Kameroiden kehitys

Uudessa TM:ssa oli kamerajuttua, joten ostin lehden. Osittain myös siksi, että halusin lukea mitä kirjoittavat lööpin "kännykkä lyö järkkärin" takana. No niinhän he testasi ja väitti kivenkonaan, tosin se järkkäri oli vuodelta 2008, Canon EOS 450D. (Eli lööppihän se oli)

Rupesin pohtimaan omia kokemuksia. Kuvasin järkkärimäisellä kiinteäobjektiivisellä panasonicillani vm 06 (aikoinaan melkein tonnin kamera ja arvioissa 4-5 tähteä viidestä) lasten koulun joulujuhlissa ja teki mieli heittää vehje seinään kun en saanut tulosta aikaiseksi. Samalla katsoin ympärilleni kun ihmiset otti kännyköillään ihan ok kuvia. Sain lahjoituksena Canon Ixus mallin vuodelta 11, ja lopulta käytin sitä koska silläkin tuli parempia kuvia, varsinkin hämärässä. Vaikka objektiivin ja kennon perusteella näin ei tosiaan pitäisi olla. Kamerakauppaanhan sitten lopulta lompotin.

Onko tosiaan niin että nykykännykät pesee 10v takaiset harrastelijatason järkkärit? Varsinkin hämäräkuvauksessa epäilisin että näin on. Se olisi huimaa jos pohtii minkälaisen etumatkan järkkäri saa objektiivin ja kennon koossa. Kokemuksia?
Ilmianna
Jaa

46 Vastausta


Veikkaisin, että noin saattaa olla ihan peruskäyttäjällä. Asiantunteva käyttäjä, jolla on valovoimaisempia objektiiveja on sitten eri asia. Kannattaa muistaa, että järkkärin etu tulee paljolti objektiivien vaihdettavuudesta.
Ilmianna
Jaa
Itse ostin ensimmäisen digijärkkärin vuonna 2006 ja siihen 2.8 valovoimaisen objektiivin. Sama objektiivi on edelleen käytössä, mutta runko on päivittynyt pariin otteeseen. Ihan hyviä kuvia se ensimmäinen kamerakin otti. Nykyinen toki vielä parempia ja suoriutuu myös videokuvauksesta.

Kamerakännyköitäkin on ollut hirviökamerapuhelimista alkaen. Omaan silmään paras kamerakännykkä on edelleen vanha Symbian 808, koska siinä on suuri kenno. Eihän se hämäräkuvauksesta oikein suoriudu ja videokin on "vain" fullhd-tasoa, mutta kuvat ovat luonnollisemman näköisiä mitä monissa uudemmissa kännyköissä, joissa kuvia prosessoidaan liikaa. Itse en pidä yliterävöinnistä enkä luonnottoman räikeistä väreistä.

Vanjoking uhosi aikoinaan kännykän korvaavan järkkärin. En usko siihen vieläkään, vaikka Nokialla olikin silloin hyvä kamerapuolella hyvä vaihde silmässä. Kehitys on tietysti nopeaa ja usean pienen linssin tekniikalla saatetaan saada jossain vaiheessa yhden ison linssin edut.
Ilmianna
Jaa
On tallessa vielä Nikon D70S vuodelta 2005. Ei ole kovin kauaa kun kokeilin kameraa Nikon 50mm f/1.8 linssillä ja hyvää kuvaa tekee edelleen, mutta herkkyyttä ei juuri kärsi nostaa ISO400 korkeammalle. Kuvien koko on vain 6 MP. Kokemusta ei ole noista uusista puhelimen kameroista, mutta paljonhan noita kalleimpia kehutaan.
Ilmianna
Jaa
Kännykät kameroina on fyysisiltä ominaisuuksiltaan lähinnä yhden polttovälin kameroita.
Ja se polttoväli on laajakulma, eli aivan kuin vanhoissa halvoissa filmipokkareissa.
Jos tyytyy siihen niin mikäpä siinä.
Ilmianna
Jaa
Optiikat saattavat olla kamerakännyköissä aivan loistavan hyviä. Tämä siksi, että pikkuruisia muovilinssejä pystytään prässäämään erittäin tarkasti ja niihin saadaan helposti aikaan linssimuotoja, jota ei pysty tai on liian hankalaa ja kallista hioa suurempiin lasilinsseihin. Suuria linssejä taas ei voi tehdä muovista, koska muovi ei pidä muotoaan suurin kappaleina. Tästä syystä joku Zeissin prässäämä 5 euron kännykkäkakkula voi olla optiselta laadultaan samaa luokkaa 10 k€ Zeiss Otuksen kanssa. Nythän kännyköissä alkaa olla jo alle f/2 valovoimiakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10 VASTAUSTA:
Kännykän f2 taitaa olla vähän eri asia kuin järkkärin f2. F on suhdeluku joka kertoo aukon ja polttovälin suhteen, ei sitä mikä on kennolle menevä valon määrä absoluuttisesti.

Ehkä tähän kysymykseen ei ole selkeää kyllä/ei vastausta. Niin, eihän niissä kännyköissä kunnon autofokusta ole, jossain taitaa olla jopa kaksi aukkovaihtoehtoa (iso ja pieni). Testailin perheenjäsenen uutta (ostettu tässä kuussa) kännykkää ovh 300, ja sen jälkeen esille kaivamaani panasonicia. Ei puhettakaan, kännykän pimeänäkö oli aivan eri planeetalta. Kännyn eduksi. Kennon lisäksi kuvaprosessorin lisääntynyt teho tuonee isoja etuja. Panasonic on lähes sokea tuohon kännykkään verrattuna.

No voisihan sillä vanhuksella käyttää jalustaa mutta mutta... jos hämärään pitäisi mennä kuvaamaan jommalla kummalla, olisi oikeasti vaikea valita. Voi olla että kännykkä tulisi mukaan, ero on niin suuri.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"Kännykän f2 taitaa olla vähän eri asia kuin järkkärin f2. F on suhdeluku joka kertoo aukon ja polttovälin suhteen, ei sitä mikä on kennolle menevä valon määrä absoluuttisesti."

Suhteellinen aukko, siis vaikka f/2 (huomaa, että kyseessä on suhdeluku, ja nimenomaan polttoväli f jaettuna aukolla, ei toisin päin), on keksitty NIMENOMAAN siksi, että se takaa täsmälleen saman valomäärän kennolle/filmille pinta-alaa kohden, olipa optiikan polttoväli mikä tahansa. Toisin sanoen 200 millinen f/2 pottunuija ja kännykän olemattoman kokoinen 3mm f/2 antavat kennolle täsmälleen saman valaistuksen samassa tilanteessa. Minkä kokoinen se kenno sitten on on aivan toissijainen asia (eikä piirtoympyrän koko riipu polttovälistä). Pinta-alaa kohden valon määrä on kuitenkin sama, ja tähän tosiasiaan perustuu koko valotuksen määrittely, eli siihen että suhteelliset aukot ovat todellakin suhteellisia ja tuottavat saman valaistuksen kamerasta/polttovälistä/vekottimesta huolimatta, eikä absoluuttisia valoreijän kokoja.

Toisin sanoen, jos peruskäsitteet ovat noin hakusessa, niin verrataanpa vaikka 25mm f/2 ja 200mm f/2 optiikoita. Ekassa on 12,5 millin kokoinen aukko (täydellä aukolla), jälkimmäisessä on 100mm kokoinen aukko täydellä aukolla. 200 millisen linssi kerää siis (100/12,5)^2 eli 8^2 eli 64 kertaa enemmän valoa kuin 25 millinen. Sittenpä taasen, kun 200 millinen on 8 kertaa kauempana kuvatasosta, sen tekemä kuva leviää 8^2 eli 64 kertaa suuremmalle alalle. Kas kummaa: kummankin tekemä kuva on yhtä valoisa. Eri valotus on sama samalla aukolla. Tämä on koko suhteellisen aukon pointti: valotukset voidaan määritellä yksinkertaisesti pelkän aukkotiedon mukaan, olipa optiikka mikä tahansa.

HuhHuh.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ok, kommenttini kännykän ja järkkärin f2:n erosta oli huonosti muotoiltu, myönnän.

Viittasin "absoluuttisella valon määrällä" siihen kokonaisvalomäärään joka kennolle saadaan. Eli pinta-ala * energiatiheys. Ja tuo energiatiheys on sama kännyn ja järkkärin F2:lla mutta pinta-ala on järkkärillä suurempi, siksi absoluuttinen valomäärä on suurempi. Mitä enemmän valoa kenno kaikenkaikkiaan vastaanottaa, sen helpompi muun elektroniikan on siitä tehdä kohinaton kuva.

Ja pointti oli : kännykän pieni kenno pärjää hämmästyttävän hyvin 10v takaisiin suuriin kennoihin verrattuna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joskus tuntuu siltä, että internetin keskustelupalstojen keksiminen on edistänyt tieteen kehitystä sekä optiikan että valo-opin saralla aimo harppauksin, sillä näillä palstoilla, maailmanlaajuisesti, osoitetaan menneinä vuosisatoina tiedemiesten ja matemaatikkojen kehittämät optiikan ja valo-opin lainalaisuudet paikkansa pitämättömiksi sadat kerrat joka päivä. Siihen ei edes tarvita yliopisto-opintoja tai pitkän matematiikan cum laudea, riittää että on läppäri ja nettiyhteys.

Toki iso kenno kerää enemmän valo-energiaa kuin pieni, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä suhteellisen aukon kanssa. Hassua onkin, että filmiaikana tähän asiaan ei koskaan kiinnitetty mitään huomiota, hyväksyttiin vain annettuna se tosiasia, että iso laakafilmi vaikkapa Tri-X:ää tuotti rakeettomamman kuvan kuin 135 kokoinen Tri-X nega. Kysymyksessähän on pohjimmiltaan sama asia. Ei lähetelty vihaisia kirjeitä, sähkösanomia ja äkäisiä kirjekyyhkyjä vääränkokoisen filmin käyttäjille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nikon_kamera kirjoitti:
Joskus tuntuu siltä, että internetin keskustelupalstojen keksiminen on edistänyt tieteen kehitystä sekä optiikan että valo-opin saralla aimo harppauksin, sillä näillä palstoilla, maailmanlaajuisesti, osoitetaan menneinä vuosisatoina tiedemiesten ja matemaatikkojen kehittämät optiikan ja valo-opin lainalaisuudet paikkansa pitämättömiksi sadat kerrat joka päivä. Siihen ei edes tarvita yliopisto-opintoja tai pitkän matematiikan cum laudea, riittää että on läppäri ja nettiyhteys.

Toki iso kenno kerää enemmän valo-energiaa kuin pieni, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä suhteellisen aukon kanssa. Hassua onkin, että filmiaikana tähän asiaan ei koskaan kiinnitetty mitään huomiota, hyväksyttiin vain annettuna se tosiasia, että iso laakafilmi vaikkapa Tri-X:ää tuotti rakeettomamman kuvan kuin 135 kokoinen Tri-X nega. Kysymyksessähän on pohjimmiltaan sama asia. Ei lähetelty vihaisia kirjeitä, sähkösanomia ja äkäisiä kirjekyyhkyjä vääränkokoisen filmin käyttäjille.
Nuo teoriasi pätevät täysin aurinkopaneeleihin mutta eivät suoraan kameran kuvakennolle.

Olkoon kenno siiri tai pieni niin se mikä tukella merkitsee on sen pikselin pinta-ala koska isommalle pikselille tulee useampia fotoneita kuin pienemmälle ja noiden fotoneiden aiheuttama varauksen muutos on se mistä kuva muotoutuu.

Jos on iso kenno niin siihen mahtuu enemmän saman kokoisia pikseleitä kuin pienempään. Otetaan esimerkki Nikon D800 jo vuosia vanha kamera 36 Mpix kennolla omaa pikselit joiden määrä kroppikennon alueella on vain noin 15 miljoonaa kun samalla alueella vaikkapa Nikonin D7100 omaa 24 miljoonaa pikseliä.

Tuosta voi helposti päätellä D800 pikseleiden olevan pinta-alaltaan suurempia eli se toimii vähemmässä valossa paremmin kuin 24 Mpix vertailu. D7100 taitaa kuitenkin olla uudempaa sukupolvea joten sen kennon materiaali saattaa olla valoherkempää? koko ajanhan se on parantunut.

Nythän Nikon kroppi D500 sallii ainakin ISO18000 käytön oman kokemukseni mukaan kun eka Nikon runkoni D70 kauan sitten (digi-iässä) oli pulassa jos ISO arvoa olisi pitänyt nostaa yli 400:n. Eroa on lähes 6 aukon verran (ISO25600) ja voisi ollakin mutta en ole joutunut käyttämään suurempaa ISO arvoa toistaiseksi. Kehitys on tainnut kulkea noin aukko/2vuotta vauhdilla.

Kun olen digitoinut vanhoja dioja niin jo 400ASA diat ovat rakeisempia kuin ISO400 kuvat elikkä kameroiden hämärät kuvausominaisuudet ovat oleellisesti parantuneet filmiajoista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
DiipaDaapaa...

Nyt puhutaan valovoimasta ja kennoista, ei aurinkopaneeleista.

Totta mooses perempi/uudempi/suurisoluisempi kenno saa sille lankeavasta valosta enemmän irti kuin vanhanaikaisempi. Sehän on itsestäänselvyys ja siksi kameroita/kennoja pyritään edelleen kehittämään paremmiksi kuin ennen. Tällä ei todellakaan ole mitään tekemistä optiikan valovoiman kanssa, sillä optiikalla on tietty täysin fysikaalis/optis/metrinen valovoima, vaikka se olisi kilometrin päässä lähimmästä kennosta.

Tässä on taas sama ilmiö kuin valovoimalla ja kennolla: vaikka kirjoittaisi selkeän ja tieteellisesti pätevän, kirkkasti muotoillun esityksen vaikkapa valovoimasta, sen määrittelystä ja merkityksestä, saattaa teksti langeta huonosti informaatiota vastaanottavaan maaperään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nikon_kamera kirjoitti:
DiipaDaapaa...

Nyt puhutaan valovoimasta ja kennoista, ei aurinkopaneeleista.

Totta mooses perempi/uudempi/suurisoluisempi kenno saa sille lankeavasta valosta enemmän irti kuin vanhanaikaisempi. Sehän on itsestäänselvyys ja siksi kameroita/kennoja pyritään edelleen kehittämään paremmiksi kuin ennen. Tällä ei todellakaan ole mitään tekemistä optiikan valovoiman kanssa, sillä optiikalla on tietty täysin fysikaalis/optis/metrinen valovoima, vaikka se olisi kilometrin päässä lähimmästä kennosta.

Tässä on taas sama ilmiö kuin valovoimalla ja kennolla: vaikka kirjoittaisi selkeän ja tieteellisesti pätevän, kirkkasti muotoillun esityksen vaikkapa valovoimasta, sen määrittelystä ja merkityksestä, saattaa teksti langeta huonosti informaatiota vastaanottavaan maaperään.
Niinkin voit ajatella mutta....

Lainaus sinun tekstistäsi: "Toki iso kenno kerää enemmän valo-energiaa kuin pieni, ..."

Tuo lause viittaa aurinkopaneeliin suoraan! Kennon koolla on merkitystä vain siinä miten paljon ja miten suuria pikseleitä siihen saadaan mahtumaan. Sitten tulee tosin vielä kennon "ikä" eli millaisesta materiaalista se on valmistettu, uudempaa vai vanhempaa rakennetta? Jos kirjoittaisit "isompi pikseli" kerää enemmän fotoneita kuin pieni niin olisit paremmalla tiellä ajattelussasi.

Valovoima on monesti hyvästä varsinkin kun kuvaa rajataan ja tarkennetaan käsin tai automaatilla mutta useimmiten kovin suurella aukolla ei kannata kuvata koska terävyysalue rajoittaa. Jos otat sisäkuvia kirkossa, museossa, sukujuhlissa tai missä hyvänsä niin F1.8 on liian suuri ja F4 tai F5.6 antaa paremman kuvan kokonaisuudesta. Tässä uusien kennojen suurempi valoherkkyys/ISO kestävyys on hyväksi lopputulokselle.

En usko tältä palstalta löytyvän "tieteellisesti pätevää" kommenttia edes lainausmerkeissä vaan täällä kerrotaan mielipiteitä. Kerrotaan miten kukin on asiat kohdallaan ajatellut ja ratkaissut. Sillä on tieteen kanssa hyvin vähän mitään yhteistä. Tieteessä toimitaan toisin, on teoria, tehdään kokeita, korjataan teoriaa kokeiden tulosten perusteella, jätetään tulokset muiden tieteen harjoittajien arvioitaviksi jne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nikon_kamera kirjoitti:
Joskus tuntuu siltä, että internetin keskustelupalstojen keksiminen on edistänyt tieteen kehitystä sekä optiikan että valo-opin saralla aimo harppauksin, sillä näillä palstoilla, maailmanlaajuisesti, osoitetaan menneinä vuosisatoina tiedemiesten ja matemaatikkojen kehittämät optiikan ja valo-opin lainalaisuudet paikkansa pitämättömiksi sadat kerrat joka päivä. Siihen ei edes tarvita yliopisto-opintoja tai pitkän matematiikan cum laudea, riittää että on läppäri ja nettiyhteys.

Toki iso kenno kerää enemmän valo-energiaa kuin pieni, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä suhteellisen aukon kanssa. Hassua onkin, että filmiaikana tähän asiaan ei koskaan kiinnitetty mitään huomiota, hyväksyttiin vain annettuna se tosiasia, että iso laakafilmi vaikkapa Tri-X:ää tuotti rakeettomamman kuvan kuin 135 kokoinen Tri-X nega. Kysymyksessähän on pohjimmiltaan sama asia. Ei lähetelty vihaisia kirjeitä, sähkösanomia ja äkäisiä kirjekyyhkyjä vääränkokoisen filmin käyttäjille.
Filmiaikaan vaihtoehdot olivat paljon vähemmässä. Suuren aikaa oli vain kinofilmi käytännön vaihtoehtona normikuvaajalle. Toki sitten oli aina välillä halvempia vaihtohtoja: Rapid, Pak, Pocket, Kiekko ja viimeisenä APS sekä sitten suuremmat formaatit erikoiskäyttöön, siksi ei ollut tarvetta kinovastaavuuksiin. Filmiaikana vaihtoehtoja on enemmän, noin kuusineri kennokokoa ja ne menevät osin päällekkäin ominaisuuksiltaan. Markkinointikin puhuu jatkuvasti kinovastaavuuksìsta, joskin tosin aina vain polttoväleissä. On loogista vertailussa ulottaa tämä aukkoihinkin.

Pikselien koko ei ole oleellinen vaan nimenomaan kennon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nonaC kirjoitti:
Kännykän f2 taitaa olla vähän eri asia kuin järkkärin f2. F on suhdeluku joka kertoo aukon ja polttovälin suhteen, ei sitä mikä on kennolle menevä valon määrä absoluuttisesti.

Ehkä tähän kysymykseen ei ole selkeää kyllä/ei vastausta. Niin, eihän niissä kännyköissä kunnon autofokusta ole, jossain taitaa olla jopa kaksi aukkovaihtoehtoa (iso ja pieni). Testailin perheenjäsenen uutta (ostettu tässä kuussa) kännykkää ovh 300, ja sen jälkeen esille kaivamaani panasonicia. Ei puhettakaan, kännykän pimeänäkö oli aivan eri planeetalta. Kännyn eduksi. Kennon lisäksi kuvaprosessorin lisääntynyt teho tuonee isoja etuja. Panasonic on lähes sokea tuohon kännykkään verrattuna.

No voisihan sillä vanhuksella käyttää jalustaa mutta mutta... jos hämärään pitäisi mennä kuvaamaan jommalla kummalla, olisi oikeasti vaikea valita. Voi olla että kännykkä tulisi mukaan, ero on niin suuri.
Kännykän ja järkkärin f/2:n ero on syvyysterävyydessä. Kännykässä se on vielä käyttökelpoinen ns. tavallisen ihmisen normaalikuvauksessa, mutta järkkärillä kuvaan tulee jo huomattavan paljon bokeh'ta, jonka hienostuneisuutta ei välttämättä osata arvostaa, vaan sitä voidaan pitää vain häiritsevänä suttuna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nikon_kamera kirjoitti:
DiipaDaapaa...

Nyt puhutaan valovoimasta ja kennoista, ei aurinkopaneeleista.

Totta mooses perempi/uudempi/suurisoluisempi kenno saa sille lankeavasta valosta enemmän irti kuin vanhanaikaisempi. Sehän on itsestäänselvyys ja siksi kameroita/kennoja pyritään edelleen kehittämään paremmiksi kuin ennen. Tällä ei todellakaan ole mitään tekemistä optiikan valovoiman kanssa, sillä optiikalla on tietty täysin fysikaalis/optis/metrinen valovoima, vaikka se olisi kilometrin päässä lähimmästä kennosta.

Tässä on taas sama ilmiö kuin valovoimalla ja kennolla: vaikka kirjoittaisi selkeän ja tieteellisesti pätevän, kirkkasti muotoillun esityksen vaikkapa valovoimasta, sen määrittelystä ja merkityksestä, saattaa teksti langeta huonosti informaatiota vastaanottavaan maaperään.
Kuten hyvin kirjoitit, sama valovoima takaa samalle pinta-alalle, saman määrän valoa.

Toisin sanoen, kennon pinta-ala suoraan määrää sen, mistä määrästä valoa kokonainen valokuva muodostuu.

Mitä pienempi kenno -> sitä vähemmästä valosta kokonainen kuva muodostuu, kun F-arvo on vakio.

F-arvo poistaa siis laskuista polttovälin, kun kennon / filmin koko pysyy samana, eli se helpottaa valokuvaajan työtä siinä, että vaikka optiikka vaihtuu valotuksen voi helposti säätää. Mutta huomaa tässä se, että normaalisti valokuvaajalla filmin/kennon koko ei muutu. Tästä tulee se ero järkkärin ja kännykän kameran välille. Siirryttäessä järkkäristä kännykkään, kennon koko muuttuu reilusti ja siitä seuraa se, että sama F-arvo kännykälle ei tarkoita enää samaa valotuksen kannalta kuin se tarkoitti järkkärille, vaan valon määrä kännykän kennolla on pienempi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kännnykässä on sekin huono puoli, että linssi tai sen suojana oleva mikä hyvänsä läpinäkyvä sitten onkin, sottaantuu, pidetäänpä laitetta sitten takintaskussa tai muualla ilman mitään koteloa tai kotelon kanssa.
Ilmianna
Jaa
Täytyisi kaivaa vanhoja kuvia koneelta, mutta asia ei ole noin yksinkertainen edes hämäräkuvauksen osalta. Vilkaisin jutun, enkä lukenut, koska runko oli testattu otsikkokuvan mukaan jollain suttuzoomilla.

Uudet kännykät ovat hyviä hyvässä valaistuksessa, mutta surkeita huonossa. Tilanne sisätiloissa suurehkossa huoneessa otetaan kuvia uudella kännykällä vs. vanhalla APS-C rungolla + f/1.8 50 mm objektiivilla, joka ainakin minulla oli perusobjektiivina 350D:ssä. Väittäisin, että järjestelmä olisi parempi, mutta täytyy kokeilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Uusissa kännyköissä on ihmeellisiä pitkän valotuksen ohjelmia, joilla voi ottaa sekuntien pituisia valotuksia käsivaralta, ja vekotin ohjelmallisesti muodostaa terävän ja väpäjämättömän kuvan datavirrasta. Tällä osittain korvataan mikroskooppisen pienen kennon epäherkkyys.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Saako tuollaisia appina vai ovatko ne jonkun puhelinmallien erityistoimintoja?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Canonisti kirjoitti:
Saako tuollaisia appina vai ovatko ne jonkun puhelinmallien erityistoimintoja?
Taitaa olla uusimmissa ökypuhelimissa sisäänrakennettuna.

Jos olen oikein ymmärtänyt.

TM:n jutussa paras kännykkäpuhelin oli selkeästi terävämpi kuin muutaman vuoden ikäinen digijärkkäri.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kun täällä nyt on keskusteltu vanhoista näkökannoista koska kuvaan ja hieman kehunkin uusia oikeita järkkäreitä niin prime on todella vanhan aikainen luomus. Itsekin ensimmäiseen järkkärirunkoon (Pentax ME -70 luvulla) tuli 50 millinen mutta F arvoa en muista mutta ei se paljoa ollut. Kun sitten pääsin zoom makuun (-80 luvulla) niin se on pysynyt ja on sitä nykyaikaa enemmän kuin peilitön.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
DigitinTykitin kirjoitti:
Taitaa olla uusimmissa ökypuhelimissa sisäänrakennettuna.

Jos olen oikein ymmärtänyt.

TM:n jutussa paras kännykkäpuhelin oli selkeästi terävämpi kuin muutaman vuoden ikäinen digijärkkäri.
Laitapa DigitinTykitin linkki tuohon artikkeliin ja sen kuviin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
DigitinTykitin kirjoitti:
Taitaa olla uusimmissa ökypuhelimissa sisäänrakennettuna.

Jos olen oikein ymmärtänyt.

TM:n jutussa paras kännykkäpuhelin oli selkeästi terävämpi kuin muutaman vuoden ikäinen digijärkkäri.
Mitä tahansa saa teräväksi, kun terävöitetään riittävästi. Mitä kuvainformaatiosta on jäljellä, onkin toinen juttu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Canonisti kirjoitti:
Mitä tahansa saa teräväksi, kun terävöitetään riittävästi. Mitä kuvainformaatiosta on jäljellä, onkin toinen juttu.
Siitä infosta on jäljellä arvio!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Extyökkäri kirjoitti:
Laitapa DigitinTykitin linkki tuohon artikkeliin ja sen kuviin!
Osta lehti...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
DigitinTykitin kirjoitti:
Osta lehti...
En osta vaan pyysin jo päätoimittajalta perusteluita moiseen mahdottomuuteen! Saa nähdä uskaltaako! Valeuutisten määrä vain kasvaa ja jotkut tollot vielä uskovat niihin. Kansakoulu pitää palauttaa, minä sillä aloitin enkä ole yhtä herkkä uskomaan valeuutisiin kuin peruskoulun käyneet. Kansakoulu ja sitten fiksummat oppikouluun ja siitä eteenpäin! Se lienee ollut parempi tie!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Extyökkäri kirjoitti:
Kun täällä nyt on keskusteltu vanhoista näkökannoista koska kuvaan ja hieman kehunkin uusia oikeita järkkäreitä niin prime on todella vanhan aikainen luomus. Itsekin ensimmäiseen järkkärirunkoon (Pentax ME -70 luvulla) tuli 50 millinen mutta F arvoa en muista mutta ei se paljoa ollut. Kun sitten pääsin zoom makuun (-80 luvulla) niin se on pysynyt ja on sitä nykyaikaa enemmän kuin peilitön.
"Itsekin ensimmäiseen järkkärirunkoon (Pentax ME -70 luvulla) tuli 50 millinen mutta F arvoa en muista mutta ei se paljoa ollut."
Mikä on paljon ja mikä vähän?
Tuon ajan ja laadun kameroissa oli yleensä mukana f 1,7 tai f 1,8 50 mm objektiivi.
Minulla oli spotmaticissa f 1,8/55 mm.
Tuollaisia arvoja ei nykykiteistä löydy.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
gdhsahfshaf kirjoitti:
"Itsekin ensimmäiseen järkkärirunkoon (Pentax ME -70 luvulla) tuli 50 millinen mutta F arvoa en muista mutta ei se paljoa ollut."
Mikä on paljon ja mikä vähän?
Tuon ajan ja laadun kameroissa oli yleensä mukana f 1,7 tai f 1,8 50 mm objektiivi.
Minulla oli spotmaticissa f 1,8/55 mm.
Tuollaisia arvoja ei nykykiteistä löydy.
>> Tuon ajan ja laadun kameroissa oli yleensä mukana f 1,7 tai f 1,8 50 mm objektiivi.
Minulla oli spotmaticissa f 1,8/55 mm.
Tuollaisia arvoja ei nykykiteistä löydy. <<

Ei ole kovinkaan monta viikkoa siitä, kun Rajala juuri myi MFT-tarjouskittejä. Oli monenlaisia yhdistelmiä, mitä objektiivia missäkin paketissa, kitissä, rungon kanssa myytiin. Esim. kamerarunko ja 12-32 pannukakkutsuumi, ja normaaliobjektiivi. Varsin järkevän tuntuinen setti, josta alkaja pääsee kokeilemaan, missä kuvauksessa käyttäisi tsuumailua, ja missä valovoimaisempaa objektiivia...?

Itse ehkä olisin laittanut yhdeksi vaihtoehdoksi kauppaan: runko + 14/2,5 pannukakku + teletsuumi. Kaikki eivät himoitse saada normaaliobjektiivia, mutta valovoimaa mieluummin laajakulmapuolelle....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä nuo uudet älypuhelimet ovat jo melkoisen kehittyneitä myös kuvausominaisuuksiltaan:
https://www.dxomark.com/huawei-p20-pro-camera-review-innovative-technologies-outstanding-results/

The Huawei P20 Pro delivers excellent image in all bright-light conditions. Exposure is usually spot-on and the dynamic range is one of the widest we have measured on any smartphone, making the Huawei ideal for shooting in difficult high-contrast situations. Images are sharp across the frame, with pleasant textures and a lot of detail. Noise is very well under control, too, with virtually no grain visible in areas of plain color, such as blue skies

Eli kuvanlaatu oli erinomainen hyvässä valaistuksessa otetuissa kuvissa eikä paljon ollut valittamissa vähän huonommassa valaistuksessa saaduissa kuvissakaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Laatu? Arvioitko puhelimen näytöltä vai 55 tuuman monitorista? Sopiihan puhelinkamera johonkin kuvaukseen mutta kun tiedät valokuvauksesta, että kuvaajilla on useimmiten valikoima eri mittaisia objektiiveja jotta kuvakulmaa voidaan vaihtaa ja kuvata niin kauempana kuin varsin lähelläkin (makro) olevia kohteita hyvänlaatuisina niin helppoa ei ole uskoa puhelimen kameran korvaavan oikeita kameroita. Itse käytän puhelimen kameraa lähinnä muistiinpanovälineenä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Alkaako näkö heiketä vai rahat loppua kun pitää tihrustaa vain 55 tuuman monitoria?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Extyökkäri kirjoitti:
Laatu? Arvioitko puhelimen näytöltä vai 55 tuuman monitorista? Sopiihan puhelinkamera johonkin kuvaukseen mutta kun tiedät valokuvauksesta, että kuvaajilla on useimmiten valikoima eri mittaisia objektiiveja jotta kuvakulmaa voidaan vaihtaa ja kuvata niin kauempana kuin varsin lähelläkin (makro) olevia kohteita hyvänlaatuisina niin helppoa ei ole uskoa puhelimen kameran korvaavan oikeita kameroita. Itse käytän puhelimen kameraa lähinnä muistiinpanovälineenä.
Lue siitä ylempänä olevasta linkistä miten on arvioitu ja kokeiltu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
linkistä_lue kirjoitti:
Lue siitä ylempänä olevasta linkistä miten on arvioitu ja kokeiltu.
Katselin linkistäkin mutta vaikka kyse on "isosta" kennosta puhelimeen ja verraten suuresta pikselimäärästä joita tosin ei taideta ihan erikseen esittää vaan 2 x 2 eli neljän ryhmissä jolloin saadaan 10 Mpix erottelu.

Kopioin sen arkkitehtuurikuvan ja äkkipäätään se näyttää melkein hyvältä jos unohtaa ne moiret niillä parvekkeilla. Kuitenkin kuva on vain 9,98 Mpix ja sen tietomäärä jpg kuvana on 3,33 MB. Katsoin samalla sunnuntaina ottamaani kuvaa pihalla synttärijuhlissa D500:llä 20,7 Mpix erottelulla eli kroppikennoisella. Siinä jpg tiedostossa oli 13,7 MB infoa ja nef muodossa sitä infoa löytyi 25,6 MB.

Kropissakin jo on huomattava ero puhelimen kuvaan kuvan sisältämässä tietomäärässä joka on sama kuin kuvan tekninen laatu. Se kertoo yksityiskohtienmahdollisen määrän kuvassa.

Vaikka puhelinkameroilla saa aina vain parempia kuvia niin ne tuskin koskaan saavuttavat edes kroppien laatua koska kropit ja muutkin isommin kennoin varustetut kameratkin kehittyvät koko ajan odottamatta puhelimia.

En äkkiä tuolta linkistäkään huomannut kuinka suurelta ja kuinka suurena niitä kuvia arvioitiin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Saisiko ton vuoden 2006 Panasonicin mallin. Onko DMC-FZ50, se ainakin tuli markkinoille 2006. Entä milloin nuo joulujuhlat oli eli mietin tässä noiden kännyköiden ikäpolvea. Eli verrataanko tässä nyt 2006 mallin pienehkökennoisen (CCD-kenno) "superzoom"kameran ja jotain 2016-mallin paremman luokan kännyköiden (CMOS-kenno) kuvia keskenään?
Yleensähän kännyköissä käytetään samaa 1/2.3" kuvasensoria kuin superzoomkameroissa (kännyissä yleensä Sonyn 12 Megapikselin 1/2.3" kuvasensori) ja kun kännyssä on parempi valovoima (alle kahden) ja kiinteäpolttovälinen objektiivi jossa paljon vähemmän linssejä peräperää kuin zoomobjektiivilla varustetussa superzoomkamerassa, jossa paras valovoima parhaimmillaankin 2.8, yleensä yli kolmen, niin ainakin teoriassa kännyllä saa parempia (tai silmämääräisesti paremman näköisiä) kuvia jos linssien laatu sama ja kännyssä ja kamerassa sama kuvaprosessori.
Entä osasitko käyttää tuota vuoden 2006 Panasonicia, eli otitko kuvia ISO 100:lla hämärässä jolloin valotusajoista tulee liian pitkiä. Toisaalta vanhemmat Panasonicin superzoomkamerat oli tunnettuja siitä että niillä sai "hyviä" kuvia vain ISO 100:lla, eli käytännössä hyvässä valossa.
Lainaus; "Samalla katsoin ympärilleni kun ihmiset otti kännyköillään ihan ok kuvia". Miten tuolla tavalla on mahdollista saada selville kännyköiden kuvan laatu?
Viimeisestä lauseesta huomautan että esim. harrastelijatason Canonia myydään kittiobjektiivilla (18-55mm f/4-5.6) jonka valovoima alkaa siis neljällä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Minulla on vieläkin tuo FZ50 Panalta. En tosin ole sillä vuosiin enää kuvannut mutta joskus, ehkä juuri tuolloin viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla se oli kakkosena D200 rinnalla.

Siitä on niin kauan jotten osaa edes sitä enää sanoa millaisia ISO arvija sillä käytin. Omasta mielestäni silloin se oli varsin käypää tavaraa ja antoi kohtuu kuviakin. Ovat tosin reilussa vuosikymmenessä vaatimukset saattaneet kasvaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kamera oli juuri DMC-FZ50. Kyse voi tietenkin olla siitä että omat taidot yksinkertaisesti loppui ;-) Tuollainen kuusijuhla on vaikea pala. AF voi fokusoida edelläistuvien peruukkeihin jos on väärät AF asetukset tai huolimaton kameran käsittelijä. Valaistus on karsea, näyttämön taustalle voi olla projisoitu jokin taustakuva samalla kun esiintyvien taiteilijoiden kasvot on varjossa. Siinä kuvatessa pitää nappulatekniikka olla selkäytimessä, eikä ole sanottu että ISO arvo yms oli oikein. Vaikea sanoa parin vuoden jälkeen.

Nykykännyköissä voi myös hyvinkin olla juuri tuollaisessa valoituksessa auttavia avustuksia esim HDR, joita ei 10v takaisissa harrastelijamalleissa ollut. MIkä sitten on "hyvän näköinen kuva" on toinen juttu. Kännykän algoritmit tekee jonkun kuvan, jossa valkotasapaino on vähän sinnepäin, rakeisuutta vähän pehmennetty yms, lopputulos ihan "hyvän näköinen" ja tunnelman säilyttävä, mutta raskaasti prosessoituna. Onko se hyvän näköinen vai ei riippuu, miellyttääkö kameran tapa prosessoida kuvaa.

Olihan tuossa teknarissa tästäkin juttua. "valokuva valehtelee" sivulla 29.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nonaC kirjoitti:
Kamera oli juuri DMC-FZ50. Kyse voi tietenkin olla siitä että omat taidot yksinkertaisesti loppui ;-) Tuollainen kuusijuhla on vaikea pala. AF voi fokusoida edelläistuvien peruukkeihin jos on väärät AF asetukset tai huolimaton kameran käsittelijä. Valaistus on karsea, näyttämön taustalle voi olla projisoitu jokin taustakuva samalla kun esiintyvien taiteilijoiden kasvot on varjossa. Siinä kuvatessa pitää nappulatekniikka olla selkäytimessä, eikä ole sanottu että ISO arvo yms oli oikein. Vaikea sanoa parin vuoden jälkeen.

Nykykännyköissä voi myös hyvinkin olla juuri tuollaisessa valoituksessa auttavia avustuksia esim HDR, joita ei 10v takaisissa harrastelijamalleissa ollut. MIkä sitten on "hyvän näköinen kuva" on toinen juttu. Kännykän algoritmit tekee jonkun kuvan, jossa valkotasapaino on vähän sinnepäin, rakeisuutta vähän pehmennetty yms, lopputulos ihan "hyvän näköinen" ja tunnelman säilyttävä, mutta raskaasti prosessoituna. Onko se hyvän näköinen vai ei riippuu, miellyttääkö kameran tapa prosessoida kuvaa.

Olihan tuossa teknarissa tästäkin juttua. "valokuva valehtelee" sivulla 29.
Jos nyt ollaan rehellisiä niin juuri se teki FZ50 zoomkamerasta hyvän kun siinä oli käsintarkennusmahdollisuus. Sitä vaan piti käyttää eikä edessä istuvan tädin peruukki haitannut tipan tippaa. Itse käytin sitä paljon luontokuvauksessa jossa edessä heiluvat heinät ja kaislat haittasivat AF:n toimintaa.

Tuo FZ50 on edelleen tuossa kaapissa muistona ja aioin hieman kokeilla mutta akku oli vuosien mittaan ainakin tyhjentynyt joten laitoin lataikseen.

Hieman sitä katsellessani ajattelin miten pienistä näytöistä ennen sitä kuvaa tiirailtiin. Tuskin se etsinkään nykyajan mittapuun mukaan on mikään todellinen voittaja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Extyökkäri kirjoitti:
Jos nyt ollaan rehellisiä niin juuri se teki FZ50 zoomkamerasta hyvän kun siinä oli käsintarkennusmahdollisuus. Sitä vaan piti käyttää eikä edessä istuvan tädin peruukki haitannut tipan tippaa. Itse käytin sitä paljon luontokuvauksessa jossa edessä heiluvat heinät ja kaislat haittasivat AF:n toimintaa.

Tuo FZ50 on edelleen tuossa kaapissa muistona ja aioin hieman kokeilla mutta akku oli vuosien mittaan ainakin tyhjentynyt joten laitoin lataikseen.

Hieman sitä katsellessani ajattelin miten pienistä näytöistä ennen sitä kuvaa tiirailtiin. Tuskin se etsinkään nykyajan mittapuun mukaan on mikään todellinen voittaja.
>> Jos nyt ollaan rehellisiä niin juuri se teki FZ50 zoomkamerasta hyvän kun siinä oli käsintarkennusmahdollisuus. <<

Jotenkin lohdullista, että vielä tiedostetaan perusasioiden säädön yksinkertaisuuden helppoutta, digiaikakauden automatiikoiden keskellä, väylänä saada kunnollista kuvaa aikaiseksi.

Youtube-sivuilla kun on esitetty testivideoita, miten toimii vakaaja tai peilitele, niin jossain videossa näytettiin lintujen kuvaamista rannalta. Kuvaaja oli ehkä kymmenien metrien päässä linnuista, ja näkymä tutisi melkoisesti. Esitys oli havainnollinen ja opettavainen siinä mielessä, että antoi ajattelemisen aihetta, trigonometrian kannalta: kun kuvataan esim. rantalintuja kaukaa, ja objektiivi tutisee, niin silloin automaattitarkennus osuu välillä metrin verran lintujen eteen, välillä muutaman metrin toiseen suuntaan, kauemmas rannalla, poukkoilee tutinan mukana nopeasti eri etäisyyksille - varsinkin jos AF toimii nopeasti.

Eli aina pelkkä automatiikka ei edesauta kuvan saamista, eikä laatua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tsuumikosh kirjoitti:
>> Jos nyt ollaan rehellisiä niin juuri se teki FZ50 zoomkamerasta hyvän kun siinä oli käsintarkennusmahdollisuus. <<

Jotenkin lohdullista, että vielä tiedostetaan perusasioiden säädön yksinkertaisuuden helppoutta, digiaikakauden automatiikoiden keskellä, väylänä saada kunnollista kuvaa aikaiseksi.

Youtube-sivuilla kun on esitetty testivideoita, miten toimii vakaaja tai peilitele, niin jossain videossa näytettiin lintujen kuvaamista rannalta. Kuvaaja oli ehkä kymmenien metrien päässä linnuista, ja näkymä tutisi melkoisesti. Esitys oli havainnollinen ja opettavainen siinä mielessä, että antoi ajattelemisen aihetta, trigonometrian kannalta: kun kuvataan esim. rantalintuja kaukaa, ja objektiivi tutisee, niin silloin automaattitarkennus osuu välillä metrin verran lintujen eteen, välillä muutaman metrin toiseen suuntaan, kauemmas rannalla, poukkoilee tutinan mukana nopeasti eri etäisyyksille - varsinkin jos AF toimii nopeasti.

Eli aina pelkkä automatiikka ei edesauta kuvan saamista, eikä laatua.
Ei tutise jos kuvaa mutta videoidessa tai filmatessa voi tutista. Älä sekoita eri kuvaustapoja vaikka kameroihin onkin videointi mahdollisuuksia lisätty.

Et sitten vertailun vuoksi edes kertonut millä kameralla tuo lintujen videointi oli tehty! Videot ovat valokuvauksessa enemmän niille jotka eivät osaa kuvata! Videoita ei voi katsoa ilman konetta mutta kuvista voi tehdä kirjan jota lapsenlapsetkin voivat tulevaisuudessa katsella.

Pidemmistä reissuistani kokoan kirjoja, viime kesänkin noin 4 viikon turneelta tuli 2 kuvakirjaa hieman eri aiheista. Vaakaan A4 kirjaan saa pikkukuvia ja aukeaman kokoisia kohteita valiten. Aina se videon voittaa! Tosin teen kerhon kuvienkatseluun yleensä still kuvista videon joka esittää ne mielestäni parhaat/informatiivisimmat reissuiltani. Ennen tuli pitkiä jopa 3 varttia mutta nyt on rajana noin 20 min jotta useampia retkiä ehditään katsomaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllähän kameran ja kännykän suurin ero kuvaustilanteessa on ergonomia, vähän kuin vertaisi puuron syöntiä lusikalla ja sukkapuikolla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Ei kai nyt sentään. Suljinaika, aukon säätö, fokus ja eri linssit eri tilanteisiin? Otapa kännyllä kuva jostain joka on hyvin kaukana, hyvin lähellä, nopea liike pysäyttäen (ehkä huonossa valossa ja sarjatulituksella, jatkuvasti fokusoiden kohteeseen) tai sitten syväterävyydellä leikkien. Ei onnistu.

Kyllähän kännyllä ottaa kuvan tilanteessa jossa kohde ei juuri liiku.

Järkkäreiden myynti on vähentynyt, mielestäni se kertoo siitä että niitä on ostanut paljon kuluttajat jotka ei niitä oikeasti olisi tarvinnut ja joille oikeasti kelpaa känny. Nyt jäljelle ovat jääneet ne jotka oikeasti tarvitsevat järkkäriä tai sitten jos vain tekniikan kanssa leikkiminen kiinnostaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Näin on käynyt. Minullakin kasa aikoinaan arvotavaraa kaappi pullollaan. Niille juurikaan käyttöä enää ole, joskus räpsäytän suljinta huvikseni ammoin, ei niin kauan sitten, arvokkaasta järkkäristä. Nykyään silloin kolmen tonnin rungosta voisi nykyään ehkä muutaman satasen saada. Ehkä ne voisi muutaman vuoden päästä lahjoittaa johonkin museoon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
enolerobottimie kirjoitti:
Näin on käynyt. Minullakin kasa aikoinaan arvotavaraa kaappi pullollaan. Niille juurikaan käyttöä enää ole, joskus räpsäytän suljinta huvikseni ammoin, ei niin kauan sitten, arvokkaasta järkkäristä. Nykyään silloin kolmen tonnin rungosta voisi nykyään ehkä muutaman satasen saada. Ehkä ne voisi muutaman vuoden päästä lahjoittaa johonkin museoon.
Filmiaikaanhan kameroiden arvo säilyi paljon paremmin. Nyt kun joka vuosi tulee uutta niin jos ei kuvaa ei ainakaan rahallista hyötyä saa kameran arvon noususta. Ei kannata kallista kameraa ostaa jos ei aio kuvata sillä tänään uusi ja viimeistä huutoa ominaisuuksiltaan oleva on ensi vuonna keskinkertainen ja seuraavana vanha rumilus.

Se, että kamerasta on tullut vanha rumilus on vain tunnereaktio koska se toimii juuri kuten pari vuotta sitten mutta siihen ei ole kasvanut niitä uusia ominaisuuksia joita sen parin vuoden aikana kameroihin on saatu kehitettyä.

Itselläni oli Nikon D800 vuodesta 2012 jolloin se tuli markkinoille ja laittoi odottamaan jos ei ollu ainakin puolta vuotta aiemmin tilannut. Nyt sain uuden "tilalle" D850 mutta tämän kesän reissulle molemmat lkähtevät mukaan. Uudesta kun ei koskaan tiedä mutta vanha koeteltu rumilus toimii ja sen on kokemus kertonut. Yksikään kuva kun ei ole yhtä kallis kuin se jota ei voitu ottaa koska uusi kamera lakkoili tuntemattomasta syystä. Sitä kuvaa kun ei enää saa mutta varakamera auttaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ostin Nikon D300 rungon ja muutamia objektiiveja yli 10 vuotta sitten.
Niillä saa nykyisin aivan yhtä hyviä kuvia kuin silloin uutenakin, ja kuvanlaatu on käyttötarkoitukseeni täysin riittävä, vieläkin.
Ei ole ollut mitään syytä syytää kuvauskalustoon vuosittain lisää rahaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tuo on yksi syy kaupan mahdolliseen hiipumiseen normaalitasolleen. Ihmiset ovat tyytyväisiä oleviin ja ne toimivat vuosia eikä tarvitse juosta uusien perässä. Se ei tietysti ole myyjien eikä valmistajien toive mutta asia johon on tyydyttävä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kamera on edelleen kamera. Digijärkkärin etsin tietoineen voittaa kännykän näytön. Menee vaikka raviradalle ja pitää ottaa hepoista kuvia. Yleiskuvan saa kännyllä.

Taustan epäterävyys ja pokeh sitten järkkärin heiniä. Oli tuossa käytössä Petzval 85mm f/2.2. Täydellä aukolla jännä pokeh ja pienellä aukolla piirtää suht. hyvin. Loitto apuna otin sellaisia kukkakuvia joita tuskin kännyllä saa.

Kännykät prosessoivat kuvia paljon. Itselle valokuvaus sitä, että tallennetaan valoa filmille tai kennolle. Kyllä niitä kuvia kännylläkin saa hämärässä, mutta kuvissa näkyy rankka kohinanpoisto. Vilkaisin kesäyössä asa 800 otettuja kuvia klo 3:30 yöllä. Kyllä kuvien sävyt kauniita. Edelleen Petzval 85mm f/2.2 kokeilua.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kameroiden kehitys

Uudessa TM:ssa oli kamerajuttua, joten ostin lehden. Osittain myös siksi, että halusin lukea mitä kirjoittavat lööpin "kännykkä lyö järkkärin" takana. No niinhän he testasi ja väitti kivenkonaan, tosin se järkkäri oli vuodelta 2008, Canon EOS 450D. (Eli lööppihän se oli)

Rupesin pohtimaan omia kokemuksia. Kuvasin järkkärimäisellä kiinteäobjektiivisellä panasonicillani vm 06 (aikoinaan melkein tonnin kamera ja arvioissa 4-5 tähteä viidestä) lasten koulun joulujuhlissa ja teki mieli heittää vehje seinään kun en saanut tulosta aikaiseksi. Samalla katsoin ympärilleni kun ihmiset otti kännyköillään ihan ok kuvia. Sain lahjoituksena Canon Ixus mallin vuodelta 11, ja lopulta käytin sitä koska silläkin tuli parempia kuvia, varsinkin hämärässä. Vaikka objektiivin ja kennon perusteella näin ei tosiaan pitäisi olla. Kamerakauppaanhan sitten lopulta lompotin.

Onko tosiaan niin että nykykännykät pesee 10v takaiset harrastelijatason järkkärit? Varsinkin hämäräkuvauksessa epäilisin että näin on. Se olisi huimaa jos pohtii minkälaisen etumatkan järkkäri saa objektiivin ja kennon koossa. Kokemuksia?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta