Enonselän viipymä on varsin pitkä, jopa lähes kuusi vuotta. Tämä aiheuttaa luonnollisesti ongelmia veden laadulle ja heikentää kunnostustoimenpiteiden vaikuttavuutta. Samaan aikaan Lahti Energia ottaa Enonselän eteläpäästä jäähdytysvettä Kymijärven voimalaan ja kierrättää sen Joutjoen kautta takaisin järveen. Jäähdytysveden kierrätyksen volyymi on Enonselän tilavuuteen suhteutettuna varsin huomattava. Enonselän tilavuudeksi on arvioitu noin 176 miljoonaa m3, Jäähdytysveden vuosittainen kierrätys on puolestaan ollut noin 70 - 80 miljoonaa m3. Kierrätettävä vesimäärä todennäköisesti pienenee tulevien vuosien aikana, mutta jää edelleen Enonselän tilavuuteen suhteutettuna varsin merkittäväksi taustatekijäksi.
Tässä hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia käyttää Lahti Energian jäähdytysveden kierrätystä Enonselän tilan parantamiseen. Etenemislinjoja on kaksi. Näistä kevyemmässä selvitetään mahdollisuuksia johtaa osa Joutjoen kautta järveen palaavasta vedestä suodatuksen ja/ tai laskeutuksen kautta käsiteltäväksi niin, että ravinteita saadaan kiinni ennen niiden paluuta takaisin järveen.
Raskaammassa, mutta samalla todennäköisesti myös tehokkaammassa vaihtoehdossa palaavan veden käsittelyn lisäksi selvitetään merkittäviä muutoksia jäähdytysveden ottoon. Tässä hankkeessa selvitetään mahdollisuutta siirtää jäähdytysveden ottopaikkaa siten, että vesi otettaisiin rannan läheisen pintaveden sijaan syvänteen alusvedestä. Lämpötilakerrostuvien järvisyvänteiden alusvesi ei saa kerrostuneisuuskaudella happitäydennystä, ja voimakkaan hajotustoiminnan vuoksi rehevien järvien syvännealueilla esiintyy siksi usein loppukesällä hapettomuutta. Hapen loppuessa ja sedimentin raudan pelkistyessä rautayhdisteisiin sitoutunut fosfori liukenee veteen. Hapettomuutta ja korkeita fosfaattipitoisuuksia voi esiintyä myös talvella jääpeitteen alla riippuen jääpeitteen kestosta. Tässä esiselvityksessä pohditaan mahdollisuutta köyhdyttää Enonselän sedimentin fosforivarastoa ottamalla alusveteen kertynyt fosfori talteen sen sijaan, että sitä pyrittäisiin pidättämään sedimentissä. Tämä edellyttäisi kuitenkin vähintäänkin useiden satojen metrien mittaisen putken vetämistä syvännealueelta nykyiselle ottoaukolle.
Alusveden poisjohtamisesta on pääosin hyviä kokemuksia Keski-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Sen sijaan järven hydrologian kannalta edullisempaa kierrätys ja suodatus –mallia ei ole juurikaan käytetty. Helsingin yliopisto on kuitenkin aloittanut yhdessä Lahden kaupungin ja Nordkalk oy:n kanssa tutkimushankkeen, jossa tutkitaan kalkkisuodattimen käyttöä Kymijärven alusveden kierrättämisessä ja suodattamisessa. Kymijärveltä saatavat tulokset voivat helpottaa tässä hankkeessa selvitettävän Enonselän mallin toteuttamiskelpoisuuden arviointia.
Tässä hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia käyttää Lahti Energian jäähdytysveden kierrätystä Enonselän tilan parantamiseen. Etenemislinjoja on kaksi. Näistä kevyemmässä selvitetään mahdollisuuksia johtaa osa Joutjoen kautta järveen palaavasta vedestä suodatuksen ja/ tai laskeutuksen kautta käsiteltäväksi niin, että ravinteita saadaan kiinni ennen niiden paluuta takaisin järveen.
Raskaammassa, mutta samalla todennäköisesti myös tehokkaammassa vaihtoehdossa palaavan veden käsittelyn lisäksi selvitetään merkittäviä muutoksia jäähdytysveden ottoon. Tässä hankkeessa selvitetään mahdollisuutta siirtää jäähdytysveden ottopaikkaa siten, että vesi otettaisiin rannan läheisen pintaveden sijaan syvänteen alusvedestä. Lämpötilakerrostuvien järvisyvänteiden alusvesi ei saa kerrostuneisuuskaudella happitäydennystä, ja voimakkaan hajotustoiminnan vuoksi rehevien järvien syvännealueilla esiintyy siksi usein loppukesällä hapettomuutta. Hapen loppuessa ja sedimentin raudan pelkistyessä rautayhdisteisiin sitoutunut fosfori liukenee veteen. Hapettomuutta ja korkeita fosfaattipitoisuuksia voi esiintyä myös talvella jääpeitteen alla riippuen jääpeitteen kestosta. Tässä esiselvityksessä pohditaan mahdollisuutta köyhdyttää Enonselän sedimentin fosforivarastoa ottamalla alusveteen kertynyt fosfori talteen sen sijaan, että sitä pyrittäisiin pidättämään sedimentissä. Tämä edellyttäisi kuitenkin vähintäänkin useiden satojen metrien mittaisen putken vetämistä syvännealueelta nykyiselle ottoaukolle.
Alusveden poisjohtamisesta on pääosin hyviä kokemuksia Keski-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Sen sijaan järven hydrologian kannalta edullisempaa kierrätys ja suodatus –mallia ei ole juurikaan käytetty. Helsingin yliopisto on kuitenkin aloittanut yhdessä Lahden kaupungin ja Nordkalk oy:n kanssa tutkimushankkeen, jossa tutkitaan kalkkisuodattimen käyttöä Kymijärven alusveden kierrättämisessä ja suodattamisessa. Kymijärveltä saatavat tulokset voivat helpottaa tässä hankkeessa selvitettävän Enonselän mallin toteuttamiskelpoisuuden arviointia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä ifra olisi toteuttaa. Kalliimpi vaihtoehto putsaisi vesijärveä todella hyvin.
Putsatkaa paskavetenne siellä Lahdessa älkääkä tunkeko niitä pilaamaan Porvoonjoen vettä!
Vesijärvi meni aikoinaan huonoon kuntoon kun Lahti laski kaikki jätevetensä siihen. Saha myös pilasi järveä tehokkaasti.
Onneksi ei ole enää sahaa ja jätevedetkin voidaan laskea Porvoonjokeen. Vesijärvi on alkanut sen ansiosta puhdistua ihan kiitettävästi mutta lisätoimia vielä tarvittaisiin.
Porvoonjoki vanhana likaviemärinä ei ole juuri minkään arvoinen jokena. Porvoonjoen vesi olisi vieläkin saastuneempaa jos ei Lahti laskisi puhdistettuja jätevesiään siihen. Sen ansiosta joen virtaus on suurempi ja maatalouden sekä muiden jokivarren yhteisöjen saastuttaman joen vesi vaihtuu nopeammin.