla oli tutkittaessa kahden plussan verran, niin että koko vatsa turpoaa ja alkaa ryllätä eikä nukkumisesta tule mitään.
Huomasin edellä assosioineeni väärin osoituksena kai jo alkavasta https://www.psychologytoday.com/intl/blog/iage/201705/the-coming-pandemic-lyme-dementia Lyme-dementiasta. Ei suinkaan tässä ketjussa oleva otsikko "Antifungaalinen aurinko!" ylitä 50 merkin rajaa, vaan se, jota mietin aluksi mahtumatta millään tavoin.
Alzheimer's neuroborreliosis with trans-synaptic spread of infection and neurofibrillary tangles derived from intraneuronal spirochetes.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17055667
Tietää jo etukäteen, että aamulla herätyskellon soidessa piru on taas merrassa homesairauden & Lyme-yhdistelmän saadessa aina voimaa immuunipuolustuksen laskusta, jota stressin ohella liian lyhyet ja huonot unet saavat aikaan. Kyllä tämä kuuri vuosia valvoessa ja kärsiessä on ollut niin kovaa pelkästään jo sydämelle, että tuskinpa olisin enää hengissäkään, jos vielä alkoholilla rasittaisin elimistöäni.sanasinko kirjoitti:
Uni ei sitten tullutkaan; on tämä yhtä saatanaa.
Menin syömään pullaa, jota dimorfisesta sieni-infektiosta kärsivän ei pidä tehdä, hiivamuodossa olevan sienen/sienten jyllätessä elimistössä. Äiti sanoi soittaessani, että onhan se pulla hyvin paistettu. On juu, mutta pullan hiiva kirittää suolistossa jo muutenkin elävää hiivaa, jota minulla oli tutkittaessa kahden plussan verran, niin että koko vatsa turpoaa ja alkaa ryllätä eikä nukkumisesta tule mitään.
Huomasin edellä assosioineeni väärin osoituksena kai jo alkavasta https://www.psychologytoday.com/intl/blog/iage/201705/the-coming-pandemic-lyme-dementia Lyme-dementiasta. Ei suinkaan tässä ketjussa oleva otsikko "Antifungaalinen aurinko!" ylitä 50 merkin rajaa, vaan se, jota mietin aluksi mahtumatta millään tavoin.
Alzheimer's neuroborreliosis with trans-synaptic spread of infection and neurofibrillary tangles derived from intraneuronal spirochetes.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17055667
Tietää jo etukäteen, että aamulla herätyskellon soidessa piru on taas merrassa homesairauden & Lyme-yhdistelmän saadessa aina voimaa immuunipuolustuksen laskusta, jota stressin ohella liian lyhyet ja huonot unet saavat aikaan. Kyllä tämä kuuri vuosia valvoessa ja kärsiessä on ollut niin kovaa pelkästään jo sydämelle, että tuskinpa olisin enää hengissäkään, jos vielä alkoholilla rasittaisin elimistöäni."Uni ei sitten tullutkaan; on tämä yhtä saatanaa.
Menin syömään pullaa, jota dimorfisesta sieni-infektiosta kärsivän ei pidä tehdä, hiivamuodossa olevan sienen/sienten jyllätessä elimistössä. Äiti sanoi soittaessani, että onhan se pulla hyvin paistettu. On juu, mutta pullan hiiva kirittää suolistossa jo muutenkin elävää hiivaa, jota minulla oli tutkittaessa kahden plussan verran, niin että koko vatsa turpoaa ja alkaa ryllätä eikä nukkumisesta tule mitään.
--
Tietää jo etukäteen, että aamulla herätyskellon soidessa piru on taas merrassa homesairauden & Lyme-yhdistelmän saadessa aina voimaa immuunipuolustuksen laskusta, jota stressin ohella liian lyhyet ja huonot unet saavat aikaan. Kyllä tämä kuuri vuosia valvoessa ja kärsiessä on ollut niin kovaa pelkästään jo sydämelle, että tuskinpa olisin enää hengissäkään, jos vielä alkoholilla rasittaisin elimistöäni."
- Ei sitä herätyskelloa tarvittu, kun en ole nukkunut vielä ollenkaan. Ajanvarauspalvelu toimii vain kello 8-10, joka on sangen ajattelevaista etenkin niille, joiden yöt menevät kärsiessä ja valvoessa aamuun vaivojen takia niin kuin itselläni tämän tästä ja nyt taas.
Olisi karseaa herätä vain noin tunnin unien jälkeen, jonka takia ajattelin olevan parempi, ettei mene nukkumaan ollenkaan. Ja eikun soittamaan - vastaajaan, joka ilmoittaa takaisinsoitosta kello 11:n jälkeen, joka tietää vain lisää valvomista. Rohkenen sanella automaattiin odottavani soittoa jo aikaisemmin, epäillen pyyntöni toimivuutta ihmetellessäni, miten jaksaisin valvoa pari tuntia vielä lisää. Vaan ei auta itkut markkinoilla; peli on kovaa ja terveille luotu. Otan esiin aamusivumappini ja alan rustata unettoman yön jälkeen sanoja paperille huteralla käsialalla aivot vielä huonommassa kunnossa, joutuessani kuvaamaan vihlomistakin eri puolilla päätä taas.
Mitäs sitten tekisin odottaessani takaisinsoittoa? Jotain monotonista, jota väsyneet aivot jaksaisivat suorittaa. Menen neulekoneen äärelle, joka on kiinnitetty piskuiseen kirjoituspöytääni, jonka ääressä bruukkasin kirjoitella ennen kuin siirryin vuodepotilaaksi tammikuussa 2017. Olen luonut silmukat jo puikoille ja neulonut resorin valmiiksi villatakin toiseen etukappaleeseen, jota alan silmukka kerrallaan siirtää neulekoneen koukkuihin. Homma on tarkkaa, sillä jos jotain on vähänkin väärässä asennossa, silmukat tippuvat koukuilta ja niitä saa noukkia ja väsätä käsipelillä uudestaan. Olen niin väsynyt, että tiputan heti yhden silmukan ja perään vielä kaksi ennen kuin pääsen vetelemään lankaa unentokkurassa edestakaisin puolelta toiselle. Hetken kuluttua on kasassa 50 kerrosta, jonka jälkeen siirrän painona toimivaa luomiskampaa ylemmäksi; ja sama 100:n, 150:n ja 200:n kerroksen kohdalla. Päästessäni 252 kerrokseen lopetan saadakseni lähes polveen asti ulottuvan, kipeitä reisiä lämmittävän villatakin, jonka silmukat pitäisi päättää, ajatellessani olevani siihen liian väsynyt. Sitä paitsi minulla on tunne, että kohta kipupolilta soitetaan ja homma voi keskeytyä milloin tahansa. Ryhdyn kuitenkin puuhaan, jonka saan keskeyttää vain muutaman silmukan jälkeen vieressäni olevan puhelimen soidessa. Stressaa jo etukäteen se, mitä joudun pyytämään: lääkärin vaihtoa ja uutta aikaa. En saa osastoavustajaa vakuuttumaan asiasta ennen kuin alan kertoa oikeata syytä, jota yritän selitellä.
Sivuhuomautuksena, että Terveystaskusta on suora linkki kirjoitukseeni, jota en jaksanut kirjoittaa enää uudestaan siteeraten sitä https://keskustelu.suomi24.fi/t/15080012/loishaadostakin-apua-vatsantarinaan#comment-93295553 vaan. Kuka tahansa Pirkanmaan lääkäri, joka käy Terveystaskussa, pääsee linkin kautta rekisteröityyn nimimerkkiini ja kirjoituksiini.
Potilastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja eikä pitäisi olla mitään pelättävää, mutta kun foorumille alkaa tulla viittauksia https://keskustelu.suomi24.fi/t/15236966/home--ja-borrelioosihelvettia#comment-93753046 tietoihin, joita ulkopuoliset eivät voineet tietää, en voi uskoa silmiäni, viestien mennessä koko ajan pahemmiksi vaan, kuin jotain esitietolomakkeiden täyttämistä Suoli24:llä julkisesti.
Virkailija puhelimessa yritti kyllä väittää, ettei heidän lääkärit tee tällaista, ettei heillä ole edes aikaa. Mutta onhan täällä myös Lääkäri2 rökittämässä sairastuneita koko ajan.
Pyysin saada ajan naislääkärille, vaikkei sekään ole tae vielä mistään. Olisi edes eri sukupuolta kuin minulle vastaillut heppu täällä. Aika venyy pidemmälle ja pidemmälle vaan, mutta parempi nukkua kotona kuin mennä huonolle lääkärille, joka on yhtä tyhjän kanssa pelkkine kipulääkkeineen. Eipä kukaan ole tähänkään mennessä ottanut vaivojani vakavasti, niin miksi sitten nyt.
Minulla on tätä nykyä tuplanegatiivinen käsitys lääkäreistä sekä homesairauden että borrelioosin keskellä eikä mikään tyhjä lässytys muuta sitä paremmaksi. Apua näyttäisi tulevan kaikkialta muualta paitsi lääkäreiltä, kun suutarin pojilla ei ole kenkiä.
Kello 12.57. Vihdoin viimein nukkumaan jäätyäni vielä tätä kirjoittamaan.sanasinko kirjoitti:
"Uni ei sitten tullutkaan; on tämä yhtä saatanaa.
Menin syömään pullaa, jota dimorfisesta sieni-infektiosta kärsivän ei pidä tehdä, hiivamuodossa olevan sienen/sienten jyllätessä elimistössä. Äiti sanoi soittaessani, että onhan se pulla hyvin paistettu. On juu, mutta pullan hiiva kirittää suolistossa jo muutenkin elävää hiivaa, jota minulla oli tutkittaessa kahden plussan verran, niin että koko vatsa turpoaa ja alkaa ryllätä eikä nukkumisesta tule mitään.
--
Tietää jo etukäteen, että aamulla herätyskellon soidessa piru on taas merrassa homesairauden & Lyme-yhdistelmän saadessa aina voimaa immuunipuolustuksen laskusta, jota stressin ohella liian lyhyet ja huonot unet saavat aikaan. Kyllä tämä kuuri vuosia valvoessa ja kärsiessä on ollut niin kovaa pelkästään jo sydämelle, että tuskinpa olisin enää hengissäkään, jos vielä alkoholilla rasittaisin elimistöäni."
- Ei sitä herätyskelloa tarvittu, kun en ole nukkunut vielä ollenkaan. Ajanvarauspalvelu toimii vain kello 8-10, joka on sangen ajattelevaista etenkin niille, joiden yöt menevät kärsiessä ja valvoessa aamuun vaivojen takia niin kuin itselläni tämän tästä ja nyt taas.
Olisi karseaa herätä vain noin tunnin unien jälkeen, jonka takia ajattelin olevan parempi, ettei mene nukkumaan ollenkaan. Ja eikun soittamaan - vastaajaan, joka ilmoittaa takaisinsoitosta kello 11:n jälkeen, joka tietää vain lisää valvomista. Rohkenen sanella automaattiin odottavani soittoa jo aikaisemmin, epäillen pyyntöni toimivuutta ihmetellessäni, miten jaksaisin valvoa pari tuntia vielä lisää. Vaan ei auta itkut markkinoilla; peli on kovaa ja terveille luotu. Otan esiin aamusivumappini ja alan rustata unettoman yön jälkeen sanoja paperille huteralla käsialalla aivot vielä huonommassa kunnossa, joutuessani kuvaamaan vihlomistakin eri puolilla päätä taas.
Mitäs sitten tekisin odottaessani takaisinsoittoa? Jotain monotonista, jota väsyneet aivot jaksaisivat suorittaa. Menen neulekoneen äärelle, joka on kiinnitetty piskuiseen kirjoituspöytääni, jonka ääressä bruukkasin kirjoitella ennen kuin siirryin vuodepotilaaksi tammikuussa 2017. Olen luonut silmukat jo puikoille ja neulonut resorin valmiiksi villatakin toiseen etukappaleeseen, jota alan silmukka kerrallaan siirtää neulekoneen koukkuihin. Homma on tarkkaa, sillä jos jotain on vähänkin väärässä asennossa, silmukat tippuvat koukuilta ja niitä saa noukkia ja väsätä käsipelillä uudestaan. Olen niin väsynyt, että tiputan heti yhden silmukan ja perään vielä kaksi ennen kuin pääsen vetelemään lankaa unentokkurassa edestakaisin puolelta toiselle. Hetken kuluttua on kasassa 50 kerrosta, jonka jälkeen siirrän painona toimivaa luomiskampaa ylemmäksi; ja sama 100:n, 150:n ja 200:n kerroksen kohdalla. Päästessäni 252 kerrokseen lopetan saadakseni lähes polveen asti ulottuvan, kipeitä reisiä lämmittävän villatakin, jonka silmukat pitäisi päättää, ajatellessani olevani siihen liian väsynyt. Sitä paitsi minulla on tunne, että kohta kipupolilta soitetaan ja homma voi keskeytyä milloin tahansa. Ryhdyn kuitenkin puuhaan, jonka saan keskeyttää vain muutaman silmukan jälkeen vieressäni olevan puhelimen soidessa. Stressaa jo etukäteen se, mitä joudun pyytämään: lääkärin vaihtoa ja uutta aikaa. En saa osastoavustajaa vakuuttumaan asiasta ennen kuin alan kertoa oikeata syytä, jota yritän selitellä.
Sivuhuomautuksena, että Terveystaskusta on suora linkki kirjoitukseeni, jota en jaksanut kirjoittaa enää uudestaan siteeraten sitä https://keskustelu.suomi24.fi/t/15080012/loishaadostakin-apua-vatsantarinaan#comment-93295553 vaan. Kuka tahansa Pirkanmaan lääkäri, joka käy Terveystaskussa, pääsee linkin kautta rekisteröityyn nimimerkkiini ja kirjoituksiini.
Potilastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja eikä pitäisi olla mitään pelättävää, mutta kun foorumille alkaa tulla viittauksia https://keskustelu.suomi24.fi/t/15236966/home--ja-borrelioosihelvettia#comment-93753046 tietoihin, joita ulkopuoliset eivät voineet tietää, en voi uskoa silmiäni, viestien mennessä koko ajan pahemmiksi vaan, kuin jotain esitietolomakkeiden täyttämistä Suoli24:llä julkisesti.
Virkailija puhelimessa yritti kyllä väittää, ettei heidän lääkärit tee tällaista, ettei heillä ole edes aikaa. Mutta onhan täällä myös Lääkäri2 rökittämässä sairastuneita koko ajan.
Pyysin saada ajan naislääkärille, vaikkei sekään ole tae vielä mistään. Olisi edes eri sukupuolta kuin minulle vastaillut heppu täällä. Aika venyy pidemmälle ja pidemmälle vaan, mutta parempi nukkua kotona kuin mennä huonolle lääkärille, joka on yhtä tyhjän kanssa pelkkine kipulääkkeineen. Eipä kukaan ole tähänkään mennessä ottanut vaivojani vakavasti, niin miksi sitten nyt.
Minulla on tätä nykyä tuplanegatiivinen käsitys lääkäreistä sekä homesairauden että borrelioosin keskellä eikä mikään tyhjä lässytys muuta sitä paremmaksi. Apua näyttäisi tulevan kaikkialta muualta paitsi lääkäreiltä, kun suutarin pojilla ei ole kenkiä.
Kello 12.57. Vihdoin viimein nukkumaan jäätyäni vielä tätä kirjoittamaan.17.5.2018:
"Minulla on tätä nykyä tuplanegatiivinen käsitys lääkäreistä sekä homesairauden että borrelioosin keskellä eikä mikään tyhjä lässytys muuta sitä paremmaksi. Apua näyttäisi tulevan kaikkialta muualta paitsi lääkäreiltä, kun suutarin pojilla ei ole kenkiä."
- Valvottuani koko yön aamuun ajatus takkuaa. Vielä rankempaa on kirjoittaminen väsyneenä, jota joudun tekemään koko ajan kirjoittaakseni ylipäätään. Hyviä päiviä odottaessa kirjoittaminen tyrehtyisi kokonaan.
Jo nelisen tunnin unien jälkeen seuraava kuulostaisi paremmalta kuin se, minkä edelle kirjoitin:
"Minulla on tätä nykyä tuplanegatiivinen käsitys lääkäreistä sekä homesairauden että borrelioosin kurimuksessa eikä mikään tyhjä lässytys muuta sitä paremmaksi. Apua näyttäisi tulevan kaikkialta muualta paitsi lääkäreiltä, kun suutarin pojilla ei ole kenkiä."
Liitän aiheeseeni vielä linkkejä, joista seuraavassa tärkeimmät:
SUN EXPOSURE: AN ANTISEPTIC AND ANTIBIOTIC
http://sunlightinstitute.org/sun-exposure-antiseptic-antibiotic/
- Mielenkiintoista historiaa yli sadan vuoden takaa tutkimuksista, joiden mukaan UV-valo tappaa pernaruttoa, ruttoa, streptokokkia, tuberkuloosia, koleraa, stafylokokkia, paksusuolen bakteeria, punatautia jne.
Blue Light and Sunshine May be the Next Gen Weapons Against Antibiotic-Resistant Infections
https://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2013/03/14/blue-light-therapy.aspx
- Mercolalta vielä tuoreempaa tietoa sinisen valon ja auringonvalon tehosta muun muassa Pseudomonas aeruginosaan ja Staphylococcus aureukseen, joka tunnetaan myös MRSA:na, sekä muihin vastustuskykyisiin bakteereihin.
Mercola viittaa myös tutkimukseen, jossa tuberkuloosia sairastaville annettiin 10.000 yksikköä D-vitamiinia kaikkien parantuessa.
Lisäksi hän kertoo kynsisieni-infektiostaan, joka vaivasi lähes parinkymmenen vuoden ajan lääkityksestä huolimatta, kunnes parani päivittäisillä annoksilla auringonvaloa varpailleen. Linkissä https://daylightthinking.com/treating-toenail-fungus-with-the-power-of-sunlight/ puhutaan samasta asiasta ja kerrotaan ideasta hoitaa kynsisientä kynsilakan kuivattamiseen tarkoitetulla UV-lampulla, josta joku oli saanut apua käyttämällä sitä 3-4 kertaa viikossa puoli tuntia kerrallaan, jonka tuloksena kynsisieni oli lähtenyt pois neljän kuukauden kuluttua.
Loppuun vielä tutkimus siitä, miten suora altistuminen auringonsäteilylle voi tappaa konidiumia eli sienen kuroumaitiöitä useimmista sienilajeista. Konidiaa tapetaan sekä auringon UVA- että UVB-säteilyllä. Sen lisäksi, että tapetaan konidiumia, joka rajoittaa sieni-populaation kokoa ja sen leviämistä, altistuminen lähes tappaville UV-säteilyannoksille voi vähentää konidioiden itävyysnopeutta ja virulenssia:
Molecular and physiological effects of environmental UV radiation on fungal conidia.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25824285
"Direct exposure to solar radiation for a few hours can kill conidia of most fungal species. Conidia are killed both by solar UV-A and UV-B radiation. In addition to killing conidia, which limits the size of the fungal population and its dispersion, exposures to sublethal doses of UV radiation can reduce conidial germination speed and virulence."
Solunetistä http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/sienet/3/ lisäinfoa sienistä:
"Sienet ovat yksi- tai monisoluisia eliöitä, ja rakenteeltaan jälkimmäisessä tapauksessa rihmamaisia."
"Parasiitteina elävien sienten hyyfejä kutsutaan haustorioiksi eli imujuuriksi, jotka tunkeutuvat isäntäeliön kudoksiin, ja joiden avulla sieni imee ravintoa."
"Sienten elinkierto on monimutkainen. Monilla lajeilla sienirihmoista kehittyy ajoittain pseudoparenkyymistä muodostuvia vaihtelevan kokoisia ja muotoisia itiöemiä, joissa muodostuu itiöitä. Itiöiden lisäksi sienet voivat lisääntyä suvuttomien sienirihmoista kuroutuvien kuroumaitiöiden eli konidioiden (conidia) välityksellä."Petini on täynnä kirjoituksiani, joita olen levitellyt siihen otettuani huhti- ja toukokuun aamusivut muhkeaksi paisuneesta mapistani pois ja laskettuani ne jättäen mappiin vain kesäkuun liuskat. Vaikka kirjoitusmääräni käsin on tippunut kolmannekseen, kaiken kaikkiaan sängyllä on noin sata liuskaa ja lisää tulee... Pakkaan huhti- ja toukokuun liuskat pahvilaatikkoon ja otan lisää tyhjää paperia mappiin, jonka vaihdoin pari päivää sitten. Tarramuovilla päällystämäni villieläinmappi hiosti kesäkuumalla niin, että laitoin sen sivuun ja otin tilalle kukkamapin, jonka pahvi päällystämättömänä hengittää käteni alla.
Ennen arkistointia oli tehtävä vielä vaan yksi asia, ettei se painuisi kokonaan unholaan. Ihmeellinen päivä 13.5.2018 tuntiessani Jumalan kehottavan minua menemään pihalle ennen kuin aurinko laskee... Minulla on rukouskirja, johon olen kirjannut saamiani sanoja ylös. Tämä oli ollut sellaista erikoista kolkutusta omassatunnossa, että pitäisi mennä pihalle ennen kuin aurinko laskee. En ollut mikään auringonpalvoja enkä kesällä 2017 ollut istunut pihalla ollenkaan kuin vain kuntopyörän päällä katoksen alla saadakseni vähän raitista ilmaa ja liikuntaa. Mutta nyt pääni alettua sykkiä ja kirvellä Luojan valohoidossa ja päästyäni pahimmasta otsan kalvamisesta eroon, olin ihmeissäni ja jatkoin aurinkohoitoa noin tunnin päivässä niin kauan kuin paistetta riitti. Se, että olin muuttunut ihan kirjavaksi ja pigmenttiläiskäiseksi, oli toissijainen juttu verrattuna siihen, ettei otsan kalvamiseen ollut tarvinnut käyttää enää pipoja, joita olin valmistanut hirveät määrät lisää nimenomaan tätä kesää varten.- Jegsie
sanasinko kirjoitti:
Petini on täynnä kirjoituksiani, joita olen levitellyt siihen otettuani huhti- ja toukokuun aamusivut muhkeaksi paisuneesta mapistani pois ja laskettuani ne jättäen mappiin vain kesäkuun liuskat. Vaikka kirjoitusmääräni käsin on tippunut kolmannekseen, kaiken kaikkiaan sängyllä on noin sata liuskaa ja lisää tulee... Pakkaan huhti- ja toukokuun liuskat pahvilaatikkoon ja otan lisää tyhjää paperia mappiin, jonka vaihdoin pari päivää sitten. Tarramuovilla päällystämäni villieläinmappi hiosti kesäkuumalla niin, että laitoin sen sivuun ja otin tilalle kukkamapin, jonka pahvi päällystämättömänä hengittää käteni alla.
Ennen arkistointia oli tehtävä vielä vaan yksi asia, ettei se painuisi kokonaan unholaan. Ihmeellinen päivä 13.5.2018 tuntiessani Jumalan kehottavan minua menemään pihalle ennen kuin aurinko laskee... Minulla on rukouskirja, johon olen kirjannut saamiani sanoja ylös. Tämä oli ollut sellaista erikoista kolkutusta omassatunnossa, että pitäisi mennä pihalle ennen kuin aurinko laskee. En ollut mikään auringonpalvoja enkä kesällä 2017 ollut istunut pihalla ollenkaan kuin vain kuntopyörän päällä katoksen alla saadakseni vähän raitista ilmaa ja liikuntaa. Mutta nyt pääni alettua sykkiä ja kirvellä Luojan valohoidossa ja päästyäni pahimmasta otsan kalvamisesta eroon, olin ihmeissäni ja jatkoin aurinkohoitoa noin tunnin päivässä niin kauan kuin paistetta riitti. Se, että olin muuttunut ihan kirjavaksi ja pigmenttiläiskäiseksi, oli toissijainen juttu verrattuna siihen, ettei otsan kalvamiseen ollut tarvinnut käyttää enää pipoja, joita olin valmistanut hirveät määrät lisää nimenomaan tätä kesää varten.Pigmenttiläiskäisyys kiinnitti huomiota. Sano, ettei sinulla ole Kaposin sarkoomaa. Eihän iholla ole violetteja sävyjä? HIV on vakava sairaus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904342
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?482749Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1132481Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1082268Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281947- 321945
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2121644Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91617- 291598
- 791426