Työkoneiden kiinnitystapit

No seetari, pöljä, käytä järkeäs, jos sitä on suotu. Pitäiskö sanoa, että sitä varten on kahden kokoisia reikiä jotta säkin saat kysellä.

Eiköhän lähes kaikissa 50-60 luvun pienissä traktoreissa ole ainaki uutena ollut nuo 1 kategorian pallot.
Tuohon toiseen kysymykseen, en tiedä mikä siinä on ollut ideana. Itseltäkin löytyy muutama vanhempi työkone jossa on eripari korvakkeet ja niihin pitää olla ne omanlaisensa tapit. Sitten löytyy vielä sellainen missä on työntövarrentapissa sama systeemi.

Tässä täydellinen kuvaus asiasta kolmannella kotimaisella:

http://www.tractordata.com/articles/technical/threepoint.html

Hankasalmen Jari-Pekan pihassa näkyy olevan pienet pallot ainakin 25 Zetorissa, Standardi Porchessa, Harmaassa Fergussa ja Volvon 320.

Suurtilojen tehotyökoneissa eli Nuffield 10/60, David Brown 880 ja Fordson Dextassa taasen näkyi olevan normaalit 28mm pallot, kun eihän sellaisissa koneissa kestä pikkutappi;)

Täystuhossa ja piikkilangan kiristimessä ei ollut palloja ollenkaan.

Kannattaa muuten poiketa traktoreita katsomassa jos ysitietä ajelee. Hieno kokoelma traktoreita ja koneita.

Onko joku joskus nähnyt missään traktorissa Cat 0 -palloja? Pikku Kubotoissa ja vastaavissa näyttää olevan Cat 1 -pallot.

Massikan 165:seen ainakin voi vaihtaa pienempireikäiset pallot.

Uudet tehokkaat koneet pakotti suurentamaan kiinnitystappeja.
Minäkin muistan kun uudella Valmetin 361kkösellä oltiin pellolla kiviä irroitamassa.
Isä tuuppasi kivikoukun oikein suuren kiven alle ja rupesi nostamaan, niin vanha ferkun työntövarsi venyi ainakin metrin ja niistä kakskakkosista nostovarren tapeista tuli samantien hevosenkenkiä.
Sitten nosti kytkimen ja lähti vetämään kiveä kuopastaan, niin eikö Fiskarsin kivikoukusta oijennut koukut suoriksi ja siihen isäntä tuumasi että "Nyt meillä on sitten näköjään trukkipiikit"

Edelliseen tarkentaen, Valmet 359:ssä oli vetovarret käännettävät, eli valittavissa 22/28mm:n väliltä. Niin myös 361:ssä, jonka alkupään versiot (mark1) muistuttivat hydrauliikaltaan edeltäjäänsä. 565:lla ajaneena en nyt muista, josko siinä oli molemmissa päissä vain 28mm:n reikäiset pallot. Homman juju on näissä työkoneissa se, että kahden kokoiset reijät ja yhdet kaksipäiset tapit, niin aina sopii. Ei tarvita toisia tappeja, jotka saattaa kadota herkemmin kuin yhdet kaksipäiset. Yleensä yhteis omisteisissa ylimääräiset osat menevät hukkaan huolimattomilta kuten myös ne hylsytkin. Siinä on ollut työkoneen kehittäjällä ideaa ja ajatusta.

Eikä nuo koot ole aivan siinäkään, itseltä löytyy esim. Kuhn hinattavasta (vetovarsikiinnitteinen) niittomurskaimesta tapit, jotka ovat päisyydeltään28/36-37 mm:ä. Ja muuten Zetor25A:ssa on jokin villi reikäkoko, kuin se 22mm:ä. Itäblokin maissa oli nämä toleranssit omanlaisiansa, ehkä nykyään jo standardisssa pysyviä.

Myös työntövarren tapeissa on jo nykyään jo suurempi koko kuin 19 tai 25mm:ä. Esim Kvernelandin paluuauroissa työntövarren tappi oli järeämpi (kokoa en juuri nyt muista), kuin 25mm:ä. :-)

Ne oli aikoinaan ainakin pienet Fergut, Fordson Dextat ja Massikat niillä 22mm vetovarren palloilla. Olihan niitä muitakin traktoreita sitä samaa koko luokkaa, missä oli 22mm pallot.
Tonnisarjan pienemmissä Fordeissa oli jo vaihdettavat pallot vetovarsissa, että sai joko 22mm tai 28mm pallot vetovarsiin. Niissäkin vain tuppasi hukkumaan niitä palloja, että monet hitsasi pätkän lattarautaa vetovarsiin toppariksi ja vain 28mm pallot laitettiin ilman vaihtomahdollisuutta.
Olihan niitä sitten monenlaista kokoa, taisi tosiaan Zetor 25 malleissa olla 25mm palloja, ainakin meikäläisellä on nurkissa yhdet vetovarret, joissa on 25mm pallot, onko sitten Zetkasta vaiko mistä.