Olisiko kellään tietoja 1-sylinteristen 4-5 heppasten 2-t koneiden kuutiotilavuuksista..?
pikku 2t-moottoreiden iskutilavuuksia
kiinnostunut2T
314886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Itsellä kakkosmoottorina suzuki dt2. vuosmalli tais olla joku 1985-1993 eli siltä väliltä. Kuutio tilavuutta tasan 50cc. 4-5 heppasessa varmaan joku 80-150cc, aika moottori kohtainen asia.
Ei liity aiheeseen, muttaSuzukissa on kaasarissa rajotin prikka joten kaasu ei koskaan avaudu koskaan. Mietin jos sen poistaisi joskus.
On niin pehmeää juttua että tuskin tiedät mitä kysyin.
Yllätyitkö?
ruotsalaiset monark/crescent/volvo penta/MCB moottorit 4-5 hv lohkolla oli 70 kuutioisia
yamaha 2 hv 40 kuutioinen
Suzuki 2 hv on 50 kuutioinen
suzuki 4 hv on 125 kuutioinen
mercury 2,5 ja 3,5 ovat 70 kuutioisia
yamaha malta 3 on 70 kuutioinen
evinrude/johnson/omc 4 hv, 74 kuutioinen
evinrude/johnson/omc 5 hv vanhempi, 123 kuutioinen
evinrude/johnson/omc 4,5 ja 5 ja 6 ja 8 ovat sama lohko 164 kuutioinen
evinrude/johnson/omc 8,8 ja 15 on sama lohko ja 255 kuutioinen
evinrude/johnson/omc 8,8 kirjoitusvirhe, tarkoitin 9,9 hv
omssin 9,9-15hv tuolla 255 kuutioisella lohkolla, kun muistan 80-luvun 15hv olleen 216 kuutioisia ?
Vene 5/2001 testissä olleet:
OMC 4 86 cm3 (2-syl)
Mariner/Mercury/Tohatsu 4/5 102 cm3
Yamaha 4 83 cm3
OMC 5 110 cm3
Yamaha 5 103 cm3
Mutta mitä merkitystä tuolla on? Ei suuri iskutilavuus mikään autuaaksitekevä ole.
suuri iskuntilavuus=suurempi vääntö, teho ja kestävyys
Teho ei riipu iskutilavuudesta. Samalla teholla saattaa sitten suuremmalla iskutilavuudella olla suurempi maksimivääntömomentti, mutta ei sekään ole alkuunkaan varmaa.
Esim. Iskun pituus vaikuttaa vääntöön ja kierrosherkkyyteen. Kestävyys juu. Esim. Harrikat niissä on iso mataviritteinen kone ja se liikkuu mailmanloppuun saakka kunhan öljyt vaihtaa,
Toinen "kestävyyden ääripää" lienee nämä uudet 1,2-1,4 litraiset 200 hv autot- Mitenkä kauan sellainen kestää lapinmatkoja, kiihdyttelyä ja puolentoista tonnin asuntoauton vetoa... Kavahtakaa sitä päivää jolloin perämoottoreissa aletaan repimään viherpolitikkojen pakottamana 20 hv 120 kuutioisesta yksimukisesta josta 70-luvulla otettiin 5 hv.
Ruohotrimmereissä liikutaan jo 20 kuutioisissa pienimmissä malleissa. Tehokkain malli voi vuosien päästä perustua tämän päivän pienimpään malliin. Aivan kuten joku olisi vielä 20 vuotta sitten nauranut ajatukselle, että Passattiin laitetaan 3 kertaa tehokkaammaksi viritetty Polon kone.
Turbo perämoottoreissa jotta voidaan pudottaa litrakokoja ? tullaan näkemään varaosamyymälöiden kulta-aikoja pojjaat, toivottavasti menisivät pörssiin niin voisi vähän tienatakin sillä hulluudella.
Onko noissa ollut käytännössä ongelmia? Joskus 70-luvulla vielä oli yleistä, että kone kesti litratilavuutensa verran eli 1,2 l koneella ajoi 120 000 km. Eiköhän nuo nykyiset 1,2 l koneet, joissa tehoa on 3-4 kertaisesti 70-luvun vastineisiin kestä ainakin 300 000 km, mikä on tarpeeksi useimmille.
Kuinka moni 4-5 hv perämoottori on kulunut loppuun? Ei kai kukaan noilla ajele sellaisia tuntimääriä? Ruoste jne. nuo hajottaa, jos nekään. ~100 cm3 2T-koneesta 5 hv on todella vähän. Jo 80-luvulla 125 cm3 moottoripyöristä otettiin 20-25 hv ja 90-luvun alussa jopa yli 35 hv. Silti ne kestivät helposti ainakin 20 000 km, vaikka varsinkin noilla ~20 hv koneilla ajettiin paljon kaasu pohjassa (huippunopeudet ~130 km/h). 20 000 km vastaa ehkä 400 tuntia, mikä on jo paljon 4-5 hv perämoottorille.
1,3 litraisella ajetaan 300 th ? Salli mun nauraa. Miten olis 100 000 ja täysremontti. En näe mitään syytä miksi 1,3 litrainen polon kone josta revitään 3 kertaisia tehoja 2 kertaisella koripainolla, kestäisi itse asiassa edes 100 th ilman merkittäviä vikoja. Siihen vielä turboahdin sössimään ja a vot...Odotellaan pari kolme vuotta ja sittenpähän nähdään.
123 cm3 5 hv moottori ei 70 luvulta ole kulunut loppuun juuri siitä syystä, ettei niistä ole enempää otettu. ruostuminen ja muu heikon huollon seuraukset on keskustelu erikseen.
"kevarit" (täystehoiset 20-23 hv 80-luvun 125 cm3 moottoripyörät) kävi koneremontin siinä 20 000 km jälkeen, yli 35 th ajettuja ei juuri enää ole markkinoilla. Männänvaihto oli monellatutulla jo 15 th kohdalla, eikä niilä mitään 130 kmh ajettu kuin kaksi kertaa kesässä 10 minuutin ajan.
En ollut missään vaiheessa huolissani 5 hv 123 cm3 kestävyydestä, se on vielä normaalia.
No kyllä minä ajoin kaasu pohjossa pitkiä aikoja 22 hv 125 cm3 moottoripyörällä. Moottoritietä 120 km/h rajoituksella oli suurin osa kesätyömatkasta. Tuo 400 h on 50 km/h keskinopeudella laskettu 20 tkm:stä. 400 h on paljon ajamista 4-5 hv koneella. Useinhan noissa on kiinteä tankki, jota saisi tankata suunnilleen kerran tunnissa eli 400 kertaa, jotta saa tuon 400 h täyteen. Ja viritysaste on jotain aivan muuta kuin noiden 80-luvun 125 cm3 moottoripyörien.
Onko sinulla jotain faktaa noista 1,2-1,4 litraisten tehokkaiden bensakoneiden huonosta kestävyydestä.? Onhan noita nettiautossa paljon myynnissä ainakin 200 tkm ajettuina. Autossa suuri teho ei ole mikään ongelma, kun ei sitä voi käyttää kuin hetken kiihdytettäessä,
kummasta nyt halua väitellä, 5 hv perämoottoreista vai 125 kevareista ?
Vai ymmärrätkö itsekin, että kevytmoottoripyörästä käytetään pääasiassa 5 hv tehoja normaalissa mansikanpoimijan maaseutuliikenteessä 55 -60 kmh ajaessa tasaisell maalla 3000 rpm llä vailla vesi-tai kuormavastusta enempää kuin luiheliini 60 kiloinen teini, ja siksi ymppäät sitä 5 hv keskustelua piilolinkkinä kesätyömuistoihisi ?
Sinunkin "faktat" on vain mitä kirjoitat. Luuletko tosiaan että uskon sinun ajaneen suurimman osan 120 kmh ?
En ole väittänyt suurimman osan, mutta hyvin merkittävän osan. Taatusti useita tuhansia kilometrejä siitä n. 20 tkm, jotka kahdessa kaudessa ajoin, oli moottoritietä, joka vielä tuolloin oli 120 km/h. Jo tuosta yhdestä kesätyöstä tuli 1500 km moottoritietä.
Paljon pienemmän osan ajasta kaasu pohjassa ajoin 4 hv perämoottorilla, joka minulla viimeksi oli. Sillä mentiin 5 s matkanopeutta, jolla kulutus n. 1 l/h eli alle puolet täyden kaasun kulutuksesta. Varsin pienellä kuornalla tuo siis oli, vaikka vene painoikin toista tonnia.
Noissa on pääsääntöisesti 3 onggelmaa:
-Joissain vw-ryhmän tsi-koneissa on ollut ongelmia- suurin osa on toki loistavia koneita.
Joissain japanilaisista on ollut turbovikaa, eniten tulee nyt mieleen Tojota.
-Nuo on helppo saada rikki huonolla öljynvaihdolla ja väärällä öljyfitterillä. niiden huollossa säästäminen on säästöä väärässä paikassa.
Muuten ne kestää hyvin. Ja niitä kutoskoneita saa edelleen kaupasta niin että jos valitset litraisen niin älä toki syytä viherpipertäjiä.
Meillä oli aikoinaan kaksi Honda Civiciä, muistaakseni 1979 ja 1987 malliset, tilavuus 1,2 ja 1,3 L (muistaakseni). Molemmilla ajettiin 275 000 km ja isommassa ei edes kertaakaan säädetty venttiileitä. Eihän niillä kaasu pohjassa ajettu mutta molemmat olivat läpiruostuneita kun ne myytiin (Ei voinut enää katsastaa).
No siinä tapauksessa se maailmanloppu on Inkoossa, missä Harri Taavitsainen leipoi kiinni ilman mitään syytä ja jätti perhana minut tienvarteen.
5 solmua ja 1 litra tunnissa ? nyt on laskelmissasi tai muistoissasi jotain vikana. Nelitahtinen suzuki 2,5 kuluttaa 5 solmulla litran tunnissa kaasu pohjassa 80 kiloisella soutuveneellä. Voitko selittää miten olisi mahdollista että nelitahtinen ei olekaan taloudellisempi ja vielä tuossa vene-eroluokassa. Puolella kaasulla, olet käyttänyt noin puolta tehoa, ja nelitahtinen on yleensä lähes puolet taloudellisempi.
Ko.+kone+oli+Mariner+4M+90-luvun+loppupuolelta.+Tuo+kone+oli+mukana+Vene+5/2001+vertailussa+Paro+405+suotuvenettä+se+kuljetti+kaasu+pohjassa+7,0+solmua+2,25+l/h+kulutuksella+ja+6,1+solmua+1,88+l/h+kulutuksella.+Nelitahtiset+veivät+ko.+testissä+6+solmussa+alle+1+l/h+ja+3+solmussa+0,5+l/h.
7 metrinen meriläinen suzukin 4 hv apumoottorilla kulutti yli 3 litraa tunnissa 5 solmun vauhdissa joka ei ollut edes sen runkonopeus. Näin itse kokemukseen pohjautuen, en usko että sinunkaan 4 hv puoli kaasua riittää purjevenettä viemään 5 solmua. Uskoo ken tahtoo, kokenut ken on minkä on.
Oliko tuo joku 60/70-luvun Suzuki 4 hv vai miten sait sen kuluttamaan yli 3 l/h. Ei vähänkään modernimmat 4 hv 2T-koneet vie yli 3 l/h edes täydellä kaasulla, vaikka potkuriakselilta tulisikin ~5 hv.
9/1982 Vene-lehden testissä Suzuki DT 3,5 vei täydellä kaasulla 1,83 l/h ja DT 5 2,97 l/h. Joko sinulla on ollut vielä paljon noita vanhempaa tekniikkaa tai sitten kone on ollut todella heikossa kunnossa, jos kulutus tosiaan on ollut yli 3 l/h.
Tässä vielä Yamahan Körfakta, joka näyttää F4:lla 0,9 l/h 20-jalan purjeveneelle 5,0 solmun nopeudessa: https://www.mmgmarine.se/sites/default/files/Körfakta 2016.pdf
Suzuki oli vuodelta 1987. Ihan normalia kulutusta 3 litr kun puolitoistatonnia painavaa limilautaista puuvenettä pusketaan täydellä kuormalla vesimassaa vasten. Sinulla on paljon taulukkolinkkejä, mites tuon käytännön venemoottorikokemusten laita on ? Kiikun kaakun kuin kiikkulautako :)
Ei kulutus riipu veneestä, jos kaasu on pohjassa. Hiukan riippuu kierroksista. Raskaassa veneessä ei välttämätä ota täysden tehon kierroksia, jolloin kuluttaa hieman vähemmån.
Ei -87 Suzuki 4 kuluta millään edes 2,5 l/h, jos se on kunnossa.
Merkillistä tietämättömyyttä veneen kulutuksen ihan alkeellisista asioista. Veneellä on suuri merkitys kulutukseen, ja kierrokset olivat täydet. Tuota et selitä minulle millään universumin linkillä, sillä se perustuu omaan kokemukseeni. Jouduin lisäämään irtotankkiin itse bensiiniä vähän väliä
Miten se moottori tietää missä veneessä se on kiinni vai onko se testipenkissä? Aivan sama kulutus kaasu pohjassa kaikissa veneissä, jos kierrosluku on suunnilleen sama eli potkuri jotenkin järkevä ko. veneeseen. Jos ei ota suositeltuja kierroksia, kuluttaa vähemmän, koska tehokin jää alemmaksi.
Tässä varmaan sotketaan 2 eri asiaa, kulutus tunnissa ja kulutus per maili. Jälkimmäiseen veneellä on tietysti valtava vaikutus.
En laske mitään maileissa. Moottori tietää sen kuormituksen kautta. Potkuri on mikä on, koskaan kuullutkaan että joku vaihtaisi alle 10 hv moottorissa potkurinousua, menisi jo hifistelyksi
Kaasu pohjassa kuormitus on tietysti juuri se minkä kone antaa ko. kierrosluvulla. Kierrosluvun määrä potkuri ja vene tai jarrupenkin asetus. Vakiopotkurilla 5 solmussa todennäköisesti ei saavuteta maksimitehon kierroslukua, joten teho js kulutus ovat alempia kuin kevytkulkuisemmassa veneessä, jossa maksimiteho saavutetaan.
Kyllä potkuri kannattaa vaihtaa tai vielä paremmin hankkia high thrust malli, jos perämoottorin laittaa noin hitaaseen veneeseen.
Ahtamaton nelitahti bensakone kuluttaa enintään vajaan 30 % maksimitehosta . Jos menee enemmän , ei moottori ole kunnossa .