Hyvät palstatoverit, nyt tarvitaan hyviä neuvoja. Kertokaa mikä olisi hyvä tapa tehdä siirtymä uuteen elämään, jossa ollaan ilman joutavia tunteita saavuttamattomaan kohteeseen. Tiedättehän siirtymäriitit: syntymäpäivät, rippijuhlat, yo-juhlat, valmistujaiset, häät, hautajaiset, erojuhlat, läksiäiset... mitä näitä nyt onkaan siirtymäriittejä, joilla juhlistetaan siirtymää erilaiseen uuteen elämään.
Jotain muuta nyt kuin känniriipasut tai valokuvien poltto. Jotain konkreettista, jonka voi tehdä juhlallisesti ja niin, että todellakin voi kokea että ei-toivotut tunteet kohteeseen voi jättää menneisyyteen konkreettisesti. Onko mitään ajatuksia?
Voikukkien kitkeminen on joo konkreettista, mutta nyt tarvitaan jotain vähän suurempaa ja merkityksellisempää elettä.
Jotain muuta nyt kuin känniriipasut tai valokuvien poltto. Jotain konkreettista, jonka voi tehdä juhlallisesti ja niin, että todellakin voi kokea että ei-toivotut tunteet kohteeseen voi jättää menneisyyteen konkreettisesti. Onko mitään ajatuksia?
Voikukkien kitkeminen on joo konkreettista, mutta nyt tarvitaan jotain vähän suurempaa ja merkityksellisempää elettä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Loistoaloitus! Tämä on hyödyllisin ja järkevin juttu mihin olen lyhyen palstahistoriani aikana törmännyt! Sen sijaan, että jääräpäisesti käännämme päämme toiseen suuntaan, meidän, toverit, on katsottava kylmää tosiasiaa kasvoista kasvoihin, siitä mitään poistamatta tai siihen mitään lisäämättä. Aamen.
Totuus. Ensin on myönnettävä totuus. Sitten on alettava itkeä tursaamaan. Nämä kaksi asiaa kuuluvat rehellisyyden kategoriaan. Itkeminen on myös terveellistä ja elimistöä puhdistavaa.
Kun tätä on harrastettu määrittelemättömän ajan verran, voidaan siirtyä puutarhan hoitoon.
Jonkin uuden tutkimuksen mukaan multa sisältää aineita, jotka hengitettynä ja ihokosketuksessa tuottavat positiivista, jopa onnellista mielialaa. Siispä möyrimään.
Mitä sitten? En minä tiedä. Tietääkö joku muu?
Köh, rehellisyys.
En ole tuntenut että oltu rehellisiä.
Köh, totuus.
... Viitsi edes..