Kameroiden kehitys

Kännykän f2 taitaa olla vähän eri asia kuin järkkärin f2. F on suhdeluku joka kertoo aukon ja polttovälin suhteen, ei sitä mikä on kennolle menevä valon määrä absoluuttisesti.

Ehkä tähän kysymykseen ei ole selkeää kyllä/ei vastausta. Niin, eihän niissä kännyköissä kunnon autofokusta ole, jossain taitaa olla jopa kaksi aukkovaihtoehtoa (iso ja pieni). Testailin perheenjäsenen uutta (ostettu tässä kuussa) kännykkää ovh 300, ja sen jälkeen esille kaivamaani panasonicia. Ei puhettakaan, kännykän pimeänäkö oli aivan eri planeetalta. Kännyn eduksi. Kennon lisäksi kuvaprosessorin lisääntynyt teho tuonee isoja etuja. Panasonic on lähes sokea tuohon kännykkään verrattuna.

No voisihan sillä vanhuksella käyttää jalustaa mutta mutta... jos hämärään pitäisi mennä kuvaamaan jommalla kummalla, olisi oikeasti vaikea valita. Voi olla että kännykkä tulisi mukaan, ero on niin suuri.

"Kännykän f2 taitaa olla vähän eri asia kuin järkkärin f2. F on suhdeluku joka kertoo aukon ja polttovälin suhteen, ei sitä mikä on kennolle menevä valon määrä absoluuttisesti."

Suhteellinen aukko, siis vaikka f/2 (huomaa, että kyseessä on suhdeluku, ja nimenomaan polttoväli f jaettuna aukolla, ei toisin päin), on keksitty NIMENOMAAN siksi, että se takaa täsmälleen saman valomäärän kennolle/filmille pinta-alaa kohden, olipa optiikan polttoväli mikä tahansa. Toisin sanoen 200 millinen f/2 pottunuija ja kännykän olemattoman kokoinen 3mm f/2 antavat kennolle täsmälleen saman valaistuksen samassa tilanteessa. Minkä kokoinen se kenno sitten on on aivan toissijainen asia (eikä piirtoympyrän koko riipu polttovälistä). Pinta-alaa kohden valon määrä on kuitenkin sama, ja tähän tosiasiaan perustuu koko valotuksen määrittely, eli siihen että suhteelliset aukot ovat todellakin suhteellisia ja tuottavat saman valaistuksen kamerasta/polttovälistä/vekottimesta huolimatta, eikä absoluuttisia valoreijän kokoja.

Toisin sanoen, jos peruskäsitteet ovat noin hakusessa, niin verrataanpa vaikka 25mm f/2 ja 200mm f/2 optiikoita. Ekassa on 12,5 millin kokoinen aukko (täydellä aukolla), jälkimmäisessä on 100mm kokoinen aukko täydellä aukolla. 200 millisen linssi kerää siis (100/12,5)^2 eli 8^2 eli 64 kertaa enemmän valoa kuin 25 millinen. Sittenpä taasen, kun 200 millinen on 8 kertaa kauempana kuvatasosta, sen tekemä kuva leviää 8^2 eli 64 kertaa suuremmalle alalle. Kas kummaa: kummankin tekemä kuva on yhtä valoisa. Eri valotus on sama samalla aukolla. Tämä on koko suhteellisen aukon pointti: valotukset voidaan määritellä yksinkertaisesti pelkän aukkotiedon mukaan, olipa optiikka mikä tahansa.

HuhHuh.

Ok, kommenttini kännykän ja järkkärin f2:n erosta oli huonosti muotoiltu, myönnän.

Viittasin "absoluuttisella valon määrällä" siihen kokonaisvalomäärään joka kennolle saadaan. Eli pinta-ala * energiatiheys. Ja tuo energiatiheys on sama kännyn ja järkkärin F2:lla mutta pinta-ala on järkkärillä suurempi, siksi absoluuttinen valomäärä on suurempi. Mitä enemmän valoa kenno kaikenkaikkiaan vastaanottaa, sen helpompi muun elektroniikan on siitä tehdä kohinaton kuva.

Ja pointti oli : kännykän pieni kenno pärjää hämmästyttävän hyvin 10v takaisiin suuriin kennoihin verrattuna.

Joskus tuntuu siltä, että internetin keskustelupalstojen keksiminen on edistänyt tieteen kehitystä sekä optiikan että valo-opin saralla aimo harppauksin, sillä näillä palstoilla, maailmanlaajuisesti, osoitetaan menneinä vuosisatoina tiedemiesten ja matemaatikkojen kehittämät optiikan ja valo-opin lainalaisuudet paikkansa pitämättömiksi sadat kerrat joka päivä. Siihen ei edes tarvita yliopisto-opintoja tai pitkän matematiikan cum laudea, riittää että on läppäri ja nettiyhteys.

Toki iso kenno kerää enemmän valo-energiaa kuin pieni, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä suhteellisen aukon kanssa. Hassua onkin, että filmiaikana tähän asiaan ei koskaan kiinnitetty mitään huomiota, hyväksyttiin vain annettuna se tosiasia, että iso laakafilmi vaikkapa Tri-X:ää tuotti rakeettomamman kuvan kuin 135 kokoinen Tri-X nega. Kysymyksessähän on pohjimmiltaan sama asia. Ei lähetelty vihaisia kirjeitä, sähkösanomia ja äkäisiä kirjekyyhkyjä vääränkokoisen filmin käyttäjille.

Nikon_kamera kirjoitti:

Joskus tuntuu siltä, että internetin keskustelupalstojen keksiminen on edistänyt tieteen kehitystä sekä optiikan että valo-opin saralla aimo harppauksin, sillä näillä palstoilla, maailmanlaajuisesti, osoitetaan menneinä vuosisatoina tiedemiesten ja matemaatikkojen kehittämät optiikan ja valo-opin lainalaisuudet paikkansa pitämättömiksi sadat kerrat joka päivä. Siihen ei edes tarvita yliopisto-opintoja tai pitkän matematiikan cum laudea, riittää että on läppäri ja nettiyhteys.

Toki iso kenno kerää enemmän valo-energiaa kuin pieni, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä suhteellisen aukon kanssa. Hassua onkin, että filmiaikana tähän asiaan ei koskaan kiinnitetty mitään huomiota, hyväksyttiin vain annettuna se tosiasia, että iso laakafilmi vaikkapa Tri-X:ää tuotti rakeettomamman kuvan kuin 135 kokoinen Tri-X nega. Kysymyksessähän on pohjimmiltaan sama asia. Ei lähetelty vihaisia kirjeitä, sähkösanomia ja äkäisiä kirjekyyhkyjä vääränkokoisen filmin käyttäjille.

Lue lisää

Nuo teoriasi pätevät täysin aurinkopaneeleihin mutta eivät suoraan kameran kuvakennolle.

Olkoon kenno siiri tai pieni niin se mikä tukella merkitsee on sen pikselin pinta-ala koska isommalle pikselille tulee useampia fotoneita kuin pienemmälle ja noiden fotoneiden aiheuttama varauksen muutos on se mistä kuva muotoutuu.

Jos on iso kenno niin siihen mahtuu enemmän saman kokoisia pikseleitä kuin pienempään. Otetaan esimerkki Nikon D800 jo vuosia vanha kamera 36 Mpix kennolla omaa pikselit joiden määrä kroppikennon alueella on vain noin 15 miljoonaa kun samalla alueella vaikkapa Nikonin D7100 omaa 24 miljoonaa pikseliä.

Tuosta voi helposti päätellä D800 pikseleiden olevan pinta-alaltaan suurempia eli se toimii vähemmässä valossa paremmin kuin 24 Mpix vertailu. D7100 taitaa kuitenkin olla uudempaa sukupolvea joten sen kennon materiaali saattaa olla valoherkempää? koko ajanhan se on parantunut.

Nythän Nikon kroppi D500 sallii ainakin ISO18000 käytön oman kokemukseni mukaan kun eka Nikon runkoni D70 kauan sitten (digi-iässä) oli pulassa jos ISO arvoa olisi pitänyt nostaa yli 400:n. Eroa on lähes 6 aukon verran (ISO25600) ja voisi ollakin mutta en ole joutunut käyttämään suurempaa ISO arvoa toistaiseksi. Kehitys on tainnut kulkea noin aukko/2vuotta vauhdilla.

Kun olen digitoinut vanhoja dioja niin jo 400ASA diat ovat rakeisempia kuin ISO400 kuvat elikkä kameroiden hämärät kuvausominaisuudet ovat oleellisesti parantuneet filmiajoista.

DiipaDaapaa...

Nyt puhutaan valovoimasta ja kennoista, ei aurinkopaneeleista.

Totta mooses perempi/uudempi/suurisoluisempi kenno saa sille lankeavasta valosta enemmän irti kuin vanhanaikaisempi. Sehän on itsestäänselvyys ja siksi kameroita/kennoja pyritään edelleen kehittämään paremmiksi kuin ennen. Tällä ei todellakaan ole mitään tekemistä optiikan valovoiman kanssa, sillä optiikalla on tietty täysin fysikaalis/optis/metrinen valovoima, vaikka se olisi kilometrin päässä lähimmästä kennosta.

Tässä on taas sama ilmiö kuin valovoimalla ja kennolla: vaikka kirjoittaisi selkeän ja tieteellisesti pätevän, kirkkasti muotoillun esityksen vaikkapa valovoimasta, sen määrittelystä ja merkityksestä, saattaa teksti langeta huonosti informaatiota vastaanottavaan maaperään.

Nikon_kamera kirjoitti:

DiipaDaapaa...

Nyt puhutaan valovoimasta ja kennoista, ei aurinkopaneeleista.

Totta mooses perempi/uudempi/suurisoluisempi kenno saa sille lankeavasta valosta enemmän irti kuin vanhanaikaisempi. Sehän on itsestäänselvyys ja siksi kameroita/kennoja pyritään edelleen kehittämään paremmiksi kuin ennen. Tällä ei todellakaan ole mitään tekemistä optiikan valovoiman kanssa, sillä optiikalla on tietty täysin fysikaalis/optis/metrinen valovoima, vaikka se olisi kilometrin päässä lähimmästä kennosta.

Tässä on taas sama ilmiö kuin valovoimalla ja kennolla: vaikka kirjoittaisi selkeän ja tieteellisesti pätevän, kirkkasti muotoillun esityksen vaikkapa valovoimasta, sen määrittelystä ja merkityksestä, saattaa teksti langeta huonosti informaatiota vastaanottavaan maaperään.

Lue lisää

Niinkin voit ajatella mutta....

Lainaus sinun tekstistäsi: "Toki iso kenno kerää enemmän valo-energiaa kuin pieni, ..."

Tuo lause viittaa aurinkopaneeliin suoraan! Kennon koolla on merkitystä vain siinä miten paljon ja miten suuria pikseleitä siihen saadaan mahtumaan. Sitten tulee tosin vielä kennon "ikä" eli millaisesta materiaalista se on valmistettu, uudempaa vai vanhempaa rakennetta? Jos kirjoittaisit "isompi pikseli" kerää enemmän fotoneita kuin pieni niin olisit paremmalla tiellä ajattelussasi.

Valovoima on monesti hyvästä varsinkin kun kuvaa rajataan ja tarkennetaan käsin tai automaatilla mutta useimmiten kovin suurella aukolla ei kannata kuvata koska terävyysalue rajoittaa. Jos otat sisäkuvia kirkossa, museossa, sukujuhlissa tai missä hyvänsä niin F1.8 on liian suuri ja F4 tai F5.6 antaa paremman kuvan kokonaisuudesta. Tässä uusien kennojen suurempi valoherkkyys/ISO kestävyys on hyväksi lopputulokselle.

En usko tältä palstalta löytyvän "tieteellisesti pätevää" kommenttia edes lainausmerkeissä vaan täällä kerrotaan mielipiteitä. Kerrotaan miten kukin on asiat kohdallaan ajatellut ja ratkaissut. Sillä on tieteen kanssa hyvin vähän mitään yhteistä. Tieteessä toimitaan toisin, on teoria, tehdään kokeita, korjataan teoriaa kokeiden tulosten perusteella, jätetään tulokset muiden tieteen harjoittajien arvioitaviksi jne.

Nikon_kamera kirjoitti:

Joskus tuntuu siltä, että internetin keskustelupalstojen keksiminen on edistänyt tieteen kehitystä sekä optiikan että valo-opin saralla aimo harppauksin, sillä näillä palstoilla, maailmanlaajuisesti, osoitetaan menneinä vuosisatoina tiedemiesten ja matemaatikkojen kehittämät optiikan ja valo-opin lainalaisuudet paikkansa pitämättömiksi sadat kerrat joka päivä. Siihen ei edes tarvita yliopisto-opintoja tai pitkän matematiikan cum laudea, riittää että on läppäri ja nettiyhteys.

Toki iso kenno kerää enemmän valo-energiaa kuin pieni, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä suhteellisen aukon kanssa. Hassua onkin, että filmiaikana tähän asiaan ei koskaan kiinnitetty mitään huomiota, hyväksyttiin vain annettuna se tosiasia, että iso laakafilmi vaikkapa Tri-X:ää tuotti rakeettomamman kuvan kuin 135 kokoinen Tri-X nega. Kysymyksessähän on pohjimmiltaan sama asia. Ei lähetelty vihaisia kirjeitä, sähkösanomia ja äkäisiä kirjekyyhkyjä vääränkokoisen filmin käyttäjille.

Lue lisää

Filmiaikaan vaihtoehdot olivat paljon vähemmässä. Suuren aikaa oli vain kinofilmi käytännön vaihtoehtona normikuvaajalle. Toki sitten oli aina välillä halvempia vaihtohtoja: Rapid, Pak, Pocket, Kiekko ja viimeisenä APS sekä sitten suuremmat formaatit erikoiskäyttöön, siksi ei ollut tarvetta kinovastaavuuksiin. Filmiaikana vaihtoehtoja on enemmän, noin kuusineri kennokokoa ja ne menevät osin päällekkäin ominaisuuksiltaan. Markkinointikin puhuu jatkuvasti kinovastaavuuksìsta, joskin tosin aina vain polttoväleissä. On loogista vertailussa ulottaa tämä aukkoihinkin.

Pikselien koko ei ole oleellinen vaan nimenomaan kennon.

nonaC kirjoitti:

Kännykän f2 taitaa olla vähän eri asia kuin järkkärin f2. F on suhdeluku joka kertoo aukon ja polttovälin suhteen, ei sitä mikä on kennolle menevä valon määrä absoluuttisesti.

Ehkä tähän kysymykseen ei ole selkeää kyllä/ei vastausta. Niin, eihän niissä kännyköissä kunnon autofokusta ole, jossain taitaa olla jopa kaksi aukkovaihtoehtoa (iso ja pieni). Testailin perheenjäsenen uutta (ostettu tässä kuussa) kännykkää ovh 300, ja sen jälkeen esille kaivamaani panasonicia. Ei puhettakaan, kännykän pimeänäkö oli aivan eri planeetalta. Kännyn eduksi. Kennon lisäksi kuvaprosessorin lisääntynyt teho tuonee isoja etuja. Panasonic on lähes sokea tuohon kännykkään verrattuna.

No voisihan sillä vanhuksella käyttää jalustaa mutta mutta... jos hämärään pitäisi mennä kuvaamaan jommalla kummalla, olisi oikeasti vaikea valita. Voi olla että kännykkä tulisi mukaan, ero on niin suuri.

Lue lisää

Kännykän ja järkkärin f/2:n ero on syvyysterävyydessä. Kännykässä se on vielä käyttökelpoinen ns. tavallisen ihmisen normaalikuvauksessa, mutta järkkärillä kuvaan tulee jo huomattavan paljon bokeh'ta, jonka hienostuneisuutta ei välttämättä osata arvostaa, vaan sitä voidaan pitää vain häiritsevänä suttuna.

Nikon_kamera kirjoitti:

DiipaDaapaa...

Nyt puhutaan valovoimasta ja kennoista, ei aurinkopaneeleista.

Totta mooses perempi/uudempi/suurisoluisempi kenno saa sille lankeavasta valosta enemmän irti kuin vanhanaikaisempi. Sehän on itsestäänselvyys ja siksi kameroita/kennoja pyritään edelleen kehittämään paremmiksi kuin ennen. Tällä ei todellakaan ole mitään tekemistä optiikan valovoiman kanssa, sillä optiikalla on tietty täysin fysikaalis/optis/metrinen valovoima, vaikka se olisi kilometrin päässä lähimmästä kennosta.

Tässä on taas sama ilmiö kuin valovoimalla ja kennolla: vaikka kirjoittaisi selkeän ja tieteellisesti pätevän, kirkkasti muotoillun esityksen vaikkapa valovoimasta, sen määrittelystä ja merkityksestä, saattaa teksti langeta huonosti informaatiota vastaanottavaan maaperään.

Lue lisää

Kuten hyvin kirjoitit, sama valovoima takaa samalle pinta-alalle, saman määrän valoa.

Toisin sanoen, kennon pinta-ala suoraan määrää sen, mistä määrästä valoa kokonainen valokuva muodostuu.

Mitä pienempi kenno -> sitä vähemmästä valosta kokonainen kuva muodostuu, kun F-arvo on vakio.

F-arvo poistaa siis laskuista polttovälin, kun kennon / filmin koko pysyy samana, eli se helpottaa valokuvaajan työtä siinä, että vaikka optiikka vaihtuu valotuksen voi helposti säätää. Mutta huomaa tässä se, että normaalisti valokuvaajalla filmin/kennon koko ei muutu. Tästä tulee se ero järkkärin ja kännykän kameran välille. Siirryttäessä järkkäristä kännykkään, kennon koko muuttuu reilusti ja siitä seuraa se, että sama F-arvo kännykälle ei tarkoita enää samaa valotuksen kannalta kuin se tarkoitti järkkärille, vaan valon määrä kännykän kennolla on pienempi.

Uusissa kännyköissä on ihmeellisiä pitkän valotuksen ohjelmia, joilla voi ottaa sekuntien pituisia valotuksia käsivaralta, ja vekotin ohjelmallisesti muodostaa terävän ja väpäjämättömän kuvan datavirrasta. Tällä osittain korvataan mikroskooppisen pienen kennon epäherkkyys.

Saako tuollaisia appina vai ovatko ne jonkun puhelinmallien erityistoimintoja?

Canonisti kirjoitti:

Saako tuollaisia appina vai ovatko ne jonkun puhelinmallien erityistoimintoja?

Taitaa olla uusimmissa ökypuhelimissa sisäänrakennettuna.

Jos olen oikein ymmärtänyt.

TM:n jutussa paras kännykkäpuhelin oli selkeästi terävämpi kuin muutaman vuoden ikäinen digijärkkäri.

Kun täällä nyt on keskusteltu vanhoista näkökannoista koska kuvaan ja hieman kehunkin uusia oikeita järkkäreitä niin prime on todella vanhan aikainen luomus. Itsekin ensimmäiseen järkkärirunkoon (Pentax ME -70 luvulla) tuli 50 millinen mutta F arvoa en muista mutta ei se paljoa ollut. Kun sitten pääsin zoom makuun (-80 luvulla) niin se on pysynyt ja on sitä nykyaikaa enemmän kuin peilitön.

DigitinTykitin kirjoitti:

Taitaa olla uusimmissa ökypuhelimissa sisäänrakennettuna.

Jos olen oikein ymmärtänyt.

TM:n jutussa paras kännykkäpuhelin oli selkeästi terävämpi kuin muutaman vuoden ikäinen digijärkkäri.

Lue lisää

Laitapa DigitinTykitin linkki tuohon artikkeliin ja sen kuviin!

DigitinTykitin kirjoitti:

Taitaa olla uusimmissa ökypuhelimissa sisäänrakennettuna.

Jos olen oikein ymmärtänyt.

TM:n jutussa paras kännykkäpuhelin oli selkeästi terävämpi kuin muutaman vuoden ikäinen digijärkkäri.

Lue lisää

Mitä tahansa saa teräväksi, kun terävöitetään riittävästi. Mitä kuvainformaatiosta on jäljellä, onkin toinen juttu.

Canonisti kirjoitti:

Mitä tahansa saa teräväksi, kun terävöitetään riittävästi. Mitä kuvainformaatiosta on jäljellä, onkin toinen juttu.

Siitä infosta on jäljellä arvio!

Extyökkäri kirjoitti:

Laitapa DigitinTykitin linkki tuohon artikkeliin ja sen kuviin!

Osta lehti...

DigitinTykitin kirjoitti:

Osta lehti...

En osta vaan pyysin jo päätoimittajalta perusteluita moiseen mahdottomuuteen! Saa nähdä uskaltaako! Valeuutisten määrä vain kasvaa ja jotkut tollot vielä uskovat niihin. Kansakoulu pitää palauttaa, minä sillä aloitin enkä ole yhtä herkkä uskomaan valeuutisiin kuin peruskoulun käyneet. Kansakoulu ja sitten fiksummat oppikouluun ja siitä eteenpäin! Se lienee ollut parempi tie!

Extyökkäri kirjoitti:

Kun täällä nyt on keskusteltu vanhoista näkökannoista koska kuvaan ja hieman kehunkin uusia oikeita järkkäreitä niin prime on todella vanhan aikainen luomus. Itsekin ensimmäiseen järkkärirunkoon (Pentax ME -70 luvulla) tuli 50 millinen mutta F arvoa en muista mutta ei se paljoa ollut. Kun sitten pääsin zoom makuun (-80 luvulla) niin se on pysynyt ja on sitä nykyaikaa enemmän kuin peilitön.

Lue lisää

"Itsekin ensimmäiseen järkkärirunkoon (Pentax ME -70 luvulla) tuli 50 millinen mutta F arvoa en muista mutta ei se paljoa ollut."
Mikä on paljon ja mikä vähän?
Tuon ajan ja laadun kameroissa oli yleensä mukana f 1,7 tai f 1,8 50 mm objektiivi.
Minulla oli spotmaticissa f 1,8/55 mm.
Tuollaisia arvoja ei nykykiteistä löydy.

gdhsahfshaf kirjoitti:

"Itsekin ensimmäiseen järkkärirunkoon (Pentax ME -70 luvulla) tuli 50 millinen mutta F arvoa en muista mutta ei se paljoa ollut."
Mikä on paljon ja mikä vähän?
Tuon ajan ja laadun kameroissa oli yleensä mukana f 1,7 tai f 1,8 50 mm objektiivi.
Minulla oli spotmaticissa f 1,8/55 mm.
Tuollaisia arvoja ei nykykiteistä löydy.

Lue lisää

>> Tuon ajan ja laadun kameroissa oli yleensä mukana f 1,7 tai f 1,8 50 mm objektiivi.
Minulla oli spotmaticissa f 1,8/55 mm.
Tuollaisia arvoja ei nykykiteistä löydy. <<

Ei ole kovinkaan monta viikkoa siitä, kun Rajala juuri myi MFT-tarjouskittejä. Oli monenlaisia yhdistelmiä, mitä objektiivia missäkin paketissa, kitissä, rungon kanssa myytiin. Esim. kamerarunko ja 12-32 pannukakkutsuumi, ja normaaliobjektiivi. Varsin järkevän tuntuinen setti, josta alkaja pääsee kokeilemaan, missä kuvauksessa käyttäisi tsuumailua, ja missä valovoimaisempaa objektiivia...?

Itse ehkä olisin laittanut yhdeksi vaihtoehdoksi kauppaan: runko 14/2,5 pannukakku teletsuumi. Kaikki eivät himoitse saada normaaliobjektiivia, mutta valovoimaa mieluummin laajakulmapuolelle....

Laatu? Arvioitko puhelimen näytöltä vai 55 tuuman monitorista? Sopiihan puhelinkamera johonkin kuvaukseen mutta kun tiedät valokuvauksesta, että kuvaajilla on useimmiten valikoima eri mittaisia objektiiveja jotta kuvakulmaa voidaan vaihtaa ja kuvata niin kauempana kuin varsin lähelläkin (makro) olevia kohteita hyvänlaatuisina niin helppoa ei ole uskoa puhelimen kameran korvaavan oikeita kameroita. Itse käytän puhelimen kameraa lähinnä muistiinpanovälineenä.

Alkaako näkö heiketä vai rahat loppua kun pitää tihrustaa vain 55 tuuman monitoria?

Extyökkäri kirjoitti:

Laatu? Arvioitko puhelimen näytöltä vai 55 tuuman monitorista? Sopiihan puhelinkamera johonkin kuvaukseen mutta kun tiedät valokuvauksesta, että kuvaajilla on useimmiten valikoima eri mittaisia objektiiveja jotta kuvakulmaa voidaan vaihtaa ja kuvata niin kauempana kuin varsin lähelläkin (makro) olevia kohteita hyvänlaatuisina niin helppoa ei ole uskoa puhelimen kameran korvaavan oikeita kameroita. Itse käytän puhelimen kameraa lähinnä muistiinpanovälineenä.

Lue lisää

Lue siitä ylempänä olevasta linkistä miten on arvioitu ja kokeiltu.

linkistä_lue kirjoitti:

Lue siitä ylempänä olevasta linkistä miten on arvioitu ja kokeiltu.

Katselin linkistäkin mutta vaikka kyse on "isosta" kennosta puhelimeen ja verraten suuresta pikselimäärästä joita tosin ei taideta ihan erikseen esittää vaan 2 x 2 eli neljän ryhmissä jolloin saadaan 10 Mpix erottelu.

Kopioin sen arkkitehtuurikuvan ja äkkipäätään se näyttää melkein hyvältä jos unohtaa ne moiret niillä parvekkeilla. Kuitenkin kuva on vain 9,98 Mpix ja sen tietomäärä jpg kuvana on 3,33 MB. Katsoin samalla sunnuntaina ottamaani kuvaa pihalla synttärijuhlissa D500:llä 20,7 Mpix erottelulla eli kroppikennoisella. Siinä jpg tiedostossa oli 13,7 MB infoa ja nef muodossa sitä infoa löytyi 25,6 MB.

Kropissakin jo on huomattava ero puhelimen kuvaan kuvan sisältämässä tietomäärässä joka on sama kuin kuvan tekninen laatu. Se kertoo yksityiskohtienmahdollisen määrän kuvassa.

Vaikka puhelinkameroilla saa aina vain parempia kuvia niin ne tuskin koskaan saavuttavat edes kroppien laatua koska kropit ja muutkin isommin kennoin varustetut kameratkin kehittyvät koko ajan odottamatta puhelimia.

En äkkiä tuolta linkistäkään huomannut kuinka suurelta ja kuinka suurena niitä kuvia arvioitiin!

Minulla on vieläkin tuo FZ50 Panalta. En tosin ole sillä vuosiin enää kuvannut mutta joskus, ehkä juuri tuolloin viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla se oli kakkosena D200 rinnalla.

Siitä on niin kauan jotten osaa edes sitä enää sanoa millaisia ISO arvija sillä käytin. Omasta mielestäni silloin se oli varsin käypää tavaraa ja antoi kohtuu kuviakin. Ovat tosin reilussa vuosikymmenessä vaatimukset saattaneet kasvaa.

Kamera oli juuri DMC-FZ50. Kyse voi tietenkin olla siitä että omat taidot yksinkertaisesti loppui ;-) Tuollainen kuusijuhla on vaikea pala. AF voi fokusoida edelläistuvien peruukkeihin jos on väärät AF asetukset tai huolimaton kameran käsittelijä. Valaistus on karsea, näyttämön taustalle voi olla projisoitu jokin taustakuva samalla kun esiintyvien taiteilijoiden kasvot on varjossa. Siinä kuvatessa pitää nappulatekniikka olla selkäytimessä, eikä ole sanottu että ISO arvo yms oli oikein. Vaikea sanoa parin vuoden jälkeen.

Nykykännyköissä voi myös hyvinkin olla juuri tuollaisessa valoituksessa auttavia avustuksia esim HDR, joita ei 10v takaisissa harrastelijamalleissa ollut. MIkä sitten on "hyvän näköinen kuva" on toinen juttu. Kännykän algoritmit tekee jonkun kuvan, jossa valkotasapaino on vähän sinnepäin, rakeisuutta vähän pehmennetty yms, lopputulos ihan "hyvän näköinen" ja tunnelman säilyttävä, mutta raskaasti prosessoituna. Onko se hyvän näköinen vai ei riippuu, miellyttääkö kameran tapa prosessoida kuvaa.

Olihan tuossa teknarissa tästäkin juttua. "valokuva valehtelee" sivulla 29.

nonaC kirjoitti:

Kamera oli juuri DMC-FZ50. Kyse voi tietenkin olla siitä että omat taidot yksinkertaisesti loppui ;-) Tuollainen kuusijuhla on vaikea pala. AF voi fokusoida edelläistuvien peruukkeihin jos on väärät AF asetukset tai huolimaton kameran käsittelijä. Valaistus on karsea, näyttämön taustalle voi olla projisoitu jokin taustakuva samalla kun esiintyvien taiteilijoiden kasvot on varjossa. Siinä kuvatessa pitää nappulatekniikka olla selkäytimessä, eikä ole sanottu että ISO arvo yms oli oikein. Vaikea sanoa parin vuoden jälkeen.

Nykykännyköissä voi myös hyvinkin olla juuri tuollaisessa valoituksessa auttavia avustuksia esim HDR, joita ei 10v takaisissa harrastelijamalleissa ollut. MIkä sitten on "hyvän näköinen kuva" on toinen juttu. Kännykän algoritmit tekee jonkun kuvan, jossa valkotasapaino on vähän sinnepäin, rakeisuutta vähän pehmennetty yms, lopputulos ihan "hyvän näköinen" ja tunnelman säilyttävä, mutta raskaasti prosessoituna. Onko se hyvän näköinen vai ei riippuu, miellyttääkö kameran tapa prosessoida kuvaa.

Olihan tuossa teknarissa tästäkin juttua. "valokuva valehtelee" sivulla 29.

Lue lisää

Jos nyt ollaan rehellisiä niin juuri se teki FZ50 zoomkamerasta hyvän kun siinä oli käsintarkennusmahdollisuus. Sitä vaan piti käyttää eikä edessä istuvan tädin peruukki haitannut tipan tippaa. Itse käytin sitä paljon luontokuvauksessa jossa edessä heiluvat heinät ja kaislat haittasivat AF:n toimintaa.

Tuo FZ50 on edelleen tuossa kaapissa muistona ja aioin hieman kokeilla mutta akku oli vuosien mittaan ainakin tyhjentynyt joten laitoin lataikseen.

Hieman sitä katsellessani ajattelin miten pienistä näytöistä ennen sitä kuvaa tiirailtiin. Tuskin se etsinkään nykyajan mittapuun mukaan on mikään todellinen voittaja.

Extyökkäri kirjoitti:

Jos nyt ollaan rehellisiä niin juuri se teki FZ50 zoomkamerasta hyvän kun siinä oli käsintarkennusmahdollisuus. Sitä vaan piti käyttää eikä edessä istuvan tädin peruukki haitannut tipan tippaa. Itse käytin sitä paljon luontokuvauksessa jossa edessä heiluvat heinät ja kaislat haittasivat AF:n toimintaa.

Tuo FZ50 on edelleen tuossa kaapissa muistona ja aioin hieman kokeilla mutta akku oli vuosien mittaan ainakin tyhjentynyt joten laitoin lataikseen.

Hieman sitä katsellessani ajattelin miten pienistä näytöistä ennen sitä kuvaa tiirailtiin. Tuskin se etsinkään nykyajan mittapuun mukaan on mikään todellinen voittaja.

Lue lisää

>> Jos nyt ollaan rehellisiä niin juuri se teki FZ50 zoomkamerasta hyvän kun siinä oli käsintarkennusmahdollisuus. <<

Jotenkin lohdullista, että vielä tiedostetaan perusasioiden säädön yksinkertaisuuden helppoutta, digiaikakauden automatiikoiden keskellä, väylänä saada kunnollista kuvaa aikaiseksi.

Youtube-sivuilla kun on esitetty testivideoita, miten toimii vakaaja tai peilitele, niin jossain videossa näytettiin lintujen kuvaamista rannalta. Kuvaaja oli ehkä kymmenien metrien päässä linnuista, ja näkymä tutisi melkoisesti. Esitys oli havainnollinen ja opettavainen siinä mielessä, että antoi ajattelemisen aihetta, trigonometrian kannalta: kun kuvataan esim. rantalintuja kaukaa, ja objektiivi tutisee, niin silloin automaattitarkennus osuu välillä metrin verran lintujen eteen, välillä muutaman metrin toiseen suuntaan, kauemmas rannalla, poukkoilee tutinan mukana nopeasti eri etäisyyksille - varsinkin jos AF toimii nopeasti.

Eli aina pelkkä automatiikka ei edesauta kuvan saamista, eikä laatua.

Tsuumikosh kirjoitti:

>> Jos nyt ollaan rehellisiä niin juuri se teki FZ50 zoomkamerasta hyvän kun siinä oli käsintarkennusmahdollisuus. <<

Jotenkin lohdullista, että vielä tiedostetaan perusasioiden säädön yksinkertaisuuden helppoutta, digiaikakauden automatiikoiden keskellä, väylänä saada kunnollista kuvaa aikaiseksi.

Youtube-sivuilla kun on esitetty testivideoita, miten toimii vakaaja tai peilitele, niin jossain videossa näytettiin lintujen kuvaamista rannalta. Kuvaaja oli ehkä kymmenien metrien päässä linnuista, ja näkymä tutisi melkoisesti. Esitys oli havainnollinen ja opettavainen siinä mielessä, että antoi ajattelemisen aihetta, trigonometrian kannalta: kun kuvataan esim. rantalintuja kaukaa, ja objektiivi tutisee, niin silloin automaattitarkennus osuu välillä metrin verran lintujen eteen, välillä muutaman metrin toiseen suuntaan, kauemmas rannalla, poukkoilee tutinan mukana nopeasti eri etäisyyksille - varsinkin jos AF toimii nopeasti.

Eli aina pelkkä automatiikka ei edesauta kuvan saamista, eikä laatua.

Lue lisää

Ei tutise jos kuvaa mutta videoidessa tai filmatessa voi tutista. Älä sekoita eri kuvaustapoja vaikka kameroihin onkin videointi mahdollisuuksia lisätty.

Et sitten vertailun vuoksi edes kertonut millä kameralla tuo lintujen videointi oli tehty! Videot ovat valokuvauksessa enemmän niille jotka eivät osaa kuvata! Videoita ei voi katsoa ilman konetta mutta kuvista voi tehdä kirjan jota lapsenlapsetkin voivat tulevaisuudessa katsella.

Pidemmistä reissuistani kokoan kirjoja, viime kesänkin noin 4 viikon turneelta tuli 2 kuvakirjaa hieman eri aiheista. Vaakaan A4 kirjaan saa pikkukuvia ja aukeaman kokoisia kohteita valiten. Aina se videon voittaa! Tosin teen kerhon kuvienkatseluun yleensä still kuvista videon joka esittää ne mielestäni parhaat/informatiivisimmat reissuiltani. Ennen tuli pitkiä jopa 3 varttia mutta nyt on rajana noin 20 min jotta useampia retkiä ehditään katsomaan.

Ei kai nyt sentään. Suljinaika, aukon säätö, fokus ja eri linssit eri tilanteisiin? Otapa kännyllä kuva jostain joka on hyvin kaukana, hyvin lähellä, nopea liike pysäyttäen (ehkä huonossa valossa ja sarjatulituksella, jatkuvasti fokusoiden kohteeseen) tai sitten syväterävyydellä leikkien. Ei onnistu.

Kyllähän kännyllä ottaa kuvan tilanteessa jossa kohde ei juuri liiku.

Järkkäreiden myynti on vähentynyt, mielestäni se kertoo siitä että niitä on ostanut paljon kuluttajat jotka ei niitä oikeasti olisi tarvinnut ja joille oikeasti kelpaa känny. Nyt jäljelle ovat jääneet ne jotka oikeasti tarvitsevat järkkäriä tai sitten jos vain tekniikan kanssa leikkiminen kiinnostaa.

Näin on käynyt. Minullakin kasa aikoinaan arvotavaraa kaappi pullollaan. Niille juurikaan käyttöä enää ole, joskus räpsäytän suljinta huvikseni ammoin, ei niin kauan sitten, arvokkaasta järkkäristä. Nykyään silloin kolmen tonnin rungosta voisi nykyään ehkä muutaman satasen saada. Ehkä ne voisi muutaman vuoden päästä lahjoittaa johonkin museoon.

enolerobottimie kirjoitti:

Näin on käynyt. Minullakin kasa aikoinaan arvotavaraa kaappi pullollaan. Niille juurikaan käyttöä enää ole, joskus räpsäytän suljinta huvikseni ammoin, ei niin kauan sitten, arvokkaasta järkkäristä. Nykyään silloin kolmen tonnin rungosta voisi nykyään ehkä muutaman satasen saada. Ehkä ne voisi muutaman vuoden päästä lahjoittaa johonkin museoon.

Lue lisää

Filmiaikaanhan kameroiden arvo säilyi paljon paremmin. Nyt kun joka vuosi tulee uutta niin jos ei kuvaa ei ainakaan rahallista hyötyä saa kameran arvon noususta. Ei kannata kallista kameraa ostaa jos ei aio kuvata sillä tänään uusi ja viimeistä huutoa ominaisuuksiltaan oleva on ensi vuonna keskinkertainen ja seuraavana vanha rumilus.

Se, että kamerasta on tullut vanha rumilus on vain tunnereaktio koska se toimii juuri kuten pari vuotta sitten mutta siihen ei ole kasvanut niitä uusia ominaisuuksia joita sen parin vuoden aikana kameroihin on saatu kehitettyä.

Itselläni oli Nikon D800 vuodesta 2012 jolloin se tuli markkinoille ja laittoi odottamaan jos ei ollu ainakin puolta vuotta aiemmin tilannut. Nyt sain uuden "tilalle" D850 mutta tämän kesän reissulle molemmat lkähtevät mukaan. Uudesta kun ei koskaan tiedä mutta vanha koeteltu rumilus toimii ja sen on kokemus kertonut. Yksikään kuva kun ei ole yhtä kallis kuin se jota ei voitu ottaa koska uusi kamera lakkoili tuntemattomasta syystä. Sitä kuvaa kun ei enää saa mutta varakamera auttaa.

Tuo on yksi syy kaupan mahdolliseen hiipumiseen normaalitasolleen. Ihmiset ovat tyytyväisiä oleviin ja ne toimivat vuosia eikä tarvitse juosta uusien perässä. Se ei tietysti ole myyjien eikä valmistajien toive mutta asia johon on tyydyttävä.

Tästä InVisage Technologies -yhtiön kuvakennokehitelmästä ei ole tainnut kuulua mitään isompia:

https://is.gd/B3YvMj

Muunlaisia juoruja uusista kameroista tietysti on tarjolla:

https://www.premiumbeat.com/blog/2019-camera-rumors/

Asiaa voisi verrata vaikka vaimon valitsemiseen. Joku tyttö on erinomaisen järkevä ja tasainen. Toinen on ei niin kovin huippujärkevä kaikessa, mutta ei myöskään kuiva huumorintajuton, vaan miellyttävä olla seurassansa. Kameroissa saattaa olla vastaavaa. Tiedän, että olisi järkevää ostaa tuo etsimellinen valovoiman 2 kamera, mutta ehkä tykkään enemmän tuosta 2,8 -valovoimaisesta kompaktista, joka on hiukan laajakulmaisempi.