Onko paljon purjeveneitä Näsijärvellä? Minne sieltä voi purjehtia, onko jotain vieras-/käyntisatamia vai menerkö pelkäksi päiväpurjehtimiseksi?
Onko Näsijärvellä purkkareita
Klekos
10495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tampere siellä on. Jokunen purkkari sielläkin pyörii.
Omasta satamasta voi "purjehtia" järven toiseen päähän ja sieltä taas kotisatamaan. Järven jossain laidalla voi olla myös joku satama jossa esim luiska ja pari laituria palveluina.
Sisävedet on ihan kivoja huristella moottoriveneellä. Purjehtiminen siellä on kuitenkin älytöntä hommaa.
"Sisävedet on ihan kivoja huristella moottoriveneellä. Purjehtiminen siellä on kuitenkin älytöntä hommaa. "
Päinvastoin, purjehtiminen siellä on paljon kiehtovampaa kuin koko päivän suora ja tylsä legi avomerellä. Se on toki hyvin erilaista, kun pitää miettiä miten tuuli pyörii saarten takana ja missä on vastavirta, mutta ei lainkaan tylsää. Plussana ei tartte hankkia isoa venettä, vaan on pienelläkin mielekästä, jopa jolla-luokan veneellä.
Näsijärveä päässee Keuruulle asti, mutta silloista en tiedä.
Tässä aika hyvä kartta siitä, miten Suomessa vesi virtaa. Noita valuma-alueiden rajoja ei kai voi missään ylittää vesitse.
http://paikkatieto.ymparisto.fi/agol/value/palaute.html
.
Purjeveneellä pääsee Tampereelta Virroille saakka. Suurin alituskorkeus tuolla matkalla on 11,5 metriä.
Käyntisatamia on muutamia (mm. Murole, Ruovesi, Virrat), vaihtelevin palveluin. Lisäksi on pursiseurojen retkisatamia jäsenille, pääasiassa N:llä ja TaPS:illa.
Purjehdus on pahimmillaan lillumista heikoissa tuulissa ja pyörivien tuulten pauketta purjeissa. Vesistö on pohjois-eteläsuuntainen. Etelän isoilla selillä tuuli on tasaisempaa ja vedet karittomia. Pohjoisvesillä on kapeaa ränniä, virtapaikkoja ja jatkuvasti muuttuvaa tuulta. Toisaalta maisemat siellä ovat hienot.
Näsijärvellä retkiveneily on sosiaalisesti erilaista kuin merellä, sillä samat veneet ja ihmiset tuppaavat tulemaan vastaan kaikissa satamissa. Siellä on varmasti helppo saada uusia kavereita, ja toisaalta joitakuita saattaa piirien pienuus alkaa ahdistaa.
Näsijärveltä pääsee myös Toisvedelle Herraskosken kanavan kautta. Toisvesi on upea lähes 100 metriä syvä järvi jossa on isot selät.
Kyllä, mutta Herraskosken kanavassa on muistaakseni vain 7 metrin alikulkukorkeus. Siitä ei mennä millään (köli)purjeveneellä mastoa kaatamatta.
Vastaus aloittajan kysymykseen purjeveneiden lukumäärästä täällä pohjoisella vesialueella Näsijärvellä. Ännällä eli Näsijärven purjehdusseuralla on aika lailla tarkalleen 200 kpl köliveneitä. TaPS:llä on hiukan vähemmän. Kun lasketaan mukaan pienemmät Nässyllä seilaavat seurat niin lukumäärä noussee lähelle 500.
Edellä jo kerrottiinkin itse purjehtimisesta vesialueella ja se pitää paikkansa eli mailinmetsästäjille ei oikein paras vesialue.
PS poikkesin juuri turistimatkalla Unkarissa Balatonin alueella, en purjehtimassa vaan pyöräilemässä. Matala ja pitkä järvi mutta valtavasti purkkareita. Satamia 5-10 km välein! Moottoria sai käyttää vain hätätapauksessa. Vesistöä halutaan suojella
Keski-Euroopassa on meidän mittakaavan lätäkössä paljon veneitä. Chiemseellä varmaan yhtä paljon kuin Näsijärvellä. vaikka se on vähän lampea isompi. Puhumattakaan Bodenseestä tai vaikka Gardajärvestä.
No syynä purjeveneiden suureen määrään on yksinkertaisesti se että esim, Chiemseellä on moottorihuviveneet kielletty. Olisi meikäläisissä järvissäkin ihan eri lailla purjeveneitä jos se olisi ainoa sallittu liikkumisväline soutuveneiden lisäksi.