Hallituspuolueet sopivat amk-jatkotutkinnosta
Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä on sopinut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon vakinaistamisesta. Vastedes käyttöön otettaisiin ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Se tarkoittaa, että ylempään amk-tutkintoon liitettäisiin tutkintonimike ja lyhenne ylempi AMK. Ylemmän tutkinnon suorittanut olisi esimerkiksi insinööri ylempi AMK.
"Ylemmät amk-tutkinnot tuottaisivat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Vakinainen järjestelmä tulisi voimaan ensi elokuussa, kun käynnissä oleva kokeilu päättyy.
Ministeriryhmään kuuluu opetusministeri Tuula Haatainen (sd), kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r)."
- No niin, nyt ollaan sitten ekonomien kanssa samalla viivalla.
Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä on sopinut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon vakinaistamisesta. Vastedes käyttöön otettaisiin ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Se tarkoittaa, että ylempään amk-tutkintoon liitettäisiin tutkintonimike ja lyhenne ylempi AMK. Ylemmän tutkinnon suorittanut olisi esimerkiksi insinööri ylempi AMK.
"Ylemmät amk-tutkinnot tuottaisivat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Vakinainen järjestelmä tulisi voimaan ensi elokuussa, kun käynnissä oleva kokeilu päättyy.
Ministeriryhmään kuuluu opetusministeri Tuula Haatainen (sd), kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r)."
- No niin, nyt ollaan sitten ekonomien kanssa samalla viivalla.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Teoriassa samalla viivalla pyrkiessä siihen pieneen osaa viroista joihin vaaditaan ylempi kk-tutkinto.
Ei tietenkään mitään vaikutusta yksityiseen sektoriin ym.
Taitaa se pieni osa joka jatkotutkinnon käy viedä vaan ne parhaimmat tavallisten nomien työpaikoista. Sinuna en siis iloitsisi. Ainoastaan saat tehdä enemmän työtä sen eteen minkä aikaisemmin olisit hyvällä tuurilla voinut saavuttaa tavallisella tutkinnollasi.
No, kaipa tuo viestisi olikin vaan humoristinen provokaatio. Toivottavasti silti tajuat, että eniten, tai nimenomaan juuri, amk-ihmiset tuosta kärsivät.
ylempi kk-tutkinto, tai ylempi amk-tutkinto, ellei ole tarkemmin määritelty mitkä tutkinnot.
Miksi ette vastusta tuota? Yliopistot, EK, AKAVA, ja miljoona muutakin vastustivat tuota. Silti ainoat jotka sitä eivät viitsineet vastustaa ovat ne jotka siitä juuri kärsivät.
Tervehdys hyvät jatkotutkinnon opiskelijat
Taitaa käydä niin, että jatkotutkinnon arvostus jää maisteri- ja DI- tutkinnon alapuolelle. Vaikka opintoviikkoja on takana 160 40, ei vieläkään saada tutkintoa ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, mikä olisi selkeä ja arvostettu tutkinto.
On kai niin, että pitää selvittää mitä jatkotutkinnosta hyvitetään opintoviikkoja yliopistossa ja miten jatkotutkintoa arvostetaan siellä.
Olisiko kuitenkin paikallaan kyseenalaistaa jatkotutkinnon tulevaisuus?
Pettynyt opiskelija
Yliopistot. Tosin vain tietty määrä voi aloittaa vuodessa. Ja tuo opintoviikkomäärä on turhaa hössötystä. Saahan amiksestakin 120. Ei niillä ole mitään samanmittaisuutta. 160 40 on vähemmän kun tupla-amiksen 240, mikäli tuota ov-sanaa haluat väärinkäyttää.
Pointtihan on että on selkeä duaalimalli. Tietenkin sen on oltava ylempi amk-tutkinto, ei mikään ylempi kk-tutkinto.
Mihin olet pettynyt? Kuvittelitko että SDP tekee sinusta jonkin miltei tieteiden maisterin? Kuka vaan voi mennä yliopistoon ja opiskella tutkinnon mikäli lahjakkuus ja kurinalaisuus raskaaseen työntekoon riittää. Ei sitä voi kadehtia toisilta pois.
Ei voi olla kahta korkeakoululaitosta. On oltava akateeminen ja ammatillinen.
Siis mikä on nyt sitten tutkintoni oikea kirjoitusasu?
Tradenomi (ylempi) AMK
Tradenomi (ylempi AMK)
Tradenomi ylempi AMK
Ei kai herra paratkoon sentään tuo viimeinen?? Sitä en kyllä kehtaa kirjoittaa mihinkään! Ehkä paras tituleerata itseään jatkossakin pelkäksi tradenomiksi.
On oikea kirjoitusmuoto.
"Vaikka opintoviikkoja on takana 160 40, ei vieläkään saada tutkintoa ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, mikä olisi selkeä ja arvostettu tutkinto"
Miksi arvostus tutkinnolle pitäisi _saada_? Kyllä maisteritkin ovat itse arvostuksen omalla työllään aikoinaan ansainnut, ei sitä ole muilta saatu. Jatko amk-opiekelijoiden pitää itse osoittaa työmarkkinoilla oma pätevyytensä, ei ratsastaa yliopistossa opiekelleiden maisterien pätevyydellä.
Jos 160 euron arvoista corollaa rassaa ja korjaa 40 eurolla, ei siitä siltikään tule mersua, vaan se pysyy yhä corollana.
Siis: Maistereiden ei tarvitse näyttää taitojaan työllä, mutta amk-opiskelijoiden täytyy?
Olen ulalla.
Olen myös ulalla Corolla vertauksestasi, josta voisi päätellä opiskelujesi osuvan ammattikoululinjalle.
"Maistereiden ei tarvitse näyttää taitojaan työllä, mutta amk-opiskelijoiden täytyy?"
Oliko vika sisälukutaidossasi vai heikoissa ymmärryksenlahjoissasi? Rautalankaa: kumpienkin tarvitsee osoittaa osaamisensa työmarkkinoilla, maisterit ovat sen jo tehneet vuosikymmenten saatossa, jatko-amikset tekevät sen kun ensin valmistuvat.
Älä välitä jos et ymmärtänyt Corolla-juttua, kaikki muut sen kyllä tajusivat.
Corollavertauksesi logiikan mukaan se Mersu maksaisi siis 180 e. Ostaako sitten mielummin 160 eurolla Corolla ja korjata sitä 40 egellä, vai sitten Mersu 180 egellä ja lähteä ajamaan Lappiin ilman mitään korjauksia.. Jaa-a.. :D
Eli maisterit arvostellaan yhteisönä, mutta amk-opiskelijat yksilöinä?
Kiitos. Sisälukutaitoni on täysin kunnossa. Toisin kuin epämääräiset "Corolla"-juttusi.
Ja mikä on "jatko-amis"? Joku uusi termi ammattikouluopiskelijoille?
Itse kyllä ymmärsin logiikan menevän askeleen pidemmälle. Sen auton merkin (AMK/YO) lisäksi valuutta, jolla se hankitaan ei myöskään ole sama. Tämä jäi tosin mainitsematta.
IMO loistava vertaus!
Itse olen aina joskus näillä palstoilla käyttänyt seuraavaa:"Tuleeko hevosesta kilpahevonen etuliitteen lisäyksellä?"
No, tuleeko?
Ehkä parempi vertaus olisi: "Tuleeko paimenkoirasta poliisikoira etuliitettä muuttamalla?".
Tai tuota autovertailua käyttäen: "Tuleeko 160 euron pakettiautosta 180 dollarin henkilöauto 40 euoron korjaamisella?".
Ilman noita typeriä vertauksia asia on helpompi selittää.. Amk-insinöörin ja diplomi-insinöörien tutkinnot tähtäävät hieman erilaiseen lopputulokseen. Amk-insinööri ei ole hyvä kunnollisessa DI:lle kuuluvassa työssä, mutta DI:kään ei osaa tehdä parhaalla mahdollisella tavalla niitä oikeita amk-inssin töitä (enkä nyt tarkoita mitään Hesen kassaa tai vastaavaa....). Käytännössähän kuitenkin nuo kaksi tutkintoa taistelevat paljolti samoista työpaikoista, ja se on sääli.
Mistähän näissä vertauksissa muuten oli kyse? Itse yritin ainakin selittää, että amk-inssistä ei tule sillä 40 ov.:n koulutuksella samaa kuin diplomi-insinöörit ovat. Ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti sanoa ovatko he parempia vai huonompia. Insinööriyden ulkopuolisesta elämästä en sitten tiedäkään yhtään mitään (tradenomit, iktyonomit, hortonomit jne)... :)
Siis onko ammattikouluunkin tullut jatkotutkinto, kun kirjoitit jatko-amikset. Huomatkaa nyt arvon korkeakoulutetut: AMISLAINEN = AMMATTIKOULULAINEN ja AMKILAINEN = AMMATTIKORKEAKOULULAINEN. Niissä sanoissa on selkeä ero ja ärsyttää, kun tänne tulee joku kehumaan olevansa niin pirun fiksu yliopistolainen eikä silti tiedä noiden kahden sanan eroja.. HAH HAH HAA...
Mutta älkää nyt ymmärtäkö väärin. Minä olen sitä mieltä, että tekijät ja tekemisen osaajat valmistuvat amkista ja suunnittelijat ja tutkijat yliopistosta/korkeakoulusta. Amkilainen voi sitten työkokemuksen avulla nousta suunnittelija/tutkija tasolle, mutta ei suoraan koulunpenkiltä.
Amis kuin amis.
Ei nykyään maisterin titteli takaa yhtään mitään. Yksilöinä ihmiset katsotaan työmarkkinoilla. Tiedät sitten kun pääset joskus oikeisiin töihin.
Olihan ylioppilastodistuskin joskus vuosikymmeniä sitten todella arvostettu paperi, mutta nykyäänhän sen saa kuka tahansa joka ei parempaa tekemistä keksi. Se paperi ei kerro tänä päivänä mitään sen haltijasta. Sama maistereissa, taso on todella laskenut ja paperit saa hyvällä ulkoamuistamisen taidolla, tai sitten ahkeralla kopioimisella.
Poikkeuksia ja ahkeria ihmisiä on aina, mutta maistereiden "maineella" on aivan turha ratsastaa.
Olisiko koulutuspoliittisilla linjauksilla jotain tekemistä asian kanssa? Nyt halutaan naapurin Keijollekin antaa pätevyys ylempään korkeakoulututkintoon, kun rahkeet/äly ei aikanaan riittäneet yliopistoon. Minun mielestäni AMK:lla on aina ollut luonteva jatkokoulutusväylä - yliopisto. Se on sitten voi, voi, jos oma kapasiteetti ei riitä opiskeluun siellä. Tällaiset jonkun tutkinnon arvonalentamiset ja toisen katteettomat arvonnostamiset ja lahjatittelit/pätevyydet ovat tasapäistämis/holhoamispolitiikkaa ja erittäin lyhytnäköistä toimintaa.
Mielenkiintoinen väittämä, mutta jos kerran maisterin paperit saa noin vaan, mikset sinä ole opiskelemassa yliopistossa vaan tyydyt alempaan, eli amk:hon? Sinä kun tunnut olevan muutenkin niin älykkään oloinen, niin sinulle ne paperit olisi varmaan annettu ilman tenttejäkin?
Jatkokysymys: jos maisterin todistus tulee lähes itsestään, kuinka vaativaa on amk-todistuksen saaminen?
Pointtini oli siis se, että jonkun joskus saavuttamalla maineella ei voi nykyaikana rehvastella. Vaatimukset ja käytännöt muuttuvat. Esim. ennen Internetin aikakautta koko opiskelu oli varmasti työläämpää kuin nykypäivänä.
Ja siihen tutkintouudistukseen: minulla AMK:n käyneenä ei ole mitään halua moiseen uudistukseen. Itselleni on kyllä selvää, mistä koulusta valmistuu mitäkin. Ja olen sen tienneenä tehnyt valintani. Tiedän, että yliopiston kautta pääsen halutessani päivittämään tutkintoani. Siihen ei mielestäni AMK:a tarvittaisi.
Ja siitä tutkinnon valmistumisesta: varmasti molemmissa opinahjoissa on aitoja eri korkeuksilla. Kummastakin saa paperit ulos helpolla, jos oma rima ei ole korkealla. Ja muistakaa, sivumäärä ei korvaa tiivisti ja hyvin jäsenneneltyä faktaa.
Mielestäni tämä "sota" ja eripura on lähtenyt hyvinkin paljon tradenomi - KTM -akselilta. Heillä tuntuu olevan pelko perseessä työpaikkojensa kanssa. Yhdenkään insinöörin en ole kuullut mankuvan DI:n tontille ilman teknillisen korkeakoulun reittiä.
Nyt en ala avautumaan enempää, tämähän on vain minun mielipide. Sopii minulle, ei välttämättä kaikille.
Mahdatko tarkoittaa itseäsi nimimerkilläsi, kun olet nyt ainoa joka on tuonut keskusteluun toisten saavutuksilla rehvastelun?
Voi sanoa jo lähes huvittavaksi todistelutaisteluasi siitä kuinka yliopiston pääsee läpi mukamas helpolla, kun itse et ole yliopistossa ikinä edes ollut. Jos joskus eksyt kaupunkiin, käypä yliopiston kirjastossa lukemassa graduja ja väikkäreitä, ne ovat erittäin tiivistä tekstiä ja asiaa on n. 100 sivussa hyvin paljon.
Jotta et enempää nolaisi itseäsi kannattaa sinun vastaisuudessa haalia faktaa olettamuksiesi tilalle.
Jos olisit tajunnut seurata tuota viivaa, mikä osoittaa alkuparäisen vastaukseni olleen nimimerkille "Jaajo", niin olisit ymmärtänyt sen.
Mutta onnea opiskeluihisi, työelämässä tulet tapaamaan kirjavan otoksen eri alojen "osaajia".
Ainakin on hyvä, että se parjattu maisteri (amk) ei sitten toteutunut.
Jatkotutkinnon hyöty työelämään on kyllä sitten vähän kyseenalainen. Nykyäänkin jo amk-insinöörit ja diplomi-insinöörit taistelevat yllättävän suuressa osin samoista työpaikoista.
Lähinnä amk-tutkinnon korottaminen palvelisi työelämässä olevia suunnittelijoita ja vastaavia, jotka haluavat edetä urallaan pääsuunnittelijaksi.. :) Mutta vastaako jatkotutkintokoulutus ihan tuollaista? Löytyiskö jostain jonkinlaista opetussisältöä?
Tulevaisuudessa insinöörejä löytyisi siis joka lähtöön: insinööri (amk), insinööri ylempi (amk) ja diplomi-insinööri. Aika hullulta tuntuu.. Pahoin pelkään, että tulevat amk-inssit pääsevät vain johonkin työnjohtotehtäviin, vaikka koulutus tähtäisi lähinnä suunnitteluun ja asiantuntijatöihin.
Ymmärtääkseni useimmissa muissa maissa esimerkiksi insinöörien koulutus on toteutettu seuraavasti:
Yliopistossa opiskellaan ensin tekniikan kandidaatiksi (bachelor-taso), jonka jälkeen voi lähteä työelämään "amk-insinöörinä", TAI voi jatkaa opiskelua master-tasolla ja valmistua "diplomi-insinööriksi". Vaikka meilläkin nykyään valmistutaan tekniikan kandidaateiksi, ei sillä tutkinnolla taideta silti olla valmiita mihinkään insinöörityöhön (siis amk-insinöörin koulutusta vastaavaan työhön)...
Eihän kaikkea tietenkään pidäkään matkia ulkomailta... mutta...
Nämä vain amk-insinöörin ja tulevan diplomi-insinöörin mietteitä.
Veikkaan, että tolle ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle on niin vähäinen kysyntä, että koko systeemi joidenkin vuosien kuluttua haudataan vähin äänin. AMK-insinöörit, joita jatko-opiskeleminen nappaa, tulevat tulevaisuudessakin hakeutumaan DI-linjoille.
Ketähän kateellinen rivimaisteri siellä on ollut noitakin "ylempi amk"-nimikkeitä keksimässä. Kyllä tutkinnon vetovoimatekijänä on paljon myös siitä saatava titteli, vaikkei se saa olla tietenkään itsetarkoitus. Taisi yliopistojen itku ja hammasten kiristys tuottaa tulosta, jolloin saatiin tutkinto nimikkeenä laimeammaksi. Käsittämätöntä valitusta yliopiston puolelta, nimittäin euroopassahan tällaiset ammatilliset Masters-tutkinnot ovat jo arkipäivää, Suomi on siis koulutuspolitiikassaan jäljessä.
Yliopistot ovat organisaatioina niin h....tin jäykkiä, kuten tästäkin vastustamisesta on tullut ilmi, sen sijaan että ne olisivat ammattikorkeakoulujen kanssa alkaneet yhteisprojektina kehittää näitä amk-jatkotutkintoja (mielestäni parempi nimi), ne ovat yrittäneet kokoajan vain laittaa kapuloita rattaisiin. Puntti on alkanut tutisemaan jonkin "maisteri"-nimikkeen takia, vaikka taustalla ovat luonnollisesti myös rahoituskuviot.
Toivottavasti päättäjät tulevat vielä järkiinsä tuossa nimihirviössä.
esim. Sairaanhoitaja ylempi AMK, hei haloo!
Niin, vaikea sanoa ketä. Ketä näitä nyt yleensä tällaisia asioita keksii. Varmaan joku rivimaisteri, ketä varmaan on ihan tosi kateellinen... Jostain... Jollekin.
Jos haluaa maisteriksi, kannattaa sellaiseksi varmaan sitten opiskella. Kyökin kautta kepulikonstein sellaiseksi ei mielestäni ketään pidä päästämän.
Pidetään maisterit maistereina.
Milloin ammattikorkeakoulu saa tehdä huippu tutkimusta? Haluaisin kovasti tohtoriksi ja jos se ei puhumalla onnnistu, niin sitten ajattelin odottaa uutta tutkintoa. Sivionomi korkein AMK tai tohtori AMK. Molemmat käy kuhan naapureita ottaa pattiin. Minua on kuitenkin alkanut arveluttamaan, että huijataanko minua. Tulenko saamaan huippu työn ja johtajan tittelin? Ainakin oppilaitoksessani minulle näin on kerrottu. Yliopisto on mammutti, jonka on jo aika kuolla...
Ennen oli helpompaa kun opistot olivat opistoja ;)
"Kyllä tutkinnon vetovoimatekijänä on paljon myös siitä saatava titteli, vaikkei se saa olla tietenkään itsetarkoitus"
Alkaa tuntua, että tutkintonimikkeellä on jo itseistarkoitus ja ainoa syy jatko-opiskeluihin. Katsotaanpa nyt kuinka moni aikoo suorittaa jatko-opintoja kun tutkintonimike ei olekaan seksikäs maisteri.
"Yliopistot ovat organisaatioina niin h....tin jäykkiä, kuten tästäkin vastustamisesta on tullut ilmi"
Yliopistoilla ei ole ollut mitään roolia tässä asiassa, vaan se on hoidettu opetusministeriössä, ei sen alaisissa yliopistoissa tai amk-kouluissa.
Mikäli haluaa joksikin, niin kouluttautuu sellaiseksi. Maisteri-sanalla on pitkä perinne ylempänä tieteellisenä korkeakoulututkintona.
Mikäli et ole opiskellut päivääkään tieteitä on sinun turha kuvitella jonkun sinut sellaiseksi nimeävän.
Taitaa sinulla olla koultuksesi profiili vähän hukassa. Se on oma koulunsa, jolle selkeästi omat tutkintonsa ja niiden nimikkeet. Ja kaikille vapaa pääsy sinne mikäli pääsykokeet läpäisee. Aivan kuten yo.honkin.
Ja sen jälkeen se rääkki että saa tutkinnon valmiiksi...
Surkea tuo asenne, jossa jos jotakin halutaan niin sitten näennäisobjektiiviiseen sävyyn viisastellaan miten se kuuluisi minulle.
Miltei säälittävää.
SIVISTYSPOLIITTINEN MINISTERITYÖRYHMÄ SOPI YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOJEN VAKINAISTAMISESTA
Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä käsitteli torstaina 17.2. hallituksen esitystä ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi.
Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmää kehitettäväksi siten, että osalla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista olisi mahdollisuus työelämäkokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamista jatkamalla opintoja ja suorittamalla työelämälähtöinen tutkinto ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja olisivat jatkossa ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla voidaan vastata työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin.
Pääsyvaatimuksena ylempiin ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin olisi perustutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liitettäisiin tutkintonimike ja lyhenne ylempi AMK.
Esityksen mukaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot olisivat mahdollisia niillä koulutusaloilla ja niissä ammattikorkeakouluissa, joista opetusministeriö tekee erillisen päätöksen. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tuottaisivat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuussa.
Sivistyspoliittista ministeriryhmää johtaa opetusministeri Tuula Haatainen ja jäseniä ovat kulttuuriministeri Tanja Karpela ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
__________________________________________
Netistä löytyi infoa.
Kuulostaa hullulta että nimikkeeksi tulisi joku "sosionomi ylempi AMK".
Tuskin tulee nimi pysymään tuollaisena. Johan järkikin sanoo, että nimihirviö.
Toisaalta muistelisin että aikoinaan tradenomin titteliksi piti tulla "Tradenomi AMK", ja lopulta AMK -jätettiin pois, koska eihän muissakaan titteleissä ole "koulu"-sanaa.
Eli esim. Helsingistä valmistunut kauppatieteiden maisterin pitäisi näin ajateltuna olla titteliltään: Kauppatieteiden maisteri HKKK.
Jos AMK - pääte otetaan käyttöön, pitäisi myös perustutkintoon ottaa käyttöön AMK- liitäntä yhtenäisyyden vuoksi. Eli Tradenomi AMK ja Tradenomi ylempi AMK. Muuten järjestelmässä ei ole järkeä. Luulisi, että suomenkieltä vaalivat äidinkielenopettajat ainakin puuttuisivat tähän ;-))
Toisaalta mitä väliä tittelillä, sillä ydinmerkityshän ko. asiassa on seuraava maininta :
""Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tuottaisivat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto"""
--> Eihän Suomessa titteleillä pelata ;-) vaan koulutustasolla. Ihmettelen vaan ettei kukaan ole tuosta alkanut vielä naukumaan, sillä pääpointtihan on tuossa virkkeessä, eikä tittelinimikkeessä.
Itse epäilen ainakin, että ko titteli "sosionomi ylempi AMK" - ei mene lävitse. Ainakaan jos yhtään ymmärretään asian loogisuus.
Erittäin hienolta vaikuttaa myös tuo, että vaaditaan 3 vuoden työkokemus omalta alalta, ennen kuin voi hakea ylempää tutkintoa suorittamaan.Siinä tuon tutkinnon kilpailuetu! Ainakin työnantajien kannalta katsottuna.
Erilainen maailmahan on jo työelämässä olleella henkilöllä ja pelkästään koulunpenkkiä kuluttaneella henkilöllä.
Onnea vakinaistamisen puolesta!
Soraääniä kuuluu aina puolin ja toisin. Uudistuksia pyritään vastustamaan, sillä ihmiset ovat tottuneet puolustamaan reviirejäään, ja kilpailu nostaa päätään.
Minä lähtisin siitä, että yliopistoiden ja korkeakoulujen on myös kehityttävä, eikä vain katseltava vierestä ammattikorkeakoulujen kehittymistä. Yliopistojen on luotettava omaan osaamiseensa, eikä estettävä koulutuksen kehittämistä Suomessa vain sen tähden, että ovat tottuneet uinumaan asemissaan.
Voimia! Puolin ja toisin!
Yhtenä mielikuvana nousee mieleen myös se, että perustutkinnot ammattikorkeakoulussa saattavat vähentyä, sillä "pidenmpiaikainen koulutus loppuun asti ko yksikössä" olisikin koulutustaipaleena pidenmpi kuin lukea yliopistossa/korkeakoulussa maisteriksi, kuin lähteä suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa. Ja sitten 3 vuoden pakollisten työskenteaikojen jälkeen lähteä opiskelemaan työnohella ylempää tutkintoa.
Ehkä "maisteri"-nimikettä ei haluta sen takia antaa ammattikorkeakoulun ylemmälle tutkinnolle, sillä sehän taitaa vaatia enemmän kuin perustutkinnon suorittaminen yliopistossa/korkeakoulussa. ;-)
Niin, netissähän se tuo ketjun aloitusviestikin taitaa olla, kannattaa lukea johdanto aina ennen kommentointia.
Ja sitten kysymys, eräs asia herätti mielenkiintoni:
"Minä lähtisin siitä, että yliopistoiden ja korkeakoulujen on myös kehityttävä, eikä vain katseltava vierestä ammattikorkeakoulujen kehittymistä."
- Onko AMK:n "kehittyminen" sitä, että odotetaan aina muutaman vuoden välein opetusministeriöstä lahjaksi joko hienoa titteliä tai kelpoisuusluokkaa? Onko itse opetuksen tasossa tapahtunut mitään muutosta vuoteen 1995, jolloin ensimmäiset Ammattikorkeakoulut perustettiin? Ehkä kannattaisi priorisoida voimavaroja tuonnepäin, niin saataisiin oppilaitosten "maailmoja syleilevälle" itsekehulle hieman katettakin.
Lähestyit asiaa analyyttisesti, hienoa. Vaikka sisällöt ovatkin koulutuksen tärkein pointti on tällaisien ulkoisienkin arvojen (titteli) mielestäni selkeästi osoitettava, mistä tasosta on kyse. Näitä on siis ihan paikallaan kyllä pohtia. Jos kerran kansainväliset asiantuntijatkin ovat asiasta samoilla linjoilla, miksei ylemmän tutkinnon suorittaneet voisi saada ehdotettua "maisteri AMK"-arvoa, selviäähän siitä selvästi, että se on suoritettu AMK:ssa, näinhän käsittääkseni menetellään saksassakin.
Insinöörit tosin ovat ehdottaneet omaa "insinööri (M.Eng)"-arvoa, koska eivät halua itseään sekoitettavan maistereihin millään muotoa. Tuokin muoto ei kyllä ole riittävän erilaistava, joten itse ehdottaisin joko yli-insinööri AMK tai diplomi-insinööri AMK. Ensin mainittu on tällä hetkellä arvonimi, jonka voi saada (ostaa) pitkään palvellut ja ansioitunut insinööri. Itse pidän sitä parhaana, koska se eroaa selkeästi yliopiston DI-tutkinnosta. Muiden tutkintojen osalta voisi "maisteri AMK" olla paikallaan, jossain on myös vilahdellut diplomi-etuliitettä.
Lisäksi, kun nyt puhutaan ylemmästä AMK:sta, alkaa ote lipsumaan siihen suuntaan, että perustutkinnosta tulee välitutkinto (alempi), mikä on suuri vahinko. Itse pidin parhaana AMK-jatkotutkinto, koska sitä se on. Mutta tästähän yliopistot ovat jälleen olleet eri mieltä, vaikka sitä ei millään voi sekoittaa tieteellisiin jatkotutkintoihin, koska lopputulos on eri.
Markkina-arvo työelämässä tulee todennäköisesti olemaan hyvä, jos asiat etenevät suunnitellusti. Tarkoitan siis tutkinnon akkreditointia ja verifiointia, jossa tutkinnon ulkoinen arvo saa sille kuuluvan osansa korkeakoulututkintojen joukossa. Ja juuri tuosta työelämäyhteydestä ja siihen liittyvistä vaatimuksista (3 v. työharjoittelu) johtuen uskoisin tutkinnon saavan erityistä huomiota teollisuuden piirissä.
" Vaikka sisällöt ovatkin koulutuksen tärkein pointti on tällaisien ulkoisten arvojen (titteli) mielestäni selkeästi osoitettava, mistä tasosta on kyse"
Aivan! Onko kyseessä ammatillinen vaiko akateeminen taso? Suomessa sana maisteri yhdistetään akateemisuuteen. xxx ylempi amk, jossa sanat "ylempi amk" ,lyhennys sanasta ylempi ammattikorkeakoulututkinto integroituu luontevasti amk.hon. Erityisesti kun tuon xxx.n paikalla on amk.n tutkintonimike.
Tällä tavallahan se on useassa muussakin maassa järjestetty. Kun tarkoitus on luoda nimike joka kuvaa tasoa( akateeminen/ ammatillinen, aivan kuten se tuleva diploma supplement), niin on luonnollista sen olevan "ylempi AMK". Yo.sta "maisteri" joka taas yhdistyy tieteisiin.
Tuo ylempi-sana kuvaa myös sen asemaa "tasonsa sisällä"
Se tutkinto on työelämälähtöinen AMMATILLISTA osaamista SYVENTÄVÄ. Tarkoitus on kehittää ammatillisesta sektorista valmistuvien (pienen osan heistä) tietoja ja taitoja lähtökohdistansa. SÄILYTTÄEN SELKEÄN DUAALIMALLIN. Missään vaiheessa ei ole ollut tarkoituksena lähentää yo. ja amk sektoreita vaan kehittää ammatillisia heidän suunnassaan ( se toisiaan täydentävä duaalimalli). TIETENKIN tutkintonimikkeen pitää siis korostaa mikä on sektori ja asema sen sisällä. Edelleen, maisterilla on aivan erilainen profiili.
Luuletko ettei tekstisi näytä lapsellisen kateellisen yksinkertaiselta ja tätäkautta lukijaansa aliarvioivalta?
Mikäli ei ole mitään älykästä sanottavaa ja haluaa tuoda esille kateellisen itselle hyödyksi uskovan näkökannan voi sen tehdä jossakin muussa kun tuollaisessa näennäis-asiantuntevassa/objektiivisessa formissa.
Tuo kateus on niin kamalan typerää/läpinäkyvää.
Insinöörit ovat juuri oikealla tiellä.
Ei kannata missään nimessä ottaa/ehdottaa/laittaa titteliksi mitään maisteri- nimikettä, sillä onhan koulutus- ja kokemuspohja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja maisteritasoisen tutkinnon välillä huomattavan erilainen. Työelämälähtökohtaisuus on mieletön etu työmarkkinoilla. Toinen osaa teorian käytännön, toinen vain teorian.
Ei tätä uutta tutkintoa pidä kadottamaan sinne jo miljoonien maisterititteleiden-viidakkoon, vaan erilaisuuus on valttia kuten tutkinto itsekin! Onhan kyse sentään työelämässä jo kannuksensa hankkineista henkilöistä, jotka ovat ihan eri tekijöitä omalla alallaan kuin vasta koulunpenkiltä todelliseen työelämään siirtyvät maisterit.
Niin, useasta maasta käytäntöä en tiedä, mutta Ruotsissa ainakin ko. opinahjot suoritetaan samassa koulussa, niin amk kauppakorkea. Samat opettajatkin, ja pulpetit :) Se siitä erilaisuudesta ja akateemisesta vapaudesta tai duaalimallista. Ehkä se duaalimalli pelaa ruokajonoissa. -- laitetaan nytten tieteiden maisterin lapsellisuuttakin mukaan :)
Eiköhän se kateus synny ihmisestä itsestään. Pelko se asuu tieteiden harjoittajissakin.Ei tuota uutta tutkintoa muuten niin hirveästi vastustettaisi.
Pelle Peloton
Tässä mistään kateudesta ole kyse kuin siitä, että perinteinen ja aito yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto kokee inflaation näiden pilipalikoulujen takia. Ja sitten kysymys, kirjoitit:
"Eiköhän se kateus synny ihmisestä itsestään. Pelko se asuu tieteiden harjoittajissakin.Ei tuota uutta tutkintoa muuten niin hirveästi vastustettaisi."
- Nousisitko barrikadeille, jos opetusministeriö päättäisi, että kauppakoulun käyneet saavat saman pätevyyden kuin ammattikorkeasta valmistuneet?
Niinpä.
..ammattikorkeat, eivät 1995. Kuinka monella vuonna 1991 (tai 1995 miten haluaa sanoa), ammattikorkeiden opettajilla oli maisteri/lisuri/tohtorin tutkinto suoritettuna? Nyt niitä on hyvinkin paljon suoritettuna vuosikymmen myöhemmin. Jos parjataan siitä amk:n opetuksen tasosta, niin pitää muistaa mistä ne (yli-)opettajat sinne ylipäätään tulevat.
Jälleen kerran päästään siihen kuuluisaan "opetuksen taso" -mittariin josta kukaan ei täällä ole vieläkään osannut kertoa, että mitä se oikein tarkoittaa. Voisiko joku selventää mitä tarkoitetaan "opetuksen tasosta" puhuttaessa ammattikorkeakouluista tai yliopistoista?
Onko "opetuksen taso" silloin parempaa, kun luennoitsijana on yliopiston professori yliopistossa vai ammattikorkeakoulussa yli-opettajana oleva KTT?
Onko "opetuksen taso" silloin parempaa, kun kurssisuoritukseen vaadittavat tehtävät ovat vaikeimpia toisessa opinahjossa?
Onko "opetuksen taso" silloin parempaa, kun yhteen kurssiin pitää lukea monta kirjaa ja toiseen taas vähän vähemmän?
Suonet anteeksi, että tekstini vaikuttaa lapselliselta, vaikka ihan oikeasti koetan lähestyä tätä asiaa ilman tuollaista vesikauhuista primitiivireaktiota. Tulipa vaan mieleeni sanonta: "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa".
Mitä on akateemisuus, hyvin usein se edustaa juuri jäykkää, vanhoillista punaviinihöyryistä tunkkaisuutta, jossa jonkinnäköinen tuoreus koetetaan saada säilymään tukeutumalla vanhaa. Mitä on tieteellinen perustutkimus? Hyvin usein nollatutkimusta vailla vastaavaa hyötyä, tätä on pohdittu ihan Suomen Akatemiassakin. On erittäin hyvä, että AMK:t kilpailevat yliopistojen kanssa, ehkä saadaan tuo perustutkimuksenkin taso vähän nousemaan.
Pitäkää maisterin arvonne! Se edustaakin näköalatonta ja vanhaa, mutta sen sijaan, että dumppaatte ylemmän AMK-tutkinnon, esittäisitte edes vaihtoehtoja ilman hysteriaa. Tälle "tuotteelle" pitää saada hyvä nimike ja omasta mielestäni tuo "ylempi AMK" ei täytä sitä. Aivan kuten liikutaan YO:n puolella siis linjalla kandi ja maisteri, jotka erilaistavat tutkintojen tason.
Ja mielellään sitten asiallisia komentteja, mikäli linjoilla on aikuisia ihmisiä!
No, mun mielestä ehkä sitten toi Moloki vois olla hyvä..tai sit pelkkä Molo.
p.s. toi että sä yrität kuulostaa hirveen fixulta...ei oikein toimi, sori..
Pyysit vaihtoehtoja, no tässä olisi muutama:
- Tradenomi ylempi entinen opistotutkinto
Inssit voisivat olla sitten:
- Insinööri ylempi entinen teknikko
Saisko noista mitään aikaiseksi?
Eiköhän se nykyinsinööri ole sentään lähempänä entistä opistoinsinööriä kuin teknikkoa.
Ainakin jos katsellaan yliopistojen sivuilta hyväksilukumahdollisuuksia. Opintopisteitä heruu muistini mukaan suunnilleen seuraavasti: teknikot 60, opistoinsinöörit 60-90, amk-insinöörit 90-120.
Ja tuo teinix-tyyli ja lampaan tavoin määkiminen sitten kuulostaa?
Mikä kumma on alempi entinen opistotutkinto?
näköjään lentää ylitse aivan kaikki...
"- Nousisitko barrikadeille, jos opetusministeriö päättäisi, että kauppakoulun käyneet saavat saman pätevyyden kuin ammattikorkeasta valmistuneet?"
Eipä taida onnistua kun AMK:uun ei pääse suoraan peruskoulusta, kun kauppakouluun taas pääsee.
Puhuit pätevyydestä. Pätevyyteen varmasti vaikuttavat muutkin asiat kuin itse pelkkä tutkinto, eikö? Kumpihan lienee pätevämpi useimpiin hommiin (jos oletetaan kauppakoulun tutkinto ja AMK:n tutkinto täysin identtisiksi) alle parikymppinen vanhempiensa helmoissa pyörivä kloppi vai jo reilusti kolmellakymmenellä oleva, useimmiten itsenäistä elämää jo vuosia viettänyt aikuinen ihminen?
Voisiko ala-asteen kuudennelta luokalta siirtää lapsia suoraan lukioon/ammattikouluun?
Sehän noudattelisi periaatteessa samaa linjaa kuin esimerkkisi.
Noonoo,
ei ihan vielä ruveta keuhkoamaan,
Hallitus on viisaudessaan päättänyt esittää ylemmän amk-tutkinnon vakinaistamista, mutte ei sitä nyt vielä ole virallistettu :)
Laki annetaan ensin eduskuntaan, sitten sivistysvaliokunta ja muut kansanedustajat repivät sen auki, ja vasta myöhemmin keväällä (toivottavasti) pääsemme poksauttamaan skumppapullot ylemmille amk-tutkinnoille.
Malttia siis :)