Graniittisokkelin muuraus

Nostalgikko

Tervehdys,

Kyselisin graniittilohkoista muurattavasta sokkelista.

Esim. seuraavalla firmalla on jykevän kokoisia graniittilohkareita myynnissä:

http://www.kymengranite.com/tuotteet-ja-hinnasto/muuri-sokkeli-ja-paasikivet/

Hinta noilla isommilla lohkoilla (500x500x1000-2000) on 120€ per juoksumetri. Jos talon koko on 200m2 kahdessa kerroksessa, tulee yhden kerroksen kooksi 100m2 eli talon yksi sivu olisi 10 metriä (riippuen toki talon muodosta mutta yksinkertaistetaan esimerkin vuoksi). Olisiko siis raaka-aineiden hinta 120 * 40 = 4800€ vai miten nuo juoksumetrit tulee laskea menekkiä arvioidessa?

Kuinka graniittiharkot tulee muurata? Toimitaanko samalla tavoin kuin tiilten kanssa, eli harkot lomittain ja kiinnitys laastilla?

Vaatiko näin massiivisista kivistä tehty sokkeli alleen betonista valettua anturaa vai riittääkö pohjatyöksi esim. humuksen poisto ja soran levitys?

Mielelläni kuulisin kokemuksia mikäli joku on graniittisen tai muun luonnonkivisen perustan tehnyt talolleen!

25

5064

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • NickNailer

      Määrä riippuu maaston muodosta ja yläpuolella olevan rakenteen materiaalista. Nekun vaikuttavat sokkelin korkeuteen. Luulisin, että menee tuplamäärä.

      Perustamistapa selviää pohjatutkimuksesta, mikä on yleensä pakko tehdä rakennuslupaa varten. Maksaa noin tonnin. Savelle voi vaatia paalutuksen, mutta riippuu siitä, mitä yläpuolelle tulee.

      Eli: kysymykseen tulee vastaus, kun maa kairataan.

      Graniitti on hankala materiaali, koska se on kovaa. Leikkaaminen aiheuttaa pölyä, murikat ovat raskaita, jne. Kiinnityksessä käytetään sementtiä, kiviliimaa ja tapitusta - kohteesta riippuen. Ennen käytettiin vaativissa kohteissa - kuten kivisilloissa - lyijyä.

      Jos ei ole pakko käyttää graniittia, niin en suosittele. Sisätiloissa graniitti on hankala, koska se sisältää urania, joka hajoaa radoniksi. Graniitti ei ole vielä "asbestia", mutta se voi sellaiseksi viherpipertäjien päässä tulla.

    • Nostalgikko

      "Määrä riippuu maaston muodosta ja yläpuolella olevan rakenteen materiaalista. Nekun vaikuttavat sokkelin korkeuteen. Luulisin, että menee tuplamäärä."

      Aivan totta. Olin tuossa putkiaivoilla ajatellut, että kiviä tulee vain yksi rivi, mutta voihan niitä tulla enemmänkin. Mutta periaatteessa laskukaava kai menisi tuolla tavoin?

      Graniitti ei varmasti ole materiaalina helpoimmasta päästä. Jos olisi niin sitä varmasti käytettäisiin nykyään enemmän. Nuo suuremmat lohkareet painavat 700 kiloa per juoksumetri, joten jonkinlainen nosturi pitäisi vuokrata kun kivet asetellaan paikoilleen. Tai sitten palkata ammattilaiset tekemään. Kuinkakohan pitkä projekti sekin olisi...

      Olen kiinnostunut graniittisokkelista parista syystä. Ensinnäkin haluaisin rakentaa käyttämällä mahdollisimman paljon perinteisiä luonnonmateriaaleja. Toisekseen tahtoisin rakentaa mahdollisimman kestävästi, isältä pojalle ja pojan pojalle hengessä. Graniitti varmasti kestää tulevien vuosisatojen koettelemuksia. Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä tulee ulkonäkö. Jykevä luonnonkivijalka näyttää minusta todella hyvältä.

    • NickNailer

      700 kg nostamiseen tarvitaan kaivinkone ja nostoon tarkoitetut "leuat". Työn nopeus riippuu siitä kuinka hyvin ostaat kaivuria käsitellä. Koneessa on syytä olla kauhanpyörittäjä.

      Itse olen asennellut vain reilusti yli satakiloisia murikoita. 700 kiloisia en muistaakseni ole tehnyt.

      Reilusti yli satakiloisiin menee noin kolme varttia, jos ne joutuu asentamaan betonilla. Suurin riesa on saada ne täsmälleen oikein - vaateriin.

      Talon tekniseksi iäksi lasketaan 50 vuotta, paaluille joko 100 vuotta tai 200 vuotta. Jos ostaa teräspaaluja, niin sekä 100 vuoden että 200 vuoden paalut tulevat samalta tuotantolinjalta. Varmuudella eroa on vain hinnassa. Ikuista ei ole mikään.

      • ja.mielikuvitus.lentää

        "Talon tekniseksi iäksi lasketaan 50 vuotta". Laskijan täytyy olla tosi pöljä.


      • NickNailer
        ja.mielikuvitus.lentää kirjoitti:

        "Talon tekniseksi iäksi lasketaan 50 vuotta". Laskijan täytyy olla tosi pöljä.

        Jospa katsosit itse: KH 90-00403


      • ja.mielikuvitus.lentää
        NickNailer kirjoitti:

        Jospa katsosit itse: KH 90-00403

        Esimerkiksi tiilijulkisivun ikään voi viitosen perään panna kaksi nollaa.


      • seon50vuotta
        ja.mielikuvitus.lentää kirjoitti:

        Esimerkiksi tiilijulkisivun ikään voi viitosen perään panna kaksi nollaa.

        Tuo laskennallinen tekninen ikä on tosiaan ok-talolle se 50 vuotta. Se tarkoittaa, että talon materiaalit on laskettu kestämään 50 vuotta ja sitten ne tulevat elinkaarensa päähän. Yleensä 50 vuoden sisään pitää uusia vähintään putket ja ikkunat ja ulko-ovet, ja todennäköisesti pitää uusia muutakin. Mitä enemmän talossa on tekniikkaa, sitä todennäköisemmin jotain hajoaa jo ennen kuin 50 vuotta on kulunut. Laskennallinen tekninen ikä ei siis tarkoita, etteikö taloa voisi 50 vuoden jälkeen lainkaan enää käyttää, jos sitä on säännöllisesti huollettu.

        Tiilijulkisivun huoltoväli on tosiaan pitempi, sitä ei tarvitse sisämaassa puhtaassa ilmastossa välttämättä huoltaa edes 100 vuoden välein, mutta riippuu toki saumaustavasta ja ilman laadusta, ja joskus voi puhtaallakin paikalla seinään tulla sammalta tai muuta sotkua, jota joutuu puhdistamaan. Talo on kuitenkin todella paljon muutakin kuin julkisivu. Mitä tekee hyväkuntoisella tiilijulkisivulla, jos talon kapillaarikosteuden nousua ei ole katkaistu, pesutilojen vesieristys vuotaa tai räystäiden tai katon puutteiden vuoksi runko on päässyt kostumaan ja homehtumaan huonoon kuntoon? - Ei muuta kuin tiilet purkuun ... ? Niistä purkutiilistä voi sitten muurata vaikka kivan grillipaikan mökille :-)


      • outo.yhteensattuma
        seon50vuotta kirjoitti:

        Tuo laskennallinen tekninen ikä on tosiaan ok-talolle se 50 vuotta. Se tarkoittaa, että talon materiaalit on laskettu kestämään 50 vuotta ja sitten ne tulevat elinkaarensa päähän. Yleensä 50 vuoden sisään pitää uusia vähintään putket ja ikkunat ja ulko-ovet, ja todennäköisesti pitää uusia muutakin. Mitä enemmän talossa on tekniikkaa, sitä todennäköisemmin jotain hajoaa jo ennen kuin 50 vuotta on kulunut. Laskennallinen tekninen ikä ei siis tarkoita, etteikö taloa voisi 50 vuoden jälkeen lainkaan enää käyttää, jos sitä on säännöllisesti huollettu.

        Tiilijulkisivun huoltoväli on tosiaan pitempi, sitä ei tarvitse sisämaassa puhtaassa ilmastossa välttämättä huoltaa edes 100 vuoden välein, mutta riippuu toki saumaustavasta ja ilman laadusta, ja joskus voi puhtaallakin paikalla seinään tulla sammalta tai muuta sotkua, jota joutuu puhdistamaan. Talo on kuitenkin todella paljon muutakin kuin julkisivu. Mitä tekee hyväkuntoisella tiilijulkisivulla, jos talon kapillaarikosteuden nousua ei ole katkaistu, pesutilojen vesieristys vuotaa tai räystäiden tai katon puutteiden vuoksi runko on päässyt kostumaan ja homehtumaan huonoon kuntoon? - Ei muuta kuin tiilet purkuun ... ? Niistä purkutiilistä voi sitten muurata vaikka kivan grillipaikan mökille :-)

        Siis tiiliverhoillussa talossa kaikki muu on tehty ala-arvoisesti.


      • NickNailer
        ja.mielikuvitus.lentää kirjoitti:

        Esimerkiksi tiilijulkisivun ikään voi viitosen perään panna kaksi nollaa.

        Ei muuten voi. Tiilitalo kestää teknisesti nippa nappa 50 v. Itse olen korjannut mm. 80 vuotiasta kokotiilitaloa, jossa kaikki aukkojen ylitykset oli tuettu L-kiskolla. Se taas oli ruostunut ja kaikki aukkojen lähellä olevat pinnat olivat "korkanneet".

        Kyseessä ei ollut työvirhe. Talo oli muutenkin muurattu tavalla, johon enää harvan rahat riittävät.Esimerkki: kaikki saumat oli viistetty samaan kulmaan sadeveden pois johtamiseksi.

        Toinen esimerkki: 1974 akennetun tiilitalon seinän korjasin uudestaan saumaamalla ja pinnoittamalla muutaman tiilen uudestaan. Kävi tsäkä: pudonneet tiilet olivat haljenneet niin, että rouhepinnat olivat vielä liimattavissa takaisin. Korjausta ei huomaa alhaalta ja ylös ei ilman nostinta pääse.

        Tiilitalon erityisongelma on vanhojen tiilien löytäminen. 50 vuotta aiemmin tehtyjä tiiliä voi olla mahdotonta löytää mistään. Takavuosina joku teki suurempia määriä tiiliä mittojen mukaan ja eri väreissä tilauksesta.

        En tiedä tekisikö Räikkönen niitä tilauksesta? Täytyy joskus kysyä.


      • fdsfdsfds
        NickNailer kirjoitti:

        Ei muuten voi. Tiilitalo kestää teknisesti nippa nappa 50 v. Itse olen korjannut mm. 80 vuotiasta kokotiilitaloa, jossa kaikki aukkojen ylitykset oli tuettu L-kiskolla. Se taas oli ruostunut ja kaikki aukkojen lähellä olevat pinnat olivat "korkanneet".

        Kyseessä ei ollut työvirhe. Talo oli muutenkin muurattu tavalla, johon enää harvan rahat riittävät.Esimerkki: kaikki saumat oli viistetty samaan kulmaan sadeveden pois johtamiseksi.

        Toinen esimerkki: 1974 akennetun tiilitalon seinän korjasin uudestaan saumaamalla ja pinnoittamalla muutaman tiilen uudestaan. Kävi tsäkä: pudonneet tiilet olivat haljenneet niin, että rouhepinnat olivat vielä liimattavissa takaisin. Korjausta ei huomaa alhaalta ja ylös ei ilman nostinta pääse.

        Tiilitalon erityisongelma on vanhojen tiilien löytäminen. 50 vuotta aiemmin tehtyjä tiiliä voi olla mahdotonta löytää mistään. Takavuosina joku teki suurempia määriä tiiliä mittojen mukaan ja eri väreissä tilauksesta.

        En tiedä tekisikö Räikkönen niitä tilauksesta? Täytyy joskus kysyä.

        Onhan niitä tiilitaloja satojen vuosien takaa edelleen pystyssä. Varmasti huoltoa joutuu tekemään mutta jotenkin kuulostaa uskomattomalta, että jos talossa on seinä umpitiiltä niin se olisi 50-vuoden päästä asumiskelvoton.


    • järkikäteen

      Nostalgikon kannattaa huolehtia taloonsa radonin poistoputki. Nykyään tiedetään aika paljon enemmän kuin ennen, ja sitä tietoa kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi radonia tulee suomalaisesta kiviaineksesta talon sisäilmaan. Sokkelin täyttöön käytettävästä murskeestakin voi saada jo korkeita radonpitoisuuksia, joten sitä ei kannata ehdoin tahdoin lisätä vielä graniitilla.

      Radon aiheuttaa keuhkosyöpää. Sisäilman radon on toiseksi suurin keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen. Radon myös kaksinkertaistaa riskin sairastua keuhkosyöpään. Kun tupakoivan ihmisen riski sairastua keuhkosyöpään on 10 %, niin tupakoivalla, joka asuu radonpitoisessa talossa, riski sairastua on 20%.

      Itse en uuteen taloon laittaisi graniittista kivijalkaa, sillä terveys on tärkeämpää kuin ulkonäkö. Miten olisi graniittikivijalka jossain ulkorakennuksessa, jota käytetään harvemmin, vaikka pihasaunassa?

      • NickNailer

        En usko, että kivijalka aiheuttaa niin paljon radonia, että siitä olisi terveyshaittaa.

        Minä kyllä asentelen mm . graniittisia keittiötasoja, vaikka kyllä niitä on radonin vuoksi jostain poistettukin.

        Altistus on niin vaatimatonta, että kohtuullisia pinta-aloja voi granitista huoletta tehdä.


        Graniittituottajien pitäisi minun mielestäni kertoa myymiensä graniittien keskimääräiset U-pitoisuudet tai antaa suoraan radonarvot. Eri graniiteilla on hyvinkin erilaisia radioaktiivisten aineiden emissiokykyjä.


      • Osa-aikaeläkeläinen

        Radon nostaa keuhkosyöpäriskiä vain vähän. Tupakointi 50-kertaistaa syöpäriskin.
        Edesmennyt päälliköni, maan parhaita säteilytietäjiä, asui soraharjuun rakennetussa vanhassa talossa. Hän arveli talossa olevan radonia niin paljon ettei viitsi edes mitata.
        Kai tupakoinnin aiheuttamiin verisuonitukoksiin hän kuoli.

        Radon muuten on peräisin kiviaineksen uraanista. Se on yksi uraanin hajosmistuote.


      • Nostalgikko

        "Esimerkiksi radonia tulee suomalaisesta kiviaineksesta talon sisäilmaan."

        Pitää paikkansa, mutta en jaksa uskoa, että sitä pääsisi sisäilmaan graniittisesta sokkelista kovin merkittäviä määriä jos talon alapohjan hyvästä tuulettumisesta on huolehdittu. Useita ilmaukkoja sokkeliin niin luulisi radonin haihtuvan ilmaan?


      • Osa-aikaeläkeläinen

        Radon vaatii paljon pinta-alaa jotta sitä olisi vaivaksi asti. Radonalueilla se on peräisin lattian täytesorasta. Toki lattiabetonistakin radonia irtoaa, mutta hyvin vähän. Kivenmurikasta sitä ei juurikaan tule.


      • Villasukatjalkaan
        Nostalgikko kirjoitti:

        "Esimerkiksi radonia tulee suomalaisesta kiviaineksesta talon sisäilmaan."

        Pitää paikkansa, mutta en jaksa uskoa, että sitä pääsisi sisäilmaan graniittisesta sokkelista kovin merkittäviä määriä jos talon alapohjan hyvästä tuulettumisesta on huolehdittu. Useita ilmaukkoja sokkeliin niin luulisi radonin haihtuvan ilmaan?

        Siis jättäisit jotenkin ilma-aukkoja graniitisokkeliin? Et sitten ajatellut, että sokkeli pitäisi vesieristää ja lämmöneristää, jotta lattiaan ei tulisi kylmäsiltoja ja energialuvut olisivat riittävät, standardien mukaiset? Välipohjan tuuletus on kyllä silti tosiaan tärkeää :-)

        Osa-aikaeläkeläiselle vinkiksi, että kannattaa hankkia radonmittari, netistä voi tilata eikä maksa paljon. Sen jälkeen kun tietää, paljonko sisäilmassa on radonia, voi pohtia asiaa uudelleen. Tuntuu, että sisäilman radon on vähän sama asia kuin kaivoveden laatu: niin kauan kuin vettä ei ole tutkittu, niin moni sanoo, että "meidän kaivossa on erittäin hyvä vesi". Ei uskalleta tutkia ja kohdata totuutta. Radon kaksinkertaistaa keuhkosyöpäriskin. Suomessa kuolee vuosittain 300 ihmistä sisäilman radonin vuoksi. Ongelma on myös savimaatonteilla ja muuallakin kuin radonalueilla, koska täyttösora on yleensä peräisin suomalaisesta kalliosta, joka on koko maassa radonpitoista.


      • uutta.rakennustekniikkaa
        Villasukatjalkaan kirjoitti:

        Siis jättäisit jotenkin ilma-aukkoja graniitisokkeliin? Et sitten ajatellut, että sokkeli pitäisi vesieristää ja lämmöneristää, jotta lattiaan ei tulisi kylmäsiltoja ja energialuvut olisivat riittävät, standardien mukaiset? Välipohjan tuuletus on kyllä silti tosiaan tärkeää :-)

        Osa-aikaeläkeläiselle vinkiksi, että kannattaa hankkia radonmittari, netistä voi tilata eikä maksa paljon. Sen jälkeen kun tietää, paljonko sisäilmassa on radonia, voi pohtia asiaa uudelleen. Tuntuu, että sisäilman radon on vähän sama asia kuin kaivoveden laatu: niin kauan kuin vettä ei ole tutkittu, niin moni sanoo, että "meidän kaivossa on erittäin hyvä vesi". Ei uskalleta tutkia ja kohdata totuutta. Radon kaksinkertaistaa keuhkosyöpäriskin. Suomessa kuolee vuosittain 300 ihmistä sisäilman radonin vuoksi. Ongelma on myös savimaatonteilla ja muuallakin kuin radonalueilla, koska täyttösora on yleensä peräisin suomalaisesta kalliosta, joka on koko maassa radonpitoista.

        "Välipohjan tuuletus on kyllä silti tosiaan tärkeää".

        En ole kuullutkaan että välipohjaa tuuletetaan. Siis kaksikerroksisen talon kerrosten väliä tuuletettaisiin.


      • Nostalgikko
        Villasukatjalkaan kirjoitti:

        Siis jättäisit jotenkin ilma-aukkoja graniitisokkeliin? Et sitten ajatellut, että sokkeli pitäisi vesieristää ja lämmöneristää, jotta lattiaan ei tulisi kylmäsiltoja ja energialuvut olisivat riittävät, standardien mukaiset? Välipohjan tuuletus on kyllä silti tosiaan tärkeää :-)

        Osa-aikaeläkeläiselle vinkiksi, että kannattaa hankkia radonmittari, netistä voi tilata eikä maksa paljon. Sen jälkeen kun tietää, paljonko sisäilmassa on radonia, voi pohtia asiaa uudelleen. Tuntuu, että sisäilman radon on vähän sama asia kuin kaivoveden laatu: niin kauan kuin vettä ei ole tutkittu, niin moni sanoo, että "meidän kaivossa on erittäin hyvä vesi". Ei uskalleta tutkia ja kohdata totuutta. Radon kaksinkertaistaa keuhkosyöpäriskin. Suomessa kuolee vuosittain 300 ihmistä sisäilman radonin vuoksi. Ongelma on myös savimaatonteilla ja muuallakin kuin radonalueilla, koska täyttösora on yleensä peräisin suomalaisesta kalliosta, joka on koko maassa radonpitoista.

        Niin, kyllähän tuuletusaukkoja näkee luonnonkivijaloissa. Tässä pari esimerkkiä:

        http://4.bp.blogspot.com/-eThf2KTKP1Y/Tk4uQyeDIwI/AAAAAAAAD78/37sHAotwTkM/s1600/063.JPG

        http://3.bp.blogspot.com/-oWLTwIxz21M/UY_svZaysSI/AAAAAAAACX4/gHXAUkz4WjM/s1600/toukokuu13 068.JPG

        https://www.tuorinkartano.fi/wp-content/uploads/2015/12/etusivu-1200x910.jpg

        http://www.saatsi.fi/wp-content/uploads/2018/04/SOKKELI-Ristiinan-kirkko-Neliö-1200px.jpg

        http://www.saatsi.fi/wp-content/uploads/2018/04/SOKKELI-Vanha-Porvoo-02-1200px.jpg

        http://www.saatsi.fi/wp-content/uploads/2018/04/SOKKELI-Yli-Laurosela-01-Neliö-1200px.jpg


      • Nostalgikko

        Sanottakoon vielä, että jos aikoo rakentaa moderniin tyyliin muoveineen ja ilmanvaihtokoneineen niin sitten varmaan kannattaa luonnonkivijalat unohtaa ja mennä ihan rehellisesti moderneilla materiaaleilla ja menetelmillä. Itselläni tässä on lähinnä ajatuksena perinnerakentaminen. Jos se ei enää nykyvaatimuksilla ole mahdollista niin sitten pitää suunnitelmat kuopata ja alkaa katsella pakettitaloja. Haluaisin kuitenkin uskoa, että painovoimainen ilmanvaihto ja perinteiset materiaalit ovat mahdollisia vielä tänäänkin.


      • Osa-aikaeläkeläinen
        Villasukatjalkaan kirjoitti:

        Siis jättäisit jotenkin ilma-aukkoja graniitisokkeliin? Et sitten ajatellut, että sokkeli pitäisi vesieristää ja lämmöneristää, jotta lattiaan ei tulisi kylmäsiltoja ja energialuvut olisivat riittävät, standardien mukaiset? Välipohjan tuuletus on kyllä silti tosiaan tärkeää :-)

        Osa-aikaeläkeläiselle vinkiksi, että kannattaa hankkia radonmittari, netistä voi tilata eikä maksa paljon. Sen jälkeen kun tietää, paljonko sisäilmassa on radonia, voi pohtia asiaa uudelleen. Tuntuu, että sisäilman radon on vähän sama asia kuin kaivoveden laatu: niin kauan kuin vettä ei ole tutkittu, niin moni sanoo, että "meidän kaivossa on erittäin hyvä vesi". Ei uskalleta tutkia ja kohdata totuutta. Radon kaksinkertaistaa keuhkosyöpäriskin. Suomessa kuolee vuosittain 300 ihmistä sisäilman radonin vuoksi. Ongelma on myös savimaatonteilla ja muuallakin kuin radonalueilla, koska täyttösora on yleensä peräisin suomalaisesta kalliosta, joka on koko maassa radonpitoista.

        Onhan radonia tullut mittailtua, ja vähän yläkantissa lukemat ovat. Pitkän ydinvoimalamenneisyyteni takia en ole tuosta huolissani. Tuossa radotalossani emme juurikaan nykyään asu, vaan toisessa pirtissäni, graniittikivijalalla seisovassa muutaman sata vuotta vanhassa talossani.
        Radon ei ole syynä asumisjärjestelyymme.


    • näki.kauhut.kaikkialla

      Minulla on talo Salpausselän rinteessä. Alla on soraa kymmenien metrien paksuudelta. Perustus on maanvarainen laatta. Radonia ei ole sallittua enempää.

    • 400tonniagraniittia

      Ihan ensiksi noihin lohkottuihin graniittin palasiin... Minulla niitä sattuu olemaan melkoinen määrä nurkissani varastoissa, kun ostin ison graniitista rakennetun rakennuksen. Harvoin nuo kivet ovat täysin tasakokoisia (20" x 20" ja pituus jotain alle 10', eli kivimiehet ovat tehneet ne tuumamitoilla aikoinaan), niiden julkisivu on usein vain noissa mitoissa ja kivien piiloon jäävät sivut ovat aivan muissa mitoissa.
      Muuraaminen tapahtuu erilaisten tukien päälle, yleensä sopivien kivikiilojen ja saumaus kivien ollessa paikoillaan. Saumat limitetään, mutta kivien vaihtelevat pituudet tekevät saumojen saamisen samoihin kohtiin varsin haastavaksi. Kiviä voi toki katkoa poraamalla reikiä ja käyttämällä kivien halkaisuun tarkoitettuja kiiloja, kuten ennenkin on tehty.
      Nykyään voi tietty valaa betonista anturat kivien alle, ennen anturatkin tehtiin kivistä taikka paaluttamalla pohjaveden alapuolelle.
      Em. rakentamiseen löytyy vanhoja kirjoja, joissa neuvotaan hyvin tarkkaan piirroksin kivirakenteet, mm. Kodin taitosanakirja toim. Vilho Setälä, löytyy ohjeita. On myös 1920-luvulta rakennusmestareiden ammattikirjallisuutta, joissa on tarkat rakennekuvat.
      Nykyään on koneita joilla nostella kiviä erilaisilla kourilla. Kannattaa käydä katsomassa tälläisiä työmaita, joissa rakennetaan graniitista tukimuureja taikka perustuksia. Säästyy monilta oppirahoilta, kun käy katsomassa toisten työmaita.

      • NickNailer

        Vanhoissa menetelmissä on yleensä se ongelma, että niihin menee työtunteja. Jos joutuu noin 60 € per tunti työstä maksamaan, niin 1920-luvun työmenetelmät voi unohtaa.

        Rakennusmääräykset ovat toinen estävä tekijä. Esimerkiksi vielä 1960-luvulla saattoi paalutuksen tehdä paaluttamalla kuusia latvapuoli alaspäin saveen pohjavesirajan alapuolelle.

        Kolmas byrokratian tuoma ongelma on CE-merkintä tai paremminkin niiden puuttuminen.

        En usko, että näistä syistä johtuen maasta löytyy graniitista perustuksia tekeviä, muuta kuin graniitilla betoniaunturoita kuorruttavia.


      • Nostalgikko

        Kiitos vinkeistä! Pitää hankkia tuo mainitsemasi kirja ja katsella muutakin kirjallisuutta aiheesta.


      • Ndjdijdjd

        Mielenkiinnosta, millaisen graniittirakennuksen ostit? Itse olen nähnyt Suomessa vain vanhoja navettoja jotka on tehty luonnon kivestä. Englannissa luonnonkivirakennuksia näkee enemmän vaikka kivi taitaakin siellä olla useammin kalkkikiveä.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      90
      1249
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1046
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      63
      797
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      750
    5. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      290
      706
    6. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      694
    7. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      688
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      39
      661
    9. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      60
      638
    10. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      634
    Aihe