Että olisi pitänyt ylittää kuitenkin se vuori. Nyt kadut lopun elämääsi että et antanut itsellesi lupaa rakastaa.
Et uskaltanut ja nyt kadut
TunnenSen
361741
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
helppohan se on huudella siellä....
Katselin tänään asuntoja.
Muutatteko erillee vai yhteen?
Mistä päin olet katsellut? :)
Kaurialasta.
ei mitään järkeä tässä
Tunnet niin saako kysyä mitä ajattelet siitä?
Surua, koska et antanut meille mahdollisuutta. Elämä on lyhyt ja jokaiselle on vain yksi annettu.
Harmillista. Olet kyllä oikeassa tuossa.
Ei hän koskaan uskaltanut mua kohdata. Jokusen kerran yritin, kunnes luovutin. Hän on niitä jotka puhuu ja suunnittelee paljon, mutteivät koskaan toteuta. Onko se paha asia? Lämpimikseen voi lätistä kaikenlaista, mutta vain teot merkitsevät. Sen kun tiedostaa, niin hän on ihan ookoo persoonana. Ei pidä vain odottaa häneltä oikeasti mitään. Voi vaan elellä elämäänsä ja kuunnella, mistä päin milloinkin tuulee hänellä. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos, ja siinä se. Kadunko? Hell yes, olisin päässyt paljon iisimmällä jos en olis alkanut kuvitteleen hänen suhteen liikoja.
Kai se on helpompaa ja hauskempaa lähettää rakkausviestejä laihalle pikkupojalle.
No, kaikilla on oma makunsa. Jos et pysty lähettää mitään IRL-viestiä, niin SO LONG!
Voisi olla minulle, hän tulee näkemään.
Jos rakastaa, niin rakastaa. Ei se luvalla kummene tai muutu. Tunne, jos se on siis rakkautta, kieltämisellä muutu, kyllä se pyssyy, jos o pysyäksee.
Nii suuri asija ja juttu, ei sitä auta komennella.
Ei se niin ole. Minä päätän mitä haluan. Ja jos jätinkin jotain väliin, se oli valintani - silloin. Juu tiedän, ja uskon että kieltäytymällä ansaitsin ties minkä vitun kiirastulen - se.on.ihan.OK. Mutta nyt mä heräsin, ja tajusin että mulla on nälkä.
se on valintasi juu ja taivaalla hohtaa kuu. Ma suurehkon ilon ilon veissaan nyt.
Olet oikeassa, en uskaltanut.
Edes sanoa mitään.
Kaiken pidin sisälläni.
Nyt yritän unohtaa sinut, mutta vaikeaa se on.
ei vieraan naitsun unohtamisessa mitään vaikiaa oo.
Älä unohda minua. En minäkään voi unohtaa sinua❤️
Kahjoja, halvalla menee kun vieraalle kehtaapi noin sanoo, voi teitä ressuja.
En ole aloittaja, enkä varma, kenelle kirjoitat, mutta mietin, että eikö asiaa/tilannetta voi vielä korjata tai muuttaa?
Saako vielä kysyä, kenelle kirjoitat? Ja pitää unohtaa?
Tätä en voi ymmärtää. Jos kerran noin paljon välittää, niin miksi ei voi rohkaistua kertomaan sitä toiselle? Se voi olla yhdestä lauseesta yhdessä viestissä kiinni, että saisit hänet vierellesi koko loppuelämäksesi. Vaikka sen asian kertominen toiselle voi tuntua hankalalta ja pelottavalta, niin kyllä se on silti paljon helpompi ja parempi ratkaisu, kuin murehtia ja murtua koko loppuelämäksi kaipaamaan, kun ei ole edes yrittänyt. Olet jo luovuttanut, vaikka et ole edes yrittänyt tai tehnyt mitään. Murehdit vain yksinäsi, vaikka voisit saada sen toisen vaikka tänään. Ei kukaan voita lotossakaan, jos ei ikinä lottoa. Mitä sanoisit, jos joku vastaantuleva ihminen olisi ihan murtunut siitä, ettei voita lotossa ikinä, mutta sitten selviäisi, ettei hän ole koskaan edes lotonnut? Enkä vertaa tilannettasi nyt lottoamiseen tai siinä voittamiseen, vaan pointtina tässä oli se yrittäminen.
Kerro tunteesi hänelle, ennen kuin luovutat. Yritä. Laita hänelle viesti, jossa kerrot, mitä tunnet. Sen ei tarvitse olla maailman hienoin rakkauskirje. Riittää, että kerrot, että on ikävä tai että tykkäät hänestä paljon.
Mitä ajattelisit, jos jälkikäteen kävisi ilmi, että jos olisit laittanut hänelle viestin tänään, niin hänkin olisi kertonut tunteensa sinulle, ja olisitte eläneet koko loppuelämänne onnellisina yhdessä?
Oletko valmis ottamaan sen riskin, että päästät kaiken tuon käsistäsi vain siksi, ettet ota sitä yhtä askelta?
En usko, että näen häntä enää.
Mutta joo, ihan hullua ajatella tuntematonta naista. Jotenkin intuitioni kuitenkin sanoo, että hän odotti minun edes tervehtivän häntä, jotta olisi muodostunut jonkinlainen puheyhteys. Mutta koska en edes siihen pystynyt, niin hän päätti unohtaa tälläisen luuserin. Ja oikeassahan hän on, en minä olisi ollut hänelle tarpeeksi hyvä.
Enköpähän minä aikanaan hänet unohda, mutta toistaiseksi hän on muuttanut mieleeni asumaan.
Niin varmaan, et usko tuota itekkään 😘
Täällä on joitakin jotka kovin hyvin muka tietävät mitä toinen ajattelee ja tuntee ja kokee. Mistä sinä voit tietää vaikka hän kuinka olisi uskaltanut ja rakastanut ... MUTTA .... ehkä ei sinua vaan jotakuta muuta.
Kaikki on hyvin niin kauan kun ei tarvitse olla.
eihän ihmistä voi ahdistella loputtomiin!
Niinhän siinä pian tulee käymään.
Minua neuvottiin pysyttelemään kaukana epävakaasta, mustasukkaisesta, omistushaluisesta ja stalkkaavasta tyypistä.
Ja mitäs tekoo tolla taas on aloittajan ja aloituksen kanssa ??
Hmm. Onpas siinä vikoja kerrakseen😉. Kannattaa suhtautua pikkuisen varauksella myös muiden neuvoihin. Saattavat pitää paikkansakin, toki.
Tietää, voihan olla niinkin ettei halunnut sinun kanssasi mitään.
Tunnen sen, olet oikeassa.
Ei se aina ole uskalluksesta kiinni. Meistä kukaan kun ei näe toisen ajatuksia tai aikaisempia kokemuksia, jotka vaikuttaa käytökseen. Munkin elämä oli ihan riekaleina kamalan suhteen jäljiltä, enkä osannut odottaa elämääni ketään.
Jotenkin helpotti jokin aikaa sitten, kun tajusin että jossittelu meni ohi.
Nyt voin sanoa, etten kykene tuntemaan niitä asioita, joista aiemmin olin epävarma ja siksi epäselvä. Siihen vaikuttaa moni juttu. Nyt keskitän ajatuksiani muuhun. Tämän paremmin en oikein pysty enkä halua itseäni tänne ilmaista.