Minä en taas ymmärrä sua alkuunkaan.
Voisitko selventää?
Eikä se täällä onnistu. Mikä hirveä kynnys se yhteydenotto sulle on?
Miksi se on niin vaikeaa?
Oon ihan helposti lähestyttävä, mukava ihminen 😉
Voisitko selventää?
Eikä se täällä onnistu. Mikä hirveä kynnys se yhteydenotto sulle on?
Miksi se on niin vaikeaa?
Oon ihan helposti lähestyttävä, mukava ihminen 😉
Vastaukset 35
Vanhimmat
Toivon, että joskus nähdään mutta ehkä tähän Romeo ja Julia-osastoon sopisi, että sit lopuksi ei koskaan nähdä. Oltais lihaa ja verta, jos joskus nähtäisiin. Oltaisiin kohteliaita, ystävällisiä ja pelättäisiin, että kosketettaisi toisiamme. Rajat meidän välillä vahvistuisi, se olisi hyvä. Meillä on kuitenkin erillinen elämä.
Ai, kiva kun kerroit. No hyvää jatkoa sitten omassa elämässäsi kun et pysty/halua oikeasti kommunikoida. Ja hauskaa rainbow-lomaa Taikuissa tai missä sen nyt sitten vietätkään!
Oletko aina ollut helposti lähestyttävä? Vai onko mieli muuttunut?
Mäpä ymmärän.
Sä mitään vieraan ihmisen asioista tiedä etkä ymmärrä.
Otan yhteyttä sitä mukaa kun annat ottaa. Toivon, että meidän ystävyydestä tulisi jotakin suurempaa kuin ystävyys. Siihen ainakin minä tähtään. Tavoitteena on lämmin yhdessäolo😁
Ei tämä aloitus ole Riitta sinulle millään muotoa.
Se on miehelle naiselta.
Aitoriitta voi olla ihan kumpi vaan.
No ei ne nämä jutut muutenkaan natsaa😁
Jos on tullut mielikuva, että et halua sinua lähestyttävän. Jos on jopa sanottu, että ei kannata.
Mikset itse voi ottaa yhteyttä?
En o sanonu. Ei ole voinut saada semmoista mielikuvaa. Olen ottanut yhteyttä.
Mulla on tämmönen totuuden hyväksymisprosessi meneillään..
Sitä yhteydenottoa ei häneltä tule niin ei tule. Näin se on, vaikka mikä ois. Vaikka rakkaus.
Oletko ottanut ihan irl yhteyttä eikä vaan täällä?
Tekstiviestein.
oletko tekstaillessasi antanut toisen selvästi ymmärtää että todella olet hän? Ettet vaan ole sortunut käyttämään jonkun toisen naisen nimeä?
Häh? Ihan omalla numerolla 😄
kaidalla tiellä etkä ala soittelemaan esiintyen toisina niinkuin täälläkin teet. Säälittää henkilöt joiden kustannuksella teet pilaa, niinkuin nyt viime viikkoina olet 30-vuotiaallle brunelle tehnyt antaen hänen uskoa, että joku häntä täällä vuorokaudet ympäriinsä kaipailee kirjoitellen ylipitkiä lapsellisia ketjuja. Ehkäpä teet tätä siksi että että oma elämäsi on niin tyhjää?
??
Et nyt osoita juttujasi oikealle ihmiselle 😕
hän varmuudella että numerosi on edelleen sama mikä ennenkin, vai olettaako vain koska et ole vielä vahvistanut asiaa?
30-vuotiaasta tuli mieleen eräs lykyenläntä pullukka opiskelukaverini ja hetken jo epäilin hänen olevan täällä ja kuvitelleen minun flirttailevan hänen kanssaan. 😨 Toivotaan ettei tämä kuvauksiin sopinut ollut kyseessä. ☺
Tulee oksennusreaktio jo pelkästään sua ajatellessa. Onneks kuitenkin harvassa ne hetket nykyään, kun sua tulee ajateltua.
Erikoinen ikävöijä. Mutta ole huoleti, emme tunne toisiamme 😊
Sun pitää ottaa se yhteys, sit kun sulle sopii. Vaikee tapaus
soittaa ja viestitellä mut jos toinen ei vastaa niin se onkin sit jo selvä asia. En edes mitään ikävää haluaisi sanoa tässä tilanteessa, aivan megana jaksamista. Pyyhin välilä vedet silmistä, miksi samaistun tilanteeseen niin vahvasti. Ei oo elämä välillä helppoo.
MEE TOO
Missä huomenna?
Kotona.
Ootko varma, että sulla oli oikea puhelinnumero kun lähetit viestiä? Jonkun samannimisen kenties..?
Jos nyt ihan paljastan, että muistan numeron ulkoa.
Eipä sitten taida olla enää paljon vaihtoehtoja. Joko minun puhelin on rikki tai sitten..
Minä en ole "hän".
En minä usko, että kaipaamani mies näin edes kyselisi minun perääni täällä.
Emme asu samassa kaupungissa, edellisestä näkemisestä on lähes kaksi vuotta.
Kirjoittelen hänelle täällä milloin milläkin otsikolla/nimimerkillä (joista jän tunnistaa/tunnistaisi) sekä sisällöstä.
Jotenkin tämä yhteydenoton ruinaaminen nolottaa mua. Mutta ikävä teettää.
Olen onnellinen niistä vastauksista, jotka sain. Mutta nämä tunteet ajaa aina kirjoittamaan, etsimään, miettimään, ikävöimään ja toivomaan ihmettä.
Sinänsä hurjaa 😄, kun miettii, että yhdellä tavallisella mutta niinkin ihanalla ihmisellä on ihmeen tekemisen kyky elämässäni/suhteeni.
Hän on lohduntuojani, jolle toivon kaikkea hyvää ja rakkautta. Olisinpa se ollut minä, joka olisi hänelle voinut onnen antaa.
Et ole yksin ajatustesi kanssa. Minulla miehellä on ihan sama tilanne erään naisen kanssa. Siksi olen tänne palstalle ajautunut kaipaamaan. Toivoisin löytäväni hänet edes täältä, mutta tiedän, ettei niin tapahdu. Minäkin toivon hänelle kaikkea hyvää, mutta samalla minua harmittaa, että minulla ei ollut suurempaa sijaa hänen elämässään.
Kiitos ystävällisestä vastauksesta. Kaikkea hyvää sinulle.
Tiedän hänen kaipaavan, hänkin kaipaisi ehkä lohtua.
Mihin rakkaus riittää? Tällä tavoin.
Olen miettinyt, että sitä saattaa menettää monta hyvää mahdollisuutta elämässään kun jää ikävöimään sitä kaipaustaan. Mutta eipä se ihastuksesta yli pääseminen kovin helppoa ole. Ei silloin kun kaipaus on yksipuolista, eikä varsinkaan silloin jos tuntee jotenkin, että se toinenkin saattaisi myös ikävöidä.
Mihin se rakkaus sitten riittää? Ainakin se riittää ikävöimiseen, mutta riittääkö se irti päästämiseen? Ehkä ei..
No kerro nimes eka ja vika kirjain?
Ikävä vieläkin😢