Hyväksi käyttöä?

Leski ei saa luovuttaa hallintaoikeuttaan toiselle, joten tässä tapauksessa lesken hallintaoikeus on lakannut, koska leski ei itse asu pesään kuuluvassa asunnossa.

Tilanne perustuu osakkaiden yhteishallintoon ja heidän (hiljaiseen) suostumukseen. Vuokratulo kuuluu kuolinpesälle. Voitte vaatia isältänne maksettuja vuokria.

Muut osakkaat eivät voi häätää tätä yhtä osakasta, joka asuntoa käyttää. he voivat vaatia aikanaan mainitun asumisedun huomioon ottamista perinnönjaossa, jos katsovat, että maksettu vuokra ei ole riittävä korvaus kuolinpesään kuuluvassa asunnossa asumisesta.

Katso lakia kirjoitti:

Leski ei saa luovuttaa hallintaoikeuttaan toiselle, joten tässä tapauksessa lesken hallintaoikeus on lakannut, koska leski ei itse asu pesään kuuluvassa asunnossa.

Tilanne perustuu osakkaiden yhteishallintoon ja heidän (hiljaiseen) suostumukseen. Vuokratulo kuuluu kuolinpesälle. Voitte vaatia isältänne maksettuja vuokria.

Muut osakkaat eivät voi häätää tätä yhtä osakasta, joka asuntoa käyttää. he voivat vaatia aikanaan mainitun asumisedun huomioon ottamista perinnönjaossa, jos katsovat, että maksettu vuokra ei ole riittävä korvaus kuolinpesään kuuluvassa asunnossa asumisesta.

Lesken hallintaoikeudesta on aikanaan kirjoittanut nimimerkki Nimimerkki (= P. Pöljä). Lue ja ymmärrä.

Hallintaoikeuden sisältö
Kirjoittanut: Nimimerkki 7.12.2004 klo 17.55
   Esittämäsi tulkinta minullekin ensinnä tuli mieleen. Kun tutkistelin lakia tarkemmin, tulin kuitenkin toiseen johtopäätökseen. (Kirjallisuutta en ole ehtinyt tarkastella.)

Tilanne on ilmeisesti ollut se, että puolisot eivät ole itse asuneet omistamassaan asunnossa, vaan vuokra-asunnossa. Lesken hallintaoikeuden kannalta tällä ei ole merkitystä, sillä hallintaoikeuden objektina on, paitsi yhteinen koti, myös muu jäämistöön kuuluva eloonjääneen puolison kodiksi kuuluva asunto. Jos leski siis asuu vuokralla, hän voi muuttaa asumaan yhdessä puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon. (PK 3:1a.2)

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää sanotunlainen asunto hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä PK 12 luvussa säädetään testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. (PK 12:3.1)

Lesken ei tarvitse asuntoa käyttääkseen (hallitakseen) siinä itse asua, vaan hän voi antaa sen vuokralle. Tässä tapauksessa hänelle kuuluu asunnon vuokratuotto.

PK 12:4.1:n mukaan testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa. Tällaisen omaisuuden vuokraamista arvioi Aulis Aarnio teoksessaan Suomen jäämistöoikeus II (Helsinki 1991) seuraavasti: "Vuokraus on usein järkiperäinen tapa käyttää hyväksi omaisuutta ja saada siitä tuottoa. Vuokraaminen saattaa olla joskus välttämätöntäkin, kun käyttäjä ei enää kykene hallitsemaan omaisuutta esimerkiksi korkean ikänsä vuoksi." - "Näihin näkökohtiin viitaten onkin lähtökohtana pidetty periaatetta, että PK 12:4.1:ssä oleva käyttöoikeuden luovutuskielto ei estä normaaliehdoin tapahtuvaa omaisuuden vuokralleantoa."

Kun leskellä siis on oikeus hallita pesään kuuluvaa (vuokralle annettua) asuntoa, hänelle kuuluu myös asunnosta saatava tuotto.

Vainajan perillisten kannalta on samantekevää, miten leski hallintaoikeutensa toteuttaa (asuu itse / antaa vuokralle). Kummassakin tapauksessa he menettävät asunnosta saatavissa olevan tuoton. Lesken kannalta pesän asunnon vuokratuotto tukee hänen asumistaan (vuokra-asunnossa, jossa hän syystä tai toisesta tahtoo jatkaa asumistaan) samalla tavoin kuin asuminen pesään kuuluvassa asunnossa. Lesken ei siis ole pakko muuttaa puolisoiden yhteisenä kotina olleesta vuokra-asunnosta puolisoiden sijoitusasuntoon saadakseen hyväkseen ko. asunnon hallinnan edun ja siihen sisältyvän oikeuden vuokratuottoon.

Katso lakia kirjoitti:

Leski ei saa luovuttaa hallintaoikeuttaan toiselle, joten tässä tapauksessa lesken hallintaoikeus on lakannut, koska leski ei itse asu pesään kuuluvassa asunnossa.

Tilanne perustuu osakkaiden yhteishallintoon ja heidän (hiljaiseen) suostumukseen. Vuokratulo kuuluu kuolinpesälle. Voitte vaatia isältänne maksettuja vuokria.

Muut osakkaat eivät voi häätää tätä yhtä osakasta, joka asuntoa käyttää. he voivat vaatia aikanaan mainitun asumisedun huomioon ottamista perinnönjaossa, jos katsovat, että maksettu vuokra ei ole riittävä korvaus kuolinpesään kuuluvassa asunnossa asumisesta.

Leski ei ole luovuttanut hallintaoikeutta, koska saa rahaa asunnosta.

P. Pöljä kirjoitti:

Lesken hallintaoikeudesta on aikanaan kirjoittanut nimimerkki Nimimerkki (= P. Pöljä). Lue ja ymmärrä.

Hallintaoikeuden sisältö
Kirjoittanut: Nimimerkki 7.12.2004 klo 17.55
   Esittämäsi tulkinta minullekin ensinnä tuli mieleen. Kun tutkistelin lakia tarkemmin, tulin kuitenkin toiseen johtopäätökseen. (Kirjallisuutta en ole ehtinyt tarkastella.)

Tilanne on ilmeisesti ollut se, että puolisot eivät ole itse asuneet omistamassaan asunnossa, vaan vuokra-asunnossa. Lesken hallintaoikeuden kannalta tällä ei ole merkitystä, sillä hallintaoikeuden objektina on, paitsi yhteinen koti, myös muu jäämistöön kuuluva eloonjääneen puolison kodiksi kuuluva asunto. Jos leski siis asuu vuokralla, hän voi muuttaa asumaan yhdessä puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon. (PK 3:1a.2)

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää sanotunlainen asunto hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä PK 12 luvussa säädetään testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. (PK 12:3.1)

Lesken ei tarvitse asuntoa käyttääkseen (hallitakseen) siinä itse asua, vaan hän voi antaa sen vuokralle. Tässä tapauksessa hänelle kuuluu asunnon vuokratuotto.

PK 12:4.1:n mukaan testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa. Tällaisen omaisuuden vuokraamista arvioi Aulis Aarnio teoksessaan Suomen jäämistöoikeus II (Helsinki 1991) seuraavasti: "Vuokraus on usein järkiperäinen tapa käyttää hyväksi omaisuutta ja saada siitä tuottoa. Vuokraaminen saattaa olla joskus välttämätöntäkin, kun käyttäjä ei enää kykene hallitsemaan omaisuutta esimerkiksi korkean ikänsä vuoksi." - "Näihin näkökohtiin viitaten onkin lähtökohtana pidetty periaatetta, että PK 12:4.1:ssä oleva käyttöoikeuden luovutuskielto ei estä normaaliehdoin tapahtuvaa omaisuuden vuokralleantoa."

Kun leskellä siis on oikeus hallita pesään kuuluvaa (vuokralle annettua) asuntoa, hänelle kuuluu myös asunnosta saatava tuotto.

Vainajan perillisten kannalta on samantekevää, miten leski hallintaoikeutensa toteuttaa (asuu itse / antaa vuokralle). Kummassakin tapauksessa he menettävät asunnosta saatavissa olevan tuoton. Lesken kannalta pesän asunnon vuokratuotto tukee hänen asumistaan (vuokra-asunnossa, jossa hän syystä tai toisesta tahtoo jatkaa asumistaan) samalla tavoin kuin asuminen pesään kuuluvassa asunnossa. Lesken ei siis ole pakko muuttaa puolisoiden yhteisenä kotina olleesta vuokra-asunnosta puolisoiden sijoitusasuntoon saadakseen hyväkseen ko. asunnon hallinnan edun ja siihen sisältyvän oikeuden vuokratuottoon.

Lesken hallintaoikeus on henkilökohtainen oikeus, jota ei voi luovuttaa toiselle. Vuokraaminen on toiselle luovuttamista, joten tuotto kuuluu kuolinpesälle.

Lesken oikeus kirjoitti:

Lesken hallintaoikeus on henkilökohtainen oikeus, jota ei voi luovuttaa toiselle. Vuokraaminen on toiselle luovuttamista, joten tuotto kuuluu kuolinpesälle.

Asia ei ole todellakaan ihan yksinkertainen koska asiaa käsittelevää ennakkopäätöstä ei löydy. (ainakaan minä en löytänyt) Toisaalta kun laissa sanotaan että lesken hallintaoikeuteen sovelletaan PK 12 luvun säännöksiä testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta niin tuntuisi vähintäänkin omituiselta että jos joku saa testamentilla hallintaoikeuden asuntoon niin hän ei saisi sitä vuokrata eteenpäin. Sitähän sinun laintulkintasi tarkoittaisi.

Toisaalta ajattelin lähestyä kysymystä analogian kautta vertaamalla vuokrauslakien (maanvuokra ja asuinhuoneiston vuokralait) kautta. Perintökaaressa sanotaan että käyttöoikeuteen kuuluu saada pitää perinnön tuotto. Toisaalta myös sanotaan ettei käyttöoikeutta saa luovuttaa toiselle. Ydinkysymys on mitä tarkoitetaan tuolla toiselle luovuttamisella. Vuokralaissa on eritelty kaksi erillaista termiä. Vuokraoikeuden siirto ja edelleenvuokraus tai alivuokraus. Yleensä vuokraoikeuden siirto on sallittua ilman vuokranantajan suostumusta kun taas edelleenvuokraus vaatii vuokranantajan hyväksynnän. Syy on se että vuokraoikeuden siirrossa vanha vuokralainen väistyy vuokrasuhteesta kokonaan ja uusi vuokralainen ottaa kokonaan vanhan vuokralaisen paikan vuokrasuhteessa. Hänen siten suostuu kaikkiin niihin velvollisuuksiin ja rajoituksiin mihin alkuperäinen vuokralainen on vuokrasopimusta allekirjoittaessaan hyväksynyt. Edelleenvuokrauksessa tai alivuokrauksessa taasen uusi vuokralainen tekee sopimuksen alkuperäisein vuokralaisen kanssa ja he keskenään sopivat vuokraehdot jotka voivat olla erillaisia verrattuna niihin ehtoihin mihin alkuperäinen vuokralainen on varsinaista vuokranantajaa kohtaan sitoutunut. Edelleenvuokrauksessa alkuperäinen vuokralainen vuokraa koko asunnon eteenpäin ja alivuokrauksessa vain osan. Edelleenvuokrauksessa ja alivuokrauksessa uusi vuokralainen useimmiten maksaa vuokraa vanhalle vuokralaiselle joka maksaa oman vuokransa varsinaiselle vuokranantajalle. Juuri tämän takia edelleenvuokraukseen tai alivuokraukseen tarvitaan alkuperäisen vuokranantajan hyväksyntä mutta siirtoon useimmiten ei.

Mielestäni tässä käyttöoikeuden luovutuksen voisi rinnastaa vuokraoikeuden siirtoon. Käyttöoikeuden luovutus on sitä kun käyttöoikeuden haltija luovuttaa koko käyttöoikeuden jollekin muulle niin että hänelle ei jää yhtään mitään käyttöoikeuteen liittyviä oikeuksia jäljelle. Jos käyttöoikeuden haltija taasen luovuttaa vain osan käyttöoikeutensa sisällöstä muualle (kuten edelleen vuokrauksessa tai alivuokrauksessa) ei voida puhua käyttöoikeuden luovutuksesta joka on siin PK:n mukaan kielletty. Tässä tapauksessa on nimenomaan tapahtunut niin. Käyttöoikeuden haltija on siirtänyt osan saamistaan oikeuksista eteenpäin mutta jättänyt osan itselleen. Vuokraoikeus kun ei ole käyttöoikeus ja sen erottaa se että vuokraoikeuden haltija joutuu maksamaan vuokraa. Se että tässä on nimenomaan luovutettu pelkkä vuokraoikeus eikä koko käyttöoikeutta voidaan todistaa sillä että vuokraa maksetaan ja että ilmeisesti jonkinlainen vuokrasopimuskin on tehty.

Edellä mainitun perusteella olen samaa mieltä kuin P.Pöljä ja Jurristi eli isä on oikeutettu vuokraamaan asunnon eteenpäin ja nauttimaan saamistaan vuokratuotoista.

Maanmittari kirjoitti:

Asia ei ole todellakaan ihan yksinkertainen koska asiaa käsittelevää ennakkopäätöstä ei löydy. (ainakaan minä en löytänyt) Toisaalta kun laissa sanotaan että lesken hallintaoikeuteen sovelletaan PK 12 luvun säännöksiä testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta niin tuntuisi vähintäänkin omituiselta että jos joku saa testamentilla hallintaoikeuden asuntoon niin hän ei saisi sitä vuokrata eteenpäin. Sitähän sinun laintulkintasi tarkoittaisi.

Toisaalta ajattelin lähestyä kysymystä analogian kautta vertaamalla vuokrauslakien (maanvuokra ja asuinhuoneiston vuokralait) kautta. Perintökaaressa sanotaan että käyttöoikeuteen kuuluu saada pitää perinnön tuotto. Toisaalta myös sanotaan ettei käyttöoikeutta saa luovuttaa toiselle. Ydinkysymys on mitä tarkoitetaan tuolla toiselle luovuttamisella. Vuokralaissa on eritelty kaksi erillaista termiä. Vuokraoikeuden siirto ja edelleenvuokraus tai alivuokraus. Yleensä vuokraoikeuden siirto on sallittua ilman vuokranantajan suostumusta kun taas edelleenvuokraus vaatii vuokranantajan hyväksynnän. Syy on se että vuokraoikeuden siirrossa vanha vuokralainen väistyy vuokrasuhteesta kokonaan ja uusi vuokralainen ottaa kokonaan vanhan vuokralaisen paikan vuokrasuhteessa. Hänen siten suostuu kaikkiin niihin velvollisuuksiin ja rajoituksiin mihin alkuperäinen vuokralainen on vuokrasopimusta allekirjoittaessaan hyväksynyt. Edelleenvuokrauksessa tai alivuokrauksessa taasen uusi vuokralainen tekee sopimuksen alkuperäisein vuokralaisen kanssa ja he keskenään sopivat vuokraehdot jotka voivat olla erillaisia verrattuna niihin ehtoihin mihin alkuperäinen vuokralainen on varsinaista vuokranantajaa kohtaan sitoutunut. Edelleenvuokrauksessa alkuperäinen vuokralainen vuokraa koko asunnon eteenpäin ja alivuokrauksessa vain osan. Edelleenvuokrauksessa ja alivuokrauksessa uusi vuokralainen useimmiten maksaa vuokraa vanhalle vuokralaiselle joka maksaa oman vuokransa varsinaiselle vuokranantajalle. Juuri tämän takia edelleenvuokraukseen tai alivuokraukseen tarvitaan alkuperäisen vuokranantajan hyväksyntä mutta siirtoon useimmiten ei.

Mielestäni tässä käyttöoikeuden luovutuksen voisi rinnastaa vuokraoikeuden siirtoon. Käyttöoikeuden luovutus on sitä kun käyttöoikeuden haltija luovuttaa koko käyttöoikeuden jollekin muulle niin että hänelle ei jää yhtään mitään käyttöoikeuteen liittyviä oikeuksia jäljelle. Jos käyttöoikeuden haltija taasen luovuttaa vain osan käyttöoikeutensa sisällöstä muualle (kuten edelleen vuokrauksessa tai alivuokrauksessa) ei voida puhua käyttöoikeuden luovutuksesta joka on siin PK:n mukaan kielletty. Tässä tapauksessa on nimenomaan tapahtunut niin. Käyttöoikeuden haltija on siirtänyt osan saamistaan oikeuksista eteenpäin mutta jättänyt osan itselleen. Vuokraoikeus kun ei ole käyttöoikeus ja sen erottaa se että vuokraoikeuden haltija joutuu maksamaan vuokraa. Se että tässä on nimenomaan luovutettu pelkkä vuokraoikeus eikä koko käyttöoikeutta voidaan todistaa sillä että vuokraa maksetaan ja että ilmeisesti jonkinlainen vuokrasopimuskin on tehty.

Edellä mainitun perusteella olen samaa mieltä kuin P.Pöljä ja Jurristi eli isä on oikeutettu vuokraamaan asunnon eteenpäin ja nauttimaan saamistaan vuokratuotoista.

Joo, ihan hyvin haettu perustelut :)

Mutta entäs sitten jos joku osakkaista vaatii perinnönjakoa. Pesänjakajako jakaa muun omaisuuden, mutta jättää yhden osakkaista asumaan lesken jakamattomuussuojaan vedoten kuolinpesään kuuluvaan asuntoon ja leski saa vuokratuotot.

Sepä on tosi lesken suojaa se!

Mites sitten kirjoitti:

Joo, ihan hyvin haettu perustelut :)

Mutta entäs sitten jos joku osakkaista vaatii perinnönjakoa. Pesänjakajako jakaa muun omaisuuden, mutta jättää yhden osakkaista asumaan lesken jakamattomuussuojaan vedoten kuolinpesään kuuluvaan asuntoon ja leski saa vuokratuotot.

Sepä on tosi lesken suojaa se!

Lesken asumissuoja on kieltämättä aika vahva mutta mielestäni perusteltu. Nythän rintaperilliset saavat aivan kaiken vainajan omaisuuden ja jos avioehto on tehty niin ilman tätä asumissuojaa leski voisi jäädä puille paljaille jos yksikin rintaperillinen niin haluaa. Näin voi käydä jos jostain syystä välit eivät ole kunnossa kaikkiin lapsiin. Hyvä esimerkki voisi olla jos vainajalla oli lapsi jonkun muun kuin lesken kanssa. Hän on vainajan rintaperillinen mutta ei välttämättä tunne mitään sympatiaa leskeä kohtaan vaan vaikka muut haluaisivatkin pitää pesän lesken tähden jakamattomana voisi tämä yksi jakovaatimuksellaan ajaa lesken pois asunnosta jota on mahdollisesti vuosia vainajan kanssa asuttanut ja suhteseen oman työpanoksensa esim kodin ja lastonhoidon mutta ei rahan muodossa tuonut. Mielestäni lesken asumissuojan sijaista voisi olla aivan perusteltua että leski perisi vaikka puolet vainajan omaisuudesta ja se silti olisi mielestäni ihan oikeudenmukaista. Mielestäni tässä pitääkin asettaa lesken oikeudet lasten oikeuksien edelle ja tällä asumissuojalla on asia mielestäni ihan tyyllikkäästi hoidettu. Se että leski käyttää asumissuojaa yhden perillisen suosimiseen muitten kustannuksella ei kyllä välttämättä ole ihan oikein vaikka laillista olisikin.