Anteeksi kiroiluni

jahyvääyötä kirjoitti:

Ennen sitä ajatteli tosi postiivisesti et jos on paljon huonoja aikoja elämässä niin kyllä niitä hyviäkin aikoja tulee pian tai ainakin tulevaisuudessa palkkioksi aivan varmasti. Ei se menekään niin, tuntuu että huonoja aikoja on ollut entistä enemmän ja mitä enemmän aikaa menee eteenpäin yhä huonommaksi menee ja iloisia asioita on yhä vähemmän tai ollenkaan. Tällä tarkoitan sitä että monet asiat ovat sellaisia että niille ikäville ja huonoille asioille ei itse voi vaan mitään, ne vain pakosti tapahtuvat halusi tai ei. Joo ainahan sanotaan että se elämisen asenne ratkaisee, mutta usein on todella vaikea enää asennoitua mihinkään suurimmaksi osaksi postiivisen kautta koska tuntuu ettei tässä taistelee välillä niin vaikeiden tuulimyllyjen kanssa ettei osaa eikä pysty asennoituakaan. Ne voivat ymmärtää tämän jotka kamppailevat myös monien oman elämän vaikeuksien kanssa, asioiden joille ei vaan itse voi mitään. Siksikin kaipaa jotakin kumppania,rakkautta, ihmistä jonka kanssa nämäkin perkeleen vaikeudet voisi puolittaa. Saatanan elämän kevät mikä perkeleen elämä joka jaksaa aina yllättää vaikeimman kautta. Olen kyllästynyt selviytymään kaikesta tästä yksin, vaikka kyllä sitä yrittää olla mahdollisimman vahva vaikka pakosti kun muutakaan ei voi.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä