Toisaalta, rakkaus tulee luoksesi jos sinulla on puhdasta onnea siihen. Se ei katso minkänäköinen olet tai minkälainen olet,se vain tulee. Se ei tule uskomalla tai toivomalla,se vain tulee ja siihen ei tarvita edes syytä. Kaiken takana on onni. Vaikka ajattelen vahvasti näin, niin silti pohdin useinkin,mikä minussa on vikana, mikä minussa on sitä suurinta vikaa? miksi en löydä pitkän ajan jälkeen rakkautta. Ehkä tässä elämässä on opetuksena rakkauden puute ja sitä etten taida sellaista enää löytää. Ehkä tämä on se elämän yksi monista kipupisteistä, elää ja koittaa olla sujut yksinäisyyden kanssa ilman kumppania. Ei minua vielä väsytä, ja siksi ajattelen nyt tälläistä yön pimeinä tunteina.
Ajattelen olen ja ehkä en ole
ElämänOpetus
7302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tarkoitatko sitä, että kun et ole saanut rakkautta se vaikuttaa siihen ettei sitä ehkä ole sinulle tarkoitettukaan. Ajattelet että se on sinun kohtalosi, mutta ei se niin ole.
Ihminen karkottaa ajatuksillaan rakkauden tiehensä siten että ajatukset heijastuvat käytökseen ja käytös katkottaa
No no, syyllistäminenhän ei auta ketään, jos on jo vähän onneton, niin potkitaanpas lisää, niinkö? Ei se noin yksinkertaista ole. Kukaan ei varmaan ihan tarkoituksella karkoittele sitä rakkautta. On tullut pettymyksiä, mikä tekee araksi ym. Nykyään sille vastapuolelle asetetaan suuria odotuksia, vaikkapa edellisen suhteen pettymysten korjaaminen. Monta monessa, ei tuomita.
Mitäpä jos itse antaisit rakkautesi virrata eetteriin niin joku varmasti vastaa siihen?
Maailmankaikkeudesta loppuu rakkaus jos kaikki vain ottavat eikä kukaan anna.
Taitaapi ongelma olla enemmän " ulkopuolinen"! RAKKAUS on niin väärinymmärretty kuin vain voi olla. Se on pilattu kaupallisilla ulkonäköpaineilla ym, ja näihin ansoihin kun ihmiset lankeavat, loppu on surullista. Se Rakkaus on jokaisessa meissä, se vaan on. Mutta se mitä meille esitetään rakkautena, on ihan hömppää. Yxi esim. Jos et ole sinut itsesi kanssa, jos sinulla on HARHAKUVITELMIA itsestäsi, esm ettet olisi tarpeeksi komea/ kaunis, tarpeeksi kaikkea muuta opittua jargonia, olet heikoilla onnistua. Ei rakkaus ole vain rikkaita ja kauniita varten, se on ihan jokaista varten. Suurin pointti, lienee se, että et vahingoita toista, jos kohtelet toista ihmistä hyvin, varmasti onnistut. Mutta jättäkää kaikenlainen arvelu ja tuomitseminen pois ihan tyystin, ette voi tietää kenenkään aivoituksia, jos ette suoraan kysy. Nykyään on hankala löytää ihmistä, joka ei hae " parantajaa" tms. Kukaan ei voi olla niin taitava, pitkässä juoksussa, että pääset esm alemmudentunteista hänen avullaan. Sellaista taakkaa ns. romanttinen rakkaus monesti pyytää ja tarjoaa, ja seuraukset näkyvät arkielämässä. Tottakai voi olla tukena ja kulkea rinnalla, mutta kun se sisin ei ota uskoakseen, että toinen oikeasti rakastaa.
Jumala on kuollut. Rakkaus on loppu. Me olemme ihmiskunnan savuavat rauniot. Ei se siitä, leuka rintaan ja ilo irti itseinhosta.
Rakkaus asuu sisälläpäin. Jos sitä ei ole siellä, kuinka siä voisi löytää ulkopuolelta? Rakkauden voi jakaa, mutta jos vastaanottaja ei ymmärrä, mitä saa, niin kokemus on notain muuta. Etsi ensin itsestäsi!