rakennustekniikan diplomi-insinööri

Amk- ja diplomi-insinöörin osaamisalueet ovat pitkälti päällekkäiset, tosin yliopistoinsinöörin osaaminen on yleensä jonkin verran teoreettisempaa ja laajempaa. Nuori diplomi-insinööri ja kokenut amk-insinööri voivat usein hakea samoja paikkoja. Tosin suuntautuminen ja suunnittelu- yms. -pätevyydet vaikuttavat asiaan.

Diplomi-insinööri voi toimia esimerkiksi vaativien rakenteiden suunnittelijana, isojen rakennushankkeiden valvontatehtävissä, rakennusyritysten johdossa, rakennusalan tutkijana, kunnan teknisenä johtajana jne.

Suuntia_riittää kirjoitti:

Amk- ja diplomi-insinöörin osaamisalueet ovat pitkälti päällekkäiset, tosin yliopistoinsinöörin osaaminen on yleensä jonkin verran teoreettisempaa ja laajempaa. Nuori diplomi-insinööri ja kokenut amk-insinööri voivat usein hakea samoja paikkoja. Tosin suuntautuminen ja suunnittelu- yms. -pätevyydet vaikuttavat asiaan.

Diplomi-insinööri voi toimia esimerkiksi vaativien rakenteiden suunnittelijana, isojen rakennushankkeiden valvontatehtävissä, rakennusyritysten johdossa, rakennusalan tutkijana, kunnan teknisenä johtajana jne.

Lue lisää

Vielä lisäyksenä tuosta työllistymisestä: Nyt rakentamisessa on korkeasuhdanne ja työllistyminen on helppoa ja palkkakehitys hyvä. Rakentaminen on kuitenkin suhdanneriippuvaista sen takia työllisyys vaihtelee kaikissa työntekijäryhmissä, ja niin myös diplomi-insinöörien parissa. Työllisyyskehitys kulkee eri vaiheessa, sillä suunnittelussa muutos näkyy ensin, vasta sitten itse rakentamisessa.

Talojen ja muiden rakenteiden rakennesuunnittelussa riittää kyllä haastetta kenelle tahansa. Jos täkäläiset olot eivät ole riittävän haastavia, kannattaa siirtyä pilvenpiirtäjien suunnitteluun maanjäristys- ja pyörremyrskyalueelle.

Rakennusalan kokemuksesta on se hyöty opiskeluissa, että tietää käytännössä, mitä milläkin rakenteella, rakenneosalla tai työvaiheella tarkoitetaan. Se auttaa hahmottamaan, mikä asioissa on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.

Itse en tosin ole rakennusinsinööri, mutta toiminut toisella insinöörialalla, sanotaan nyt, varsin teoreettisissa tehtävissä, joilla on kuitenkin tiukka käytännön kytkös. Siinä olen usein pohtinut rakentajienkin kanssa heidän ongelmiaan.

Kuinkahan monella yliopistojen insinööriosastoille pyrkivistä lienee edes kokemusta ammattialaltaan? Ehkäpä vain amk:n käyneillä, eikä heilläkään yleensä kummoisesti. Joskus ammoisina aikoina sekä amk- että yliopistoinsinööriopiskelijoilla oli paljon nykyistä parempi käytännön kokemus alaltaan, ja tätä myös vaadittiin. Mutta se oli silloin, ja nyt on nyt. Jos nyt oikein muistan, ennakkotyökokemusta ei oteta nykyisin huomioon juuri millään tavalla.

Hyvä olisi kuitenkin hankkia alansa lattiatason kokemusta opiskelujen aikana. Se aina avartaa ja antaa paremmat mahdollisuudet tuleviin työtehtäviin.