40 + ja vielä vauva

Onko meitä muita?

Hei, on muita. Kaksi lasta ja kolmannesta haaveilen uuden miehen kanssa. 42 täytän kohta. Varovaista haaveilua nyt vaan, liikoja stressaamatta.. Onhan noita riskejä ja raskauden mahdollisuuskin jo aika pieni. Vaan eihän kukaan estä haaveilemasta.

Olisi kiva kirjoitella tuntemuksista vähän enemmänkin. Onko teillä nyt yritys päällä? Meillä on.

No ei ihan varsinaista yritystä, mutta saa tulla jos on tullakseen. Kierukka lähti tossa joku aika sitten. Kyllähän se vähän hirvittääkin, että miten sitä vielä jaksaa vauvan kanssa. Miehellä ei ole lapsia, joten häntä mietityttää myös miten osaisi asennoitua uuteen elämäntilanteeseen. Silti halu saada yhteinen lapsi ajaa kaikkien huolien ohi.

Ajatteletteko koskaan sitä lasta murrosiässä, hänellä kuuskymppinen äiti. Itse häpesin äitiäni, vaikka oli nuorekas ikäisekseen. Olin parikymppinen kun äitini kuoli, lapsillani ei ole koskaan ollut mummoa. Tosi itsekkäitä olette, jotka lapsista haaveilette mummo-iässä.

Minkä ikäisenä äitisi sai sinut? Itse ajattelen, että niin kauan raskaus on luonnollista kun se luonnollisesti tapahtuu.

Juuri 40 tuli mittarin ja puoli vuotta on ollut haave ”tulee jos on tullakseen”. Kaksi lasta edellisestä liitosta, nyt uusi mies, joka minua 10 vuotta vanhempi. Tiedostamme riskit, mutta jokaisella on oikeus haaveisiin, ja jos molemmilla on sama haave, miksei sitä kohti voisi mennä. Takaraivossa minulla tosin joka kuukausi jyskyttää, kun ei ole onnistanut toistaiseksi. Mies testattiin, elokuussa lääkärille menen, jos mitään ”positiivista” ei ole tullut sitä ennen. Lääkäri sanoi, että ei kannata toiveita heittää roskakoriin vielä ollenkaan, mutta liikaa ei ole aikaa tuhlattavaksi. Kuukautiset ovat suht säännölliset 25-28 kp. Nyt mennään kp 28-29, kotitestit näyttävät negaa. Piinaavaa..

Omasta ja miehen terveydestähän se riippuu.
Eräs tuttava oli 50-vuotias saadessaan ainoansa, terveen tytön. Omatkin mukulat tuli (2 kpl)noin 40 vuoden iässä.

olen saanut lapseni 30, 40- ja 43 vuotiaana. Ikä vähentää ovulaatioiden määrää mutta osa naisista tulee jopa helpommin raskaaksi 40 iässä kuin siinä 35 ikävuoden kohdalla. syytä ei tiedetä. on epäilty että hedelmällisyys nousisi hitusen ennen kuin se kääntyy vaihdevuosien suuntaan ja heikkenee.

Minä olen 44 vuotta ja olen tikuttanut ovulaatioita. Olen huomannut, että ei niitä ovulaatioita ihan kauhean usein tule. Onko muita 40 vuotiaita haaveilijoita?

Minä olen himpun yli 40-kymppinen nainen ja kyllä toivoisin kovasti vielä saavani pikkuisen. Lapsia meilläkin on kolme. Kaksi on kouluikäistä ja nuorin 5 vuotias.
Elokuun lopulla multa poistettiin kierukka gynekologisen toimenpiteen yhteydessä ja luovuin hormonaalisesta ehkäisystä. Ei mies siitä kauheasti pitänyt, mutta ei hän myöskään itse ottanut kortsuja käyttöön josta olin todella iloinen.
Nyt kun mulla kuukautiskierto on syksynmittaan normalisoitunut niin haaveilen, että vielä tärppää. No seksiä meillä on vähän liian harvakseen raskautumistani ajatellen, suunnilleen kerran viikossa. Molemmat ollaan siis töissä niin ne kierron otollisimmat päivät on tähän saakka menneet ohi. Nyt on pikkuisen saumaa ja pitää saada mies innostumaan, kun ovislaskurin mukaan kierron parhaat tärppipäivät sattuu tähän viikonloppuun. Onko teidän toisten 40 miehet kovasti innostuneita ja tukemassa teidän vauvahaaveita?

Ei meilläkään mies ole kyllä ollut innostunut, mutta ei ole enää viime aikoina huolehtinut ehkäisystä. Nyt olen muutamat viime kuukaudet huomannut kun olen tikuttanut ovulaatioita, että niitä ei niin usein enää tule. Olen nyt varaamassa ajan gynegologilta, jos saisi jonkun munasoluja kypsyttävän lääkkeen käyttöön. Olisi kyllä tosi kiva kirjoitella sinun sinun äityli 41 tai jonkun muun kohtalokaverin kanssa. Ikää mulla on jo 44-vuotta, eli viimeisiä vedellään. Lapsia mulla on kolme, 17, 14 ja 11 vuotiaat.

No mulle sopii kyllä alkaa kirjoitella ja purkaa ajatuksia sinun kanssa tänne silloin tällöin, siis kun vain töiltäni ennättää.
Teidän lapset on jo kaikki yläaste ikäisiä. Meidän esikoinen on 10 vuotias ja toisen kerran tulin raskaaksi esikoisen ollessa reilu puolen vuoden vanha, eli noilla meidän kahdella vanhimmalla lapsella ei ole kuin reilu vuosi ikäeroa ja ne on peräkkäisillä luokilla alakoulussa. En edes tajunnut tulleeni esikoisen jälkeen melkein heti raskaaksi, kuin vasta vauvaa neuvolassa käyttäessä ihmettelin niille rintamaidon ehtymistä vaikka mun tissit oli koko ajan täyden pinkeän oloiset ja oudon arat. Ei me kyllä miehen kanssa tarkoitettu toista lasta ihan heti siihen perään, että täydellinen yllätys raskaus se oli.
Silloin toisen lapsen synnyttyä, etenkin alussa mulla oli kahden pienen kanssa tosi rankkaa ja olin rätti väsynyt. Mun mies on yrittäjä ja teki silloinkin koko ajan pitkiä työpäiviä, joten vauvat ja kaikki kotana jäi yksin mulle. Nyt jälkeenpäin, kun nuo vanhimmat lapset on keskenään melkein kuin kaksoset, täytyy vain todeta oikeastaan hyvän vahingon tuon silloin olleen.
Ja nyt se tärkein. Limoista päätellen ovuloin eilen. Olin muutoinkin kuin kissa pistoksissa koko eilisen ja mikä parasta. Mieskin illalla halusi vaimoaan ja sain siltä koko viikon lastit sisälleni. En noussut rakastelun jälkeen tavalliseen tapaani pissalle ja huuhtelemaan, vaan sinnittelin melkein ja pitkitin vessakäyntiä melkein aamuun.
En tiedä auttaako tuo mitään, mutta toivottavasti jotain alkais tapahtua, kerron sitte missä mennään.
Miten teillä ja ennen kaikkea, missä vaiheessa sinulla kierto on menossa?

Kohta on eka viikko hujahtajunat ovulaatiosta ja siitä, kun miehen kanssa touhuiltiin. Mitään mainittavaa ei kyllä ole vielä suuntaan tai toiseen havaittavissa, mutta liian varhaistahan tuo olisi muutoinkin vielä mahdollisesta hedelmöittymisestä. Odotellaan toiveikkaana kiten mamman käy.
"mamikolmelle" arvasit oikein. En sanonut miehelle mitään ovulaatioistani. En vaikka hän jotain taisi mainita märkyydestäni.
Mun raskaudet on olleet varmaan aika normaaleja. Alussa pientä pahoinvointia ja loppupuolella selkä / issiasvaivoja. Raskauskiloja on myös tullut kaikissa raskauksissa yli taulukoitten ja niiden kanssa on saanut jojoilla takaisin normaalipainoon päästäkseen.
Tuo kokemasi raskauksiin liittynyt kuvotus on kyllä kurjaa, etenkin jos sitä on vielä paljon. Olithan muuten tietoinen siitä tavallaan haittavaikutuksesta, että noilla munasolujen kypsymistä lisäävillä lääkkeillä riski monisikiöiseen raskauteen myös kasvaa?
Minusta meidän on parasta kirjoitella vain tänne palstalle ja etenkin jos saataisiin vielä mukaan kirjoittelemaan myös muita ikäisiämme vauva haaveisia naisia.

Kirjoitellaan näin ja toivotaan että saadaan lisää "järkeviä" kirjoittelijoita mukaan. Ilmoittele sitten jos teet raskaustestin. Minäkin ilmoittelen, jos tulee jotakin uutta.

Tänään rinnat olleet turvoksissa ja tuntuneet sille, että liivien kuppikoko saisi olla vähintään numeroa suurempi. Muutenkin tissit on tuntuneet jotenkin koville ja aroille, siis toisella lailla kipeille kuin arkuus ennen menkkojen alkua. Lisäksi mulle tuli ihmeellinen väsynyt ja vetämätön olo iltapäivällä töissä. Toivottavasti nuo enteilee raskautta, vaikka toisaalta, voipa nuo myös ennakoida kohta alkavia menkkoja. Mitä luulet mamikolmelle, olisiko mulla jo näin pian tärpännyt? Muuten millaisia oireita sinulla oli heti raskauksien alussa ennen plussaamista?

Minulla on ollut jo ennen kun kuukautiset pitäisi alkaa kuvotusta. Tuossa vaiheessa kuvotus on pikkuhiljaa alkanut. Jos raskaus on tapahtunut, niin nyt kiinnittyminen on tapahtunut ja oireita voi hyvinkin jo tulla. Onko sinulla syyllisyys siitä kun tämä raskaaksi tulo on enemmän sinun idea kuin miehesi? Minulla kyllä on. Mutta toisaalta, jos mies ei ole huolehtinut ehkäisystä, niin onhan asia hänenkin vastuulla. Olisi niin ihanaa kun voisi yhdessä miehen kanssa haaveilla. Mutta en uskalla puhua aiheesta mitään kun arvaan että mies sanoo, että hän ei halua ja alkaa keskeyttämään yhdynnän.

Minun rinnat on edelleen kipeät, kosketukselle arat ja turvoksissa. Yöhousuihin oli tullut pienen pieni verinen tuhnu ja luulin menkkojen jo alkavan, mutta pyyhkiessä paperiin ei tullut enää mitään, vatsaan on kyllä nyt iltapäivällä koskenut, että voisiko tuo tuhnu olla kiinnittymisvuoto? Tämä on kyllä nyt niin jännää tämä odottelu, että alkaa menkat. Enkä kyllä osaisi kokea syyllisyyttä siitä, jos nyt olisin tullut raskaaksi. Omasta halusta mieheni rakasteli ja varmasti tuon ikäinen mies tietää naisista sen verran, mitä siitä saattaa seurata kun vaimonsa sisään spermansa ruiskii. Vaikka en kyllä ollut kertonut miehelle, että juuri silloin on se kuukauden otollisin aika minun tulla raskaaksi, mutta toisaalta tuskin mies olisi silti ajoissa malttanut lopettaa ja vetää ulos kun vauhtiin pääsi. Se tietää, että mä en tykkää lakanoitten sotkemisesta. Ja vielä. Voiko miehen kanssa edes yhdessä haaveilla vauvasta? Ehkä sinun on voinut, mutta minun miehen kanssa ei ole voinut kuin ehkä hiukan silloin, kun esikoista laitettiin alulle. Nämä muut minun raskaaksi tulemiset on olleet miehelle melkeinpä päinvastoin. Silloin, kun aloin yllärinä odottaa tuota meidän toista lasta ja ensimmäinenkin oli vasta puolivuotias ja vielä tissillä, niin mies etupäässä vaan tiuski ja syyllisti minua uudesta raskaudesta, vaikka itse hutiloi kumien käytössä. Minulla ei silloin olleet vielä ehkäisypillerit otettu imettämisen vuoksi uudelleen käytöön. Mies oli luvannut käyttää kumeja, silti käytti mun väsymystä hyväksi ja menikin loppuun ilman luottaen etten voisi vielä uudelleen raskautua kun imetin. Muutenkin se odotus aika on ollut ainakin minulla aika yksinäistä, vaikka lapsen synnyttyä mies on sitte kyllä ollut todella hyvä ja huolehtiva isä mitä töiltään on vaan joutanut.
Minusta sinä kyllä tunnet ehkä turhaan syyllisyyttä. Kyllähän miestenkin pitää tietää, että jopa meidänkin ikäiset naiset voi vielä raskautua jos ehkäisyä ei ole.

Siitä miehen kanssa haaveilusta: Sama mulla että ensimmäistä lasta yritettiin yhdessä innolla. Mutta kahteen jälkimmäiseen olen saanut kinua lupaa. Nyt neljänteen en tule lupaa saamaan, joten kannattaa pitää suu kiinni. Monet äidit juttelevat, että miehille on kova paikka jos keskenmeno tulee ja miehet ovat innolla synnytyksessä. Kyllä mullakin on mies mukana ollut, vaikkakaan ei kovinkaan innokkaasti. Sama juttu se on meillä, että hyvä isä on ollut lapsilleen sitten kun ovat olemassa. Sullahan on ilmeisesti kaksi viikkoa yhdynnästä/ovulaatiosta? Kiinnittymisvuotoa ei tässä vaiheessa ole. Kysymyksessä voi olla merkki raskaudesta ( kuukautisista tulee vain lyhyt, pian loppuva vuoto tai sitten sulla on alkamassa kuukautiset. Sinähän voisit tehdä jo raskaustestinkin. Onko sinulla keskenmenoja tai muuten epäonnistuneita raskauksia? Minä olen tehnyt seitsemän positiivista testiä, mutta lapsia on vaan kolme. Mistäpäin Suomea kirjoittelet? Me asumme Satakunnassa.

Sain nyt miehen innostumaan. Ovulaatiosta en ole kylläkään varma.

Taas aamulla pyyhkiessä tuli hiukan veristä tuhrua paperiin, mutta menkat ei ole alkaneet. Kierukan poiston jälkeen vakiintuneen kierron mukaan niiden piti alkaa eilen tai tänään, että voihan nuo tuhrut enteillä kuukautisia. Toisaalta mulla menkat on yleensä alkaneet heti kunnon vuodolla, eikä tiputellen. Ostin jo testin, mutta yritän malttaa odottaa sen tekemisen kanssa ainakin huomis aamuun. Rinnat on edelleen arat ja nännit nöpöllä niin kuin kylmässä. Alavatsaan on koskenut, mutta voi johtua myös siitä, että kahteen päivään vatsa ei ole toiminut normaalisti.
Sinulla on ollut paljon keskenmenoja. Minulla on yksi, olin silloin ensimmäisellä kolmanneksella. Teilläkö siis oli "onnistunut hetki" illalla, eikä miehesi temppuillut?

Aluksi mies pitkään keskeytti yhdynnän, mutta nyt se on unohtanut ilmeisesti koko aiheen kun ei ole enää keskeyttänyt. Mutta tiedän kyllä, että se ei lasta halua. Mä olin tänä aamulla tosi ahdistunut. Jostakin syystä tuli raskauden aikainen ahdistus mieleen. Silloin ahdistus johtui pahoinvoinnista, toivoin että raskaus keskeytyisi että pääsisi pahoimvoinnista eroon. Ihan älytöntä kun haluan taas itseni siihen helvetilliseen tilaan. Kyllä sä voit olla raskaana jos yleensä sun menkat ei ala tiputtelulla.

Menkat alkoi vanhaan malliin, että se siitä. Eipä kerennyt testien kanssa jännäillä, vaikka kierto oli tässä kuussa päivää pidempi kuin pari edellistä.

Harmi homma. Oletko ajatellut ostaa ovistikkuja, vai ehdotteletko miehellesi kahden viikon päästä ja toivot ovista?

Mä en tajua näitä iltatähden tekijöitä. Kaupoissakin näkee vanhempia lapsien kanssa, joista ei tiedä onko ne isovanhempia vai vanhempia, kuin vasta sitten kun lapsi kutsuu äitiä tai isiä.

Mulla on ollut tänään sellainen olo vatsassa ja selässä, että kuukautiset alkavat pian. Voihan se tietenkin johtua mahdollisesta raskaudesta. Tuskinpa kuitenkaan. Sulla taitaa olla äityli41 noin viikon päästä ovuöaatio käsillä. Meinaatko yrittää hyödyntää? Minä olen joulun jälkeen menossa gynelle, katsotaan saanko munasoluja kypsentävää lääkettä.

Menkat kesti taas joksenkin pitkään, eiliseen saakka . Tänään on kp/8 ja kun kierto on nyt vaihdellut tuolla 30 -31 päivän paikkeilla, niin taitaa ovulaatio mennä tässä kierrossa tuonne aivan joulunaluspäiville johonkin 23 päivän tietämiin. Sikäli hyvin sattuu, että tulossa on niin pyhäistä aikaa ja mieskin pitää paljon vapaita, niin toivon mukaan se jaksaa olla silloin aktiivisempi sillä saralla ja saan hyödynnettyä ne otollisimmat päivät.
Kumpaan suuntaan, menkkoihin vai mahdolliseen plussaan sinun olo on kääntymässä?

Vielä ei tiedä, mutta painotus on selkä- ja vatsakipujen vuoksi menkoissa. Mielenkiintoista kun mulla on pian se lääkäri. Saa ultrata munasarjat ja katsoa onko siellä vielä elämää. Nyt iän ja ylipainon takia tullut jonkun verran vaivoja, jotka ei välttämättä sovi raskauden kanssa yhteen ainakaan tällä iällä. Mulla on ollut liian kauan korkea verenpaine ilman lääkitystä. Nyt olen saanut sen lääkityksen kanssa kuriin. Toivottavasti korkea verenpaine ei ole tehnyt mitään peruuttamatonta tuhoa. Kyllä se on jotakin munuaisille tehnyt, koska multa löytyi proteiinia virtsasta. Tilanne nyt tosiaan varmaan normalisoituu koska sain lääkityksellä verenpaineen sopivaksi. Onko sulla sairauksia tai lääkityksiä. Pelkäätkö kromosomipoikkeavaa sikiötä, nyt kun iän myötä riskit niihin on kasvanut aika isoksi. Minä kyllä pelkään. Minulla on ollut mpnenlaisia ongelmia raskauksissa, vaikka ikää on ollut vähemmän. Oletko miettinyt, että minkä ikäiseksi asti yrität? Minulla on mielessä noussut kokoajan tämä yläraja. Aikaisemmin se oli ehdoton 42- vuotta. Nyt tiedän, että minut tästä vauvakuumeesta pelastaa vain vaihdevuodet.

Mulla ei ole vielä toistaiseksi ollut mitään sellaista pahempaa kremppaa, että jatkuvasti joutuisin käyttämään jotain lääkkeitä. Painon kanssa kyllä joudun jojoilemaan ja yritän pitää sen kurissa liikuntaa harrastamalla. En minä oikeastaan mitenkään erityisemmin pelkää tällä iällä ja tässä kunnossa raskaaksi tuloa ja sen mahdollisia riskejä. Suomessa on niin hyvä ja kattava tuo odottavien äitien neuvolatoiminta ja aika vanhanahan minä lapsenteon muutoinkin aloitin, kun nuorempana puuttui se oikeanlainen mies. Minun mies on niin paljon mua vanhempi, vaikkakin vielä hyvä kuntoinen, mutta ehkä tämä haaveilu ja yritys pitää varmaan vuoden - parin sisään lopettaa jos pikkuista ei ala ennen sitä kuulumaan.
Älä nyt pahastu, mutta sinulla on aika paljon terveydellisiä riskitekijöitä raskautta ajatellen. Siis jopa siinä määrin, että sinun sijassasi en taitaisi enää edes uskaltaa yrittää.
Ylipainon kanssa minäkin joudun koko ajan taistelemaan ja se on kyllä yksi sellainen tekijä, minkä lääkäri sanoi minulle haittaavan raskaaksi tulossa. Liikutko sinä paljon ja millaista työtä teet?

Olen sosiaalialalla, enkä valitettavasti liiku. Se olisi kyllä tosi tärkeätä. Millä alalla sinä olet? Täällä yleisellä palstalla saa koko ajan jännittää, että lukeeko joku tuttu ( luultavasti tunnistaa). No, täytyy toivoa että tuttuja ei ole kuulosalla.

Onko sielläpäin mitään tapahtunut kumpaankaan suuntaan? Minä olen restonomi ja töissä hotellissa.

Ei vielä mitään kumpaankaan suuntaat. Mitä restonomi tekee. Huomaa, että ei oikein tunne mitään muuta kuin omaa sosiaali- ja terveysalaa. Teetkö vuorotyötä? Minä teen kolmivuorotyötä ohjaajana kehitysvammaisten asuntolassa. Tammikuussa aloitan sairaanhoitaja-opinnot Diakissa.

Sinulla on varmaan aika rankka ja vaativa työ. Restonomit on talouden, ruokahuollon ja matkailun ammattikorkeakoulutuksen saaneita erikois- ja moniosaajia. Minä olen hotelissa nyt vuoropäällikkönä joten työajat vähän vaihtelee. Pääasiassa kyllä pyrin nykyisin tekemään päivävuoroja, mutta toki tarvittaessa teen joskus muitakin vuoroja.
Eikö tuo Diakki ole Helsingissä ja sinähän olit Satakunnasta? Ettei tulisi vähän rankaksi nuo matkat, vai oletteko muuttamassa?

Diakkeja on monta. Satakunnassa on myös. Mulla alkoi nyt kuukautiset. Onneksi pian on gynegoligi ja sulla pian ovulaatio:).

Niinkö. Tuota mä en Diakista tiennytkään. Samassa veneessä ollaan menkkojen kanssa. Ei auta kuin toivoa, että ehkä tässä alkaneessa kierrossa tärppää. Laskurin mukaan ovuloisin aaton tietämissä ja toivottavasti tuo mieskin innostuu taas viikonvaihteessa ottamaan omansa.

Saitko miestä innostumaan? Onko teillä muuten seksiä, vai vaan näinä mahdollisina ovulaatio-ajankohtina? Meillä on aikalailla hiljaista. 27.pvä mulla on se gynegologi.

Hitto teitä naisia. Mami kolmelle ja vielä haluttaa vauvat ja yöllä valvomiset:)
Olokkeehan ny vähemmällä.

Täällä äiti 41-vuotias raskaana alkumetreillä. Vaihdan mielellään ajatuksia. Lapsia ennestään ja ovat jo isoja.

Ihanaa, tervetuloa mukaan keskustelemaan. Mikä raskausviikko sinulla on? Onko sinulla raskausoireita?

Kirjoittelethan jos tulee uusia oireita? Oletko kärsinyt aiemmissa raskauksissa pahoinvoinnista? Onko sinun mies innostunut?

Minua kanssa häiritsee tämä julkisesti kirjoittelu, mutta minun spostiosoitteessa on minun nimi, joten sitä en viitsi tänne kirjoittaa.

Tervetuloa minunkin puolesta "41plussa" ja Onnittelut plussasta!
Ihanaa saada lisää porukkaa tähän meidän ikäluokan ketjuun. Minun kuukautiset oli tällä kertaa vaihteeksi harvinaisen lyhyet, tipotteluineen vain neljä päivää. Laskurin mukaan seuraava ovulaatio sattuu viikon päähän tiistain - keskiviikon tietämiin ja se on pikkuisen huonoa, että miten saan taas miehen houkutelluksi petipuuhiin. Harmi kun ne eivät viikolla juurikaan sitä innosta. Minkä ikäisiä teidän miehet muuten on? Minun mies on viiskymppinen.

Minun mies on myös 50- vuotias. Toivottavasti saatte tilaisuuden petipuuhiin ovulaation aikaan. Me oltiin kerran loppuun asti "silleen" tässä kuussa. Toivottavasti ei ollut liian aikaista ovulaatiota ajatellen. Toista mahdollisuutra en saanut, koska mies tuli kipeäksi eikä tästä syystä jaksanut innostua. Meillä mies ei normitilanteessakaan aina jaksa ryhtyä puuhaan. Onko teidän miehet aina valmiina?

Minun mies on lähes samaa ikäluokkaa kanssani. Jaksaa innostua usein. Tuo äityli41 ovulaatiohan näyttäis olevan just hyvä jos edeltävänä viikonloppuna touhuaa.

Samaa mieltä minä olen. Useinhan raskaus perustuu juuri tuohon, että on siittiöitä odottelemassa. Onko oireita raskaana olevalle äitylille ilmestynyt?

Menipä taas jännäksi tuon minun ovulaation kannalta. Minun mies innostui perjantai-illan huumassa ja halusikin tänään. Jäi vielä tultuaan sisääni ja uudelleen kovenneena tuli toistamiseen. Makoilin taas sen jälkeen sängyllä vielä hyvän tovin, vaikka pissatti ihan kamalasti. No tuskin tuostakaan kikasta mitään hyötyä nyt oli. Mies pitäisi vaan vielä saada houkutelluksi petipuuhiin ennen tuota laskemaani ovulaation ajankohtaa, tai tämä kierto on ehkä muuten taas menetetty.
Miten teillä toisilla? 41plussa, Onko oireet lisääntyneet ja oletko ottanut jo yhteyttä neuvolaan? Entä mitä mamikolmelle kuuluu? Ja kun taannoin kysyit miten meidän miehet jaksaa innostua, niin minun miestä ei kyllä viikolla juuri kiinnosta. Muutaman alkuhuuman vuoden jälkeen se muuttui seksinosalta lähinnä vkl.mieheksi.

Nyt minulla on jännät ajat. Aika pian selviää, että olenko raskaana vai alkaako kuukautiset. Lämpöä mitatessa ainakin on selvää, että loppukierrossa ollaan koska lämpöä on jopa hieman päälle 37. Kyllä saat olla tyytyväinen, jos saat miehen innostumaan edes viikonloppuisin. Meillä ei oikein jaksa kun kerran tai ei kertaakaan kuukaudessa. Monenmoista vaivaa tuntuu olevan, väsymystä nyt kaikkein eniten. Hankala kirjoittaa näin julkisesti, tunnistettavuuden vuoksi kovinkaan tarkasti kaikkea.
Täytin jo 45 vuotta, eli paljoakaan ei ole enää aikaa...

Minä täällä jännittelen teidän puolesta. Oireina edelleen vain nuo alavatsan tuntemukset. Ehkä myös janon tunne lisääntynyt. Juon vettä muutoinkin mutta nyt tullut kunnon janokohtauksia. En muista, että ennen raskauksissa olisi ollut tällaista. Neuvola-aika varattu noin kuukauden päähän. Mietin vain kuinka ehdin sitten verikokeisiin ajoissa, ne ehkä onnistuu jo etukäteen varata mutta voi mennä vasta käynnin jälkeen. Mietinnässä varhaisultrassa käynti.

Minulla on ollut niin paljon ongelmia raskauksien kanssa, että tällä kokemuksella menisin varhaisultraan.

Vatsassa on sellainen kipu, että kuukautiset alkavat pian. Nyt seuraavassa kierron otan käyttöön ovulaatiota vahvistavan lääkkeen.

Mä en muista sen nimeä. Ennen oli käytössä Clomifen, enää sitä ei käytetä. Onko oireita sinulla plussanneella vieläkään?

Mä odottelen kuukautisia pian alkavaksi. Uskallatko sinä plussannut41 kertoa mitään itsestään näin julkisesti. Minkä ikäisiä lapsia, ja onko sama miehen kanssa? Ja missäpäin Suomea asustelet?

Minä mietin kanssa samaa. Minua vaivaa myös tämä julkinen kirjoittelu. Minä en keksi muuta kun spostien jakamisen, mutta senkään julkituominen ei ole ongelmatonta joa siinä on koko nimi. Minulla alkoi kuukautiset.

Minulla ovulaatio oli 15 päivä tiistaina ja miehen kanssa oltiin silloin perjantaina 11 päivä ja sain kuin sainkin sen houkutelluksi naimapuuhiin vielä sunnuntaina ja nyt taisi tärpätä. Ainakin olo on ollut eilen ja tänään sen suuntainen, tai sitte minulle on tulossa joku todella ihme tauti. Ajattelin tehdä ekan testin sunnuntai aamuna.

Toivotaan parasta. Katsotaan mitä miehesi tuumaa, jos raskautuminen onnistui.

Onko sinulla kuvotusta? Peukut pystyyn. Mä aloitin nyt syömään sitä lääkettä. Tein äsken ovulaatiotestin. Näyttäisi siltä, että mulle on tulossa ovulaatio ennenkuin kuukautiset edes kunmolla kerkeää loppumaan. Mies on nyt taas niin vetämättömissä, että en tiedä saanko sitä mihinkään houkutelluksi. Ei paljon mitään muutenkaan uskalla puhua, kun sillä on tapana ärsyyntyä ihan tavallisesta puheestakin. Onko teidän muiden miehet helposti huonolla tuulella?

Testissä plussaa! On kuule kuvotusta ja paljon muitakin alun vauvaoireita, joten olin jo ennen testin varmistusta asiasta melko varma, että tärpännyt on. Pikkuisen jännittää miten saan miehelle kerrottua. Pitänee kait vain odottaa vielä joitain päiviä saadakseni sopivan tilaisuuden alkaa ihmetellä onko sille käynyt vahinko kun minun kuukautiset ei ole alkaneet. Saa nähdä miten se tähän suhtautuu. Toivottavasti alun mökötyksen jälkeen hyvin.
Aika usein on meilläkin mies örmynä ja naimisissa kotonakin töittensä kanssa. Ei sitä silloin juuri minun, tai lasten passaa häiritä. Ehkä tuo on jokin luontainen miehinen piirre suurimmassa osaa niillä ja näköjään ainakin meidän miehillä se esiintyy.

Onnea!!!!!!! Teillä on ehkä hieman eri tilanne kun meillä, mutta meillä olisi riskinä että jos kertoisin heti raskaudesta ja raskaus keskeytyisikin, niin toista tilaisuutta en enää saisi. Eli mies heräisi tilanteeseen, eikä enää antaisi mennä loppuun asti. Mutta ehkä sinun miehesi on minun miestäni myönteisempi, eikä tällaista pelkoa ole. Voisitko aloittaa uuden keskusteluketjun, vaikka tästä alkaneesta raskaudesta? Tämä meidän nykyinen keskustelu alkaa olla ehkä liian kiinnostava ulkopuolisille. Voisin tulla keskustelemaan eri nimimerkillä. Tämä myös toiselle plussanneelle tiedoksi.

Paljon onnea raskauteen äityli41!

Puhuttiinko sinulle mitään näistä myöhäisen iän vaaroista? Kuinka monta lasta sinulla on? Koska sinulla on verikokeet ja niskaturvotus-ultra? Menetkö niihin? Olitko ekan utran yksityisellä?

Mitäs teille plussanneille kuuluu?

Täällä ei ilmeisesti saa jakaa spostiosoitteita. Minä tein tänne tunnuksen ja tähän samaan voi laitella spostiakin. Voitais keskustella ilman julkista seinää.

t. 41plussa

Mitenköhän tämä nyt toimii? Minä myös rekisteröidyin. Osaatteko te plussanneet laittaa minulle ei-julkista viestiä esimerkiksi sähköpostitse?

Loin nyt postin tänne. Mitähän äityli41 kuuluu?

Mites mies on reagoinut? Oletko kertonut? Miten olet selvinnyt töissä kuvotuksen kanssa?

En ole vielä kertonut. Pantaan tietoa kun tämä nyt on vasta näin alussa ja mitä vain voi vielä sattua. Alan loppukuusta ihmetellä miehelle, onko se taas laittanut minut raskaaksi, kun menkat on jo paljon myöhässä ja olokin vähän semmoinen. Vähän kyllä jännittää miehen reaktio ja suhtautuminen kun saa tietää minun olevan raskaana. Kuvotusta on yleensä heti aamulla ylös noustessa ja aamupalaa perheelle tehdessä. Onneksi sen kanssa vielä on tullut toimeen. Muutaman kerran pyyhkiessä tullut myös pientä tuhnua, mutta niin on ollut jossain vaiheessa noissa aiemmissakin raskauksissani. Rinnat kovasti kosketukselle arat ja turvonneet ja mies tietenkin haluaa nyt niitä sängyssä oikein leipoa ja puristella eikä oikein paljastumatta tilaansa voi vielä sanoa syytäkään miksi tissit pitäisi jättää vähemmälle huomiolle. Pissalla käynnit on myös jo nyt näin varhaisessa vaiheessa tihentyneet ja onhan noita muitakin vauvaoireita jo ilmaantunut, mutta nehän kuluu asiaan, kunhan kaikki nyt muutoin vain menisi hyvin.
Muuten minä en varmaan avaa tiliä tänne. Siirryn neuvolakäyntien alkaessa toisille odottajien vauvasivuille.

Minulle ei kuulu mitään uutta. Onko miehesi jo paremmalla tuulella? Minä yritän olla suututtamatta miestäni, pian on taas se vaihe että miehenkin pitäisi olla hyvällä tuulella...

Poistavat jostain syystä mun vastauseni, joten poistun siis minäkin tästä keskustelusta ja samalla koko palstalta.

Minulta meni kesken rv 9 alussa. Edellisen viikon tuli päivittäistä tuhruvuotoa, mutta neuvolassakin olivat sitä mieltä, että oli normaalia. No ykskaks vaan sunnuntai aamuna alkoi sitte vuotaa kunnolla. Minua surettaa, mutta minkä tälle voi. Mies on varmaan tyytyväinen vaikka yrittää minulle esittää muuta.

Moikka
Täällä vauva toiveissa ja ikää kohta 42. Äityli otan osaa suruusi ja toivotan voimia jatkoon. Minä ja mieheni olemme olleet naimisissa jo 20 vuotta, mutta lasten aika on vasta nyt. Opiskelut ja työt ovat vieneet leijonan osan elämästä... Viisi vuotta on vauva vähän niin kuin saanut tulla jos on tullakseen, mutta ensimmäisen kerran tärppäsi viime kesänä. Keskenmeno rv12 ja nyt toisen kerran rv8. Olemme olleet lapsettomuusklinikan asiakkaita viime syksystä lähtien ja ajatus on, että kunhan keho sallii aloitamme hoidot kunnolla. Biologinen kello tikittää niin, että korvat soi, joten.

Rohkaisen kaikkia kypsiä naisia yrittämään lasta jos sielu sitä halajaa. Olen saanut elää itselleni, laittaa pesän kuntoon ja varmistaa talouspuolen. Nyt minulla olisi mahdollisuus olla hyvä äiti pienelle ja tulevaisuudessa isommalle lapselle. Olen hyväkuntoinen ja mieli on tasapainossa, joten lähtökohdat voisivat olla huonommatkin.

Uskon, että meitä yli 40 vee naisia lapsitoiveiden kanssa on tämän päivän yhteiskunnassa paljon. Syitä myöhäiseen starttiin lienee runsaasti ja niitä sen enempää tässä ruotimaan. Toivon teille kaikille onnea yritykseen ja kuulisin mielelläni miten menee.

Hei Anonyymi. Jos tykkää kirjoitella minulle joskus näistä vauvakuume-jutuista, niin olisi kiva saada sähköpostia. Olen luonut postin tänne.

Täällä yksi 42v odottaja, rv 39 4 menossa joten kohta saadaan pikkunelonen meidän perheeseen. Tämä on ensimmäinen yhteinen lapsi nykyisen puolisoni kanssa, edellisestä liitosta lapset ovat jo 21, 17 ja 13 vuotiaita. Toiveissa jo nyt saada pikkuiselle vielä sisarus

Onko puoliso myös innokas saada toinen ?

Vanha aloitus, mutta olisihan se kiva kuulla mitä näille naisille nyt kuuluu ja onnistuiko heidän haaveet perheen lisäyksestä.

Vanha ketju, mutta minulle nyt kovin ajankohtainen.
Olisi kivaa vaihtaa ajatuksia eli onko muita, vai olenko ainut pian nelikymppinen nainen joka haaveilee. Meillä kaksi lasta 13 v ja 7 v. ennestään.