Pieni psykopaatti?

Onko täällä ketään sellaista, jonka lapsi tai muuten läheinen henkilö olisi ns. psykopaatti. Kenties tehnyt jonkin kammottavan rikoksen.

Eli kiinnostaa, ovatko aikuisena psykopaatiksi osoittautuneet henkilöt jo lapsena olleet jotenkin outoja tai muista poikkeavalla tavalla käyttäytyviä.

Asia askarruttaa siksi, kun omista lapsistani (3kpl) yksi (6-vuotias) on jotenkin sen luontoinen, että mietin jatkuvasti, onko siinä pieni psykopaatin alku. Jotenkin sellainen täysin empatiakyvytön, tunteeton, pohjattoman itsekeskeinen. Nauraa tai ei reagoi mitenkään, kun toinen itkee, nauttii pienempien rääkkäämisestä jne. Sen sijaan jos hänelle tehdään samalla tavalla kuin mitä on itse tehnyt ensin, ei hyväksy sitä ollenkaan, vaan kostaa n. kymmenkertaisesti takaisin. Toisaalta todella fiksu, manipuloi taitavasti toisia, pohjaton mielikuvitus. Nuoremmilla sisaruksilla on huomattavasti kehittyneemmät empatiataidot, muut lapset ovat siis ns. normaaleja. Tämä meidän lapsemme pyörittää jo koko pihan kakaroita mennen tullen.

Yksi vakavampi esimerkki nimittäin on toditettavissa. Olin sisarellani ja heillä on maatila. Muut lapset pitävät eläimistä ja tämä lapsemme ei sitten oikein vain välitä niistä. Sen näkee heti. Teettämässä kokoajan jotain testejä ja mm. lataa kärryyn kilokaupalla tavaraa ja laittaa sen koiralle kiinni.. sitte se raukka juoksee lumipelloefektin lailla pitkin pihaa ja haukkuu.

Yhtenä päivänä sitten kuului hirveää mekastusta heidän talleilta ja navetasta, missä on lehmiä. Kysyimme heti tietysti mitä on tapahtuu, tämä lapsemme ihmetteli ihan samaa ja juoksemassa sinne suuntaan ja katseli kummissaan latoon päin ja kysyi, pitäisikö mennä katsomaan. No siellä oli lehmä tuskissaan ja silmä puhki. Oli laatikko kaatunut ja sisällä putkia. No siitä seurasi hässäkkä tietysti ja kaikki pyrittiin hoitamaan asiallisesti kuntoon eläinlääkärin kanssa. Tuli eräs toinen sukulaisemme paikalle kaupungista, sanomme sitä itnörtiksi leikkisästi. Kova poika pelaamaan. Se tuli myös ihmettelemään tilannetta. Ensimmäisenä se kysyi.. kuka lapsista kaatoi painavan laatikon? Me sanoimme, ettei kukaan. Mitä ihmettä.. lehmähän on irti, se on sen voinut potkassa nurin kun tuli ulos karsinasta mikä on jäänyt varmaan vahingossa auki. Tämä intti vastaan ja sanoi, oletkos nyt aivan varma? Kääntyi kysymään sitte nopsaan lapsilta kun ne siinä paikalla oli näyttäkääpä kätenne. Tuo se oli.. Mitä ihmettä.. no eikä. Siis olin ihan kummissani, miksi. Lapset tuli perässäni navettaan. Juu, kyllä, mutta tuo on kaadettu aikasemmin koko laatikko. Vaijerissa joka roikkuu, oli säkin päällä on ruostetta, siitä on vedetty ja käytetty tuottamaan voimaa, jolla kaadettu laatikko. Laatikossa oli putket ja just kun lehmä söi niin tarkotus oli osuakin. Meille tuli siitä hirvittävä kiista, mutta pojalla oli ruostetta käsissä. Poika oli tosiaan osannut keksiä itse miten itseään monta kertaa painavampi loota kaadetaan. Poika kiisti vain, pokka piti ja sanoi koskeneensa äsken siihen, sekään ei pitänyt paikkaansa. No miten se muka juoksi meidän mukana ja.. voi hemmetti tajusin.. meitä oli koko porukkaa vedetty retkuun. Muut lapsethan juoksi järveltä ja tämä muka näiden edeltä.

Emmehän voi syyttää lasta, koska jos hänellä on tämmönen ongelma. Kävimme sisaremme kanssa vakavan keskustelun ja itsekin tuntuu siltä, että poika on suljettava laitokseen kohta. Miksi mikään psykiatrisysteemikään ei voi tukea psykoottisen lapsen vanhempia jo tässä vaiheessa? Linnassa sitte istuvasta sanotaan jo nyt, että olisi pitänyt lapsena puuttua. Millä puutut kun yhteiskunta ei auta. Itse pitää varmaan maksaa kaikki kulut siihen asti, että oikeaa hoitoa saa.

Kamalaa ajatella näin omasta lapsesta, mutta en kertakaikkiaan pääse yli ajatuksesta. Aina kun katson vaikka tv:stä jotain ohjelmaa, jossa kerrotaan jonkun psykopaatin tekemästä rikoksesta ja syistä sen taustalla, en voi olla ajattelematta asiaa... Meillä on oma psykopaatti kotona ja se on jo nyt noin ovela. Mitä se on 10-20v. päästä?