Yksinäkös istuskelet

Olen yksinäni ja ajattelen sinuakin. Tänään ei niin kiva päivä töissä, vaikka hommia teinkin aika paljon. Ajattelen, että minulla on huomenna vapaapäivä. Tehdään jotakin kivaa tyttären kanssa, jolla on myös vapaapäivä. Kiva kun saa nukkua pitkään aamulla. Mitä sinä? Mitä sinulle kuuluu?

Mietin, katsoitko minua "tavallisesti" vai toisen kerran peräti pitempään? Sinulla on kauniit silmät ja haluaisin ainakin kuvitella, että ehkä sinäkin pidät minusta?
En itsekään ehtinyt jäädä juttelemaan, mieli olisi kyllä tehnyt :)
Miehelle menee.

No minäpä kerron!? En kuitenkaan tällä kertaa. Kun pitää istuskella ankarasti miettimässä, niitä näitä tai jotain muuta.

Pidän sinusta mutta onko tässä kuitenkin jotakin tunnetta vielä mukana? Kiertelemme toisiamme. Eikö se vieläkään ole loppunut? Huonona päivänä olisi kiva olla edes ihastunut. Pyrimmekö samaan päämäärään? En halua antaa sinulle toivoa mutta älä sinäkään anna minulle toivoa. Kumpi tässä roikkuu? Se olisi hyvä tietää ja miksi? Toivoisin, että meillä on sama päämäärä, koska muuten voi joku kärsiä. Jos emme tavoittele ystävyyttä, pitääkö meidän lopettaa kaikki. Jos emme vain pysty ystävyyteen. Minä voin luulla, että pystyisimme...

Ajattelen tätä järjen kanssa. Mikä olisi meille molemmille parasta?

Kukaan ei kärsisi...

enemmän olen.kotonakin seisaalleen, kun en halua pyllyni litistyvän. 😉
Olen lähdössä kohta ystävättäreni kanssa keskustaan kun sääkin on niin suotuisa.

Yksin istun, tässä sohvalla on tilaa hänellekkin. Yksin istun, katsellen tyhjyyteen, unelmoiden.
"Harha alkaa kuin mikä tahansa muu ajatus."