Hei, tietääkö kukaan, onko 70-luvun alussa ollut mahdollista herra X:n antaa lapselle sukunimi, ilman adoptiota? Vai oliko enen vanhaan kyseessä automaattisesti adoptio, jos mies antoi nimen vaimonsa au-lapselle?
Tällainen esimerkki:
Neiti Y:llä on au-lapsi, jota ei ole tunnustettu ja neiti Y menee naimisiin Herra X:n kanssa. Herra antaa au-lapselle oman sukunimensä, vaikka lapsi ei ole hänen biologinen jälkeläinen. Avioliiton aikana Herra ja rouva X saavat myös yhteisen lapsen. Myöhemmin herra ja rouva X eroavat. Onko au-lapsella oikeus "isäpuolensa" perintöön vai periikö herra X:n biologinen lapsi koko isänsä omaisuuden?
Tällainen esimerkki:
Neiti Y:llä on au-lapsi, jota ei ole tunnustettu ja neiti Y menee naimisiin Herra X:n kanssa. Herra antaa au-lapselle oman sukunimensä, vaikka lapsi ei ole hänen biologinen jälkeläinen. Avioliiton aikana Herra ja rouva X saavat myös yhteisen lapsen. Myöhemmin herra ja rouva X eroavat. Onko au-lapsella oikeus "isäpuolensa" perintöön vai periikö herra X:n biologinen lapsi koko isänsä omaisuuden?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kysy asiaa tästä Keskustelupalstalta kohdasta Laki & rikos ja sieltä kohdasta Perintö ja testamentti.
70-luvulla oli näissä tapauksissa yleistäkin, että au-lapsi tuli äitinsä uuden miehen nimelle. Eli kun äitinsä meni naimisiin ja sai uuden sukunimen, au-lapsi ikäänkuin seurasi äitiä nimiasiassa. Sukunimen vaihtoa voi (lapsellekin) anoa lääninhallituksesta ja siihen tarvitaan oikeastaan vain perusteluita. Näitä on tapahtunut paljon ja tapahtuu edelleen. Adoptiosta ei ole juuri koskaan kyse.
Au-lapset ja muutkin voivat marssia lähimpään maistraattiin ja pyytää saada tarkastaa omat tietonsa. Sieltä näkee, ketkä ovat kirjoissa ja kansissa vanhempia ja keiden perintöä voi odotella. Adoptiokin näkyy sieltä, joten sinne vaan. Näitä tietoja ei anneta kenelle tahansa joten kannattaa marssia itse henkilökohtaisesti paikalle...
Jos lapsi syntynyt ennen 1.10.1976, avioliiton ulkopuolella. Syntyneen lapsen asema riippuu siitä, solmivatko hänen vanhempansa avioliiton vai ei. Jos solmivat, niin au-lapsi on aviolapsi. Toisaalta jos ei solmi avioliittoa, lapsen asema riippuu siitä, tunnustaako isä lapsen. Jos tunnustaa, niin lapsi saa samat oikeudet isäänsä kuin aviolapsi. Jos ei tunnusta, poikkeus väkisin maaten siitetyt lapset, lapsi perii vain äitinsä.
Nimiperiaate mennee samalla lailla.