Viimeinen vuosi on helvetistä... Tapasin mukavan miehen, silmissäni vastuullisen ja kaikin puolin täydellisen. Muutin aika pian hänen luokseen ja pikkuhiljaa alkoivat ongelmat. Hän pelotteli että vuodesta tulee vaikea lapsilleni. Kertoi oman kokemuksensa ala-asteen opettajasta. Hänen kohdallaan kiusaaminen oli alkanut, kun hänen exänsä oli tehnyt itsemurhan. Koulusta olivat tehneet lastensuojeluilmoituksia. Sossut olivat ravanneet jatkuvasti kotona, aina kuraattoria myöten ja saapumisista ei ilmoiteltu etukäteen. Hän sanoi, että joutuisin samaan kun minun exäni kuolisi, exäni oli tuolloin vakavasti sairas ja kuoli viime talvena. Hänen ennustuksensa on toteutunut. Juuri äsken kävi meillä taas sossut ja olin todella väsynyt koko yön stressaamisen jälkeen. Kysyin suoraan kauanko tätä aikovat jatkaa ja pyysin puhumaan asian halki, he suuttuivat siitä ja lähtivät. Sanoivat että heidän työnsä on kysellä kuulumisia. Halusin käydä asian läpi, enkä jauhaa mistään, kuinka tänään voidaan ja onpa teillä kiva koira puheita. Stressi on valtava, kunpa en ikinä olisi muuttanut tänne. Talvella sain yhden keskenmenon, nyt olen puolessa välissä raskautta. Haluaisin iloita tästä, mutta koko ajan pelottaa milloin ne aikovat viedä minulta lapset. Ja mieheni... Meidän piti mennä naimisiin, mutta asioiden selvittyä en halua mennä hänen kanssaan naimisiin. Peruin hääpäivän, hän oli alunperinkin sitä mieltä, että haluaa kunnon häät ja kaiken mahdollisen. Itse ajattelin, että samahan tuo, vaikken sitä pakolliseksi tuntenut. Ainut joka järjesteli häitä ja osti kaiken olin minä. Miehen rahat upposivat talven aikana veikkauksen hedelmäpeliin, kymppejä, välillä satasia viikossa. Kalja maistuu viikonloppuisin, yhden kerran oli pelottava tilanne. Heräsin yöllä, hän nukkui vieressä ilman peittoa. Heitin peiton hänen päälleen, jottei tule kylmä. Hän heräsi ja väitti minun lyöneen häntä, hän oli todella kylmä ja pelottava. Ei tehnyt mitään, mutta ketään niin kylmää ihmistä en ole koskaan nähnyt. Normaalisti ne ihmiset joita hän töissään tapaa, kaikki taitavat pitää hänestä. Paitsi hänen exänsä suku. Pikkuhiljaa selvinnyt, ettei hänen exän suku häntä jättänyt. Näin hän minulle väitti, vaan hän itse ei halua viedä lapsiaan heidän mummolaansa. Heidän mummonsa sanoo ettei saa tavata lapsia. Asioiden hoitaminen... Täällä ei roskakuski käy, laskut maksamatta. Viime talvena katkaistiin sähköt, minä sain lopulta udeltua onko katkaistu. Maksoin laskun rahoista, jotka lapseni saivat lahjaksi isänsä kuoltua. Iso summa, ei omat rahat riittäneet. Ostin hänelle myös auton, hänellä ei ole koskaan rahaa. Pelkään että tätä vauhtia lasten rahat häviävät. Ne mitä henkivakuutuksesta sai. Hän sanoi joskus että juttelee aina kaikesta lastensa kanssa. Totuus on se, että hän istuu tupakalla tunnin, eikä tiedä mitään, mitä täällä tapahtuu. Hän ei komenna lapsiaan tai mitään. Aiemmin kun muutin tänne, oli paljon pahempaa. Jos hänen lapsensa sanoi että haluaa karkkia tai kauppaan, silloin mentiin. Ei haitannut pitkä välimatka, rajoja ei ole. Äitini on vuoden aikana ollut kaksi kertaa lapsenvahtina. Molemmat kerrat olivat kauheita. Yksi hänen lapsistaan oli ottanut puukon ja uhkaillut lastani sillä. Mummo löysi lapseni itkemästä saunan nurkasta. Kysyin asiasta, hän vain vähän näytti puukkoa... selvisi taas ilman isompaa haloota. Toista lastani oli revitty vaatteista niin kauan, että lopulta alkoi itkeä. Minulle haistatellaan vitut päin naamaa ja raivotaan ja paiskotaan ovia, kyseessä 9-vuotias. Olen sanonut miehelle asiasta, joskus hän aikoo jututtaa, sitä ei kuitenkaan tapahdu. Tai minä olen se joka vihaa kaikkia hänen lapsiaan, tulen kyllä toimeen muiden hänen lastensa kanssa. Hänen lapsensa ovat tottuneet palveluun, mitään ei tarvitse tehdä. Mieheni on haukkunut minua laiskaksi ja sanonut etten tee mitään, kuitenkin kerran kun siivosin talon lattiasta kattoon hän sanoi ettei täällä ole edes heidän muuttaessaan ollut näin siistiä. Joka päivä pyykkaan, laitan tiskit ja siistin hänen lastensa jälkiä. Sekä tietysti teen ruuan valmiiksi, kun hän tulee töistä. Yritin kerran lähteä, hän soitti sossut perään parin päivän päästä. Sanoi että koululta oli tehty ilmoitus, mutta opettaja sanoi ettei pidä paikkaansa. Hän oli ainut joka tiesi meidän lähteneen. Jouduttiin takaisin ja sossut sanoi, että meillä on muuttokielto. Mitä ihmettä voin tehdä?
Apua!! Mitä teen
Narsistivarmaan
4175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Muuta omaan asuntoon välittömästi! Sinä itse määräät miten elät!
Miten voin salaa lähteä monen lapsen kanssa, kaikki pitäisi jättää. En voi kertoa, muuten kaikki menee pieleen ja autoon ei mahdu montaa kassia mukaan.
Jos ei ole lähituttavia sukulaisii ym jotka auttaa niin haet apua turvakodista,sitä kautta pääset omille raiteille oikealla tavalla ja turvallisesti.
Samaa mieltä, turvakoti on paras ratkaisu irtiottoon. Ei kokemusta, oletan näin, kun lukenut toisten kirjoittamia tarinoita. Selvitä asiat, suunnittele ottamalla selvää asioista niin siirtyminen helpompi toteuttaa.