Olen kiinnittänyt reiviköyden (siis puominpään, mastolla tulee reivikoukkuun), niin että olen tehnyt paalusolmun reivirenkaaseen ja siitä köysi menee puomilla olevan plokin kautta mastolle ja sieltä sitten takaisin lukolle/vinssille.
Vanhempi purjehtija sanoi että on väärin tehty, eli köysi pitäisi kiinnittää puomiin ja siitä mennä ylös reivirenkaaseen ja takaisin alas ja siitä sitten puomin plokin kautta mastole jne.
Eli köysi ei saisi olla kiinni purjeen reivirenkaassa vaan kiertää sen kautta.
Onko näin ja miksi, ei oikein avaudu näin aloittelijalle, arvoisa vanhempi purhetijakaan ei perustellut.
Vanhempi purjehtija sanoi että on väärin tehty, eli köysi pitäisi kiinnittää puomiin ja siitä mennä ylös reivirenkaaseen ja takaisin alas ja siitä sitten puomin plokin kautta mastole jne.
Eli köysi ei saisi olla kiinni purjeen reivirenkaassa vaan kiertää sen kautta.
Onko näin ja miksi, ei oikein avaudu näin aloittelijalle, arvoisa vanhempi purhetijakaan ei perustellut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vanhempi purjehtija oli oikeassa. Pujottamalla köyden hänen neuvomallaan tavalla muodostaa reiviköysi tarpeellisen taljan. Kun kiinityspiste puomilla on vähän reivireiän takapuolella, kiristyy puomiliikki ja takaliikki oikeassa suhteessa. Samalla se vetää puomin lähelle purjeen reivattua alaliikkiä. Muutoin puomi roikkuisi hyvin alhaalla, koska reiviköysi asettuisi noin 45 asteen kulmaan puomiin nähden. Muissa kuin puupuomeissa reiviköydet lähtevät puomin päästä. Kaikki rikivalmistajien ja oppikirjojen kuvat reivijärjestelystä ovat kuten vanha purjehtija kertoi.
Jatkoa aamulla edelliseen...
Jos reiviköysi kulkee puomin ulkopuolella ja (tarkemmin luettuna) puomissa on sille ploki, niin silti vanhempi purjehtija on oikeassa. Kuljeta reiviköysi puomin plokin ja purjeen reivireiän kautta takaisin puomille ja siihen kiinni. Jos plokin paikka on säädettävissä, sen voi viedä vähän taaemmas ja sitoa reiviköysi vain puomin ympäri kiinni. Jos reiviköyden päälle on oma hela, voi se hela sekä ploki olla samalla kohtaa puomia noin 15-25 cm reivireiän takana riippuen pumiliikin pituudesta.
Juu, tietenkin läpi reivisilmästä kuten edellä jo vastattiin.
Minulla on vähän tätä sivuava kysymys, joten ei kannattane avata uutta ketjua:
Uusi isopurje, tilausvahvistuksessa on maininta 1-köyden reivistä. Siinä kuitenkin mastoliikin reiveissä ei ole reivisilmää, vain toiselle puolelle purjetta ommeltu reivilenkki. Harmillisesti vielä niin että lenkit ovat olemassa oleviin köysiin nähden väärällä puolella. Pitäisi siis vaihtaa 1- ja 2-reivin köydet keskenään. Onko piisohvkeik eli jonkun 4-5 mm vetonarun teippaa ennen 1-reiviköyden pois ottamista ja periaatteessa 2-reivin köydellä voikin sitten vetää 1-reivin köyden paikalleen ja vetonarulla 2-reivin. Mutta mitä siellä puomin sisällä on eli voiko mastopään köydet vaihtaa noin???
Toinen kysymys on sitten nuo metallilenkit - kannattaisiko niihin laittaa plokit vai mikä on yleinen käytäntö?
Entä se että tilauksessa mainitaan 1-köyden reivi, mutta sitten tuleekin purje jossa on reivilenkit vain toisella puolen purjetta? Vanha purje jossa reivisilmät oli neulomolla mallina.
Sinällään yhden köyden reivi liittyy ainoastaan puomiin, ei purjeeseen, joten kovin suurta valitusta purjeneulomolle ei voi tehdä. Tietysti olisi voinut olettaa, että mallin mukaan tehdään, mutta tuo on hyvin tyypillinen pikku poikkeama.
Vetonarun liittäminen ja köysien vaihto puolelta toiselle on piisohvkeik. Kannattaa kuitenkin käyttää vetonaruna 6 mm köyttä, niin ei vahingossa putoa kehrän sivuun. Ja teipin lisäksi on varminta ommella pari tikkiä purjelankaa. Kuitenkin köydet päittäin, ei limittäin. Ja teippikin köyden suuntaisena, ei ympäri kiertäen.
Yhden köyden reivistä ei juuri omaa kokemusta ole, mutta olettaisin puomin sisällä ykkös- ja kakkosreivien kelkkojen olevan eri kohdilla ja köysien eripituiset, joten nekin pitänee vaihtaa puolelta toiselle. Aika paljon selviää, jos irroittaa puomin päätyhelan ja kurkkaa sisään. Sitä kautta saa irronneen vetoköyden ongelmankin ratkaistua, jos sellainen sattuu.
Koska yhden köyden reivin suurin ongelma on iika kitka, ovat plokit varmasti paikallaan purjeessa. Jopa kuulalaakeroidut suositeltavia.
Reivihelojen paikka purjeessa on eri riippuen siitä käytetäänkö yhdenköyden reivausta vai koukkuja. Tässä Seldenin ohje. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.seldenmast.com/files/595-542-E.pdf&ved=2ahUKEwjsz7utksLbAhXkApoKHfD3BSsQFjAAegQICBAB&usg=AOvVaw2APAPluGNEAjvC_TunB-cL
Omassa puomissani näyttää olevan 80 vs. 140 mm maston takareunasta purjeen reivihelaan.
Yhden köyden reivejä on monella tavalla toteutettuja ja niiden toimintatapa on hyvinkin erilainen eri mastonvalmistajilla. Näiden lisäksi on sitten joukko jälkiasennuksena viriteltyjä omavalmisteita, joiden toimintatavasta on mahdotonta sanoan mitään näkemättä systeemiä. Pääsääntöisesti normaalille reivikoukulle heloitettu purje, jossa ulkopuolinen rengas nauhoilla purjeen toisella puolella ei varmasti toimi kunnolla yhden köyden reiveissä Joakimin mainitsemien mitoitusongelmien takia. Kaikkein rajoittunein systeemi on Seldenin puomeissa, joissa reiviköysien puolia ei noin vain voi vaihtaa, koska puomin sisällä olevat kelkat liikkuvat vain tietyn matkan, eikä köysien vaihtaminen muuta kelkkojen liikerataa mitenkään. Tästä syystä Selden puomeissa yhdenköyden ratkaisu myös rajoittaa reivin korkeutta. Useimmissa tapauksissa purjeen oikea tekotapa on täysin riippuvainen tuosta reivijärjestelmän rakenteesta eikä reivaus toimi välttämättä lainkaan mikäli reiviratkaisun ominaisuuksia ei ole otettu huomioon. Todennäköisesti purje vaatii joka tapauksessa korjausta reiviheloituksen osalta etuliikin puolella, joten helpointa lienee kiikuttaa purje korjattavaksi, Muutoin on todennäköisesti tarjolla ongelmia etuliikin ratsastajien kanssa, kun reivatessa yhdenköyden reiviköysi ei riittävästi tue etukulmaa ja alaliikin suuntaiset kuormat jäävät reivin ylä ja alapuolella olevien ratsastajien kannettaviksi, eivätkä ne sitä kestä.
Masto ja puomi on Isomat, mastoliikissä Harkenin vaunut. Yhden köyden reivi varmaankin alkuperäinen ratkaisu, mutta onko 1 ja 2 mennyt sekaisin (nyt 1 paapuurissa ja 2 styyrassa), sitä en tiedä. Nimittäin aloin etsiä tietoa (isomat - single -reef) niin ilmeisesti köydet eivät ainakaan nyt mene niin kuin pitäisi, luultavasti ei myöskään viime kesänä edellisen omistajan virittämänä.
Kuva systeemistä: http://forums.sailinganarchy.com/index.php?/topic/153130-isomat-single-line-reefing/
Eli mastolla reivisilmään tai renkaaseen ei menekään lenkki jonka toinen pää on puomin tyvessä vaan siihen solmitaan maston juuresta olevalta plokilta tuleva köyden pää. Plokeja kyllä riittää... Kuvassa 1 on styyran puolella, tosin ei selviä että onko puomin sisuskalut symmetriset molemmille reiveille, luultavasti?
Mitäpä tästä opimme? Kannattaa kysyä ja kyseenalaistaa etenkin omaa toimintaansa :) Jatketaan virittelyä, kiitos kommenteista!
Omega 36 reiviongelma ilmenee ilmeisesti ainoastaan halssikulmissa. Minä kyllä reklamoisin neulomoa ja edellyttäisin kulman korjausta. Odottaessahan hydrauliprässillä nuo renkaat lyödään kun vahvikkeet jo on purjeessa. Toinen vaihtoehto on silmukka myös toiselle puolen purjetta. Pääsee kovasti paljon pienemmällä työllä.
Kun reivaa isoa, niin tartteeko yleensä ottaa ratsastajia pois reivisilmukan alapuolelta puomiurasta tai reivikoukun alapuolelta? Vai miten ne jää, mahtuuko ne olemaan urassa? Jos ei mahdu niin miten esim yhden köyden reivi toimii? Jos tarttee ottaa kakkos- tai kolmosreivi niin purjetta pitää laskea tosi paljon alaspäin..
Moderneissa mastoissa, joissa liikkiura jatkuu alas asti puomin tasolle, on mahdollista toteuttaa purje niin, että ratsastajia ei tarvitse ottaa pois reivisilmukan alapuolelta. Kysymys on siitä, että purjeentekijän pitää osata sijoittaa reivin ylä ja alapuolella olevat ratsastajat riittävän etäälle reivistä suhteessa siihen, miten monta ratsastajaa uraa kertyy reivin alapuolelle. Mastoissa, jotka on aikanaan suunniteltu käytettäväksi vain liikkiköydellä varustetulla isopurjeella, on usein uraa poistettu tai avattu pidemmältä matkalta liikkiköyden pujottamisen helpottamiseks. Jos tällaisessa mastossa aletaan käyttämään ratsastajallista purjetta, ei purje pääse putoamaan reivattaessa puomille asti ja on mahdollista, että nippu jää niin korkeaksi, että reivejä ei pysty toteutamaan mitenkään niin, että reivaus onnistuisi ilman reivin alla olevien ratsastajien vapauttamista urasta.