Otsikossa oleellinen, joskaan ne varmuudella tiedä muisin määrää tuossa ko. henkilön koneessa (2GB?), enkä sen näytönohjaimen tyyppiä.
Mikä kevyt Linux-jakelu Pentium4:lle?
Pentium4
681855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Oleellista on että Penttejä tehtiin 2000-2006 32bit ja 64bit versioina.
Vahva olettama, että kyse on 32-bittisestä, mutta pitää varmistaa. Taisi hommata tuon koneen 2000-luvun alussa.
Debian 9. Työpöydäksi Mate tai Xfce.
Jos on alle giga muistia niin unohda.
Aito Debian ei ole aloittekijan käyttöjärjestelmä, Jos joutuu valitseen osat tuhansista, vaatii se tietämystä ja niiden tuntemusta., siksi on Debian / Mint Ja Ubuntu, jossa ne osat on valittu jo valmiiksi. jotta käyttääjän ei tarvitse perehtyä suureen määrään vaihtoehtoja.
Debian on mailman pahain, jos laskemme sitä sillä mitä isot toimijat käyttää.
Apple, Google, Microsoft, NSA, NASA, Pentagon, yms... Käyttää omissa järjestelmissään Debiaan rakennettuja järjestelmiä.
Yliopistoissa Ubuntua paljonkin. sekä myös Kiinan ja Venäjän vastaavat pohjaa Debianiin.
Debian 9. Työpöydäksi Mate tai Xfce. Valistsisin Mint Mate tai Ubuntu Mate tai Lubuntu.
"Aito Debian ei ole aloittekijan käyttöjärjestelmä, Jos joutuu valitseen osat tuhansista, vaatii se tietämystä ja niiden tuntemusta."
Ei Debianissa tarvitse valita osia tuhansista. Asennusvaiheessa voi valita työpöydän, vaihtoehtoja oli jotain alle 10. Annoin jo vaihtoehdoiksi Maten tai Xfce:n.
"Valistsisin Mint Mate tai Ubuntu Mate tai Lubuntu."
Laatu- ja tukiorganisaatio ei ole samalla tasolla. Debian 9 Mate:lla on erinomaisen hyvä.
:D siistii, pitätkö linkin moisesta Debian levystä jossa valinnat on valmiiksi?
Itse se valitaan tietysti.
Tietystikin yksi kriteeri on se, että valittava jakelu olisi mahdollisimman sopiva ensi kertaa Linuxia käyttävälle.
- https://www.linux.fi/wiki/Jakelun_valinta
Sitten noiden eri työpöytien kimmarasta sen kullekin sopivammaan valitseminen ja niiden edut ja haitat ovat oma lukunsa.
Ps. Mikä on nyttemmin keskeinen toiminallisuuden ja ergonomian ero Ubuntu vs. Ubuntu Mate, kun Ubuntu luopui Unitystä?
Linkkisi ei kyllä ole aloittelija ystavällinen. Vaan linkin tekijä on ilmeinen linux osaaja. eikä huomioi aloittelija kysymysiä sillälailla kuin ne oikeesti on.
Ubuntu x ja Mint x sekä Deepin ovat mielestä aloittelija kelpoisia.
Unityä saa edelleen.
Itse näen tuon linkin info-kokonaisuuden juuri päinvastoin. Kun ottaa huomioon miten pirstaleiselta Linux-jakeluiden maailma siihen ensi kertaa, eikä ehkä aivan ensikertaakaan tutustuville näyttäytyy, niin tuossa aihetta kartoitettiin mallikkaasti. Aloittelijatkin huomioitiin.
- https://www.linux.fi/wiki/Jakelun_valinta#Mint
Sitten työpöytien suuri kimara niiden etuneen ja haittoineen ja kunkin mieltymysineen on edelleen oma viidakkonsa.
"Unityä saa edelleen."
Tuosta saatavuudesta huolimatta Ubuntun kehittäjät siitä luopuivat. Tuo ei ollut kuitenkaan vastaus kysyttyyn asiaan:
Ps. Mikä on nyttemmin keskeinen toiminallisuuden ja ergonomian ero Ubuntu vs. Ubuntu Mate, kun Ubuntu luopui Unitystä?
Nyt tulisi löytää hyvä kompromissi, jota Windonwsiin tottuneelle ei olisi liian haasteellista käyttää.
Tämä keissi ei juuri nyt koske itseäni vaan muuan tutulle, vaikka tuolla nurkissa yksi P4 W-XP odottaakin lisäaikaa. Hän suunnittele homaavansa BacBookin joskus tuonnempana, mutta odotellessa kaipaisi tuohon P4:n käytettävyyttä nykyisen ilmeisen pahan tahamailun sijaan.
Olisi hyvä jos jakelu olisi hyvin tuettu, laaja pakettivarasto (oma ajatus) ja siitä sitten LTS-versio tyyliin käyttövalmis out of the box.
Tuossa alla on kiinnostava artikkeli ja jossa on rautaspeksitkin raamitettu per esitelty jakelu.
#
"10 Best Lightweight Linux Distributions For Older Computers" Last updated April 10, 2018
- https://itsfoss.com/lightweight-linux-beginners/
#
"Itse näen tuon linkin info-kokonaisuuden juuri päinvastoin. Kun ottaa huomioon miten pirstaleiselta Linux-jakeluiden maailma siihen ensi kertaa, eikä ehkä aivan ensikertaakaan tutustuville näyttäytyy, niin tuossa aihetta kartoitettiin mallikkaasti. Aloittelijatkin huomioitiin."
Vaan menee täysin päin persettä heti suoraan jos kuvitellaan olevan jotain erillistä "Linux-maailmaa". Jokainen käyttöjärjestelmä maailmassa on oma juttunsa ja ovat samalla viivalla toistensa kanssa, eli Linuxissa ei ole mitään pirstaleista.
Ubuntun työpöytä vaihtui muokattuun Gnome3:n. Sitä on muokattu Unityn suuntaan.
Mate taas perustuu vanhempaan Gnome 2:n.
Gnome2:ssakin on 3D ominaisuus. se pois niin kevenee
Tuossa noita keveitä
https://www.techradar.com/news/best-lightweight-linux-distro
Osa toimii gigan muistilla.
Noita kevytlinuxeja on paljon ja jokainen on omasta mielstään se kevyin. Samoin määrittely "paras" on melkoisen abstrakti. Itse olen asentanut AntiX -nimisen kevytlinuxin muutamaan koneeseen. Pyörii myös hyvin vanhoissa koneissa, tosin muistia olisi hyvä olla 256 MB tai mieluummin jopa huikeat 512 MB.
https://distrowatch.com/index.php?distribution=antix
Etsimällä kuukkelilla löytyy runsaasti arvioita tästä jakelusta. Nyt mennään versiossa 17, tosin tykkäsin itse eniten versiosta 15.
Entäs sitten kun avaat mukana tulevan selaimen, tämä kohta auki, ja selain sivusto vie
n. 250MB?
Kyllä se mukana tullut selain on toiminut. Joskus kyllä hitaasti, siinä olet oikeassa. En tunne selaintekniikka kovin hyvin, mutta kaikki sivut ovat aina auenneet. Selainhan "keventää" sivua, jos sivu on liian raskas. Jättää animaatiot ja kuvat lataamatta, muuttaa sivun tekstipohjaiseksi, jne. Jos tavoitteena on pornokuvien ja -filmien katselu, niin silloin tällainen totta kai pilaa asian. Mutta uutiset voi katsoa, verkkopankkia voi käyttää ja nettikaupoissakin voi ostostella.
Aloittaja taisi puhua 2GB:n muistista, joten sillä jo kuvatkin aukeavat...
Ensimmäinen AntiX-asennukseni (AntiX 13) taisi varata sellaiset 80 MB muistia.
Jos käyttömuisti loppuu käyttis tunkee ylimenevät Swappiin ja silloin hidastuu ja homma muuttuu kidutukseksi.
Kommentti oli tietysti mainitsemaasi "tosin muistia olisi hyvä olla 256 MB tai mieluummin jopa huikeat 512 MB."
Lupuntu 14.04 LTS muistaanseni pyöri vielä kivasti PentiumHT:ssä
Uusista linuxjakeluista on poistetu tukeja ikivanhoille laitteille, mm wlaneille
Joten 18.04 on turha laittaa..
Möhköfantti Ubuntua on turha muutenkaan laittaa vanhaan koneeseen.
Hyvin nuo toiset uudet kevyet kehitelmät toimivat vm 2004 Acerissa.
tää toimii onlen juuri kokeillut
https://sourceforge.net/projects/macbuntu-iso/files/macbuntuiso1010i386.iso/download
nopeuskin kohdallaan
MöhköfanttiUbuntuun taitaa perustua.
Älä lähetä tänne linkkejä, mitkä lähtevät heti latautumaan ilman klikkausta!
No eikö ole mielenkiintoo kokeilla, ennekö möhköfantiksi haukut. 850Mb
ei kauvaa lataa ja kokeilla. Oikeesti tuo pyörii Pentium HT:ssä ihan kivasti, sekä ulkoasukin on nätti, jos nyt ei satu oleen apllevihaaaja.
Toki virallinen tuki puutuu, mutta uudemman selaimmen saa kyllä, eikä itse järjestelmä ole turvallisuusuhka altis. Joten vanha P4HT saa hyötykäyttöön.
Mikälli valitsee uudemman kevyt linux jakelun, menettää käytettävyydessä, ulkonäössä ja helppoudessa paljon.
Sorry, mutta ei ollut vaihtoehtoja, jos olis laittanut linkin koko ftp listasta, olisi ollut siellä ei P4 kelpoisia vaihtoehtoja.
parempi lista, mutta osa noista on tosi hankalia ylläpitää. mutta jokunen hyväkin jakelu listalla.
Suomen kielen kielituen joutuu kaivaan romukopasta tohon.
löytynee vanhat paketit varastosta.
Parasta käydä romuttamossa vaihtamassa kone parempaan.
ei ole todellista
Kyllä on
Pari kertaa olen oikein vanhoihin asentanut DSL:n. Kyllä silläkin jotakin tekee, vaikka notkeampia ovat jotkut muut.
Asia erikseen ovat sitten vanhat Slacware ja joku RH, ilman hiiren tökkimismahdollisuutta. Ne pelaavat 386-koneissakin. Mutta tämä ei liene enää kysyjän tätä päivää.
EDU ubuntu serverillä on helppo tehdä pääteitä, jotka ei syö tehoja jos edu serveri hoitaa kaiken, jolloin vaihaka 30 p4 konetta pyörii kuin nykykone, jos se servu on tehokas.
Ei toki apu avaajan kysymykseen
ÖööööH
Kokeile näitä: Lubuntu 18.04 tai Peppermint 8
Uusimpaan kerneliin ei ole enää tukea kaikille vanhoille laitteille, jotka olisi kuormitus syöppöjä.
Asenna FreeBSD 10.4 joka on vakaa ja toimiva, ja tyypillisten linux-distrojen tavoin siitä ei ole paisunut holtitonta pullataikinaa joka ei toimisi vanhemmissakin koneissa.
https://distrowatch.com/table.php?distribution=freebsd
FreeBSD:n paketinhallinnasta (Ports -valikoimasta) asentaa jonkun sopivan kevyen window managerin. Esim. Afterstep, Blackbox tai Enlightenment toimivat 386/8Mt koneellakin. Selaimeksi Chromium, jolla pystyy nykyaikaisia sivuja selaamaan, mutta on järkyttävän hidas ja bloatti selain.
Tuonkn tiedoissa sanotaan:
"General-purpose desktop systems need more resources. 2-4 GB RAM and at least 8 GB hard drive space is a good starting point."
joten ei sekään ihan "olemattomalla" laitteistolla toimi kunnolla vaan muuttuu "järkyttävän hitaaksi".
Tuo määrä muistia tarvitaan ainoastaan Gnome3- ja KDE työpöytäympäristöille. Niitä ei asenneta automaattisesti, eikä niitä kannata missään tapauksessa asentaa mihinkään vanhempiin koneisiin. Ovat todella bloatteja ja muistirohmuja virityksiä.
Asennuksen jälkeen pitää komentoriviltä asentaa (seuraten Freebsd Handbookin asennusohjeita) ensin komentoriviltä Xorg (komennolla pkg install xorg), ja sen jälkeen vaikka Afterstep. Kone toimii hyvin vaikka olisi vain 64MB muistia.
3D ominaisuudet on melkoiset tehosyöpöt, Kyllä!
tehostee voi kyllä kytkee pois, mutta,,,,,
"Kone toimii hyvin vaikka olisi vain 64MB muistia."
Ja paskat toimii.
Ei sillä ainakaan mitään tee ei edes voi mennä nettiin selaimella.
jos nyt ei haluu linuxia, on win7PE ja win10PE myös vaihtoehtona, tosin asennus vaatii vähän netin lukemista. eikä tuki vataa normi windowsia, mutta perusjutut toimii.
keveys on kohdallaan ja pyörinee yhtä liukkaasti kuin toim linkitetty macbuntuiso1010i386.iso mutta taas tietosuojan kohdalla winXpe ei välttämättä ole optimaalinen valinta. koska siinä ei toimi nykyiset virustutkat.
Vähäisellä muistilla (8-32MB) vanhimmissa koneissa voi käyttää selaimena Lynxiä, jota edelleenkin kehitetään ja sillä pystyy selaamaan sivuja. Lynxin uusin versio vie käytön aikana n. 4 megaa muistia, mutta se myös tukee uusimpia ssl- ym. tekniikoita.
Firefox 10 ESR vie n. 30 megaa muistia, ja sitäkin voi käyttää jos on 64MB tai enemmän ram-muistia. Valtaosa sivuista toimii vielä FF10 ESR:llä, mutta ei enää sitä vanhemmilla selaimilla.
Step boot auttaa siihen, mm että kone käynistäessä ajaa vaihka Kasperskyn ja vasta siiten siirtyy winPE:n
Netin selailu nykypäivänä vaatii gigan muistia vähintään. Tähän sopivia käyttöjärjestelmiä on Debian 9 jossa työpöytänä Mate tai Xfce, tai sitten vaikka CentOS 6 jos haluaa vanhemman. CentOS 6:ssa on työpöytänä Gnome 2, josta se Mate on sitten kehitetty.
Firefox 52 ESR on vanhin kelvollinen.
Miksi muistia tarvii niin paljon? Muistan kun 1990-luvulla 32 megaa oli ihan huippua, Windows 95/98 ja oikeastaan eroa ei ole käytössä juuri laisinkaan vaikka Linux Minttiin käytön kannalta.
Kaikki nykyselaimmet vaatii enemmän kuin w98!
Jos meinaa netin toimivan....
Hah... Ei Windows 95 sisällä lähellekään niin paljoa toiminnallisuutta kuin nykypäivän käyttöjärjestelmät.
Pentium on niin last season.
Yhtenä vaihtoehtona on myös Kolibri OS (uusin versio rev 7293, julkaistu 24.5.2018). Se on kokonaan assemblerilla ohjelmoitu ja käynnistyy ja toimii salamannopeasti myös vanhimmissakin 386 8MB koneissa. Sisältää käyttöjärjestelmän ja työpöydän lisäksi käyttökelpoisen nettiselaimen, kuvankäsittelyohjelman ja tekstinkäsittelyn.
Mukana myös yli 30 peliä, mm. Doom ja Quake jotka vievät valtaosan 27MB levynkulutuksesta. Ilman pelejä ja pelkillä hyötyohjelmilla kovalevytilaa tarvitaan 1,4 MB.
Wauuu! Haan pelata Doomiii
Kaikki pitää ladata erikseen
http://websvn.kolibrios.org/listing.php?repname=Kolibri OS&path=/programs/games/&#aea1fa6cb1fc6a0a4bd228dd73b47ce8e
Kiitos vinkistä kokeilin ja on kevyt
Vaikuttaa vanhabaikaiselta, ReactOs toimivampi penassa.
Reactos on hyvä
Koilibri ei ole linux
DOS-2000
Vastaan kaikkiin kysymyksiin Lubuntu joku 16.04 tai 14.04
Yrittäkää jo päättää mikä jakelu. Näyttää olevan melkoista jahkaamista tuon Linux-jakelun valinta, näyttää kestävän vähintään viikon joka kerta.
Normaalisti ihmiset ostaa tietokoneen haluamalla käyttöjärjestelmällä eikä mene nurin päin "perse edellä puuhun", että hankitaan kone, sitten mietitään mikähän käyttöjärjestelmä siinä toimisi ja lopuksi aletaan miettiä mitäköhän sitä sitten tekisi sillä tietokoneella.
Eiköhän tässä nyt ole kyseessä 15-vuotta vanhasta koneesta, missä on ollut uutena haluttu käyttöjärjestelmä, mutta on tukiaika loppunut jo? Toimiva ja juuri sopiva kone tutustua Linux distrojen ihmeelliseen maailmaan.
p4 on ser kamaa...
Mitä jakelua kannattaa kokeilla, sen ratkaisee prosessorin teho (passmark) ja muistin määrä. Prosessorissa pitäisi olla pae ja sse2, Pentium 4:ssä on (tosin on myös joitakin no-pae jakeluita ja vain-sse-selaimia). Pentium 4:ää on eri teholla (kellolla), esim. 2.66 GHz passmark=279: tähän valitsisin Lubuntu 16.04 32-bit (14.04 jos 16.04 ei tue rautaa), ja hakisin siihen palemoon-selaimen (FF-pohjainen selain mutta kevyempi kuin nyky-FF, se käy 14.04/16.04/18.04-jakeluihin). Palemoon asennus: mene sivulle linux.palemoon.org ja lataa pminstaller tool, sitten tuplaklikkaa latausta ja pura installeriskripti sen sisältä, sitten tuplaklikkaa skriptiä, valitse suorita päätteessä ja vaihtoehto install palemoon ja ok, kun valmis, sulje skripti. Kopioi skripti työpöydälle, sillä voi jatkossa hakea pm-päivitykset. Pm löytyy internet-valikosta, hiiren oikealla sen kuvakkeen voi lisätä työpöydälle käynnistimeksi. Pm:ään kannataa asentaa Adblock Latitude-lisäosa. Lubuntussa pitää olla asennuksessa valittu 3. osapuolen ohjelmistot tai haettu myöhemmin lubuntu-restricted-extras (kodekit!), pm kuten FF käyttää kj:n kodekkeja (vs. esim. Chrome ja vlc mitkä sisältää omat kodekit)
Passmark-arvot low-end prosessoreille löytyy täältä
https://www.cpubenchmark.net/low_end_cpus.html
Mikäli passmark on huonompi kuin em. arvo, tai muistia vain 512M (1G ok), saatetaan tarvita Lubuntua kevyempiä jakeluita, esim antiX tai puppy-linux (jwm), selaimeksi Palemoon.
PS. Tässä xp-koneessa on Celeron D 2.8 GHz (passmark nafti 300, samaa luokkaa kuin em arvo), 1G muistia (533 MHz). Tässä on Lubuntu 16.04 32-bit, yleensä käytän selaamiseen palemoonia, esim. youtube toimii ok 480p, yle toimii (kuvaa voi tarvittaessa voi pudottaa 2,5Mbit/s:stä 1,5 tai 1 Mbit/s:ään), suoratoisto vlc:llä 720p:nä (1280x720 vaatii min. 3Mbit/s yhteyden), mtv-katsomoon teho ei ihan riitä (FF60 rinkula pyörii vähän väliä), mutta sekin toimii ok puppy-tikulla (tahrpup, FF52-esr).
Pentium 2.8GHz tiettävästi heikkotehoisin mikä ajaa nykyajan selainta. Debian 9 Xfce:llä pitäisi Pentium 2.8GHz toimia gigan muistilla.
mikä on se määre? "ajaa" ?
varrota vartti ylen aukeemista?
Ainakin vuodelta 1968 asti ymmärretty vasteaikojen merkitys: https://www.nngroup.com/articles/response-times-3-important-limits/
Tuosta voidaan johtaa, että kun käyttäjä klikkaa jotain nappia niin alle sekunnin viiveellä pitäisi tapahtua. Selaimet on kyllä suunniteltu toimimaan vaihtelevilla yhteyksillä, että vanhalla koneella ei tarvitsisi Ylen sivun olla ladattuna sekunnissa, mutta on kohtuullista odottaa, että alle 10sek aikana on jo tekstielementit näkyvissä ja sitten täydentää kuvia. Toinen mikä on odotettavissa, että joku matalatarkkuuksinen video toistuu. HD tarkkuudet voi unohtaa.