Millaiseksi kuvittelette ihmiskunnan ensimmäisen matkan lähimmälle tähdelle? Onhan siinä kyllä Proxima Kentaurikin. Minkälaisia planeettoja siellä on? Marsin jälkeen sinne kuitenkin sitten lähinnä.
Matka Alfa Kentauriin
98
3538
Vastaukset
4,3 valovuotta, miten se voitaisiin tehdä? Mitä täytyisi keksiä lisää, että se olisi mahdollista? Kuinka kauan kestäisi milläkin vehkeellä?
- keikka
Nykyisten avaruusalusten nopeus lienee noin 30 000 km/h, joten menomatkaan taitaisi mennä siis yli 300 000 vuotta.
- keikka
Tuo luku 315000 pitäisikin vissiin vielä kertoa 4,3:lla, eli menomatkaan menisi lähes puolitoistamiljoonaa vuotta, tarkemmin sanottuna 1,357080 vuotta. Korjatkaa jos pikalaskutoimitukset meni ihan väärin
- keikka
siis 1357080 vuotta = noin 1,357 miljoonaa vuotta
- SattumanSatoa
keikka kirjoitti:
siis 1357080 vuotta = noin 1,357 miljoonaa vuotta
Mun pikaisen päissälaskun mukaan menisi "vain" n. 154800 vuotta jos paineltais koko matka 30000 km/h. Toisaalta, kun New Horizons-luotain ehti Plutolle noin 9,5 vuodessa (v. 2015 Pluto oli silloin n.4.8 mrd. kilometrin päässä) saataisiin aikaan ehkä hiukan reippaampia keskinopeuksia, eli n. 84000 km/h, jolloin hypoteettinen matka-aika esimerkiksi Proxima Kentauri b:een kestäisikin vain n. 54400 vuotta. Tuohonkin kannattanee heittää hiukan virhemarginaalia, kun en edes selvittänyt tähtien tämän hetkisiä ominaisliikkeitä yms.
Todella paljon riippuisi nykytekniikkaa sovellettaessa siitä, kuinka fiksusti käytettäisiin gravitaatiolinkoefektejä kiihdytettäessä ja "perillä" jarrutettaessa. Tulevaisuuden tekniikoista taas en tiedä, kun on kristallipallosta juuri nyt patteri lopussa. Ehkä kannattaa odottaa, että joku tähti käväisee hiukan lähempänä ennen kuin lähdetään reissuun, tai ainakin sen verran että tiedetään nykyistä huomattavasti enemmän matkakohteen oloista. Esimerkiksi paljon mainostettu Proxima b ei viimeisten havaintojen perusteella taida sittenkään olla aivan ihanteellinen elinympäristö. (Roihupurkausten epäillään tehneen siellä pahaa jälkeä.)
Nimimerkille Olli.S: Mitään ei TIETENKÄÄN tiedetä ja teoriat ovat pahoin pielessä, mutta rukoillaan yhdessä että tieteen paradigma pian vaihtuu, universumi varmistuu staattiseksi ja ikuiseksi ja Jumala järjestää kivat olot ja mukavaa seuraa lähitähdille ja vieläpä niitä kiertäville planeetoille juuri silloin, kun uskomme edustajat ovat siellä. Ajankohtaa en Sinulle käy povaamaan, koska universaalia aikaa ei kuitenkaan ole ja asiat ovat muutoinkin korkeimman kädessä ja ilmoitusten varassa. Kaipa Jahve kvantittaa, teleporttaa tai kanavoi uskovaiset ajallaan oikeaan paikkaan. Lisäkeksinnötkin ovat korkeimman hypoteettisia, mutta varsinkin jos lujaa mennään, kannattanee huolehtia kosmisen säteilyn vaikutuksista elollisiin matkalaisiin. Ellei tukevia magneettikenttiä tms. onnistuta generoimaan suojaksi, niin rukoillaan taas hiukan lisää. Muutoin lätisee energiaa otsikkoon niin että lähtee taju ja henki tulisissa vaunuissa matkustavilta. - planeetta_ei.kirj
SattumanSatoa kirjoitti:
Mun pikaisen päissälaskun mukaan menisi "vain" n. 154800 vuotta jos paineltais koko matka 30000 km/h. Toisaalta, kun New Horizons-luotain ehti Plutolle noin 9,5 vuodessa (v. 2015 Pluto oli silloin n.4.8 mrd. kilometrin päässä) saataisiin aikaan ehkä hiukan reippaampia keskinopeuksia, eli n. 84000 km/h, jolloin hypoteettinen matka-aika esimerkiksi Proxima Kentauri b:een kestäisikin vain n. 54400 vuotta. Tuohonkin kannattanee heittää hiukan virhemarginaalia, kun en edes selvittänyt tähtien tämän hetkisiä ominaisliikkeitä yms.
Todella paljon riippuisi nykytekniikkaa sovellettaessa siitä, kuinka fiksusti käytettäisiin gravitaatiolinkoefektejä kiihdytettäessä ja "perillä" jarrutettaessa. Tulevaisuuden tekniikoista taas en tiedä, kun on kristallipallosta juuri nyt patteri lopussa. Ehkä kannattaa odottaa, että joku tähti käväisee hiukan lähempänä ennen kuin lähdetään reissuun, tai ainakin sen verran että tiedetään nykyistä huomattavasti enemmän matkakohteen oloista. Esimerkiksi paljon mainostettu Proxima b ei viimeisten havaintojen perusteella taida sittenkään olla aivan ihanteellinen elinympäristö. (Roihupurkausten epäillään tehneen siellä pahaa jälkeä.)
Nimimerkille Olli.S: Mitään ei TIETENKÄÄN tiedetä ja teoriat ovat pahoin pielessä, mutta rukoillaan yhdessä että tieteen paradigma pian vaihtuu, universumi varmistuu staattiseksi ja ikuiseksi ja Jumala järjestää kivat olot ja mukavaa seuraa lähitähdille ja vieläpä niitä kiertäville planeetoille juuri silloin, kun uskomme edustajat ovat siellä. Ajankohtaa en Sinulle käy povaamaan, koska universaalia aikaa ei kuitenkaan ole ja asiat ovat muutoinkin korkeimman kädessä ja ilmoitusten varassa. Kaipa Jahve kvantittaa, teleporttaa tai kanavoi uskovaiset ajallaan oikeaan paikkaan. Lisäkeksinnötkin ovat korkeimman hypoteettisia, mutta varsinkin jos lujaa mennään, kannattanee huolehtia kosmisen säteilyn vaikutuksista elollisiin matkalaisiin. Ellei tukevia magneettikenttiä tms. onnistuta generoimaan suojaksi, niin rukoillaan taas hiukan lisää. Muutoin lätisee energiaa otsikkoon niin että lähtee taju ja henki tulisissa vaunuissa matkustavilta.Siinä saattaa tulla mieleen monta kertaa, että olikohan mitää järkeä lähteä matkaan.
Sanoisivatkohan matkaajat puolivälissä, että "Jee! Enää 25000 vuotta matkaa jäljellä!"? - SattumanSatoa
planeetta_ei.kirj kirjoitti:
Siinä saattaa tulla mieleen monta kertaa, että olikohan mitää järkeä lähteä matkaan.
Sanoisivatkohan matkaajat puolivälissä, että "Jee! Enää 25000 vuotta matkaa jäljellä!"?:) Ottaisko robotit viileän rauhallisesti nähdessään myöhemmin lähteneiden mutta nopeampien härveleiden pyyhältävän ohi - vai huojentuisivatko huomatessaan ettei kohde ole menettänyt kiinnostavuuttaan vuosisatojen kuluessa ja arvatessaan että uudemmat versiot hoitanevatkin pyttymäiset pioneerin puuhat heidän puolestaan.
Enemmän kai vielä viiksettäis, jos puolimatkassa tulis tieto että Vogonit tai mustat aukot jo tuhosivat määränpään ja sais lähteä vaikka takaisin jos vain keksis miten.
SciFi-teemat (kryostaasit, sukupolvialukset sun muut) tulee kieltämättä mieleen kun moisia miettii. Kiva aloitus. - oodomuna
keikka kirjoitti:
Nykyisten avaruusalusten nopeus lienee noin 30 000 km/h, joten menomatkaan taitaisi mennä siis yli 300 000 vuotta.
Ei 30000 pidä kutia ulkoavaruudessa, siellä matkaaminen voisi uuden teorian mukaan olla hyvinkin nopeaa. tämä perustuu siihen että aika ei olekaan vakio.
- Deamer
Kiinalla oli suunitelma "Tähtiristelijästä" 30 miljardia €
koska stäälaista koskaan tehty ei vältämättä budjetti pidä paikaansa.
rakennusaika 6 vuotta rakennetaan maan korkealla kiertoradalla.
120 henken miehistö.
Ongelma on laiteiston kestoikä. tätä suunitelmaa vastaavassa tietotekniikassa on kokeiluversio yhdessä pilvenpiirtäjässä. alus tuottaisi ruokaa ja energiaa, ei ongelma, ongeöma on että varaosia ja ym laitteille jotka ei kestä nykyään kuin muutaman vuoden.
Alus pitäisi olla toimintakuntoinen vielä 120 vuoden päästäkin.
Onneksi nyt keksitty electroniikaa joka kestää ainakin 70 vuotta - ehkäjaehkäjaehkä
En näistä mitään ymmärrä, mutta lainaan vanhan uutisen keskustelukommenttia:
"tuhannen vuoden päästä ei avaruusaluksia tarvita"
https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kahdessa-paikassa-samaan-aikaan-sekunti-ja-54-cm-fyysikot-saivat-hiukkasia-ennatysmaiseen-superpositioon-6242244
Ehkä joskus tulevaisuudessa tosiaan opitaan manipuloimaan itse aika-avaruuden paikallisia mittoja. - Anonyymi
keikka kirjoitti:
siis 1357080 vuotta = noin 1,357 miljoonaa vuotta
Kun , Alfa Centauriin on noin 4,3 valovuotta, niin numeroina se olisi lähelläkin, mutta kaikkea muuta. - Tuo 4.3 valovuotta on noin 39000 miljardia kilometriä, huh….
V. 1977 laukaistiin kaksi luotainta Voyager 1 ja 2 pitkälle matkalle, joista 1 on ehtinyt jo noin 23 miljardin kilometrin etäälle maasta ja 2 noin 19,5 miljardia kilometriä kauaksi. huh…..
Nämä ovat nyt siis 45 vuotta tuolla jo suhannut”, ja matka jatkuu. -Siis 45 vuotta ja vasta noin vähän” kilometriä takana!
Tästä onkin helppo laskea matkan kesto yhteen suuntaan, jos noista kahdesta luotaimesta toinen suunnataan Alfa Centauri- Proximaan.
Näillä luotaimilla on keskinopeus n. 17 km/sekunti - Anonyymi
keikka kirjoitti:
Nykyisten avaruusalusten nopeus lienee noin 30 000 km/h, joten menomatkaan taitaisi mennä siis yli 300 000 vuotta.
Avaruusalukset ovat kyllä saavuttaneet suurempiakin nopeuksia kuin tuo 30 000 km/h. Itse asiassa kokonaan maapallon vetovoimasta pääsemiseenkin vaaditaan yli 40 000 km/h (kiertoradalle riittää hitaampikin nopeus). Ja onhan luotaimetkin päässeet yli 100 000 km/h nopeuksiin.
Nämä siis jos nopeus mitataan suhteessa maapalloon. Kaikki nopeushan on suhteellista.
Toki kyse on silti kymmenistä tuhansista vuosista nykytekniikalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun , Alfa Centauriin on noin 4,3 valovuotta, niin numeroina se olisi lähelläkin, mutta kaikkea muuta. - Tuo 4.3 valovuotta on noin 39000 miljardia kilometriä, huh….
V. 1977 laukaistiin kaksi luotainta Voyager 1 ja 2 pitkälle matkalle, joista 1 on ehtinyt jo noin 23 miljardin kilometrin etäälle maasta ja 2 noin 19,5 miljardia kilometriä kauaksi. huh…..
Nämä ovat nyt siis 45 vuotta tuolla jo suhannut”, ja matka jatkuu. -Siis 45 vuotta ja vasta noin vähän” kilometriä takana!
Tästä onkin helppo laskea matkan kesto yhteen suuntaan, jos noista kahdesta luotaimesta toinen suunnataan Alfa Centauri- Proximaan.
Näillä luotaimilla on keskinopeus n. 17 km/sekuntiNoissa luotaimissa on tosin kyse vanhasta tekniikasta. Olen varma, että paljon suurempiinkin nopeuksiin päästäisiin, jos vain halutaan.
Eikä noilla luotaimilla tosissaan edes pyritä seuraavalle tähdelle.
Kaikkein nopein luotain on kulkenut 532 000 km/h (148 km/sekunti). Tosin tämä ei ehkä ole hyvä vertaus, koska sillä tutkittiin aurinkoa ja luotain käytti auringon vetovoimaa vauhdin tuottamiseen... - Anonyymi
keikka kirjoitti:
Nykyisten avaruusalusten nopeus lienee noin 30 000 km/h, joten menomatkaan taitaisi mennä siis yli 300 000 vuotta.
Käsittääkseni matkanopeus vois nousta n 100000 km/h, varsinkin tähtien välisessä avaruudessa.
- Anonyymi
keikka kirjoitti:
siis 1357080 vuotta = noin 1,357 miljoonaa vuotta
Proxima Kentaurikin matka kestäisi mm Nasan arvioiden mukaan 70 vuotta.
- Ohman
Jos alus pystyisi koko ajan kiihdyttämään matkan puoliväliin mennessä kiihtyvyydellä g = 9,81 m/s^2, sitten lopun matkaa jarruttamaan samalla kiihtyvyydellä ja takaisintulomatkalla tehtäisiin samat temput niin matka Proxima Kentauriin (4,4 valovuotta) kestäisi maapallon kellon mukaan 12 vuotta ja aluksen kellon mukaan 7,2 vuotta.
Nykytekniikalla tuollainen matkanteko on mahdotonta sillä tarvittava energia olisi suorastaan hirmuinen kun se lasketaan EST:n dynamiikan avulla.- Nahkatalja
Putoamiskiihtyvyys ei päde avaruudessa , vain maapallolla.
jarrutuksen joi tehä perilla ajellen massoja ympäri.
Poimuajolla joka siis on keksitty homma hoituisi. hetkessä.
kvantti kommunikaatio hoitaisi yhteydet ajasta riipumatta.
Nykytekniikalla 4.4 valovuotta kestis kulke n 80 vuotta, ellei sitten ulkoavaruudessa liikuminen ole helpompaa.
Mutta voyagerin viimeiset henkäykset osoiitti että se olisi hidastunut. eikä milman äärillä lennetäkkään ilman voimia. - Vjifs
Olisiko mahdollista lähettää jonossa useita mikroluotaimia siten että ensimmäiset kiihdyttäisivät / kiihdytettäisiin mahdollisimman suureen nopeuteen ja niiden tarkoitus olisi saavuttaa P mahdollisimman nopeasti ja vain saada lähetettyä seuraaville perässä tuleville mikroluotaimille ensimmäiset kuvat ja mittaukset tähtikunnasta? Eli niiden ei olisi ollenkaan tarkoitus jarruttaa ja pysähtyä tähtikuntaan?
Luotainjono lähettäisin tiedot aina maahan asti ketjussa ja jokaisella luotaimella olisi oma erityinen tehtävä tiedonvälityksen lisäksi. Viimeiset luotaimet ketjussa olisivat perillä hitaammin, mutta niiden tarkoitus olisikin jäädä tutkimaan aluetta pidempään.
Tekniikan kehittyessä kokoajan luonnollisesti viimeiset luotsimet olisivat myös edistyneempiä, mitä se ikinä tarkoittaakin.
Näin ihminen pääsisi katsomaan proximaa luotainten kautta ja ehkäpä ketjun ensimmäiset jatkaisivat matkaa seuraaviin kohteisiin?
- Nojatuoliastronomi
Jo 1970-luvulla englantilaisten Daedalus-hankkeessa suunniteltiin miehittämättömän avaruusaluksen lähettäminen Barnardin tähdelle, jonne on matkaa noin 6 valovuotta.. Matkan suunniteltu kesto oli 50 vuotta, matkanopeutena noin 10% valon nopeudesta. Hankkeessa arvioitiin, että tarvittava tekniikka olisi olemassa 1990-luvulla. Hankkeen arvioidut kustannukset olivat tähtieteelliset, ja se onkin toistaiseksi jäänyt hyllylle.
Tätä on siis vakavasti mietitty. Varmaa on, että se maksaa maltaita. Nyt on vuosi 2018, Mikähän olisi päivitys? Miksi tuo tähti eikä lähin?
- Hölmöjä_kyselet
Olli.S kirjoitti:
Tätä on siis vakavasti mietitty. Varmaa on, että se maksaa maltaita. Nyt on vuosi 2018, Mikähän olisi päivitys? Miksi tuo tähti eikä lähin?
Tietenkin tuo tähti, koska sen yhden tutkijan pikkuserkku asuu siellä (tai pikemminkin sitä kiertävällä planeetalla).
- t0teaja
Eihän se aluksen lähettäminen meille maan asukkaille mitään maksaisi, raha vain vaihtaisi omistajaa maanpäällä avaruusalusta rakennettaessa, mutta latiakaan ei lähetettäisi avaruuteen. Ja kun lasketaan hankkeen työllistävä vaikutus ja valtion saamat verotulot niin kulut on huomattavasti maltillisemmat valtiolle. Mutta ihmiskunnalle kulut olisi kuitenkin nolla.
Siis molemmilla tavoilla matka on nykytekniikalla mahdoton. Ajan takia ja kiihdyttämiseen tarvittavan voiman takia. Jos kiihdytetään puoleen valonnopeudesta esimerkiksi niin silloin lienee mahdollista muuten, mutta siihenkään ei ole tarpeeksi energiaa. Vai olisiko ydinvoimassa tai muussa?
Mitkä keksinnöt sitten mahdollistaisivat? Ilmeisesti painovoima pitäisi voida hallita ainakin. Väitetään että lentävillä lautasilla se olisi hallussa. Voi olla tietysti huuhaata ne jutut mutta voi olla perääkin. Voidaan sulkea painovoima jostakin suunnasta jolloin muista suunnista kyllä löytyy sitten vetovoimaa ja voidaan kiihdyttää.
Scifiksi melkein menee, mutta onhan tulevaisuuden ennustamisen tiedettäkin kehitelty, mikä sen nimi nyt onkaan, futurologia. Nettiä ei kukaan osannut ennustaa etukäteen, että yllättäviäkin keksintöjä voi tulla. Sitten kovalla vauhdilla pienetkin törmäykset ovat kohtalokkaita. Täytyisi tietää kaukaa mitä on edessä.- Kuhan_kyselen
Uteliaisuuttani kyselen, että miten meinasit sitä painovoimaa hyödyntää tähtien välisessä avaruudessa?
Kuhan_kyselen kirjoitti:
Uteliaisuuttani kyselen, että miten meinasit sitä painovoimaa hyödyntää tähtien välisessä avaruudessa?
Sehän oli tuossa jo. Suljetaan jostain suunnassa ja annetaan vaikuttaa toisista suunnista. Voi ohjata myös sillä tavoin. Eteenpäin mennään kun suljetaan takaa ja sivuista ja annetaan vaikuttaa edestä. Pudotaan edessä oleviin aurinkoihin.
Voimahan on valtava, kun maapalloltakaan ei päästä kuin vahvojen rakettien kiihtyvyyden avulla ja takaisin tullessa täytyy jarruttaa ja melkein palaa. Miten suljetaan, sitä ei osata kun painovoimaa ei hallita.- assist
Kuhan_kyselen kirjoitti:
Uteliaisuuttani kyselen, että miten meinasit sitä painovoimaa hyödyntää tähtien välisessä avaruudessa?
Painovoimaahan hyödynnetään jo Kuun takana käymisessäkin, koska Kuun painovoiman avulla saadaan käännettyä aluksen suunta takaisin kohti Maata ilman että täytyy käyttää käännökseen rakettimoottoreita. Kauemmas avaruuteen lähetetyt luotaimetkin ovat hyödyntäneet aurinkokuntamme planeettojen painovoimaa.
- Kuhan_kyselen
assist kirjoitti:
Painovoimaahan hyödynnetään jo Kuun takana käymisessäkin, koska Kuun painovoiman avulla saadaan käännettyä aluksen suunta takaisin kohti Maata ilman että täytyy käyttää käännökseen rakettimoottoreita. Kauemmas avaruuteen lähetetyt luotaimetkin ovat hyödyntäneet aurinkokuntamme planeettojen painovoimaa.
Jep, mutta nyt kyse oli tähtien välisestä avaruudesta...
- Kuhan_kyselen
Olli.S kirjoitti:
Sehän oli tuossa jo. Suljetaan jostain suunnassa ja annetaan vaikuttaa toisista suunnista. Voi ohjata myös sillä tavoin. Eteenpäin mennään kun suljetaan takaa ja sivuista ja annetaan vaikuttaa edestä. Pudotaan edessä oleviin aurinkoihin.
Voimahan on valtava, kun maapalloltakaan ei päästä kuin vahvojen rakettien kiihtyvyyden avulla ja takaisin tullessa täytyy jarruttaa ja melkein palaa. Miten suljetaan, sitä ei osata kun painovoimaa ei hallita.En tiedä (eli en ala laskemaan sitä) millainen painovoimavaikutus auringolla on vaikkapa 2 valovuoden päähän... joten on vaikea arvioida sen painovoiman hyödyntämistä.
Tosin, jos sen painovoiman voisi poistaa, niin miksei sitä sitten voisi myös lisätä? Kuhan_kyselen kirjoitti:
En tiedä (eli en ala laskemaan sitä) millainen painovoimavaikutus auringolla on vaikkapa 2 valovuoden päähän... joten on vaikea arvioida sen painovoiman hyödyntämistä.
Tosin, jos sen painovoiman voisi poistaa, niin miksei sitä sitten voisi myös lisätä?Joka suunnassa on paljon aurinkoja ja paljon vedtovoimaa, siitä ei ollenkaan ole puutetta, sillä voi ilman muuta kiihdyttää. Ei painovoimaa voi aiheuttaa eikä lisätä, siihen tarvitaan ne hirvittävät massat mitä planeetoissa ja tähdissä on. Mutta jos onnistuttaisiin sulkemaan sen vaikutus jostain suunnasta niin se olisi asian avain. En tiedä ollenkaan onko se mahdollista, tämä ajatus tulee ufo- kirjallisuudesta, että lentävillä lautasilla tällaista käyttövoimaa olisi.
Kaikkea mahdollista tulevaisuuden tiede voi kuitenkin keksiä, ei niitä etukäteen voi poissulkea, vaikka rajansa kaikella myös.- Nahkatalja
Kuhan_kyselen kirjoitti:
Uteliaisuuttani kyselen, että miten meinasit sitä painovoimaa hyödyntää tähtien välisessä avaruudessa?
Ei siellä ole paljoa hyödynnetävää painovoimaa.
tietty moottori tuotaa tasaista työntövoimaa, ja siis kiihtyvyyttä.
moortoreita rippuen
- planeetta_ei.kirj
Njoo. Onneksi pioneerien ei ole pakko olla ihmisiä enää nykyään. Pioneerien kohtalo on perinteisesti ollut olla sankareita ja kuolla kunniakas kuolema.
Mutta jos ihmisten valmistamien robottien lasketaan kelpaavan ihmiskunnan ensimmäiseen matkaan jollekin lähitähdistä, todennäköisin pioneeriporukka tulee olemaan pari robottia ja loput roinat sen mukaan mikä matkan tarkoitus on.
Oma scifi-osuus alkaa tästä:
Jos tarkoitus on valmistella ihmisten paikallaolemista, pioneerien tehtävä on järjestää paikanpäälle sellaiset fasiliteetit, että perille hengissä päässeet ihmiset pystyvät toimimaan siellä ainakin jonkinaikaa. Fasiliteettejä kuten vaikka ilmaa, ruokaa, vettä, polttoaineita, lääkkeitä, työkaluja ja varaosia. Tai rakennuksina robotti- ja tulostintehdas, jonkinmoinen kaivos ja mineraalien ja rakennusaineiden käsittelytehdas, mineraalivarato, muiden alkuaineiden varasto, sähkötuotantolaitteisto, hotelli, lääkäri, ruokala, pesula ja peseytymistiloja, ilmavarastoja, vesivarastoja, ruokavarastoja, ruokatuotantolaitos, vedenpuhdistamo, varaosatehdas, lääketehdas, työkalupaja, polttoainejalostamo, polttoainevarasto jne. ehkä leffavuokraamo myös. Ja koska ihminen on kyseessä, läjittäin aseita ja ammuksia.
Jotta homma tuossa tapauksessa lähtisi ripeästi liikkeelle valmiina olisi varmaankin hyvä olla pari yleispätevää robottia ja joitain fasiliteeteistä valmiina kuten sähkölaitos, robottikokoonpanolinja, 3d tulostimia, ja jonkinmoinen kaivos tms. joka tuottaa materiaaleja, joita voi käyttää mm. osien 3d-tulostukseen ja joku mainframe- tietokone aivoiksi roboteille sekä kommunikointivälineistö yhteydenpitoon maahan. Jos pioneerien avaruusalus osaisi laskeutua, se on kylän ensimmäinen rakennus ja sisältää kaikki valmiit laitokset. Jos ei, mainitut ovat lastia ja pudotetaan paikanpäälle kyydistä ennen avaruusaluksen loppusijoituspaikan muodostumista.
Sen jälkeen ensimmäiset informaatiovaihdot puolin ja toisin tulee olemaan maapallolta lähteviä tilauksia koskien paikanpäällä tehtäviä asioita tai 3d tulostimille tulostusohjeita ja vaikka robootiohjelmistoja, ja sieltä tännepäin statusraportteja koskien töiden edistymistä, varastojen täyttymistä, tuotantoa ja mahdollisesti mineraali- tms-löydöksiä.
Kävi miten kävi, informaation nopeutta kannattaa hyödyntää, postia ei kannata laittaa hitaimman etanan selkään.Jotain tuommoista. Kauheesti tavaraa. Paljon täytyy käyttää paikallista raaka- ainetta. Silloin on jo Marsista saatu kokemus.
- planeetta_ei.kirj
Olli.S kirjoitti:
Jotain tuommoista. Kauheesti tavaraa. Paljon täytyy käyttää paikallista raaka- ainetta. Silloin on jo Marsista saatu kokemus.
Lähinnä tärkeintä on mielestäni oivaltaa miten erikoiset nämä ihmiselle (ja muille eliöille) sopivat olosuhteet täällä Maassa on, ja jonkalaisia ei välttämättä löydy mistään muualta.
Ja toisaalta miten epäsopiva ihminen on muunlaisiin olosuhteisiin, ellei sopivuutta pelata sopeutumisen kautta sopivammaksi tai jopa sopivaksi (jos tarkkaan tiedetään mitä on tulossa), joka taas on todennäköisesti suurinpiirtein kaikkia ihmisoikeuslakeja vastaan.
Ja toisaalta mitä kaikkea ihminen tarvitsee avuksi selviytyäkseen, ja mitä tarkoittaa, jos mitään selvitymiseen tarvittavaa ei ole olemassa.
Nuo sekä lähtemis- mielessä että siinä mielessä, että ehkä täältä ei koskaan isosti päästä minnekään, ja siksi tätä parasta ja ainoaa sopivaa saatavillaolevaa palloa kannattaisi käsitellä hieman hellemmin.
Ainakin näin todnäk kaikkein epätodennäköisen lähtijän näkökulmasta. planeetta_ei.kirj kirjoitti:
Lähinnä tärkeintä on mielestäni oivaltaa miten erikoiset nämä ihmiselle (ja muille eliöille) sopivat olosuhteet täällä Maassa on, ja jonkalaisia ei välttämättä löydy mistään muualta.
Ja toisaalta miten epäsopiva ihminen on muunlaisiin olosuhteisiin, ellei sopivuutta pelata sopeutumisen kautta sopivammaksi tai jopa sopivaksi (jos tarkkaan tiedetään mitä on tulossa), joka taas on todennäköisesti suurinpiirtein kaikkia ihmisoikeuslakeja vastaan.
Ja toisaalta mitä kaikkea ihminen tarvitsee avuksi selviytyäkseen, ja mitä tarkoittaa, jos mitään selvitymiseen tarvittavaa ei ole olemassa.
Nuo sekä lähtemis- mielessä että siinä mielessä, että ehkä täältä ei koskaan isosti päästä minnekään, ja siksi tätä parasta ja ainoaa sopivaa saatavillaolevaa palloa kannattaisi käsitellä hieman hellemmin.
Ainakin näin todnäk kaikkein epätodennäköisen lähtijän näkökulmasta.Se on ihmiskunnan seuraava tutkimusretki ja alkanut jo ja jatkuu, jos vain ihmiskunta pysyy.
- kiljahdus
Ihme punahilkkasatuja ja pikkupoikien mielikuvitusta.
Emme koskaan läpäise taivaankanttamme.- matkaanvaan
NASAn motto:"Edes taivas ei ole meille rajana!"
- flättäri
Litteästä maasta on mahdotonta poistua, mutta voisimme tehdä löytöretkiä antarktiksen taakse, ja löytää sieltä uusia mantereita? Ellei sitten todella tule taivaankupu siellä jossain kohti vastaan
- siellä_hiillostutaan
Hikiseksi ja lopussa suorastaan tulenpalavaksi, ollaanhan tähteen menossa.
- planeetta_ei.kirj
Grillimakkarat mukaan siis.
Tätä on hauska mietiskellä ihan tieteellisesti. Tuo on myös hauska ja todella mahdollinen ajatus, että matkalla olevat sitten sivuuttaakin nopeampi alus. Niin saattaa käydä. Futurologiaa tämä vain on tähtitieteessä ja kirjallisena spekulaationa menee vahvasti scifin puolelle. Oletteko huomanneet että suomalaisten tiedemiesten sähköposti on [email protected]. !! : )
- airfoiljokaeikirj
Puuduttava se on. joka tapauksessa kannattaa pomppia muutama kerta eri planeetoilla ennenkuin aluksen vauhti olisi suunnilleen suurimmassa mahdollisessa nopeudessa jonka painovoimalingoilla voi saavuttaa säällisessä ajassa. Silti miehistö pitkästyy kuoliaaksi matkallaan sisäplaneetoilla. Jos suuret planeetat on sopivasti reitillä saadaan sieltä vielä lisävauhtia. Mutta noin 10v menee pluton etäisyydelle mennessä. Ei siinä ole paljoa tutkimista mitä ei robotti osaisi mitatta. Tähtituulta ja sen sellaista. Mistä teho siis virta laitteille? Aurinko ei anna enää tehoa.
Ihmisiässä alus ei ennätä vielä kauaksikaan. Kuka jatkaa miehitystä, millä energialla ja ruualla?
Yksi ongelma tulee vielä jos saadaan matkustus nopeutta paljon, millä se hidastetaan? Ei ole kiva tulla tahdistöön ja sukeltaa sen planeettakunnan läpi. ei voi paljoa käyttää linkovaikutusta hidastamiseen kun ei tiedetä missä planeetat olisi. ja kun ne mahdollisesti havaitaan ei niitä voisi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.Joo, muutama linko aluksi. Jos se kiihdyttäminen saadaan ratkaistuksi niin varmaan jarrutuskin. Ne ovat hitaat vaiheet. Itse matka sitten vauhdilla mihin pystytään. Ja puolivälissä uudet vehkeet huitelee ohi : ) Silloin kannattaa kääntyä takaisin heti ku pystyy. Senhän voi myös huomioida lähtiessä että niinkin voi käydä.
- SattumanSatoa
Olli.S kirjoitti:
Joo, muutama linko aluksi. Jos se kiihdyttäminen saadaan ratkaistuksi niin varmaan jarrutuskin. Ne ovat hitaat vaiheet. Itse matka sitten vauhdilla mihin pystytään. Ja puolivälissä uudet vehkeet huitelee ohi : ) Silloin kannattaa kääntyä takaisin heti ku pystyy. Senhän voi myös huomioida lähtiessä että niinkin voi käydä.
Lähtökiihdytys on jo ratkaistu nykyteknologian tasolla. (Vrt. Horizons, Juno etc.) Paikkatietotoimistolla on riittävän tarkat tiedot Aurinkokunnan planeettojen sijainneista gravitaatiolinkojen käyttöön perustuvien "kiitoratojen" suunnitteluun. Erinäisiä vuosia pitää kyllä puikkelehtia lähistöllä vähääkään suurempien lastien vauhtia kerätessä, mutta sen säästää monin kerroin varsinaisella matkalla.
Airfoil esitti (jos nyt sattumalta oikein ymmärsin) ongelman olevan, ettei määränpään planeettakunnasta ole käytettävissä alkuunkaan yhtä tarkkaa tiedostoa sikäläisten massiivisten kohteiden käyttöön perustuvaa tehokkaan jarrutusreitin suunnittelua varten.
Ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi (todella hyvin) onnistuneen Starshot-projektin tapaisella metodiikalla. Ensimmäisten mikroluotainten tietojen perusteella saattaisi (?) ratketa mm:
- onko kohde ylipäätään sovelias "ihmiskunnan" tuleviin tarpeisiin
- ovatko ympäristön kohteet (planeetat tms.) järkevän gravitaatiojarrutuksen edellyttämillä etäisyyksillä ja jos niin milloin niiden keskinäiset sijainnit ovat edullisimmillaan. Tuloajankohta lienee yhtä merkityksellinen kuin lähdönkin, mutta matkalla jo minimaalinenkin kiihdytys tai jarrutus voisi tarkentaa saapumisaikaa vähintäänkin riittävästi "linkojen" optimoimiseksi. Aikaa kyllä riittäisi. Pula olisi muista resursseista, kuten on tässäkin ketjussa jo kerrottu.
Edelläoleva on tietenkin tarpeetonta haihattelua, ellei nimimerkin planeetta_ei.kirj esittämää Maan elinkelpoisuutta voida - tai pikemminkin haluta - pitää yllä huomattavia aikoja. Teknologiaa on, mutta poliittinen tahto sen käyttöön ei tunnu riittävän aina edes yhden vaalikauden ajaksi. Avaruusmatkailu edellyttäisi lukuisten sukupolvien sitoutumista projekteihin, joista olisi kukaties jotain arvaamatonta hyötyä myöhemmille - tai sitten ei mitään. Seuraava isompi asteroidi ja muutaman hupsun poliitikon päätöksetkin riittävät muuttamaan ihmiskunnan proriteetteja yllättävän paljon. - mr.data
Ydinvoima on käytännössä ainoa käyttökelpoinen energialähde Marsissa ja sen radan ulkopuolella, jos ihmisiä aiotaan lähettää niin kauas. Energian vakaa saatavuus on tärkein asia, koska ilman sitä ei voida tuottaa muita selviytymiseen tarvittavia asioita.
Nasa on aloittanut uudelleen tutkimuksen avaruuskäyttöön soveltuvan ydinenergiaratkaisun luomiseksi.
Sen sijaan työn alla olevia toimivia moottoriratkaisuja on jo olemasssa
http://www.spaceflightinsider.com/conferences/humans-to-mars/vasimr-plasma-engine-earth-mars-39-days/
Toki kehitystyötä vielä tarvitaan, mutta pienessä koossa vasimr toimii, ja sillä saavutetaan noin 300km/s nopeus. Matka Marsiin lyhenee puolesta vuodesta 39:n päivään. Suurimmaksi ongelmaksi nousee valtava sähköntarve, joka on vähintään satoja megawatteja, jos aiotaan suurille nopeuksille.
Pieniä Ionimoottoreita on käytetty jo luotaimissa, ja on se skaalattavissa ylöspäin, mutta tässäkin törmätään lopuksi huikeaan sähköntarpeeseen.
Nämä sopivat Aurinkokunnan piirissä tehtäviin matkoihin, mutta tähtienväliset etäisyydet ovat niin valtavat, että niitä varten pitää kehittää aivan uusia tapoja liikkua. Fysiikassa on vielä paljon tuntemattomia alueita, joista voi löytyä ominaisuuksia joita voidaan soveltaa. SattumanSatoa kirjoitti:
Lähtökiihdytys on jo ratkaistu nykyteknologian tasolla. (Vrt. Horizons, Juno etc.) Paikkatietotoimistolla on riittävän tarkat tiedot Aurinkokunnan planeettojen sijainneista gravitaatiolinkojen käyttöön perustuvien "kiitoratojen" suunnitteluun. Erinäisiä vuosia pitää kyllä puikkelehtia lähistöllä vähääkään suurempien lastien vauhtia kerätessä, mutta sen säästää monin kerroin varsinaisella matkalla.
Airfoil esitti (jos nyt sattumalta oikein ymmärsin) ongelman olevan, ettei määränpään planeettakunnasta ole käytettävissä alkuunkaan yhtä tarkkaa tiedostoa sikäläisten massiivisten kohteiden käyttöön perustuvaa tehokkaan jarrutusreitin suunnittelua varten.
Ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi (todella hyvin) onnistuneen Starshot-projektin tapaisella metodiikalla. Ensimmäisten mikroluotainten tietojen perusteella saattaisi (?) ratketa mm:
- onko kohde ylipäätään sovelias "ihmiskunnan" tuleviin tarpeisiin
- ovatko ympäristön kohteet (planeetat tms.) järkevän gravitaatiojarrutuksen edellyttämillä etäisyyksillä ja jos niin milloin niiden keskinäiset sijainnit ovat edullisimmillaan. Tuloajankohta lienee yhtä merkityksellinen kuin lähdönkin, mutta matkalla jo minimaalinenkin kiihdytys tai jarrutus voisi tarkentaa saapumisaikaa vähintäänkin riittävästi "linkojen" optimoimiseksi. Aikaa kyllä riittäisi. Pula olisi muista resursseista, kuten on tässäkin ketjussa jo kerrottu.
Edelläoleva on tietenkin tarpeetonta haihattelua, ellei nimimerkin planeetta_ei.kirj esittämää Maan elinkelpoisuutta voida - tai pikemminkin haluta - pitää yllä huomattavia aikoja. Teknologiaa on, mutta poliittinen tahto sen käyttöön ei tunnu riittävän aina edes yhden vaalikauden ajaksi. Avaruusmatkailu edellyttäisi lukuisten sukupolvien sitoutumista projekteihin, joista olisi kukaties jotain arvaamatonta hyötyä myöhemmille - tai sitten ei mitään. Seuraava isompi asteroidi ja muutaman hupsun poliitikon päätöksetkin riittävät muuttamaan ihmiskunnan proriteetteja yllättävän paljon.Ensin kannattaa tietysti lähettää robottejja ja luotaimija. Sitten kun niiden tiedot on saatu, on aikaa kulunut ja tiede kehittynyt. Nykyisen tiedon avaruusalukset ovat silloin jo antiikkisia.
mr.data kirjoitti:
Ydinvoima on käytännössä ainoa käyttökelpoinen energialähde Marsissa ja sen radan ulkopuolella, jos ihmisiä aiotaan lähettää niin kauas. Energian vakaa saatavuus on tärkein asia, koska ilman sitä ei voida tuottaa muita selviytymiseen tarvittavia asioita.
Nasa on aloittanut uudelleen tutkimuksen avaruuskäyttöön soveltuvan ydinenergiaratkaisun luomiseksi.
Sen sijaan työn alla olevia toimivia moottoriratkaisuja on jo olemasssa
http://www.spaceflightinsider.com/conferences/humans-to-mars/vasimr-plasma-engine-earth-mars-39-days/
Toki kehitystyötä vielä tarvitaan, mutta pienessä koossa vasimr toimii, ja sillä saavutetaan noin 300km/s nopeus. Matka Marsiin lyhenee puolesta vuodesta 39:n päivään. Suurimmaksi ongelmaksi nousee valtava sähköntarve, joka on vähintään satoja megawatteja, jos aiotaan suurille nopeuksille.
Pieniä Ionimoottoreita on käytetty jo luotaimissa, ja on se skaalattavissa ylöspäin, mutta tässäkin törmätään lopuksi huikeaan sähköntarpeeseen.
Nämä sopivat Aurinkokunnan piirissä tehtäviin matkoihin, mutta tähtienväliset etäisyydet ovat niin valtavat, että niitä varten pitää kehittää aivan uusia tapoja liikkua. Fysiikassa on vielä paljon tuntemattomia alueita, joista voi löytyä ominaisuuksia joita voidaan soveltaa.Sitten tosiaan kun ensimmäisten luotainten tiedot ovat hallussamme, on avaruusalustenkin kehittely jo korkeammalla tasolla. Millainen miehitetty alus sinne ehkä joskus todella lähtee, on kyllä vaikea sanoa nykyisillä tiedoilla.
- Ressu1
Mites on ontoksi louhittu asteroidi. Jokaolisi
oli päällystetty jäällä....jäätoimisi kiihdyttämisessä ja jarruttamisessa ajoaineena sekä kosmisten säteiden suojana...painovoima voitaisiin saada pyörivällä habitaatilla..matka kestäisi usean sukupolven niin ruoka viljeltäisiin aluksella...toki sittä enne robotti aluksilla tutkimus jne..millaisia maailmaja siellä odottaa...kaksois tähtijärjestelmässä säteilyn määrä on varmaan huima....alpha centaurissa on kolme tähteä joista yks punainen kääpiö ob kauempana ja pari samalla etäusyydellä kuin neptunus ja aurinko....ehkä siellä voisi nestemäustä vettä olla - Chubacabra
Kyllähän Jupiteerista saataisiin slingshot aikaiseksi ja noi nopeimmat alukset kyllä tietääkseni kulkee lujempaa jo muutenkin.
Ydinvoimalla saisi aika huiman vauhdin aikaiseksi, oliko peräti 100000km/s kun tarpeeksi kauan kiihdyttele
Se vaan että miten siitä nopeudesta sitten jarruttaa.
Ei tuossa nyt teoriatasolla pitäisi olla ongelmaa mutta mitä järkeä sinne nyt on ihmistä lennättää....Onhan tutkimusretkissä aina järkeä. Ehkä tässä retkessä on järkeä vasta sitten, kun avaruuslennot oikeasti alkavat olla sillä tasolla että matka on helppo. Nyt taidot riittävät jo Marsiin asti, mikä on jännittävää sekin, seuraava askel. Siihen asti taidetaan olla scifi- asteella. Onhan tätä mukava mietiskellä.
- Cobe
Jonkinlainen passiivinen toimisi parhaiten, ottaen huomioon, että energiaa ei ole juurikaan ylimääräistä tarjolla. Jos ei ole painovoimaa paljoa tarjolla ylämäkeä aiheuttamaan, ehkä jonkinlainen avaruusjarruvarjo tai -ajoankkuri auttaisi. Sama logiikka kuin kiihdytyksessä, tarpeeksi kauan jarrutusta jos jarruvoima on pieni. Energiankäytön osalta on onni, että vauhdin ylläpitämiseen ei paljoa energiaa tarvitse käyttää, pelkät kiihdytykset vaan, jos jarru onnistuisi toisella tavalla.
- kdhgåäaqh
Cobe kirjoitti:
Jonkinlainen passiivinen toimisi parhaiten, ottaen huomioon, että energiaa ei ole juurikaan ylimääräistä tarjolla. Jos ei ole painovoimaa paljoa tarjolla ylämäkeä aiheuttamaan, ehkä jonkinlainen avaruusjarruvarjo tai -ajoankkuri auttaisi. Sama logiikka kuin kiihdytyksessä, tarpeeksi kauan jarrutusta jos jarruvoima on pieni. Energiankäytön osalta on onni, että vauhdin ylläpitämiseen ei paljoa energiaa tarvitse käyttää, pelkät kiihdytykset vaan, jos jarru onnistuisi toisella tavalla.
Eipä siellä ole kitkaakaan, joka vaikuttaisi siihen jarruvarjoon tai ajoankkuriin (jos ei käytetä fotoneita avuksi).
- ilkimyksen.kosmologisetä
Eikö sama ydinvoima käy jarruttamiseenkin - käännetään vain alus toisinpäin.
ilkimyksen.kosmologisetä kirjoitti:
Eikö sama ydinvoima käy jarruttamiseenkin - käännetään vain alus toisinpäin.
Ydinvoimalla toimivia moottoreita on paria eri toimintatapaa ja se millä saisi noita noita nopeuksia toimi niin, että pudotellaan pieniä ydinräjähteitä taakse joiden paineaalto sitten kiihdyttää lisää vauhtia.
Tuollaisella moottorimallilla ei oikein jarruteta.
Se toinen ydinvoimamoottorimalli niin siitä en tiedä saako noin korkeita nopeuksia.
- tässämietiskelen
Entäs ne "madonreiät". Jos ihmiskunta tulevaisuudessa voisi matkustaa ajassa. Avaruus saattaa olla moniulotteinen. Jos kaukaiset kohteet ovatkin tavallaan lähellä. Jos avaruutta pystyy käyristämään ja taivuttamaan niin että saadaan oikoteitä.
Joku madonreikä tai muu valoa nopeampi kulkumahdollisuus on keksittävä ensin. Muuten matka on kovin hankala ja vaivalloinen.
Ajassa ei matkustella. Se raja tuskin rikkoutuu. Muutenhan nykyisyys vaihtelisi koko ajan kun joku kävisi sitä muuttelemassa.Olli.S kirjoitti:
Joku madonreikä tai muu valoa nopeampi kulkumahdollisuus on keksittävä ensin. Muuten matka on kovin hankala ja vaivalloinen.
Ajassa ei matkustella. Se raja tuskin rikkoutuu. Muutenhan nykyisyys vaihtelisi koko ajan kun joku kävisi sitä muuttelemassa.Menneisyyteen ei voi matkustaa. Tulevaisuuteen voi.
M-Kar kirjoitti:
Menneisyyteen ei voi matkustaa. Tulevaisuuteen voi.
Joo, totta on. Näkyjä voi saada molemmista myös.
Olli.S kirjoitti:
Joo, totta on. Näkyjä voi saada molemmista myös.
Tulevaisuutta voi ennustaa mutta mitään informaatiota ei tulevaisuudesta saa menneisyyteen. Ei siis voi nähdä tulevaisuutta koska informaation pitäisi silloin lähteä tulevaisuudesta.
Menneisyyteen kyllä voi nähdä helposti ja tulevaisuuteen voi matkustaa.- ilkimyksen.kosmologisetä
Olli.S kirjoitti:
Joo, totta on. Näkyjä voi saada molemmista myös.
Ja sinulla näköjään näkyjä riittää. Alkaa olla aika kysyä kuin yurki1000js konsanaan: millos aiot toeta?
- Matti.taas.väärässä
M-Kar kirjoitti:
Menneisyyteen ei voi matkustaa. Tulevaisuuteen voi.
Kyllä voi kumpaankin.
- fil0sofi
Tulevaisuuteen voi matkustaa, muttemme tiedä mitään tulevasta. Menneisyyteen emme voi matkustaa, mutta tiedämme siitä kaiken.
- Voi.Tietää
Tiedämmepäs. Tiesimme esim. 10 vuotta etukäteen, että Trumpista tulee presidentti.
Ruoka loppuu jo ennen kuin päästään aurinkokunnan ulkopuolelle.
Astronautit jahtaavat toisiaan veitset ja haarukat käsissään kunnes viimeinenkin nääntyy nälkään ja hulluuteen.- SattumanSatoa
"Astronautit jahtaavat toisiaan veitset ja haarukat käsissään kunnes viimeinenkin nääntyy nälkään ja hulluuteen."
Lyhyt mainoskatko etäisen tulevaisuuden matkalle lähtijöille? :)
Ei kauhean paljon tietenkään tarvitse mennä pieleen kierrätyksessä, viljelmien kasvatuksessa tms, että jotain tuollaistakin saattaisi tapahtua. Näitä dystopioita on tieteis- ja fantasiakirjallisuus puolillaan. Skenaario tulee kukaties kokeiltua Maapallon puitteissakin, jos tai kun ajetaan (silmät kiinni ja Allahin nimeen?) eläimet ja kasvit sukupuuttoon. Ei kovin todennäköistä, kun käytettävissä on kokonaisen planeetan luonnonvarat. Keinotekoisissa ja pienissä ympyröissä töppääminen ja näkyjen perusteella toimiminen on paljon helpompaa.
Ja toisaalta, miksi olisivat astronautteja, kun kosmo-, taiko-, spatio-, gaganautteja ja angkasawaneja (tai antarikshyatreja) piisaa?
- Brox_sima
Juu, elikkä luulen sen menevän niin, että joskus sadan vuoden kuluttua lähetetään pieni raketti matkaan koti elinkelpoista ja jo jotain elämää sisältävää eksoplaneettaa, ainakin syötäviä kasveja pitäisi olla. Matkaan menee muutama sata vuotta. Rakettia ohjaa tekoäly ja matkustajina pakastettuja ihmisalkioita ja ihmisenkaltaisia robotteja.
Perillä alkiot siirtyvät keinokohtuun, jossa kehittyvät valmiiksi.
Ihmisenkaltaiset robotit hoivaavat ja kasvattavat lapset aikuisiksi, jotka alkavat kansoittaa planeettaa.- botox
Kaikki tuntuvat ajattelevan, että rakennetaan järjettömän suuri alus joka vaatii järjettömästi energiaa, jotta voidaan lähettää sadan hengen retkikunta matkaan.
Miehistön syntymättömiltä jälkeläisiltä ei kysytä, haluavatko he elää koko elämänsä suljettuna rakettiin, tämä aiheuttaa varmasti katkeruutta. Mitään mahdollisuuksia toteuttaa ihmisen luontaista halua päästä eteenpäin omassa elämässä ei ole, kun kaikki on mietitty valmiiksi. - Visijonääri
Ihan kiva scifi juttu.
Robottien kasvattamat lapset... jaa-a
- hähähäähähääääää
Höhlät tähtitietäjät kehittelevät ihme satuja toisilleen.....D
- höhhöhhööö
joskus tuntuu, että ihan kun meitä olisi täällä kaksi eri rotua, toisille ei kannata selittää ja toisille ei tarvitse
- planeetta_ei.kirj
höhhöhhööö kirjoitti:
joskus tuntuu, että ihan kun meitä olisi täällä kaksi eri rotua, toisille ei kannata selittää ja toisille ei tarvitse
ja myös niin, että joillakin on kamala selittämisen tarve ja toisilla ei...
- ihmettelijä
Tieteen kuvalehdessä joskus oli pitkä artikkeli aiheesta. New Horizon luotaimen matka-aikaa Plutoon ei voi käyttää vertauksena, koska se kulutti vuosia aikaa sisäplaneettoja ohittaen painovoimalingon vuoksi. Lähetettiin ensin kohti venusta, ja linkosi maan ohitse lisää vauhtia kohti ulkoavaruutta.
Jopa Pluton ohituksesta luotain sai hieman lisää vauhtia.
Mutta nopein alus tällä hetkellä on voyager1, wikipedian mukaan siltä menisi 4,24 valovuoden matkaan kohti proxima centauria 72000-80000 vuotta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tähtienväliset_lennot
"Voyager 1 loittonee Aurinkokunnasta noin 3,6 AU:ta vuodessa (noin 17,2 km/s), eli nopeammin kuin Voyager 2. Voyager 1 ei suuntaa mitään tiettyä tähteä kohti, mutta vaikka luotain suuntaisi kohti lähintä tähteä, Alfa Centauria, matkaan kuluisi noin 80 000 vuotta. NASAn Voyager-sivuston etusivulla on reaaliaikainen etäisyyslaskin Voyager-luotainpariin."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Voyager_1
Tieteen kuvalehdessä oli jokin vuosi sitten pitkä artikkeli aiheesta, siellä todettiin, että tähtien välinen luotain voitaisiin nykytekniikalla kiihdyttää niin, että matka lähitähteen kestäisi "vain" noin 30-tuhatta vuotta. Tosin perillä olevaa mahdollista planeettajärjestelmää ei tunneta, ja polttoainetta jarrutukseen perillä ei olisi (säilyisikö se edes haihtumatta 30-tuhatta vuotta?) tai jos jokin sukupolvi välillä haluaisi testata moottoreita. joka tapauksessa noin suurella nopeudella luotain vain sujahtaisi aikanaan proxima centauri tähtijärjestelmän ohitse. Hitaammalla matka nopeudella polttoainetta jäisi jarrutukseenkin perillä, mutta silloin matka aika olisi jo yli 100-tuhatta vuotta.Niin että nykyisillä välineillä matkaa ei voi suorittaa, mutta kiihdyttämällä valonnopeuden lähelle kyllä ja sitten jarruttamalla, mutta onko sekään vielä mahdollista? Mutta tulevista keinoista tässä kai lähinnä on ollut kysymyskin.
- SattumanSatoa
Olli.S kirjoitti:
Niin että nykyisillä välineillä matkaa ei voi suorittaa, mutta kiihdyttämällä valonnopeuden lähelle kyllä ja sitten jarruttamalla, mutta onko sekään vielä mahdollista? Mutta tulevista keinoista tässä kai lähinnä on ollut kysymyskin.
Kyllä ja ei.
Breaktrough Starshot projektista löytyy tekstiä netistä. Linkitän seuraavassa kommentissa kokeeksi suhteellisen tuoreen jutun, jossa on paljon kauniita sanoja, "taiteilijan" laatima animaatio ja hitusen kritiikkiä. Projekti on kyllä perustettu (mikä voidaan optimistisesti tulkita lähtölaukaukseksi), mutta senkin osalta suunnittelu on vasta alussa ja prototyypitkin vielä kokeilematta. Voi viedä jokusen vuosikymmenen ennen kuin edes tiedetään ryhdytäänkö kaavailtujen kaltaisia nanoluotaimia yleensäkään lähettelemään mihinkään.
Mitä tulee miehitettyihin lentoihin Alfa (tai Proxima yms.) Kentauriin, niitä kaavailtaneen vasta kun kohteesta on paljon nykyistä tarkempaa tietoa. Matkan voi suorittaa nykytekniikan keinoin, mutta ihmisen sulattaminen virkeänä pakasteesta ei tunnu toistaiseksi kovin lupaavalta metodilta ja asteroidien muokkaaminen elinkelpoisiksi avaruusaluksi on vielä tyystin kokeilematta.
Yhtäältä, jos kerran universumi on ikuinen ja staattinen, kuten Olli S. on toistuvasti kertonut, ei näillä suunnitelmilla ole mitään kiirettä. Toisaalta jos paikka onkin dynaaminen ja seuraava isompi asteroidi on jo tulossa törmäyskurssilla, kannattaisi kenties laittaa töpinäksi. - SattumanSatoa
SattumanSatoa kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Breaktrough Starshot projektista löytyy tekstiä netistä. Linkitän seuraavassa kommentissa kokeeksi suhteellisen tuoreen jutun, jossa on paljon kauniita sanoja, "taiteilijan" laatima animaatio ja hitusen kritiikkiä. Projekti on kyllä perustettu (mikä voidaan optimistisesti tulkita lähtölaukaukseksi), mutta senkin osalta suunnittelu on vasta alussa ja prototyypitkin vielä kokeilematta. Voi viedä jokusen vuosikymmenen ennen kuin edes tiedetään ryhdytäänkö kaavailtujen kaltaisia nanoluotaimia yleensäkään lähettelemään mihinkään.
Mitä tulee miehitettyihin lentoihin Alfa (tai Proxima yms.) Kentauriin, niitä kaavailtaneen vasta kun kohteesta on paljon nykyistä tarkempaa tietoa. Matkan voi suorittaa nykytekniikan keinoin, mutta ihmisen sulattaminen virkeänä pakasteesta ei tunnu toistaiseksi kovin lupaavalta metodilta ja asteroidien muokkaaminen elinkelpoisiksi avaruusaluksi on vielä tyystin kokeilematta.
Yhtäältä, jos kerran universumi on ikuinen ja staattinen, kuten Olli S. on toistuvasti kertonut, ei näillä suunnitelmilla ole mitään kiirettä. Toisaalta jos paikka onkin dynaaminen ja seuraava isompi asteroidi on jo tulossa törmäyskurssilla, kannattaisi kenties laittaa töpinäksi.
Onhan niitä myös miehittämättömiä aluksiakin mietitty. "Breakthrough Starshot"-niminen projekti esimerkiksi koostuisi toteutuessaan tuhannesta muutaman gramman painoisesta minirobotista.
Robottien olisi tarkoitus hyödyntää valopurjeita, ja ne kiihdytettäisiin neliökilometrisella kentällä 10kW lasereita. Tehoa tarvittaisiin yhteensä noin 100GW. Minirobotti parvi kiihdytettäisiin lasereilla 15 - 20% valonnopeudesta ja kohteena olisi juurikin Alfa Kentauri.
Matka veisi 20-30 vuotta, eli signaali saataisin takaisin noin 24-34 vuotta laukaisun jälkeen. Robottiparvi siis vain hujahtaisi Alfa Kentaurin systeemin läpi ja lähettäisi takaisin niin paljon dataa kuin ehtii saamaan. Mahdottomina jarruttaa, ne jatkaisivat tämän jälkeen takaisin tähtienväliseen avaruuteen.- Villlllle
Vähän kuin ampuisi superhypertehokkaalla haulikolla satunnaiseen suuntaan. Muutaman gramman kappaleella on valtava kineettinen energia kun se liikkuu tuollaista relativistista vauhtia. Yhdenkään havaitun asteroidin liike ei lähesty edes prosenttia tuosta nopeudesta. Valo liikkuu noin satatuhatta kertaa nopeammin kuin ysimillisen luoti, ja kuvailtu minirobotti vähintään 15000 kertaa nopeammin kuin se sama luoti.
- Alhaaltatuulee
Mitäpä tuollaisia kannattaa miettiä. Ihminen ei koskaan pääse sinne asti. Mieti paremminkin mikä olisi ihmiselle päälläseisonnan maailmanennätys. Sitä ainakin pystyy itse kukin yrittämään.
Ei me voida tietää pääseekö ihminen koskaan sinne asti. Se on kyllä yksi mahdollinen ja hyvinkin todennäköinen tulevaisuudenkuva. On vain kovin mielenkiintoista miettiä asiaa eri puolilta.
Ja toinen puolihan on sitten se, että onko täällä käynyt ketään muualta, siinä ei tarvitse miettiä tulevaisuutta, vaan onko jossain jo ollut keinot ja onko jotkut käyneet. Jos nimittäin näin on käynyt, niin kyllä se sitten on jo tapahtunut, ei siinä tarvitse enää odotella tuevaisuuden tekniikkaa.- Baby.Steps
Eihän Maapalloakaan asutettu yhdellä rysäyksellä, vaan lisää kyliä tuli muutamien kymmenien kilometrien päähän ja asutus levisi pikku hiljaa. Suomenkin kamaralle päästiin vasta n. 10 000 v. (sitten) kieppeillä, jolloin oltiin haahuiltu jo muualla kymmeniä tuhansia vuosia.
- Eipäonnistu
Ihminen ei pääse edes omasta aurinkokunnastaan ulos.
- Henkari-
Kuka idiootti sinne tähteen lentää? Kantsisko mieluummin tähdätä jollekin planeetalle?
- tähtimatkanpohtija
Ihmisen lyhyt elinikä ei mahdollistane avaruusmatkoja.
Mutta jos jokin elämä käyttää veden sijasta liuottimena nestemäistä metaania, mitä on esim saturnuksen titan kuussa, niin heidän elintoimintonsa olisivat varsin hitaita, aika siten kuluisi heillä hitaammin, elinikä ehkä kymmeniä tuhansia, jopa satatuhatta vuotta.
heille tähtienvälinen matkailu olisi mahdollista jo nyt meidän teknologiallamme. meidän 72000 vuotta saattaisi tuntua heille samalta ajalta kuin meille vaikkapa 50 vuotta. Mutta he tähtäisivät ulkoplaneettoihin, lämpötila mielellään jotain -180´c ja he pitäisivät maankaltaisia planeettoja asumiskelvottomina "kuumuuden" vuoksi. - Poimuajo
Täytyy pirauttaa ystävälleni Picardille ja kysellä kyytiä.
- tähtianniki
lähin tähti on aurinko ja siellä on mm..maa planeetta.vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.
- Littuotsainentutkija
Ennen maasta poistumista tulisi tutkia tarkkaan litteänmaan tutkimusta jotta voidaan varmuudella todeta maan muoto. Mikäli maa havaitaan vastoin odotuksia pallomaaksi, on kuitenkin otettava huomioon että perillä oleva planeetta voi olla litteä, ja ehkä jopa taivaankannen suojaama joten sinne ei siten pystyisi edes laskeutumaan rikkomatta taivaankupua.
- koittakaakehitellä
Ehkä kannattaisi ensin kehittää ihmistä kuolemattomaksi ja muutoinkin avaruusmatkaan soveltuvaksi, jolloin elämänmuotomme voisi olla joillakin yksilöillä sukupolvien ajan kasvamista tähtien väliseksi astronautiksi.
Tällainen "uusi ihminen" sitten lentelisi muutaman vuosituhannen sinne Centaurille tms. Robotit olisivat ensin tehneet sinne tutkimusmatkan ja valmistelleet hyvän vastaanoton. - Anonyymi
Itsemurha reissu kyseessä. Aluksen varaosat loppuvat heti loppuun ja järjestelmän ylläpito jo alusta alkaen tuhoon tuomittua.
Miehistön psyyke hajoaa yllättävän nopeasti kun orjuudelle ei ole loppua ja palkkana kitukasvuista heinää ja omasta virtsasta suodatettua vettä...
"Perille" jos pääsis olisi heti valmistettava louhos materiaalin saamista varten ja työtä olisi kellonympäri jokaiselle! Alus olisi siinä vaihein vain rautakehikko jos sitäkään, avaruus on nimittäin todella raaka paikka kylmässä ja kuumassa.
Karmee kohtalo jos edes koskaan kidutustesti alkaa.Tuossa oletetaan, ettei tiede ja teknologia kehity nykyisestä. Pessimistin puhetta. Kehityksen vauhti on kuitenkin huima.
- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
Tuossa oletetaan, ettei tiede ja teknologia kehity nykyisestä. Pessimistin puhetta. Kehityksen vauhti on kuitenkin huima.
Matkalle toiselle tähdelle ei ole mitään järkeä lähteä. Täällä Maassa on hyvä olla.
Edes marsiin ei ole järkeä lähettäää miehitettyä lentoa, vaan tutkia sitä miehittämättömillä aluksilla. Marsin hyödyntäminen käy parhaiten roboteilla.
Tietysti sitten, jos kaikki taantuu Maassa ja se tuhoutuu, niin jokin epätoivoinen retkikunta voi yrittää mennä muille planeetoille. Silloin mennään kuitenkin kauemmas kuin Alfa Kentaurille, jossa ei liene elinkelpoisia planeettoja.
Kun oletetaan teknologisen kehityksen olevan "huima" niin Maata kannattaa kehittää paremmaksi paikaksi elää.
- Anonyymi
Se nähdään ihan kohta minkälaista on Alfa Kentaurissa, Putler räjäyttää tämän planeetan kohta toiseen aurinkokuntaan.
- Anonyymi
Mene sinä nyt hoitoon!
- Anonyymi
Aluksen tulisi olla täysin omavarainen jopa sata vuotta.
Se olisi nykytekniikalla mahdollista, mutta sellaiseen tuskin kukaan lähtee.- Anonyymi
Ydinparit menettää puolet tehostaan jo 20v, Joten niitä tarvisi olla useita mukana ja se on ainoa tapa saada energiaa syvässä avaruudessa.
Alus tulisi olla n. 400 ihmisen tarpeille jos alkumatkustajamäärä olisikin se 120.
Biologisten prosessejen kaatumiseen pitäisi olla useita varmmennnuskerroille tarpeet
Kyky tuottaa varaosia niitä tulisi olla varastossa, Alus pitäsi suunitella niin että minkään laiteen hajoaminen ei aiheuttaisi ongelmaa sen tehtävälle.
Tieteelliset havainnot voisi lähettää maahan sillä 4.3 vuoden viiveellä.
Ja jos asuttavaa planeettaa ei löydy, olisi kolmas sukupolvi remmissä jos alus palaisi maahan.
- Anonyymi
Ihan aloittajan kommenttiin tiedoksi. Ei millään tähdellä voi elää vaikka päästäis ajatuksen nopeudella sinne. Aurinko on tähti.
- Anonyymi
Kysymys on oleellinen siksi, että Olli on mormoni ja heidän mukaansa Jumalalla on luuliharuumis, joten fyysisen maailman rajoitukset koskevat myös Jumalaa.
- Anonyymi
Etäisyydet on niin pitkiä, että vaaditaan pitkälle kehittynyttä tekniikkaa, jotta ihminen saadaan perille. Todennäköisesti ainoa keino on rakentaa robotit, ohjelmistot, varajärjestelmät yms., sekä keinokohdut, sekä pakata mukaan syväjäädytettyjä siittiöitä ja munasoluja, kuin myös rakennusteknologiaan tarvittavaa materiaalia.
Parikymmentä vuotta ennen perille pääsyä alkaa keinohedelmöitys ja ihmisten kehittäminen keinokohduissa. Sitten "synnytyksen" jälkeen alkaa lastenhoito ja sitten aikanaan koulutus. Osasta tulee opettajia, osasta insinöörejä, teknikoita, huoltohenkilöitä, viranomaisia jne. Perille päästyään alkaa planeetan tutkiminen, näytteiden ottaminen, elinolosuhteiden kartoittaminen jne., jottei esim. aluksesta ulostauduttua saada tartuntaa jostain tuntemattomasta taudista, joka tappaa kolonialistit viikoissa tai kuukausissa. Käytännössä planeetalle astumiseen voi mennä vielä vuosiakin. Projektissa on niin paljon haasteita ja muuttujia, että se voi olla myös jopa täysin mahdotonta asuttaa uusi planeetta. Kun kolonialistit ovat uuden elämän äärellä, saattaa taaksejäänyt ihmiskunta Maassa olla jo ollut pitkään manan majoilla.Tämä on ihan realistinen arvio. Mutta se täytyy ottaa huomioon, että tekniikan kehitys menee vauhdilla eteenpäin. Eikä tähtien väliseen matkailuun kannata ehkä siirtyä ollenkaan, ennenkuin kyetään lentämään yli valon nopeudella jossakin kotelossa, tähtilaivassa.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .18010470Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde523595Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja543361- 642885
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että2152266- 1162213
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252053Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671648Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t221476Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1121396