Halla-ahon äänestäjä kirjoittaa toisessa ketjussa, jonka pääaihe on maahanmuuttajat, että Suomessa on koulutus alkanut vasta 1921 laaditun lain jälkeen.
Silloin laadittiin oppivelvollisuuslaki, joka edellytti kaikkien lapsien osallistumista 6-vuotiseen kansakouluun, mutta olihan Suomessa koulunkäynti siihen mennessäkin ollut varsin yleistä.
Vuosisatoja oli nuorten käytävä rippikoulu, jossa heidän oli todistettava lukutaitonsa, ennen kuin pääsivät ripille ja saivat naimaluvan. Kouluja oli perustettu suurimpiin kaupunkeihin, ja suomalaisten talonpoikien pojista koulutettiin pappeja ja lääkäreitä.
Jyväskylään perustettiin opettajaseminaari 1850-luvulla, ja koska naisten oli vaikea päästä opiskelemaan ylioppilaaksi asti, hakeutuivat opinhaluiset tytöt opettajaseminaariin, jonne ei ylioppilastutkintoa vaadittu. Siitä syystä Suomen opettajisto oli alusta asti naisvaltainen.
Pojille oli lukioita eri kaupungeissa, mutta kyllä tyttärillekin kouluja oli olemassa.
Wikipediasta:
"Suomen ensimmäinen tyttökoulu oli Fruntimmersskolan i Viborg (alk. Töchterschule zu Wiburg eli Viipurin saksalainen tyttökoulu), joka toimi Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Viipurissa vuosina 1788–1937. Se perustettiin ensin tyttöluokaksi Viipurin saksalaiseen kouluun ja erotettiin siitä omaksi koulukseen vuonna 1805.[1] Tyttökoulujen perustamisen mahdollisti vuonna 1804 Venäjällä annettu uusi koulujärjestys. Vuonna 1841 Töchterschule muutettiin keisarillisella asetuksella ruotsinkieliseksi tyttökouluksi.[3] Viipurissa toimi 1800-luvulla kaikkiaan kolme saksalaista tyttökoulua.
Saksan käyttö opetuskielenä johtui siitä, että Venäjään kuuluneen Vanhan Suomen alueella virkakielenä oli Baltian tapaan saksa. Vuodesta 1780 lähtien Venäjän keisarikunnan hallinnassa olleiden Itämeren kaupunkien koulut toimivat Pietarin saksalaisen kouluhallinnon alaisuudessa.[3] Vastaavia saksankielisiä kouluja toimi samaan aikaan myös Haminassa, Käkisalmessa ja Savonlinnassa.[1] Lähinnä porvariston tarpeita varten perustetut koulut seurasivat Keski-Euroopan viimeisimpiä kasvatusvirtauksia. Ne olivat aluksi maksuttomia ja muista kouluista poiketen avoimia kaikille sosiaaliluokille. "
Oppivelvollisuus ja koulunkäynti ovat eri asioita. Suomenkieliset koulut syntyivät 1800-luvun puolivälissä, mutta olihan kiertokoulujärjestelmä myös suomenkielisille lapsille jo sitäkin ennen.
Vuosisadan vaihteessa suomalaisten lukutaito oli lähes sataprosenttinen, mutta kirjoitustaidossa oli vielä puutteita, joten moniin virallisiinkin dokumentteihin kirjoitettiin vain puumerkki.
Silloin laadittiin oppivelvollisuuslaki, joka edellytti kaikkien lapsien osallistumista 6-vuotiseen kansakouluun, mutta olihan Suomessa koulunkäynti siihen mennessäkin ollut varsin yleistä.
Vuosisatoja oli nuorten käytävä rippikoulu, jossa heidän oli todistettava lukutaitonsa, ennen kuin pääsivät ripille ja saivat naimaluvan. Kouluja oli perustettu suurimpiin kaupunkeihin, ja suomalaisten talonpoikien pojista koulutettiin pappeja ja lääkäreitä.
Jyväskylään perustettiin opettajaseminaari 1850-luvulla, ja koska naisten oli vaikea päästä opiskelemaan ylioppilaaksi asti, hakeutuivat opinhaluiset tytöt opettajaseminaariin, jonne ei ylioppilastutkintoa vaadittu. Siitä syystä Suomen opettajisto oli alusta asti naisvaltainen.
Pojille oli lukioita eri kaupungeissa, mutta kyllä tyttärillekin kouluja oli olemassa.
Wikipediasta:
"Suomen ensimmäinen tyttökoulu oli Fruntimmersskolan i Viborg (alk. Töchterschule zu Wiburg eli Viipurin saksalainen tyttökoulu), joka toimi Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Viipurissa vuosina 1788–1937. Se perustettiin ensin tyttöluokaksi Viipurin saksalaiseen kouluun ja erotettiin siitä omaksi koulukseen vuonna 1805.[1] Tyttökoulujen perustamisen mahdollisti vuonna 1804 Venäjällä annettu uusi koulujärjestys. Vuonna 1841 Töchterschule muutettiin keisarillisella asetuksella ruotsinkieliseksi tyttökouluksi.[3] Viipurissa toimi 1800-luvulla kaikkiaan kolme saksalaista tyttökoulua.
Saksan käyttö opetuskielenä johtui siitä, että Venäjään kuuluneen Vanhan Suomen alueella virkakielenä oli Baltian tapaan saksa. Vuodesta 1780 lähtien Venäjän keisarikunnan hallinnassa olleiden Itämeren kaupunkien koulut toimivat Pietarin saksalaisen kouluhallinnon alaisuudessa.[3] Vastaavia saksankielisiä kouluja toimi samaan aikaan myös Haminassa, Käkisalmessa ja Savonlinnassa.[1] Lähinnä porvariston tarpeita varten perustetut koulut seurasivat Keski-Euroopan viimeisimpiä kasvatusvirtauksia. Ne olivat aluksi maksuttomia ja muista kouluista poiketen avoimia kaikille sosiaaliluokille. "
Oppivelvollisuus ja koulunkäynti ovat eri asioita. Suomenkieliset koulut syntyivät 1800-luvun puolivälissä, mutta olihan kiertokoulujärjestelmä myös suomenkielisille lapsille jo sitäkin ennen.
Vuosisadan vaihteessa suomalaisten lukutaito oli lähes sataprosenttinen, mutta kirjoitustaidossa oli vielä puutteita, joten moniin virallisiinkin dokumentteihin kirjoitettiin vain puumerkki.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On hyvä ja oikein selventää Suomen kouluhistoriaa, joskaan en usko monenkaan ottaneen kirjaimellisesti tuota hallaaho44:n väittämää. Onhan suomenkieli toki ollut yleisin puhuttu kieli maassamme, ruotsinkielen ollessa silloinkin vähemmistön puhuma.
Katselin oman kouluni historiaa Helsingissä, koulu perustettiin 1872 Kruunuhakaan Mariankatu 11, silloisella nimellä Svenk Reallyceum vain pojille.
Yli puoli vuosisataa myöhemmin 1930. alkoi Helsingin III suomalainen tyttökoulu, samassa nykyään asemakaavassa suojellussa rakennuksessa.
PS. Muistoja tulvii mieleen jo itse rakennuksesta, auringosta, säätytalon puistikon penkeillä, ja musiikin ja matikan opettajista 😊 ))
http://senaatti.vlu.fi/filebank/3173-2014_ark-byroo_Hki_Mariankatu_11_RHS_web.pdf
Aloittaja voisi kirjoittaa arvostelun Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä
tyyliiin
"Kivi valehtelee, Suomessa osattiin hyvin lukea eikä missään aikuisena tankattu A-kirjaita lukkarin koulussa kuten Kivi valehtelee"
Miksipä et kirjoittaisi?
On tietysti aivan eri asia jos on oppivelvollisuus eli valtio rakentaa kansakoulut kuin siinä että joku kertoilee juttuja venäjänvallan postimerkeistä (aloittaja kirjoitti että meillä oli postimerkit ja radat ...)
Mitä rahvas joka ei Seitsemässä veljeksessä osaa lukea lähettelee postimerkeillä?
(Koulu on tietysti ollut luokkayhteiskunnan koulu ennen kuin tuli OPPIVELVOLLISUUS itsenäisyyden aikana 1921)
Kirjoittelu lähti siis siitä, että SUOMALAISET jotka menivät USA:HAN eivät olleet Suomen valtiosta lähteneitä vaan Venäjältä, eduskunta esitti 1910 oppivelvollisuutta mutta tsaari ja senaatti ei sitä hyväksynyt
JOS KOULUJA OLISI OLLUT JOKA PAIKASSA JA LUKUTAITOA JNE. KUTEN ALOITTAJA KERTOO EI TSAARILLA JNE. OLISI OLLUT INTRESSIÄ kumota eduskunnan esitystä joka olisi tietysti maksanut kun koulutusta olisi alettu oikeasti jakaa
Ennen oppivelvollisuutta ja standardoitua opetusta sanalla lukutaito on aivan eri merkitys kun valtiontukeman koululaitoksen perustamisen jälkeen
Suomi oli autonominen valtio valtiossa, suomi taisi olla ainoa autonominen valtio venäjällä, meillä oma hallintojärjestelmä ruotsin perua ja oma valuutta olimme melkein itsenäisiä.
Sivistyksemme on ruotsista peräisin kuten uskontokin.
Jaa jaa
symboliikkaa taisi A:Kivi käyttää mitä lahjakkaimmin!
Sentään kirjailijan senaikainen kieli vanhoillisenakin, oli aitoa ja suoraan suomalaiseen sieluun menevää.
Ainakin monin verroin siedettävämpää kuin Turkan dramatisointi aikanaan, kuolaavista ja tappelevista Seitsemästä veljeksistä!
Kyllä se lima nenästä saattaa yhä lentää karskien miesten otellessa,mutta kämmensyrjällä se pyyhkiytyy housun persuksiin!
Se siitä.
Lukkarin koulussa opeteltiin lukemaan. Totta kai se oli harjastukkaisille veljeksille hankalaa.
Niin se oli muillekin renkipojille ja piioille, mutta oppivat kuitenkin auttavasti. Papit pitivät lukukinkereitä, joissa lukutaito osoitettiin.
Minä en oikein ymmärrä, mitä luokkajakoa nyt tarkoitetaan. Suomalainen rahvas oli nimenomaan rahvasta. Ns,. parempi väki opiskeli ruotsiksi omissa opinahjoissaan.
Maalaiskylien kansakoulut, joita saatiin perustetuksi eri puolille vanhakantaistemn isäntien vastustuklsesta huolimatta, olivat suomenkielisiä.
Mikä tässä on nyt niin vaikeaa.
Ja väitätkö ihan todella, ettei Suomessa ollut omaa postilaitosta 1800-luvulla. Tunnetko yhtäkään postimerkkeilijää?
Totta kai koulutkin kehittyivät siinä kuin kaikki muukin maailman meno 1900-luvulla. Vuosisadan vaihteessa syntyneiden ihmisten aikana siirryttiin uuteen aikakauteen,. Kaikki kehittyi, hevoskärryistä avaruusaluksiin heidän elinaikanaan, puhumattakaan kaikesta muusta kehityksestä.
Tässäpä tämä. Puhuimmeko samasta asiasta, vai aidasta ja aidanseipäistä, en tiedä.
Sivistyshän on paljon muutakin kuin vain koulutus ja kieli. Yhä opiskelee suomalaisia siinä missä monen muun maalaisia, tunnetuissa yliopistoissa maailmalla.
Kaikille kansakunnalle on ominaista oma perinnehistoriansa, meillä se on koottu runokerronnassa KALEVALA ja Kalevan kansa.
Hallaahonäänestäjä44 vois vilkaista karttaa itään Venäjän puolelle, miten pitkälle sisämaahan asti onkaan jokien ja paikkakuntien nimiä meidän s u o m e n kielellämme! Siinähän minusta sitä historiamme havinaa ja SUOMENKIELTÄKIN mielestäni yllin kyllin.
Ne jotka venäjällä osasivat lukea tulivat Suomeen, muut jäivät autonomisesti Venäjälle. Syy masennukseen voi löytyä suolistosta aloittajalla?
Ei ne R:kosken temput joka taholla mahapuruja aikaansaa, ja pieraisemallahan nekin hyvin hellittää!