Näin vanhana eläkeiän kynnyksellä kroppa on tehnyt melkein tenän. Joka paikkaan pistää ja jalatkin alkaa olla sököt. Ennen kävinn kapakoissa, ryyppäsin ja pidin hauskaa, mutta nyt krapulaa ei enää kestä samaan malliin.
Olen yrittänyt pyöräillä ja sähköpyöräillä ja moottorilla ja mopollakin on ajettu. Kämppää on rakennettu ja olo on välillä kuin työleirillä. Kaikenlainen puuhastelu pitää mielen nipin napin kunnossa, niin ei ehdi miettiä hauskan puutetta.
Joku neropatti saattaa ehdottaa narukiikkua, mutta pitää toimia omaishoitajanakin ja muori jäisi heitteille, jos lopetan hommat. Mitä harrastuksia suositte? Terveys rajoittaa jonkin verran, ettei voi juosta ehkä sauvakävely jotein onnnistuisi.
Mitä keksitte hauskan pidon tilalle?
dementix
70
2168
Vastaukset
Osta kopio-kone.
H.- Hääräilijä
Paljonhan olet jo itse keksinyt, ihan kiitettävästi. Eikö rauhoittuakin pitäisi ja lihasten palautua, vain siten ne pysyvät kunnossa? Ehdotan rentoutukseen äänikirjan ja/tai musiikin kuuntelua.
- dementix
Tämä on jo käytössä, XiiLive kruunaa päivän Lonely Ranger -kuunnelmilla ja science fictionilla, Yle teemakin jonkin verran käytän.
- Tuulettaa
Hauskanpidon ohessa olen jo imuroinut huushollin. Siinä tulee melkein hiki kun ahtaissa tiloissa raskasta imuria kääntelee. Ulkohommeleitakin olis, mutta tänä kesänä on säästänyt ruohonleikkuussa.
Varsinaista lomailua on heinäkuun lopulla ja pikkumatkalla. Pyöräily ei nykyisin innosta, täällä kun ei pyöräteitä ole ja kapeilla teillä pelottaa ajella. - Jumalaelättää
Niin, pää on kuin häviitäjälennolta geevoimista selvinneenä. Uni maittaisi vaan aivot ei salli laiskotella. Nooh, tupakki tappaa hitaasti ja kela varmasti kynnykselle, hauskaa kun ei saa olla ja keksiä itse ei saa.
- noohjooh
Kuis niin hauskanpidon tilalle?? Muutat vain määritelmäsi hauskanpidolle, aivoille vähän hienosäätöä.
Kaikessa on aina kahta puolta, jos vähän muuttaa asennoitumista niin että ei mieti niitä nurjia juttuja, vaan keskittyy siihen mitä kivaa se tuo, niin voi nauttia vaikka mistä. Jos on ihan paskaduuni, niin aina voi nauttia siitäkin että nyt se on ohi.
Otetaanvaikka siivoamista. Ei ole kovin hauska tehdä sitä, mutta on ihanaa kun on siivottu, eikö? Lisäksi voi nauttia siitäkin, että on koti mitä siivota. Kaikilla ei ole, Suomessakaan.
Mutta, jos haluat aivot narikkaan ja tuutin täyteen hyvää oloa, niin hommaa kamera ja lähde luontoon. Olen itse kuvaillut jonkun verran nyt, ja huomasin että kun kuljin koiran kanssa samoja lenkkejä päivästä toiseen, en edes nähnyt mitä ympärilläni on. Kun aloin napsia kuvia kännykällä, alkaa nähdä pienempiä kokonaisuuksia, yksityiskohtia. Joskus tulee otettua 10 kuvaa päivässä joilla en tee yhtään mitään, paitsi että mieli lepää.
Noh, onko tuo sitten "hauskanpitoa"... vähän ehkä laimeampaa sellaista. Miten olisi kutsua ihmisiä kylään? Kahville. Se tietty vaatii vähän vaimoltakin jotain.
Sauvakävelyä, ite teen sen musiikin tahtiin, on paljon hauskempaa ja rytmikkäämpää. Melkein kuin tanssisi. Niin! Siinä toinen, menkää vaimon kanssa tanssikursseille? Lavatansseille?Aloittaja kirjoittaa: "Joka paikkaan pistää ja jalatkin alkaa olla sököt."
Sinä esittelet hänelle siivoamista, luontoon lähtemistä, tanssikursseille ...- noohjooh
Tellukka kirjoitti:
Aloittaja kirjoittaa: "Joka paikkaan pistää ja jalatkin alkaa olla sököt."
Sinä esittelet hänelle siivoamista, luontoon lähtemistä, tanssikursseille ..."ehkä sauvakävely jotein onnnistuisi." kirjoitti aloittaja.
Ja pakkohan meidän kaikkien on joskus siivota? Sitä paitsi se oli vain esimerkki, pääpointti oli että voi löytää ilon asioista sisältään. Minulle ainakin on ollut suorempi tie pois masennuksesta kuin joku pilleri tai odotus siitä että joku sen ilon sulle tuo. noohjooh kirjoitti:
"ehkä sauvakävely jotein onnnistuisi." kirjoitti aloittaja.
Ja pakkohan meidän kaikkien on joskus siivota? Sitä paitsi se oli vain esimerkki, pääpointti oli että voi löytää ilon asioista sisältään. Minulle ainakin on ollut suorempi tie pois masennuksesta kuin joku pilleri tai odotus siitä että joku sen ilon sulle tuo.Ei kaikkien tarvitse siivota, jos ei kroppa anna periksi tehdä sitä.
- noohjooh
Tellukka kirjoitti:
Ei kaikkien tarvitse siivota, jos ei kroppa anna periksi tehdä sitä.
Ei niin, mutta ihmiselle arkiliikunta on hyväksi jos vaan kestä sen. Minusta sekä mielelle että keholle. On tärkeää pärjätä itse, ja nauttia siitä. Olen vähän sitä nykytrendiä vastaan, että kaikki ulkoistetaan, ei hoideta itse eikä näin ollen voida olla ylpeitä siitä mitä on saavuttanut. Se pitää masennukset loitolla.
Ex-anoppini istui kotonaan rullatuolissa ja siivosi pienellä rikkaimurilla, ja oli onnellinen siitä että pystyi jotain tekemään. Ei luovuttanut.
Nythän siis puhuttin aloittajan tilanteesta, josta ymmärsin että pystyy jotain itse tekemäänkin. - Seniorinaisen.elämää
Tellukka kirjoitti:
Ei kaikkien tarvitse siivota, jos ei kroppa anna periksi tehdä sitä.
No kukas sitten siivoaa ja pesee ikkunat ja siivoaa parvekkeen (lankut pitäis sellaisella avaimella avata ja nostaa että saa roskat pois. Ja sitten olis kaikkien ikkunoiden yläpuolella olevien korvausilmaventtiilien putsaus 2 kertaa vuodessa. Ne suodattimet pitäis kuulemma pestä kun ensisn ruuvaa sen auki ja taas pitäis ruuvata takaisin. Ilmanvaihtoventtiilit pitäis putsata poistamalla se tötsä niin että pääsee pyyhkimään pölyt rööristä. Ovat katonrajassa.
Sitten pitäis pestä kolmen huoneen ikkunat joita ei ole voinut pestä kymmeneen vuoteen ulkopuolelta kun ovat juuttuneet kiinni. Huoltomies sanoi pari vuotta sitten kun kävi katsomassa ilman mitään työkaluja, että pese pelkästään sisäpuolelta!!!:/ Kun aurinko paistaa niin ikkunoista ei enää näe kuka kävelee pihalla kun ovat niin harmaat. Tällaista on tämä vanhenevan naisen elämä. Ei mitään helppoja hommia. Miten noissa 55 taloissa, saako niissä mistään huoltoyhtiöstä parempaa apua?
Meidän huoltoyhtiö on hinnoitellut itsensä ihan sikahintaiseksi. Jos huoltomies tekee jotain niin 60€ tunti maksaa. Kävi vaihtamassa käsisuihkun niin en suostunut maksamaan tunnista kun kesti homma alle 15 min. Laskutti sitten puolen tunnin taksan. Kyllä vanhainkodissa olis helpompaa vaikka en missään vanhainkoti-iässä vielä olekaan . Ihmettelen miten vanhukset pärjäävät kun itsekaaän kohta 67-vuotiaana en tahdo jaksaa, enkä ole mikään invalidi edes. - taivaassatavataan
Liikunta kannattaa aina!
Jos vielä vaikka pikkuvarvas (se on siellä jossain jalkojen välissä?) liikkuu, liikuta sitä vaikka omin käsin? (mikäli vaimosi on sairas/ seksikielteinen)
Vaimokin varmasti ilahtuu, jos päivittäin silittelet, suukottelet, halailet ja hierot häntä.
Kerro hänelle uudestaan, kuinka ihana hän on, miksi aikoinaan rakastuit häneen.
Vanhemmiten monia asioita alkaa pitää itsestäänselvyyksinä,
unohtaa kertoa kauniita asioita.
Minäkin unohdin...nyt on jo liian myöhäistä, ei ole enää ketään, jolle kertoa. - Talkkaria.tarvittais
Tellukka kirjoitti:
Ei kaikkien tarvitse siivota, jos ei kroppa anna periksi tehdä sitä.
Kukas sitten siivoaa? Ei kaikilla ole varaa palkata siivoojaa. Ja kuka vaihtaa pariston palovaroittimeen ja puhdistaa kaikki hankalat venttiillit? Ei kaikilla ole mitään armeijaa ympärillään jota voi käskyttää että tee sitä ja tee tätä. Nykyään ei ole enää talonmiestä joka kävi ilmaiseksi tekemässä kaikenlaista hommelia. Hän sai kuukausipalkan eikä laskuttanut kymmeniä euroja tunnilta joka hommasta.
- Ajatteleuusiksi
Ei se talkkarinkaan liksa puun oksilta tipahtanut. Vaikka en tiedä ko. järjestelmästä niin oletan, että jotenkin se talkkarin palkka perittiin sinulta. Osana vuokraa tai yhtiövastiketta vai mitä ne kaikki kaupunkiasumisen maksut nyt onkaan.
Valo-kuvaus ei ole kovinkaan järkevää enää harrastuksena.
Sanokaamme että lenkillä osuu silmään "maailman ihanin" Kielon-kukka-terttu.
Kun tulee kotiin, kyselee netistä tertuista.
Pitää osata useanpaa kieltäkin.
Niin jo iskeytyy ruudulle jotain ihan oikeasti henkeä-salpaavaa kuvaa Kielosta.
-
Olen valo-kuvannut vuosi-kymmeniä.
Joskus tunsi tehneensä aikoinaan jotain.
Sillä rullassa oli vain rajattu määrä otetuille kuville.
Nykyään kameroilla voi ottaa miljoona kuvaa sekunnissa.
Ja valita niistä sitten se paras.
Siitä on luovuus ja taiteellisuus kaukana.
Kuin tappaisi Lehmän, veisi ruhon metsään ja kuvaisi "Peto-eläimiä kaatamallaan raadolla."
-
H.- Heikunkeikku
"hunksz"
Prikulleen samaa mieltä tuosta kuvien ottamisesta.
Ennen muinoin otin tosi paljon kuvia. Järjestelmäkameralla sojotin kohteeseen ja kun valotus ja muut kröösäykset oli kohdillaan, niin hitto ku tuli hyviä kuvis. Ja teräviä.
Jos taas hosuutta sormiin sukelsi eikä stemmannut ihan kohdilleen, niin kyllä semmosella kameralla sai huonojakin kuvia.
Melkein niin, että joko heevetin hyviä tai pilallisia.
Mutta kameralla räplääminen oli kivaa. Oli tunne, että tässä kuvataan.
Ei mitään intoa enää näpsiä miljoonaa kuvaa sekunnis ja plokata paras framille. Heikunkeikku kirjoitti:
"hunksz"
Prikulleen samaa mieltä tuosta kuvien ottamisesta.
Ennen muinoin otin tosi paljon kuvia. Järjestelmäkameralla sojotin kohteeseen ja kun valotus ja muut kröösäykset oli kohdillaan, niin hitto ku tuli hyviä kuvis. Ja teräviä.
Jos taas hosuutta sormiin sukelsi eikä stemmannut ihan kohdilleen, niin kyllä semmosella kameralla sai huonojakin kuvia.
Melkein niin, että joko heevetin hyviä tai pilallisia.
Mutta kameralla räplääminen oli kivaa. Oli tunne, että tässä kuvataan.
Ei mitään intoa enää näpsiä miljoonaa kuvaa sekunnis ja plokata paras framille."Heikunkeikku"
Niinpä.
Liekö joskus taas palaa aika, jolloin jälkeläisemme saavat taas näperrellä.
Sanoisinko pikku-asioiden parissa.
Historiaa muistellen oli kummallista että vanhojen aikojen maalarit elivät useimmiten nälässä ja puutteessa.
Silloin eivät kaikkien öljy-värjäykset olleet kaupoissa huudossa.
Tekiköhän Rembrant 12 kpl. Yö-vartioita ja valitsi myyntiin parhaiten onnistuneen?
Silleesti kuin J.Palmun lato-tanssiloissa.
H.- Heikunkeikku
hunksz kirjoitti:
"Heikunkeikku"
Niinpä.
Liekö joskus taas palaa aika, jolloin jälkeläisemme saavat taas näperrellä.
Sanoisinko pikku-asioiden parissa.
Historiaa muistellen oli kummallista että vanhojen aikojen maalarit elivät useimmiten nälässä ja puutteessa.
Silloin eivät kaikkien öljy-värjäykset olleet kaupoissa huudossa.
Tekiköhän Rembrant 12 kpl. Yö-vartioita ja valitsi myyntiin parhaiten onnistuneen?
Silleesti kuin J.Palmun lato-tanssiloissa.
H.Niin ja Runoilijat.
Ne ne vasta laihoja olivat.
Siitä vois vetää johtopäätöksen, että vain laihat ihmiset kykenevät kirjoittamaan runoja. - Tuulettaa
Olin ennen valokuvauksen harrastaja, kai näin voi sanoa kun kerhossakin olin. Kuvaamisessa oli jotain hohtoa. Nyt kuvaaminen on nopeaa räpsimistä. Siitä on mennyt maku. Etenkin tämä joidenkin harrastama kuvankäsittely on semmoista josta en pidä. Tuli mikä tuli, kuvan on oltava aito.
Heikunkeikku kirjoitti:
Niin ja Runoilijat.
Ne ne vasta laihoja olivat.
Siitä vois vetää johtopäätöksen, että vain laihat ihmiset kykenevät kirjoittamaan runoja."Heikunkeikku"
Noh.
Minä en ainakaan runoile.
Riimittelen vain.
Luuni pöytää vasten kolisten.
-
"Oli Vaassa vaatteita kasassa
erään kaukaisen saaren rannassa.
Satama-valvojat katsoivat kauhuissaan
tuo on taatusti se Tsunami varmaan.
Vaan ei ollut se oli Killer-Whale
with something thin stuck deep in it's tail."
-
https://www.youtube.com/watch?v=k-LJ8nVeUYc
H.- noohjooh
"Valo-kuvaus ei ole kovinkaan järkevää enää harrastuksena" kirjoitti Hunksz.
Olen eri mieltä. Kai se silloin on, jos haluaa kilpailla ja olla paras, vaikeaa on pärjätä jollekin ammattilaiselle.
Minusta valokuvaaminen avartaa mielen kauneudelle, silmä alkaa katsella ikään kuin vähän hitaammin. Koska vilkaisu ympärilleen ei riitä löytämään mitään kuvattavaa.
Ennen piti kehittää negat ennen kuin tiesi tuliko hyvä otos vai ei. Nykyisin näkee heti onko kuva onnistunut. Paljon järkevämpää kuvata nyt kuin ennen digi-aikaa. - dementix
Heikunkeikku kirjoitti:
"hunksz"
Prikulleen samaa mieltä tuosta kuvien ottamisesta.
Ennen muinoin otin tosi paljon kuvia. Järjestelmäkameralla sojotin kohteeseen ja kun valotus ja muut kröösäykset oli kohdillaan, niin hitto ku tuli hyviä kuvis. Ja teräviä.
Jos taas hosuutta sormiin sukelsi eikä stemmannut ihan kohdilleen, niin kyllä semmosella kameralla sai huonojakin kuvia.
Melkein niin, että joko heevetin hyviä tai pilallisia.
Mutta kameralla räplääminen oli kivaa. Oli tunne, että tässä kuvataan.
Ei mitään intoa enää näpsiä miljoonaa kuvaa sekunnis ja plokata paras framille.Kuvaus on kiva harrastus ja joskus jotain tulee kuvattua. Enimmäkseen huuto.netin roinaa olen laittanut nettiin. Mutta sekin harrastus loppui, kun kaikki kaupaksi käyvä roina on jo myyty.
Luontokuvia jos yrittää ottaa ja vertaa otoksiaan toisten ottamiin, siinä vain masentuu.
Ostin just uuden Canonin, mutta ei vielä ole mopoharrastukselta jäänyt aikaa sen käyttöön.
Pitäisi raaskia ostaa kallis kamera, jotta kuvien laatu paranisi. Satasen näpsällä ei saa tuotua kohdetta tarpeeksi älhelle.
- nauruterapiaa
Jos on vielä olemassa vanhoja hyviä kavereita, niin vierailkaa toistenne luona ja muistelkaa yhteisiä hauskoja aikojanne.
Se, jos jokin, on piristävää. Ei mitään ongelmia, elämä soljuu kuin silkkiä vaan.
Tämä omaishoitajana oleminen on tosi hauskaa, ei ehdi miettimään mitä tekisi.
Jos ei huvita tehdä mitään, istuu jalat suorana pihakeinussa ja nauttii kesätuulen havinasta vaahterassa.
Kovin kauas en viitsi metsätiellä lenkkeillä, karhu oli esiintynyt naapurin riistakamerassa tässä aika lähellä.
Kun en henkisesti ole vielä täysin valmis sitä kohtaamaan, ehtisikö kuvaakaan kännykällä napata.
En ole koskaan käynyt kapakoissa, ryypännyt enkä ollut krapulassa, niiden tilalle ei tarvitse keksiä mitään korvaavaa tekemistä.- Heikunkeikku
"Ancie"
Etkö! Mitäs sitte oot nuorena flikkana tehnyt, jos et oo kapakois hypänny, ryypiskellyt tai makoillut aamulla kalpeena hiljaa? :)
Oletko lavatanssityttönen ollut?
Kesäkolttu leveine helmoineen pyörähdellyt tanssilavan pliukkaudessa? Heikunkeikku kirjoitti:
"Ancie"
Etkö! Mitäs sitte oot nuorena flikkana tehnyt, jos et oo kapakois hypänny, ryypiskellyt tai makoillut aamulla kalpeena hiljaa? :)
Oletko lavatanssityttönen ollut?
Kesäkolttu leveine helmoineen pyörähdellyt tanssilavan pliukkaudessa?No en ole, muutaman kerran olen joutunut porukan mukana ravintolassa iltaa istumaan, kun on ollut joku viikonlopun kestävä koulutusjuttu.
En ole viitsinyt kieltäytyä, mutta en ole viihtynyt, liian kova meteli ja musiikki soi niin että korvissa tärisi.
Lapsuuskodin lähellä oli ja on edelleen Suikkalan lava, enpä usein sielläkään käynyt.
Olen enemmän ulkoilma- ja luontoihminen sekä lukuihminen.
En ole myöskään leninki-ihminen, farkut ja ulkoiluhousut sopivat paremmin "tyyliini", jos sitä edes onkaan.
- Heikunkeikku
Hauska otsikko "....hauskan pidon tilalle".
Tuosta tulee mieleen, että niinku pitäis keksiä jotain kamalaa hauskuuden tilalle.
On niin kurjaa, että olis kiva saada hauskuutta tilalle.
On niin hauskaa, että olis kiva saada kurjuutta tilalle.
Niin tai näin, mutta mitäs jos alkaisit lukemaan kirjoja. Joo, aina oon kirjoja tuputtamassa kaikille. Mutku se on niin muukaavaa. Kirjaa voi lukea paikallaan, peppu visusti tuolilla tai parempi paikka olis tietysti sänky. Köllähtää sänkyyn, kaapasta kirja kouraan ja lähteä sukeltamaan tarinan sisälle.
Tai siirtyä historiassa taaksepäin.
Jos tahtoo huulimättäitä levittää, niin valitsee vain humoristisen kirjan ja alkaa hihittelemään:)
Tahi. Edellistä kirjoittaessa tuli mieleen, että mitäs jos alkaisit harrastamaan soittamista.
Ellei kotoa löydy instrumenttia, niin osta ja Tradaa uusi harrastus on alkamassa.
Opetusta yksityisesti tai työväenopistosta.- Heikunkeikku
Lisäystä pukkaa.
Eiku nyt mä kekkasin.
Tää on hyvä harrastus.
Olin toissapäivänä pojan luona. Olin sisällä ja radiosta alkoi kuulumaan oikein kiva rytmikäs mukaansatempaava kappale. Minä huusin kiiruusti pojalle terassille, että tuu äkkiä kuuntelemaan tätä kappaletta. Tunnetko sen, olis kiva tietää mikä kappale.
Poika kaapas kännykkänsä ja sanoi sille kännykälle ääneen "Mikä kappale".
Kännykkä oli hetken vaiti ja sitten naisääni vastasi:
-Kuulostaa ihan artistin Yolanda Be Cool & DCUP kappaleelta "We No Speak Americano"....mutta älä vain pyydä minua laulamaan sitä.
Sitten alkoikin toinen kappale ja taas poika kännykälle puhuman.
Vastaus tuli heti (en muista mikä kappale se oli).
Poika sanoi, että laula se.
Vastaus: Kyllähän sinä tiedät, että minä en osaa laulaa.
Siitä se heidän (pojan ja kännykän) rupattelu alkoi. Näytiksi minulle.
Pieni osa juttelusta.
Poika: Kuka on mun äiti?
-Heikku Heikuskelija tässä sinulle tiedot.
Poika: Kuka on sinun äitisi.
-Minulla on vain sinut, en tarvitse muuta perhettä.
Poika: Mikä sää huomenna?
-Huomenna Vaasassa 15 astetta ja aurinkoista.
Voi voi, kaikkia ne keksiikin.
Hauska kuunnella niitä vastauksia.
Elikkä: Ala harrastamaan keskusteluja kännykän kanssa:))
Heh, eikö ollut hyvä ehdotus?
Pirhana viete, ku mulla ei ole semmosta kännykkä, jossa asuisi pieni nainen sisällä.
Naisen ääni se oli. En tiedä voisko valita kännykän sisälle pientä miestä? - 1lesken
demen
Kun lopetin riekkumisen kuppiloissa ja banaaniviskien kumoamisen, ajattelin, että no niin, nyt loppui nauru ja ilonpito.
Niinkuin se todellisuudessa alkuun loppuikin, rankkoihin vieroitusoireisiin.
Niistä kun aloin toipumaan, mies sairastui vakavasti.
Kun toin hänet maalle uuteen kotiimme pitkän sairaalakierteen jälkeen, olin helpottunut ja peloissanikin.
Että mitenkä tässä pärjätään.
Mies itse valoisalla luonteellaan ja joka aamuisella hymyllään sai minut jaksamaan.
Sain 18 taximatkaa/kk/kunnalta virkistysajoon.
Käytimme kaikki matkat ja porhalsimme kesäterasseille, jätskille, kahviloihin.
Näimme tuttuja ja ihmeitten ihme.
Meillä oli hauskaa pullakahvien kanssa.
Ilman ilolientä.
Maalla kotona työnsin miestä pyörätuolissa. Siinä tuli samalla omaa liikuntaa.
Kävimme kaupassa ja miten ihanalta maistuikaan jätskit ulkona.
Ja näin alkoholistina on ihmeellistä, miten kahvi voi maistua aamulla niin hyvälle.
Miten luonto on ihmeellinen, kun nyt näkee värit.
Eikä vain pelkkää mustaa.
Humalainen, tekohauskuus kuppiloissa ei ole mitään verrattuna tavalliseen normielämään.
Yllättävistä tilanteista tulee hyvälle mielelle ja hoitokoirahan on super ilontuoja.
2lesken 1lesken kirjoitti:
demen
Kun lopetin riekkumisen kuppiloissa ja banaaniviskien kumoamisen, ajattelin, että no niin, nyt loppui nauru ja ilonpito.
Niinkuin se todellisuudessa alkuun loppuikin, rankkoihin vieroitusoireisiin.
Niistä kun aloin toipumaan, mies sairastui vakavasti.
Kun toin hänet maalle uuteen kotiimme pitkän sairaalakierteen jälkeen, olin helpottunut ja peloissanikin.
Että mitenkä tässä pärjätään.
Mies itse valoisalla luonteellaan ja joka aamuisella hymyllään sai minut jaksamaan.
Sain 18 taximatkaa/kk/kunnalta virkistysajoon.
Käytimme kaikki matkat ja porhalsimme kesäterasseille, jätskille, kahviloihin.
Näimme tuttuja ja ihmeitten ihme.
Meillä oli hauskaa pullakahvien kanssa.
Ilman ilolientä.
Maalla kotona työnsin miestä pyörätuolissa. Siinä tuli samalla omaa liikuntaa.
Kävimme kaupassa ja miten ihanalta maistuikaan jätskit ulkona.
Ja näin alkoholistina on ihmeellistä, miten kahvi voi maistua aamulla niin hyvälle.
Miten luonto on ihmeellinen, kun nyt näkee värit.
Eikä vain pelkkää mustaa.
Humalainen, tekohauskuus kuppiloissa ei ole mitään verrattuna tavalliseen normielämään.
Yllättävistä tilanteista tulee hyvälle mielelle ja hoitokoirahan on super ilontuoja.
2leskenMeillä oli samat huvit omaishoito aikana siihen asti kunnes miehen kunto meni todella huonoksi. Kuljetin häntä omalla autolla niin kauan kun pystyin. Sitten saatiin taxilla ajoon luvat. Loppu aikana piti ajaa paaritaksilla.
Silti vein hänet aina sukujuhliin geriatria tuolissa kun ei pystynyt istumaan tavallisessa pyörätuolissa.
Ilman viinaa voi pitää hauskaa, usein paremminkin kuin viinan kanssa. Lasi-kaksi viiniä ei haittaa, mutta humalaisen örinää ei jaksa kuunnella, usein vielä tulee riitaa. Onneksi kaverilla ei ole alkoholi ongelmaa. Miehellä oli, joten tiedän aika paljon siitä puolesta.
- RealistiN
"Ennen kävinn kapakoissa, ryyppäsin ja pidin hauskaa, mutta nyt krapulaa ei enää kestä samaan malliin."
...
No, enpä ole koskaan pitänyt moista puuhaa erityisen hauskana, joten ilmankos ei ole vielä kroppa tehnyt tenää ja jalatkin pelaa vielä vallan mainiosti, ja toivottavasti pelaavat vielä muutaman vuosikymmenen etiäpäinkin.
Tänään käytiin muksujen ja koirien kanssa iltapäivävälipalalla tuolla lähimetsän kalliolla, mukana oli eväsleivät ja termoksessa raikasta vettä ja mansikkamehua. Tarkastettiin samalla mustikan satotilanne, hyvältä näyttää vielä, sadetta saisi kyllä muutamana yönä tulla, jotta jaksavat pulskistua, parin viikon päästä jo voi varmaankin valitusti poimia. Illalla lähdetään lähiluodolle ahvenia narraamaan, lasten eno lähtee mukaan vahtimaan nuorimmaista, niin päästään koko porukka nauttimaan kalastuksesta.
Huomenna isommat lähtee enon kanssa seikkailupuistoon, ja me jäädään kuopuksen kanssa kotiin pitämään hauskaa, eli leipomaan.
Hauskuutta on monenmoista. Minäkin olen joskus nuoren käynyt kapakoissa, ryypännytkin ja "pitänyt hauskaa" siellä. Nyt jos menen kapakkaan, mietin mitä ihmettä täällä teen, se aika on ajanut jo aika päivää sitten ohi. Lähinnä ankeat fiilikset. Kesällä voi piipahtaa jossain kesätapahtumassa tai terassilla, se on kivaa ja rentouttavaakin, hyvällä säällä.
Kattele vaikka paikallislehden tapahtumia, niistä voi löytää jotain mielenkiintoista. Eihän se ota eikä annakkaan jos käy piipahtamassa, vaikka naapuripitäjässäkin. Voipi pian vaikka positiivisesti yllättyä.- hytinäx1
Onko siellä kapakassa oikeastaan hauskaa tässä iässä? Nuorempana ei rahat riittänyt niin ei tullut sitten harrastettua sitä kapakka kulttuuria. Kyllä ne kapakan pitäjätkin taitaisi nyt katsoa vinosti kun mummo tulisi sinne höpöttään joutavia ja tilaamaan muutaman oluen tai ginitonikin.
Sinullakin kolottaa ja kaikki paikat alkaa jumittua, mites olisi yooga , itse kyllä aion syyskaudella alkaa kurssin. Moni vanhempi kehuu sitä hyväksi liikuntamuodoksi kun ei tarvi hyppiä ja huitoa kuin viimeistä päivää.
Mitähän muuta hauskaa sitä vois harrastaa, keilailua, petanquepeliä jonkun kivan porukan kanssa, kansantanhuja .... Aloittaa osallistumaan veteraaniurheilu kilpailuihin johonkin lajiin, vaikka tasajalka pituushyppyyn....- Bengalitikku
Mitä keksiä hauskanpidon tilalle?
Kysymyksen perusteella miellän taustaoletuksen, että vastine ei voi olla ainakaan hauskaa.
No, hei. Katsoin maratonina: The Handmaid's Tale - orjattaresi.
Aivan karmea. Karmea. Voisiko vastine olla inkvisitio ja kardinaalit aikoinaan. En todella tiedä, miksi tällainen sarja on tehty.
Voisi yrittää keksiä vastineits tästä ajasta. Mutta. Mutta.
Mihin sormella halutaan osoittaa? Moneenkinko?
- staka
Joskus nuorena sinkkuna käytiin ravintoloissa, kyllä. Lähinnä tanssimassa, mutta kyllä me aina paukku tai pari otettiin tyttöjen(kin) kanssa. Sitten kun tuo Yksi liimautui olkavarteen niin käynnit harveni radikaalisti. Ei tarvinnut enää niinku etsiä ketään. Ja se tupakansavu - kumpikaan meistä ei polttanut edes silloin, saati nyt.
Mitä tuli tilalle? No perhe tietenkin, rakennettiin yhdessä talo ja kasvatettiin jokunen lapsi. Ei siinä paljon muuta hauskuutta tarvittu. Nyt on lastenlasten kanssa puuhastelun vuoro. Mutta eihän tällaisesta kohdasta voi näillä kymmenillä enää aloittaa... vaikka eihän se mahdotontakaan ole jos kivan kaverin löytää.
Joku jo esitti kansan- tai senioritansseja. Oikein hyvä, ne on rauhallisia eikä suuremmin vaivaannu nivelet lisää. Myös lavatansseissa on rauhallisia lajeja. Ja aina voi mennä rauhallisesti myös nopeampia kappaleita tyyliin 2 iskua askeleelle, tms. Muista ottaa särkylääke lähtiessä!
Eläkeläisryhmien yhteiset bussimatkat voisi olla kivoja. Siellä tutustuu samanhenkisiin ihmisiin, ja mitä olen pari kertaa ollut mukana niin ihan kivaakin on ollut. On tutkittu Ahvenanmaat, syksyn ruska Lapissa ja Mannerheim-ooppera Ilmajoella. Ulkomaillakin käyvät. Erilaisia eläkejärjestöjä on jokaisella paikkakunnalla. Mukaan vaan! Ja eläkeläiset järjestää myös päivätansseja. Niihin en ole ehtinyt mutta luulen ettei eka käyntikerta kovin kaukana ole. - flegmaatti
Vaihtoehtoja on rajattomasti mutta ensin kroppa kuntoon, että voit tehdä valinnat ja nauttia niistä.
Ensin perusteellinen lääkärintarkastus pätevän, edustamaasi ryhmään erikoistuneen toimesta!
Sieltä saat jo eväitä kuntoutumiseen.
Suunnitelmaan mahtunee neuvottelu pätevän personaalivalmentajan kanssa ravinnosta ja vuorokautisesta liikunnasta ja elämästä kokonaisuudessaan ml. ravinto.
Puolen vuoden ohjattu kuntoutuminen personaalin ohjauksessa. Ei tarkoita jokakertaista läsnäoloa mutta riittävää valvontaa ja ohjausta kuitenkin.
Kun koordinaatio, liikkuvuus sekä aerobinen- ja lihaskunto kohenevat niin löytyy muitakin aktiviteettejä.
57 - 60 ikävuosien välinen loppukiri hauskan pidossa saattoi fyysisen ja henkisen vireyden siihen olotilaan, että tajusin muutoksen tarpeellisuuden.
Vaikutus näkyy ja tuntuu kaikissa toiminnoissa.- dementix
Lääkärintarkastus vain masensi lisää. Kun hain varhaiseläkettä ja luin sen listan mitä oma kanta tyrkkäsi ruudulle, niin ei hyvältä näyttänyt. Selkärankakin oli kierossa ja välilevyt litussa ja kalkkeumia ja muuta rappeumaa. Itsekin aloin ihmetellä, etten ole jo rullatuolissa. Tuolla paperilla ei kuitenkaan eläkettä irronnut. Painoa jos saisi pudotettua, selkä varmaan tykkäisi.
Mutta sitten pitäisi luopua viimeisestä huvista eli syömisestä. Rehun syöminen ja salaatti ällöttää , jos ajattelen laihdutuskuuria vakavasti. Parikymmentä kiloa pitäisi ainakin saada pois.
Älykästä kommenttia kuitenkin, mutta aika kallista olisi personal trainer. Pitäisi olla Räikkösen tulot, jotta voisi palkata tehokkaan piiskurin.
Aloittajan mainitsemia asioita harrastan, nykyisin sähköpyörä on eniten käytössä.
Kesällä riittää puuhasteltavaa pihalla.
En kaipaa kapakoihin enkä väentungokseen.
Tykkään ommella ja laittaa ruokaa, onneksi kaveri käy viikonloppuisin ja lomillaan, en itse ehtisi kaikkea syödä.
Huollan ja korjailen hänenkin vaatteensa koska tykkään tehdä niin.
Kyllä aamuisin on välillä liikkeelle lähtö hidasta, varsinkin jos olen edellisen päivän kyykkinyt pihatöissä.
Hauskanpitoa on lämmittää saunaa kaverin kanssa, voi avata viinipullonkin halutessaan.
Kunhan kaverin loma alkaa lähdemme ajelemaan kotimaassa, ihan minne milloinkin sattuu huvittamaan. Toivottavasti ilmat suosii.- Savukonepelle
Minulla on hauskaa, mukavaa, kivaa 24h. Unetkin humoristisia.
Tilalle en halua korviketta, kuten reseptiä lääkkeeseen joka masentaisi ja tekisi apaattiseksi.- dementix
Kerro ihmeessä, miten saat unet muutettua humoristiseksi? Olen lukenut paljon filosofiaa ja kaikkiea NLP ja muuta mielen muokkaus tekniikoita. Ei vain ole löytynyt sopivaa ohjetta unen muokkaamiseen. Joskus käy niin, että näkee unta siitä, mitä viimeksi mietti. Varmaan pitää luopua tuosta 30 minuutin sleeptimerin käytöstä kuunnelman kuuntelemisessa ennen nukahtamista.
Ehkä aivoihin jää väärä prosessi käyntiin ja hekumallinen uni ei toteudu.
jos ryyppääminen on mielestäsi hauskanpitoa, sitä voit toki jatkaa vaikka sängystä käsin, ei siinä jalkoja tarvita.
- dementix
Oli se aika kivaa ja jatkaisin samaan malliin, ellei elimistö olisi niin huonossa kunnossa. Onhan se vanha sanontakin, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Mutta kiitettävästi on tullut kommenttia. Ehkä ensi viikolla alan pyöräilyn tosissaan. Nyt uskallan luvata, kun on luvattu sadetta ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Juhannus on helvetillistä aikaa entiselle juopolle,
kun ei voi tehdä sitä tuttua ja turvallista. Ehkä kuitenkin käyn kaupungilla katsomassa sitä Lisää Löylyä -festaria.
- luovutan
Ei muuta kuin kesäfestareille! Siellä saa olla hyvässä vanhassa seurassa, tanssia tökötellä ruuhkassa (onko se nautinto?), katsella ja kuunnella rämymusiikkia tai kansanlaulua tai muuten vaan omalle korvalle mukavaa. Ja ehkä silmällekin kuten tässä. Älkää sitten heitelkö kaljatölkkejä eikä muitakaan roskia tantereelle!
Anne M. parhaimmillaan - mielestäni. Ja Kyöstikin siellä: https://www.youtube.com/watch?v=HsDbGdUfh4U
- ei meistä ollut tämän parempaan -- dementix
Pitäisi kyllä käydä joskus vielä festareilla, mutta en oikein osaa olla selvinpäin, kun muut ovat juovuksissa. Youtube on kyllä meikäläiselläkin suurkulutuksessa, että pitää ainakin kesällä vähentää käyttöä.
Tämä korvamato on viimeksi vaivannut meikäläistä :https://www.youtube.com/watch?v=GhlU0YD82qc dementix kirjoitti:
Pitäisi kyllä käydä joskus vielä festareilla, mutta en oikein osaa olla selvinpäin, kun muut ovat juovuksissa. Youtube on kyllä meikäläiselläkin suurkulutuksessa, että pitää ainakin kesällä vähentää käyttöä.
Tämä korvamato on viimeksi vaivannut meikäläistä :https://www.youtube.com/watch?v=GhlU0YD82qcTykkäsin kuunnella. Kuuntelen toistekin.
- Keksitys
Juuttaita syntyy joka päivä.
Kuuntele hyvää musiikkia, se auttaa jaksamaan eteen päin.
https://www.youtube.com/watch?v=oSmbKoXVvHISen työleirin jälkeen 10 minuuttia hauskaa
https://www.youtube.com/watch?v=M4lsB-B1O7U
ja elämä jatkuu.- Työtehtävävaiharrastus
Musa kuulosti hyvältä. Mitä meinaat?
Työtehtävävaiharrastus kirjoitti:
Musa kuulosti hyvältä. Mitä meinaat?
Aloittajalla olo välillä kuin työleirillä. Niin on itselläkin ja musiikista nauttiminen on tärkeääkin tärkeämpi rentoutumiskeino. Sitä meinasin.
- Heikunkeikku
entinenmiäs kirjoitti:
Aloittajalla olo välillä kuin työleirillä. Niin on itselläkin ja musiikista nauttiminen on tärkeääkin tärkeämpi rentoutumiskeino. Sitä meinasin.
Kun ajelin kotiin ja katsoin auton lämpömittaria, että vielä 19 astetta lämmintä (olisko kello ollut 22 kieppeillä), niin päätin, että tänään kuuntelen musiikkia. Ulkona.
Nyt istun parvekkeella ja läppäri on täs eessä ja pistin kuulokkeet korviin, että ympäristöön ei kuulu, kun kello jo visertelee näinkin paljoa.
Todella miellyttävä ilma. pienoinen tuulenvire, mutta todellakin minimaalisen pieni vire, että ei mitään haittaa.
Onneksi kukaan ei näe tänne parvekkeelleni. Törötän yöpaita päällä :)
Jos alkaa viluttamaan, niin mitä siitä sitte, haen takin niskaan ja se on siinä. - Yönäänet
Lämpimän kesäpäivän paras hetki on todella silloin, kun keskiyö alkaa lähestyä. Istun itsekin useasti takaterassilla ihmettelemässä lämpöä ja valoisuutta. Ja vielä sittenkin kun keskiyöllä alkaa jo olla vähän pimeämpää. Niinä hetkinä en kuitenkaan koskaan kuuntele muuta kuin niitä hiljaisia luonnon ääniä, jotka täällä maalla metsän ja pellon reunassa yössä kuuluvat. - Hetki rauhaa "työleirin" päätteeksi.
- Perusterve
En keksi millään ilveellä enkä kirveelläkään mitä hauskaa oman terveytensä tärväämisessä on.
- syrjäseudunasukki
En ole koskaan pitänyt ryyppäämistä ja kippoloissa kiertämistä hauskanpitona. Minulle on riittäneet konsertit, teatteri ym. kulttuuri. Olen myös lukenut aina kirjoja ja katsonut elokuvia, viimeksi kävin katsomassa The death of Stalin elokuvateatterissa, voin suositella!
Matkustaminen on ollut hauskaa ja omatoimimatkoilla se ei ole edes kovin kallistakaan. Matkustamisessa on mahdollisuuksia rajattomasti, voi lentää halpislennoilla jo muutamalla eurolla (siis ihan oikeasti 8,99€ pääsee joskus Turusta Puolan Gdanskiin!!) ja muutamalla kympillä kauemmaksi. Junalla pääsee vaikka minne. Mopolla kävin pohjoisessa, se oli tosi hauska reissu, pitää ottaa joskus uusiksi. Halpisbussilla pääsee parilla eurolla Oulusta Helsinkiin taikka päinvastoin. Jos aikaa kerta on, niin voihan sitä bussillakin matkustaa ihan hupailumielessä. Netistä varaten euron liput mahdollisimman kauas ja sitten takaisin. Halpisbusseissa toimii wifi, joten tabletilla iPadilla voi olla netissä ja on wc, joten Lidlistä eväät mukaan kylmälaukkuun ja emännän kanssa reissuun.
Keväällä vaikka leijan lennättäminen on ihan hauskaa, kun sopivalla tuulella leija lentää tasaisesti. Jos lastenlapsia, niin heidän kanssaan on hauska lennättää leijaa. Liian suurta ei kannata hankkia!
Kalastaminen on mukavaa ja hauskaa, kun saalista tulee. Ei ole kallista, jos ei ala tuhlailemaan joutavaan rahaa.
Aloitin sukututkimuksen jo vuosia sitten ja siinä kuluu hyvin aikaa. Tosin homma expansoituu herkästi ja vie mukanaan, joten siitä varoituksen sananen. Tänä iltana lähdemme P.n kanssa kirkolle hauskanpitoon.
Olen perusteellisesti mökkiytynyt eikä hauskanpito ole kiinni tanssista tai kapakoista. Saan ilon ja onnen tunteet ulkona puuhasteluista, rantasaunan löylyistä ja luonnossa sen elämää seuratessa.
Alkoholia en ota jos menemme illanviettoihin ystäviemme mökeille, olen aina kuskina. Omalla mökillä ilta-auringon laskiessa laituriolohuoneessa toki viini maistuu. Ei se ole hauskanpitoa vaan nauttimista.- de-meter
Entäs jos tarjoaisi aloittajalle vanhaa, latteata neuvoa: unohda hauskanpito ja elä.,))
Arjesta voi irrota paljonkin. Tai sitten ei.
Kai asian tiedostaminen on kuitenkin hyvä alku ? Lisääntyvien vaivojen kanssa tässä nyt kuitenkin on elettävä. Toisin kuin neuvotaan. olen kyllä sitä mieltä, että vaivoista sopii valittaa. Kun sen on tehnyt, elämä alkaa virrata niiden alta ja alkaa nähdä, että paljon en sentään jäljellä. Näin ainakin omalla kohdallani.- korppishuomenta
Tutustuimme illalla nuoreen pariin kapakin terassilla. He olisivat halunneet meidän jatkavan hauskanpitoa kanssaan. Mutta kello 22.00 jälkeen halusimme lähteä kotiin. Syy en halunnut juopua, nuoremmilla oli näet vauhti päällä.
Kerroimme juhlivamme P. n synttäreitä. Siitä kehkeytyikin hauska arvausleikki. P. oli noin 72-vuotias ja minä 50 -57-vuotias.
Kyllä kannattaa käydä viihteellä ja hauskan pidossa aina silloin tällöin, jää nuorekas olo eikä tunne vaivoja, nuoremmillakin vaivoja tuntuu olevan, lisäksi elämäkään ei heillä välttämättä ole seesteinen kuten meillä vanhoilla. 😂 korppishuomenta kirjoitti:
Tutustuimme illalla nuoreen pariin kapakin terassilla. He olisivat halunneet meidän jatkavan hauskanpitoa kanssaan. Mutta kello 22.00 jälkeen halusimme lähteä kotiin. Syy en halunnut juopua, nuoremmilla oli näet vauhti päällä.
Kerroimme juhlivamme P. n synttäreitä. Siitä kehkeytyikin hauska arvausleikki. P. oli noin 72-vuotias ja minä 50 -57-vuotias.
Kyllä kannattaa käydä viihteellä ja hauskan pidossa aina silloin tällöin, jää nuorekas olo eikä tunne vaivoja, nuoremmillakin vaivoja tuntuu olevan, lisäksi elämäkään ei heillä välttämättä ole seesteinen kuten meillä vanhoilla. 😂No jaa, korppis. Kapakka ei ole koskaan ollut minun juttuni. Kuten Ancie, olen enempi luonto- ja kirjaihminen.
Tarmo Manni sanoi aikanaan: "kapakka on onnettomien ihmisten kohtauspaikka". Jotakin kadonnutta iloa monet sieltä käsittääkseni etsivät.
Nuoria kohtaan riittävästi muualla, sen verran, että auttavasti pysyn kartalla.
Jokos olet lukenut Ossi Nymanin "Röyhkeys"- kirjan ? Minä luin ja tykkäsin vaikka odotin siltä muuta. Kaveri puhui pienellä äänellä suurista kysymyksistä...demeter1 kirjoitti:
No jaa, korppis. Kapakka ei ole koskaan ollut minun juttuni. Kuten Ancie, olen enempi luonto- ja kirjaihminen.
Tarmo Manni sanoi aikanaan: "kapakka on onnettomien ihmisten kohtauspaikka". Jotakin kadonnutta iloa monet sieltä käsittääkseni etsivät.
Nuoria kohtaan riittävästi muualla, sen verran, että auttavasti pysyn kartalla.
Jokos olet lukenut Ossi Nymanin "Röyhkeys"- kirjan ? Minä luin ja tykkäsin vaikka odotin siltä muuta. Kaveri puhui pienellä äänellä suurista kysymyksistä...Niin, Tarmo Manni kertoi omasta kokemastaan, mutta totta. En minäkään enää kapakoissa jaksa hengailla. Kauniilla ilmalla terassit kerran pari kesässä kutsuvat. Hollannissa tykkäämme istuskella useinkin terasseilla. Ravintolakulttuuri on erilaista, humalahakuisuus puuttuu. Minttutee on mielijuomani siellä.
Luin Röyhkeys-kirjaa, mutta jäin konserttitapahtuman jonoon. Kiinnostus loppui. Jahka kesä taittuu syksyyn ja on aikaa jatkanen loppuun.korppis kirjoitti:
Niin, Tarmo Manni kertoi omasta kokemastaan, mutta totta. En minäkään enää kapakoissa jaksa hengailla. Kauniilla ilmalla terassit kerran pari kesässä kutsuvat. Hollannissa tykkäämme istuskella useinkin terasseilla. Ravintolakulttuuri on erilaista, humalahakuisuus puuttuu. Minttutee on mielijuomani siellä.
Luin Röyhkeys-kirjaa, mutta jäin konserttitapahtuman jonoon. Kiinnostus loppui. Jahka kesä taittuu syksyyn ja on aikaa jatkanen loppuun.Juu. Kyllä minultakin meinasi kiinnostus lopahtaa kun kaveri kuvasi konserttimatkaa 70 sivua...
Ketä kiinnostaa..))
Terassit saattavat tietysti olla toista maata. Ollaan ulkona ainakin.
- Ahkera-L-i-a
Mulla oli noin kymmenen vuotta sitten näin jälkikäteen ajateltuna kai jonkinlainen 50-villitys. Menoa, meininkiä ja hauskanpitoa riitti, aikansa. Nyt sen tilalle on tullut - työ.
- erään.yks.eks
Vaikea keksiä mikä enää viihdyttää,sitä on vaan käpertynyt omiin oloihinsa ja on oikeaastaan tyytyväinen siihen.
Onhan mulla mökki,täysi vapaus,vihdoinkin olen saanut päätökseen lähes 10 v urakan sukulaisten asioista huolehtimisen,on vaan ollut pakko kun muita ei ole ollut.Siinä ne eläkevuodet ovat kuluneet vaikka niin suunnittelin muuta.Matkustella,liikkua ja katsella maailmaa.Terveyskin on siinä ja siinä,polvi kränää,kipuja joka paikassa jatkuvasti.
Kapakat ja hauskanpito (?) niissä oloissa muutaman oluen jälkeen on jäänyt,ei millään enää saa itseään istuksiin jonnekkin terassille katselemaan teeskenneltyä hauskuutta.
Se kuului nuoruuteen ja silloisiin huvitteluihin.Totean kuin mummoni aikoinaan--ompahan vanhana mitä muistella.
Saan aikani kulumaan kaikkialla jotenkin vaan,eikä oikeastaan tylsiä ja happamia hetkiä ole,mökillä puuhaan pikkuhiljaa uusia projekteja,joskus tarviis miesten apua raskaimmissa asioissa mutta kun sitäkään ei ole,olkoon sitten niin.
Kummasti pikkuhiljaa vaatimukset ja sopeutuminen vähempään saa uuden merkityksen.Tarviiko sitä ihminen kaikkea hekumaa ja hehkutusta?! Ne ajat oli ja meni ja nyt eletään tässä hetkessä murehtimatta sen kummemmin tulevasta.Sen aika näyttää kyllä.
Hauskaa voi olla ihan hissukseenkin,omissa oloissaan.- tekstisi.paljasti.sut
Sinäkö istuit kyydissä kun H humalassa autoili?
Joku tuolla edellä ehdotti kalastamista,
se on ihan lupsakkaa hommaa, hankkii vain ongen kohon ja koukun .
kaivaa ojanpenkasta matosia lasipurkkiin, nyt on niin kuivaa, että saa tosi syvältä niitä kaivella,
jospa lepikosta löytyisi matoja
ja riipii rantapusikosta vähän vapaa sen siiman jatkoksi.
Istahtaa rantakivelle ja odottaa, jos näykkii ja osuu koukkuun saa kissalle kalat ja jos ei edes näykkäse niin vaihtaa paikkaa.
Siinä kohoa tuijotellessa voi ajatella niitä näitä, syviä tai keposia juttuja, mitä mieleen tupsahtaa.
Ainakin voi siinä istuskellessa ihailla suloista suomenmaata.
Maalimanparannus on kivaa puuhaa, seuraavan kerran kun kaveris kylänraitilla tapaat, niin
istahtakaa sihen ojanpenkalle, pureskelette hetken kuivia korrenpätkiä ja haastelette tai menkää lähikuppilaan teelle ja hetkeksi maailmaa parantamaan, voihan siinä samalla parannella kaverin vaivoja kuuntelemalla ja helpottaa omia kivistyksiä kun jakaa niitä kaverin kanssa.
Opettele jotain uutta, etsi uusi pyöräilyreitti tai lenkkipolku uusin maisemin, tai vaikka uusi korttipeli tai jos ihan iteksesi olet niin uusi pasianssi, aivosolut tykkää kun niitä vähän rapsuttaa. pelihetki kavereitten kanssa on joskus aika kivaa, siinäkin tulee hölistyä ummet ja lammet kun pihistää tms. peli-ilta kesäterassilla on hyvä veruke tavata ja pitää yhteyttä.
ja oikein jännän jutun ympärillä unohtuu ne kivistykset ja kolotuksetkin.
Etsi uusia vitsejä, joilla voit itseäsi ja vaikkapa lähipiiriäsi naurattaa. Nauru tekee mahottoman hyvää muillekin lihaksille kuin vain poskilihaksille.- fifty
Ehdotan sähkösenioriskootteria kulkupeliksi ja nakuilua harrastukseksi.
- ukkelihko
Tuollaista hauskanpitoa - ryyppäämistä ja kapakkailtoja - kuin aloittaja mainitsee en ole koskaan varsinaisesti harrastanut, muutoin olen elämästä nauttinut. Onneksi seksin tilalle ei vielä tarvitse etsiä korviketta :) Mutta joo sitä mukaan kuin rajoitteita tulee, esim liikuntakykyyn, jotain pitää keksi. Pään sisäisiä hommia on hyvä harrastaa, niin ysyy aivot virkeänä. Aivojumppaa - pelaa vaikka shakkia tai vaikkapa sopivia tietokonepelejä.
Klubit, kapakat, kerhot, tanssit ja maljojen nostelu tuntuu niin kauheen blaseelta nyt. Been there, done that. kaikkea aikansa…
sauvakävelyyn en ole vielä repsahtanut, mutta 20 kaukalonväliä uima-altaalla on vain kaukainen muisto, mutta jalat muutkin osat toimivat kohtalaisen hyvin (ja jees, varmajalkainen kuin vuorikauris, juoksemisesta en ole koskaan puhunut, huom. tellukka) niin veneily joella ja patikonti Daalan rantaa, kasvimaan hoito ja huusholli tarjoavat aivan riittävästi fyysistä hauskanpitoa ja sitten onhan olemassa Midsomer Murders kaikki 19 sesonkia ja mitä väliä sillä jos olen ne nähnyt jo useampaan kertaan...ja nyt juuri The Handmaid'sTale-Orjattaren tarina on melkein kuin must...mustaa, masentavaa ja pelottavaa mutta vangitsee ja pakottaa.
Mutta nyt jalkapallon katseleminen on todellista hauskanpitoa. Tai sitten ei. Ainoa jota minä olin pyytänyt Kolumbian joukkueelta oli, ei voittoa, ei pärjäämistä, ei suuria suorituksia vaan etteivät töhrisi ja häpäisisi itseään (ja minua). Sitäkään ei minulle annettu.- loppuelämän-iloksi
Lukematta ketjua vastaan jotain:
mä trvisin ukon-käppyrän ilokseni,
mikään ei enää kiinosta,
oma ukko poistui tuonpuoleiseen muutamia vuosia sitten,
nyt alkaa elämä pitkästyttämään yksin eläjää,
mistä semmosen kivan kiltin ukon-käppyrän löytäisi,
joka kans tarvisi o m a n muorin kaverikseen,
seksistä ei niin väliäkää, kaveruus lämmin läheisyys,
luottamus toisiinsa riitäisi,
ei seksi olisi silti pois suljettu,
mutta ku vanhemmuten miehillä sitä seisokkia ei taho olla,
niin ei sen vuoksi ollenkaa tärkeetä,
mentäisiin tukka putkella ympäri maailmaa,
meillä olisi oikeesti hauskaa loppu elämä,- pitkästyttää-haloo
halooo, onko kaikki ukon-käppyrät kuolleet, ku vastausta ei tuu,
juhannus heila hukassa,
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its3998566Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.1712897- 131252
- 761008
- 64938
- 25916
Sylikkäin.
Sylikkäin, suudellen. Milloin haluaisit näin nainen tehdä ? Vain häntä ajatellen 😘. Tietenkin jos häntä asia kiinnosta61913- 55903
- 64852
Eemeli Peltosen viimeinen postaus Facebookissa!
"Olen ollut kevätistuntokauden viimeisillä viikoilla paljon poissa eduskuntatyöstä. Sain toukokuussa hyvää hoitoa HUSiss72832