Olet todella ihastunut henkilöön A, ehkä enemmänkin ja tunteet ovat molemminpuolisia. Tilanne on kuitenkin vähintäänkin hankala ja yhteinen tulevaisuus A:n kanssa näyttää epävarmalta.
Henkilö B, joka on vanha tuttusi, kertoo olevansa ihastunut sinuun ja pyytää sinua treffeille. Sinulla ei ole tunteita B:tä kohtaan, mutta hänen kanssaan on aina ollut helppo olla. Häneltä saisit huomiota, läheisyyttä ja rakkautta. Ehkä ajan kanssa oppisit rakastamaan B:tä. Ehkä hän onkin se suuri rakkautesi, vaikka sydämesi kuuluu tällä hetkellä A:lle.
Miten toimisit? Seuraisitko sydäntäsi ja jatkaisit A:n kanssa vai tekisitkö järkiratkaisun ja lähtisit turvallisen B:n matkaan?
Henkilö B, joka on vanha tuttusi, kertoo olevansa ihastunut sinuun ja pyytää sinua treffeille. Sinulla ei ole tunteita B:tä kohtaan, mutta hänen kanssaan on aina ollut helppo olla. Häneltä saisit huomiota, läheisyyttä ja rakkautta. Ehkä ajan kanssa oppisit rakastamaan B:tä. Ehkä hän onkin se suuri rakkautesi, vaikka sydämesi kuuluu tällä hetkellä A:lle.
Miten toimisit? Seuraisitko sydäntäsi ja jatkaisit A:n kanssa vai tekisitkö järkiratkaisun ja lähtisit turvallisen B:n matkaan?
Vastaukset 18
Vanhimmat
A.
Tässä asiassa en tyydy mitä saan, vaan mitä haluan.
Moni ottaisi a:n, mutta ottaa b:n. Mutta tarvittaisiin lisätietoja: onko jommallakummalla kesäparatiisi Välimerellä, onko kesähuvilaa (ei mitään mökkiä), onko muuten rahaa, entä terveys, entä hänen vanhempiensa rupsahtaneisuus (kertoo geeneistä). Jos ei natsaa niin ota C tai D tai vaikka....ö.
Tossahan saa kunnollisen pros & cons listan väännettyä tuolla tavalla... Tuskin oli aloituksen pointti vaikka olen samaa mieltä, että ei elämä ehkä ihan noin mustavalkoista ole "tunteet vs järki".
Ainahan ne naiset valitsee sen A:n ainakin niissä romanttisissa komedioissa. Renttumaiset Kevin Klinet voittaa lopulta aina. Ja niinhän sen pitääkin mennäkin. Tai riippuu mitä elämältään haluaa. Jännitystä vai turvaa? Toisen ihmisen kanssa ei ole yhtään samanlaista päivää kun taas toisen kanssa syö uuniranskalaisia ja nakkeja samalla kun telkkarista pyörii Salatut elämät.
No sanonpa suoraan että te jotka huutelett ekuinka oeltte järki-ihmisiä ja leimaatte tunteelliset tunne ihmisiksi niin asia on niin ainakin omalla kohdalla että olen tunteellinen ihminen mutta ainakin aikaisemmin olen mennyt aina järjellä tunneasiat ja onneksi löytyy tunneälyäkin ja ihan omiin vaistoihin luottamalla olen monesta selvinnyt ja on asiat olleet kuten vaistoan, jos olet järki-ihminen niin hän jonka kans on tunteita eli tuo henkilö A koska sun kannattaa luottaa avistoihin, se ei ole järki ratkaisu että odotat siltä jota kohtaan ei ole mitään että ehkä alat itekkin rakastamaan. AIna ei voi järkeillä tunne asioita, oikeasti nousee sellanen ärsytys itellä jos joku tulee että oot tunne ihminen aj meet kaikki tunteella ja hän opn järki-ihminen, yks joka sanoi noin mulle niin se nainen on kyllä käyttäytynyt ihan eritavalla kuin olettas ns järki ihmisen toimivan. Millon lopetatte stereotypisoinnit ja mustavalkosuuden ja annatte oikeesti sille hyvälle jutulle mahiksen, turha se on vähätellä ja haukkua kavereilleen miestäkään ja jatkaa sitä aliarviointia sun muuta varsinkin jos mies sanoo että asia ei ole näin ja näyttää sen olemalla oma itsensä lisäksi ei voi tietää millanen se toinen on suhteessa ennenku on antanu mahiksen seurusteluun.
A on vastaus, jos A tuntee itse olevansa valmis.
Miksi sulla pitää olla aina joku varalla tai olla jonkun vara itse?
A. Mutta ilmeisesti avaajalla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta siihen. Jos avaaja ottaisi B:n, lähinnä siis ystävän, ja tilanne muuttuisi, kun A olisikin vapaa. Tällöin tulisi aika harmittava tilanne, kun A ei voisi katsoa enää avaajaa. Odottaisin avaajana tilanteiden kehittymistä. Rakkautta voisi olla B:n kanssa, mutta todennäköisesti laimennettuna. Tehköön avaaja kuitenkin niin kuin itse näkee parhaaksi tehdä. Järkeä voi kuunnella, mutta rakkaus on rakkautta: sitä ei pysty määräämään.
Aika hyvä kommentti.
En kuitenkaan suosittele eronnutta ottamaan, ellei kyse ole pelkästä seurustelusuhteesta. Ennen vanhaan oli yleistä, että ihmisiä kuoli enemmän, kuten tuberkuloosiepidemian myötä. Nykyään ihmisten on uutisoitu elävän pidempään verrattuna viime vuosisadan alkuun, paitsi syöpäkuolemat varmaan lisääntyneet. Mutta viime vuodelta löytyy uutinen, jossa kerrotaan ihmisiä kuolleen ennätysmäärän sodanjälkeisessä Suomessa eli kuolleisuus olisikin taas lisääntynyt. Kaikki ei kuitenkaan ole niin kuin pinnalta näyttää.
Myös on olemassa tietoutta, että eronnut on altis uuteenkin eroon. Miksei voisi olla mahdollista, että tulisi vielä C? Jos avaaja valitsee B:n, joka kuitenkin tuo perushyvääoloa, ei jää mahdollisuuksia myöhemmille vaihtoehdoille. Elämä on yllättävää, vaikka tällä hetkellä tuntuisikin, että asiat junnaavat paikallaan. Sekin mahdollisuus tuossa B-vaihtoehdossa on, että hän huomaa avaajan suht väljät tunteet, mikä ei ole hyväksi parisuhteessa - varsinkin jos avaajalle tulisi tunteita vaikkapa C:hen tai A:han. Mutta voisihan olla, että A ei niin paljoa näyttäytyisi enää ja B:tä parempaa ei tulisi eikä B:n tarvitsisi olla mustasukkainen. Muuten itse kyllä suosittelisin odottelemaan todellista rakkautta.
Ai eronnutta et suosittele ottamaan. Kuule yli nelikymppisistä miehistä ja naisista ainakin suurin osa mitenkään vakavasti otettavista kumppaniehdokkaista on kumppaninsa menettäneitä, joko leskiä tai eronneita. Ikisinkut on kouluttamattomia ja täysin tapojensa orjia.
Mutta edellinen kirjoitushan tarkoitti sitä, että jos toinen ei tällä hetkellä ole vapaa, mutta vapautuu niin miksi tämä vapauduttuaan haluaisi toisen, joka on sitten varattu.
Niin pelkästään lapsille hirvittävän traumaattista vanhempien ero. Luin jostakin, että pahempi kuin se, että kuolemassa menettää vanhempansa. Mutta olisihan se aikamoinen tragedia, jos harmituksen jälkeen tulisi toinen harmitus. Ehkä silloin olisi parasta vaihtaa totaalisesti maisemia ja pistää stoppia harvoillekin näkemisille. Miten tämä menikään tällaiseen ruodintaan? Ehkä sitten vanhainkodissa kuitenkin kohtaisivat.
Kengät irtoilevat jaloista jo kun pikkulapset leikkivät keskenään pihalla, olin kuulevinani niin... sitten joku nainen komentaa: hae se kenkä takaisin mikä irtosi..
Minä en tiedä olenko oikeasti ihastunut kehenkään naiseen nyt tällä hetkellä, mahdollisia ihastuksen kohteita on kyllä.
Ottaisin sen joka on sinua aina kohdellut hyvin ja kenen kanssa sinulla on hyvä olla . Jos mies todella rakastaa sinua aidosti, niin sen kelkkaan lähtisin. Niitä miehiä on harvassa, joten tartu kiinni ennenkuin on myöhäistä.
Samaa mieltä tästä.
Hmm.. eli tämän logiikan mukaan järkiavioliitot takaisin Suomeen!
Isät valitsee tyttärille miehet ja rakkausliitot kuolisi sukupuuttoon ja hieroisi naimakaupat tyttären puolesta!
Tiedän jo millainen olisi minun mies jos isäni pääsisi näpelöimään asioita!
Päihteetön, töissä käyvä, rahaa sais olla ja velkaa ei, ei kauheasti minua vanhempi, luonnetta sen verran että pitää mulle kuria! Semmoinen olisi isäni tekemä järkiavioliitto tyttärestään!
Minä isälleni naureskelin kun joskus juteltiin aiheesta että onneksi se ei pääse valitsee mulle miestä sillä osa sen kriteereistä on jostain 50 luvulta!
Mä jo toiseen samaan ketjuun vastasinkin että sydäntä sitä pitää kuunnella ja valita A jos sitä rakastaa.
Mutta jos se on joku väkivaltainen hullu niin sitten ei ota mitään hätävaraa B:stä vaan käsittelee tunteensa ja jatkaa yksin kunnes kolahtaa joku uus siinne sydämeen !
Miksi pitäisi väkisin ottaa joku joka on mukava mutta jota ei rakasta ja joka ei paneta?
Eikö joku pysty ja osaa elää yksin kunnes rakastuu uudelleen ?
Tuolla logiikalla jos mentäisiin niin voisin sanoo sitten isälleni että no niin valitse nyt sitten niillä viiskyt luvun kriteereillä tyttärellesi mies!
Sama loppu tulos kuin aloittajan valitessa B tulisi siitä
Selvä juttu, A tietysti. Jos erehtyy ottaan B:n, eikä ole tunteita, on takuuvarmasti ongelmia ja rikkinäiseit syrämeit tiedos. Näin se vaan menee. Oltava rehellinen sekä itselleen että toisille. Ei olis oikein B:tä kohtaan jos ilman oikeita tunteita lähtis noin isoon investointiin. Aattelepa omalle kohalle!
Minä en voi antaa omaa neuvoani tähän dillemaan ilman merkittäviä lisäyksityiskohtia, vähintään näihin kysymyksiin;
"Tilanne on (A:n kanssa) kuitenkin vähintäänkin hankala ..."
Miksi?
"... yhteinen tulevaisuus A:n kanssa näyttää epävarmalta."
Miksi?
"Henkilö B, joka on vanha tuttusi ..."
Mistä lähtien olette olleet tuttuja? Miksi vain tuttuja?
Kuuntelisin sydäntäni.