Mitäs nyt?

Jos olisikin käynyt niin, että tapaat vanhan tutun pitkästä aikaa ja sitten sen jälkeen et millään saa ajatuksia hänestä muualle. Miten tähän pitäisi suhtautua?
17947
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Vaikka siten että kun tapaat seuraavan kivan vanhan tutun ja hän flirttailee uskaliaasti tämä kertomasi vanha tuttu unohtuu

Pientä se pikku ihastus vielä suuren rakastumisen rinnalla on.

Se on yksi huiskaus kun on unohtunut


Pitkissä suhteissa sanotaan olevan täysin normaalia että välillä saattaa tuntea ihastumisen tunteita suhteen ulkopuolisiin mutta rakastaa silti vahvasti omaa kumppaniaan

Se on sitten sen ihmisen päätös lähteekö pikku ihastuksen vietäväksi ja ruokkiin tunnetaan vaan ehkäpä silloin alkaa kääntyy omaa rakkauden kohdettaan kohti enemmän eikä alkaa edes mielessään kasvattaan pikku ihastustaan

Usein nimittäin tosi paikan edessä se kovempi hätä tulee kun sen oman puolison meinaakin menettää ja se pikku ihastus sais mennä vaan pois. Siitä luopuisi mieluummin

Ajatus on siis vielä niin pientä tosirakkauden edessä

Äänestä
  • Sulle se voi olla pikkuihastus ei välttämättä jollekin muulle, mutta sulla on ilmeisesti parempi tapa tuntea! Tiedän omasta tuttavapiirista, että osa on "järkeviä" laimeasti tuntevia vähemmän tunteita näyttäviä, osa vahvasti tuntevia, tulisesti rakastavia, osa vlimakkaasti kiintyviä ja syvään rakastavia. Mutta, että pikkuihastuksia.

    Äänestä

  • toivottavsdtieisullejysä kirjoitti:

    Sulle se voi olla pikkuihastus ei välttämättä jollekin muulle, mutta sulla on ilmeisesti parempi tapa tuntea! Tiedän omasta tuttavapiirista, että osa on "järkeviä" laimeasti tuntevia vähemmän tunteita näyttäviä, osa vahvasti tuntevia, tulisesti rakastavia, osa vlimakkaasti kiintyviä ja syvään rakastavia. Mutta, että pikkuihastuksia.

    Siis väität että parisuhteessa oleva jola sanoo rakastavansa omaa puolisoa voisi rakastua toiseen tulisesti olematta hänen kanssaan parisuhteessa?

    Väitän että liihotat unelmissas etkä ole realisti

    Se on ihastusta ja ihastus perustuu omiin mielikuviin ja haaveisiin toisesta ja hänen kanssaan elämisestä

    Sitten kun tuleekin se hetki kun pitäisi siirtyä haaveista todellisuuteen ja vaihtaa se oma kumppani nyt siihen toiseen oikeasti niin yleensä tuleekin rimakauhu sillä silloin alkaa todella ajatteleen mitä se elämä saattaisi sen uuden kanssa olla

    Eräskin tarina oli että nainen oli ollut lähes 20 v liitossa. Miehensä kiltti, hoiti ruuanlaiton, siivouksen, kävi töissä ja tienasi hyvin, asunto jossa asuivat oli miehen asunto. Autot oli miehen, samoin kaikki irtaimisto asunnossa.

    Miehessä ei ollut mitään vikaa naisen kertoman mukaan mutta nainen silti oli ihastunut tuttavaansa joka oli työtön, alkoholisti joka käytti huumeita. Hänellä ei ollut asuntoa. Asui siskonsa kanssa. Väliaikainen järjestely ja hän ei kyennyt huolehtiin itsestään saati asunnosta tai rahasti ja humalassa helposti petti.

    Nainen kuitenkin oli kamalan ihastunut ja haaveili yhteisestä elämästä tämän puliukon kanssa. Heillä oli seksisuhde.

    Naisen mies sai selville suhteen ja nainen meni ihan paniikkiin että nyt se sen mies jättää hänet. Sillä hetkellä hän ymmärsi vasta mikä todellisuus olisi olla suhteessa sen puliukon kanssa ja hän ei halunnutkaan sitä vaan pitää miehensä

    Äänestä

  • Eijeeeesuuus kirjoitti:

    Siis väität että parisuhteessa oleva jola sanoo rakastavansa omaa puolisoa voisi rakastua toiseen tulisesti olematta hänen kanssaan parisuhteessa?

    Väitän että liihotat unelmissas etkä ole realisti

    Se on ihastusta ja ihastus perustuu omiin mielikuviin ja haaveisiin toisesta ja hänen kanssaan elämisestä

    Sitten kun tuleekin se hetki kun pitäisi siirtyä haaveista todellisuuteen ja vaihtaa se oma kumppani nyt siihen toiseen oikeasti niin yleensä tuleekin rimakauhu sillä silloin alkaa todella ajatteleen mitä se elämä saattaisi sen uuden kanssa olla

    Eräskin tarina oli että nainen oli ollut lähes 20 v liitossa. Miehensä kiltti, hoiti ruuanlaiton, siivouksen, kävi töissä ja tienasi hyvin, asunto jossa asuivat oli miehen asunto. Autot oli miehen, samoin kaikki irtaimisto asunnossa.

    Miehessä ei ollut mitään vikaa naisen kertoman mukaan mutta nainen silti oli ihastunut tuttavaansa joka oli työtön, alkoholisti joka käytti huumeita. Hänellä ei ollut asuntoa. Asui siskonsa kanssa. Väliaikainen järjestely ja hän ei kyennyt huolehtiin itsestään saati asunnosta tai rahasti ja humalassa helposti petti.

    Nainen kuitenkin oli kamalan ihastunut ja haaveili yhteisestä elämästä tämän puliukon kanssa. Heillä oli seksisuhde.

    Naisen mies sai selville suhteen ja nainen meni ihan paniikkiin että nyt se sen mies jättää hänet. Sillä hetkellä hän ymmärsi vasta mikä todellisuus olisi olla suhteessa sen puliukon kanssa ja hän ei halunnutkaan sitä vaan pitää miehensä

    On vähän naiivi ajatus ettei pettäjä hätäänny. Jokainen joskus pettänyt tietää sen, pettäminen voi jatkua riippuen pettämisen motiiveista ja suhteesta, pettänyt sen tietää miksi sen tekee et sinä. Pettämistä en suosittele. Typerää.

    Äänestä

  • Sinä eijeesuuus et ymmärtänyt mistä kirjoitin etkä ilmeisesti siitäkään mitä itse alkuunsa kirjoitit. Minähän puhuin nimenomaan tunteista, en järjestä. Kyllä joku alkoholisti voi olla rakastettava ja häneen voi ihastua, mutta hänen kanssaan ei ole jätkevä olla yhdessä. Ja se tilanne on ihan sama riippumatta siitä oletko sinkku vai et, tarkoitan sitä, että jos joku on vuosikausia naimisissa huonosti käyttäytyvän miehen vaikkapa alkoholistin kanssa niin se ei ole järkevää. Hänelle voi olla paljon järkevämpää ihastua mukavaan, huomioonottavaan ja komeaan mieheen, jättää alkoholistimiehensä ja mennä uuden, ihanan pikaihastuksensa kanssa yhteen. Sitähän sä tarkoitit eijeesus, eiks niin. Kumminkin päin.

    Äänestä

  • toivottavastieisullejysä kirjoitti:

    Sinä eijeesuuus et ymmärtänyt mistä kirjoitin etkä ilmeisesti siitäkään mitä itse alkuunsa kirjoitit. Minähän puhuin nimenomaan tunteista, en järjestä. Kyllä joku alkoholisti voi olla rakastettava ja häneen voi ihastua, mutta hänen kanssaan ei ole jätkevä olla yhdessä. Ja se tilanne on ihan sama riippumatta siitä oletko sinkku vai et, tarkoitan sitä, että jos joku on vuosikausia naimisissa huonosti käyttäytyvän miehen vaikkapa alkoholistin kanssa niin se ei ole järkevää. Hänelle voi olla paljon järkevämpää ihastua mukavaan, huomioonottavaan ja komeaan mieheen, jättää alkoholistimiehensä ja mennä uuden, ihanan pikaihastuksensa kanssa yhteen. Sitähän sä tarkoitit eijeesus, eiks niin. Kumminkin päin.

    Miten voit sanoa minusta mitään ?

    Oletko varma että en ole pettänyt ja itse lähtenyt toisen matkaan ja kerro omasta kokemuksesta ?

    Niin et tiedä mutta kuvittelet koska sinun täytyy nyt kiivaasti puolustaa sitä miksi olet täällä. Haaveilemassa loikkaamisesta suhteesta toiseen. Tiedätkö itse mitä tapahtuu oikeasti vai onko ehkä ainoa tässä keskustelussa jonka tieto onkin luuloja sinä

    Olisiko mahdoton ajatus että juuri minä olisin voinut olla itse Sellainen suhde loikkari ja siksi nyt Kaiken kokeneena kerron ?

    Tai jospa olen se petetty kumppani ? Tai se kolmas osapuoli ?

    Ja sinä pettämisen alkuvaiheessa kiivaassa tunnekuohussa puolustamassa sitä alkupään tapahtumaa.

    Jospa sinä edustat tapahtumaketjun alkua ja minä päätöstä ?

    Tähän tulet 10 vuoden päästä minun paikalle mutta ennen sitä käyt pitkän tien.

    Te tai me pettäjät olemme aina samanlaisia. Kiivaasti puolustellaan tekojamme silloin kun ne tapahtuu taikka ovat suunnitteilla. Ollaan vihan, ihastuksen, koston tms sokaisemia

    Sitten käydään se pitkä opintie ja kohta ollaan nöyrempiä ja katuvia kun tieto kirvelee nahkaa ja haaveet ovat saaneet totuuden vaatteet

    Äänestä

  • Eijeeesuuuus kirjoitti:

    Miten voit sanoa minusta mitään ?

    Oletko varma että en ole pettänyt ja itse lähtenyt toisen matkaan ja kerro omasta kokemuksesta ?

    Niin et tiedä mutta kuvittelet koska sinun täytyy nyt kiivaasti puolustaa sitä miksi olet täällä. Haaveilemassa loikkaamisesta suhteesta toiseen. Tiedätkö itse mitä tapahtuu oikeasti vai onko ehkä ainoa tässä keskustelussa jonka tieto onkin luuloja sinä

    Olisiko mahdoton ajatus että juuri minä olisin voinut olla itse Sellainen suhde loikkari ja siksi nyt Kaiken kokeneena kerron ?

    Tai jospa olen se petetty kumppani ? Tai se kolmas osapuoli ?

    Ja sinä pettämisen alkuvaiheessa kiivaassa tunnekuohussa puolustamassa sitä alkupään tapahtumaa.

    Jospa sinä edustat tapahtumaketjun alkua ja minä päätöstä ?

    Tähän tulet 10 vuoden päästä minun paikalle mutta ennen sitä käyt pitkän tien.

    Te tai me pettäjät olemme aina samanlaisia. Kiivaasti puolustellaan tekojamme silloin kun ne tapahtuu taikka ovat suunnitteilla. Ollaan vihan, ihastuksen, koston tms sokaisemia

    Sitten käydään se pitkä opintie ja kohta ollaan nöyrempiä ja katuvia kun tieto kirvelee nahkaa ja haaveet ovat saaneet totuuden vaatteet

    Mitä tulee tunteisiin..?

    Ihminen hakee pinteessä ulospääsyjä. Ihastuminen on yksi sellainen. Mutta suhde loikkaus harvemmin onnistuu koska tunteet tulee väliin silloinkin

    Luulet että pystyt irrottaan vanhasta suhteesta ilman surua ja kipua mutta tulet huomaan ettet pysty. Tuleekin koti -ikävä
    Se vesittää koko upean loikkaus suunnitelman.

    Tunteet saa sinut pettämään
    Tunteet saa sinut puolustelemaan
    Tunteet saa sinut jättämään
    Tunteet tulee esteeksi uuteen loikkaamisessa suoraan vanhasta


    Mitä tuohon puolusteluun tuleen
    Se kuuluu petoksessa asiaan. Ilman kovaa uskoa että toimii oikein ja oikeutetusti ei koko tapahtumaa tapahtuisi.

    Ilman kovaa puolustelua et siirtyisi seuraaviin vaiheisiin matkalla kohti omaa tuhoasi

    Kaikki vaiheet kuuluu käydä läpi
    Jokainen pettäjä puolustelee tekojaan ennen tekoja ja niiden aikana ja vielä hetken niiden jälkeenkin

    Henkinen kasvu ja etäisyys asioista eli ajan kuluminen niistä saa kaiken näyttään eriltä

    Tunteet tasaantuu alkaa ymmärtään kaiken toisin

    Puolustelu vaihtuu katumukseen ja häpeään, itsevihaan

    Se on pitkä tie. Se opintie

    Äänestä

  • Miten tarinat jatkuu ?

    Sekin on aika peruskuvio jonka kaikki käy läpi.

    Jos suhdeloikkari loikkaamista yrittää jätetty exä on katkera ja vihainen. Takaisin ei sinua ota.
    Sinä olet sekaisin ja ihmisraunio. Et tiedä mitä tunnet ja ketä kohtaan.
    kolmasosapuoli. Hänet jätetään. Lyhyen onnen jälkeen, koska loikkari on tunnesekavuudessa ja palasina erosta ja tapahtuneista eikä enää tiedä mitä tuntee ja ketä kohtaan. . Kolmas osapuoli on katkera ja vihainen.

    Lopputulos: 2 exää, kaksi katkeraa jotka kärsii. kummankaan luokse ei enää asiaa
    sinä? Aivan rauniona ja niin saatanan eksyksissä ettet tiedä miten siitä jatkaa. Itsekunniooitusken menettäneenä, maine paskana, kaksi vihaista exää nyrkkejä takana heristämässä, Sinusta puhutaan: oletteko kuuleet, tuo teki sen sille.....ketään ei sinun puolesi asiaan kiinnosta. Selitit syyksi mitä. sillä ei ole väliä. Pettäjä on pettäjä ja sinun syillä ei merkitystä. Maineesi on nyt olla lutka. Se pitää kestää. Kuuluu leikkiin mihin ryhtyy.
    karaisee mutta tekee myös nöyremmäksi.

    Kannattavuus koko pettämis, loikkari kokeilulla = 0

    Alussa uskoit kannatavuuden olevan täydet 100


    Näin se näkemys sitten kääntyy kun koettu

    Äänestä

  • Ensinnäkään en puhunut mitään pettämisestä. Minusta pettämistä ei ole, jos eroaa jostakin ja aloittaa suhteen jonkun toisen kanssa, ihan sama aloittaako seuraavana päivänä vai kymmenen vuoden päästä erosta. Paljon helpompaa on pettää ja jäädä vaikka vanhaan suhterseen!! Niin mikä sinulle on pettämistä. Toiseksi minä puhuin tunteista ja siitä, että toisen tunteiden mitätöinti on by the way henkistä väkivaltaa. Lisäksi oli hyvä, että mainitsit puhuneesi itsestäsi eli sinä jätit kiltin ja hyvän miehen ja aloitit narkkarin kanssa. Hyvä siksi, että kenenkään muun miestä et ulkopuolisena voi todeta parisuhteesaan ihanaksi ja kiltiksi eli et voi tietää onko jonkun ero järkevä vai ei. Lopuksi voisin ottaa tähän evoluutiopsykologin näkemyksen, jonka mukaan naiset, jotka ihastuvat ja rakastuvat huonosti kohteleviin ja/tai ongelmamiehiin eivät ihastumisessaan ole typeriä, kun kerta kerran jälkeen niin tekevät. Ihastumista ja rakastumista ei voi järjellä valita. Mutta, jos tunteita ei voi valita pohjaksi niin silloin täytyy valita järjellä eli esim. itse kun olen huonosti miesvalinnat tunteella tehnyt niin ensinnäkin kaikki miehet, joista olen tykännyt ja joihin olen ihastunut (vaikka niitä on vähän) niin heille voisi ilmaista, että he ovat tavalla tai toisella luonteeltaan mulkvisteja ja niin tulee aina olemaan. Eli minun tulee valita järjellä, jolloin tietysti seuraavat asiat painaa: mies josta tykkäisin jonkin verran, joka olisi kiltti, ehdottomasti varakas ja jonkunmoisen näköinen. Jos nyt vaan tollasen löytäsin, niin se olis paras ratkaisu.

    Äänestä

  • toivottavastieisullejysä kirjoitti:

    Ensinnäkään en puhunut mitään pettämisestä. Minusta pettämistä ei ole, jos eroaa jostakin ja aloittaa suhteen jonkun toisen kanssa, ihan sama aloittaako seuraavana päivänä vai kymmenen vuoden päästä erosta. Paljon helpompaa on pettää ja jäädä vaikka vanhaan suhterseen!! Niin mikä sinulle on pettämistä. Toiseksi minä puhuin tunteista ja siitä, että toisen tunteiden mitätöinti on by the way henkistä väkivaltaa. Lisäksi oli hyvä, että mainitsit puhuneesi itsestäsi eli sinä jätit kiltin ja hyvän miehen ja aloitit narkkarin kanssa. Hyvä siksi, että kenenkään muun miestä et ulkopuolisena voi todeta parisuhteesaan ihanaksi ja kiltiksi eli et voi tietää onko jonkun ero järkevä vai ei. Lopuksi voisin ottaa tähän evoluutiopsykologin näkemyksen, jonka mukaan naiset, jotka ihastuvat ja rakastuvat huonosti kohteleviin ja/tai ongelmamiehiin eivät ihastumisessaan ole typeriä, kun kerta kerran jälkeen niin tekevät. Ihastumista ja rakastumista ei voi järjellä valita. Mutta, jos tunteita ei voi valita pohjaksi niin silloin täytyy valita järjellä eli esim. itse kun olen huonosti miesvalinnat tunteella tehnyt niin ensinnäkin kaikki miehet, joista olen tykännyt ja joihin olen ihastunut (vaikka niitä on vähän) niin heille voisi ilmaista, että he ovat tavalla tai toisella luonteeltaan mulkvisteja ja niin tulee aina olemaan. Eli minun tulee valita järjellä, jolloin tietysti seuraavat asiat painaa: mies josta tykkäisin jonkin verran, joka olisi kiltti, ehdottomasti varakas ja jonkunmoisen näköinen. Jos nyt vaan tollasen löytäsin, niin se olis paras ratkaisu.

    hmm... 20 vuotta takaperin.... jos meinaat että lähes 20 vuotinen liitto josta kerroin ylempänä on minun.. niin.. . tai no.. empäs sanokaan mitään. Pidetääs tämä avoinna.
    Naurattaa hiukan, mutta olen hys.

    MInä ihastuin ekan kerran 5 vuotiaana. Se oli tarhakaverini nimeltä ville. Tykkäsin siitä 13 vuotiaaksi asti ja vaikka se oli ns. suuuuuri ihastus silloin nniin oikeesti 8 vuotinen ihastukseni oli silti pikkuihastus ja se meni ohi kun tuli uusi kiva poika joka hymyili ja iski silmää ja hiukan kehaisi ja antoi huomioo.


    Ei voi verrata rakastumiseen

    Jos lapset osaa ihastua jo 5 vuotiaana 8 vuoden ajaksi niin ei sitä voi suureksi asiaksi vielä sanoa. aikuisen rakastuminen on paljon isompi juttu

    Äänestä

No tuota, mulla ei kyllä ole puolisoa. Onko täällä kaikki jotain petturihaikailijoita?

Äänestä
  • Sun nimimerkki viittaa varattuun.

    Äänestä

  • Tuo eijeesustelija nyt on tuommonen, vissiin vähän liian vilkas mielikuvitus sillä. Saa jotain päähänpinttymiä outojen lyhyistä viesteistä ja lukee niistä omia ajatuksiaan.

    Äänestä

  • Ohitankokonaan kirjoitti:

    Tuo eijeesustelija nyt on tuommonen, vissiin vähän liian vilkas mielikuvitus sillä. Saa jotain päähänpinttymiä outojen lyhyistä viesteistä ja lukee niistä omia ajatuksiaan.

    En viitannut aloittajan varattuna olion vasn siihen että aloittaja nyt draamailee ja muutaman päivän jälkeen ei ajatuksissa enää pyöri nyt tapaavansa
    Vasn uusi joka vähän vinkannut silmää ja hymyillyt nätisti ehkä vähän ulkonäköä kehaissut

    Sitten aloittaja tulee siitä kyseleen tänne että mitäs nyt tehdä kun tämmöinen ihana tänään

    Eli pientä kevyttä muutaman päivän ajattelua joka ei vastaa mitään rakastumista ja menee ohi

    Ei vaadi toimenpiteitä vielä

    Äänestä

Ehkä joku viisas täällä antaa hyvän vastauksen tuohon.

Äänestä

Ei se oikein eläminen ole vaikeaa! Näyttää vaan monikin täällä olevan keskenkasvuinen, saattaa olla pitkäänkin, jopa koko elämän.

Äänestä

Jos sinulla oli silloin aiemmin häntä kohtaan jo tunteita niin ei se mikään ihme ole, että kohdatessa ne samat tunteet taas heräävät henkiin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Eivoinuttyttötietää kirjoitti:

Jos olisikin käynyt niin, että tapaat vanhan tutun pitkästä aikaa ja sitten sen jälkeen et millään saa ajatuksia hänestä muualle. Miten tähän pitäisi suhtautua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu