Juorulääketiedettä juoruyhteiskunnassa.

Pätevän neurologin kirjoitettua syksyllä 2016 lähetteensä ja oletettuaan, että minut otettaisiin osastolle pariksi päiväksi sisälle, jotain muuta kautta kiirineet juorut olivat tehneet kuitenkin jo tehtävänsä eikä itse ongelman ydintä eli nuppiani tutkittu ollenkaan - ei edes myssyä pyydetty ottamaan pois päästä eikä tehty neurologista tutkimustakaan. Jostain syystä jopa ilman neurologista tutkimusta pystyttiin päättelemään, ettei kyseessä ole muka neurologinen sairaus.

Mutta kun jo vuosia sitten toinen neurologi tutkimuksensa perusteella kirjoitti minulle tremor-diagnoosinsa, hän tiedusteli samalla, onko eläkepaperit jo kirjoitettu, ja oli tyytyväinen siihen, että se oli kunnossa.

Mikään ei ole enää vaan kunnossa, jos erehdynkin vain hipaisemaan päätäni niin kuin tänä yönä. Neuroborrelioosin lisäksi nupissani on jotain muutakin, joka on saanut kaikki nämä vuodet myllertää kallon luissa asti.

Sormeiltuani yöllä vain vähän päälaella koholla olevaa laajaa kohtaa, heti sen perään vasemmalla puolella kehoani alkoi kivuliaat, terävät hermopistot.

Otettuani sitten peilin käteeni ja tarkasteltuani takaraivoani peilikaapin peilistä niska oli yhtä punaläiskäinen kuin ennen, josta myös poikani on huomauttanut ilman, että minulla olisi hilsettä tai mitään ihottumaa. Sormeni mahtuvat molempien korvien yläpuolella oleviin aukileisiin, joissa on syvät, aristavat urat. Päälaki ei ole takaapäinkään katsottuna enää symmetrinen hiusten laskostuessa siinä jakaukseen, jota ei vielä muutama vuosi sitten ollut. Itse päälaki on kipeä ja kuhmurainen alueen ulottuessa vasemmalla otsaonteloon saakka kipeänä ja muhkuraisena.

Kun vuodenvaihteessa 2015-2016 kirjoittelin hädissäni ympäriinsä päälaen alettua sykkiä ja vaivata etenkin ruoan jälkeen, Helsingin juorukonttorissa oli aika löysää meininkiä ja suoranaista piittaamattomuutta poikanikin jouduttua kirjoittamaan puolestani. Tunsin oikein, miten siellä naureskeltiin rohjettuani lähettämään sähköpostini myös Juha Hernesniemelle. Mutta hänpä oli vastannut minulle jo kymmenen minuutin kuluttua viestini saamisesta pahoitellen tilannetta sekä ilmoittaen, ettei ole kliinisessä työssä Hyksissä enää ehdottaen jonkun dosentin konsultaatiota siellä - johon minulla ei ollut mitään mahdollisuuttakaan päästä juorutoimiston kautta.

Tärkeänä huomiona vielä, kuka lääkäri vastaa potilaan sähköpostiin yöllä kello 2.48? Sellainen, josta kirjoitetaan muun muassa https://goo.gl/fxJepp näin: "Hernesniemen työhuoneessa on aina palanut valo aamuviideltä. Hän on tavannut tulla tekemään paperityöt ennen leikkauksia."

Hyväntekeväisyystyötä siis omalla ajalla ilman palkkaa; kuka muu lääkäri tekee enää niin? Mutta kuten täällä https://goo.gl/yJH5AZ todetaan: "Hy­väksi neuro­ki­rur­giksi ei voi tul­la 36 tun­nin työvii­kolla, vaan omalla ajalla pi­tää esi­mer­kiksi opis­kella ana­tomiaa."

On olemassa hyviä ja huonoja riippuvuuksia. Hyvistä kannattaa pitää kiinni, huonoja karsia pois. Se, että auttaa lähimmäisiään, on hyvä https://goo.gl/uBeva1 riippuvuus: "Rutiinit ovat seurausta tuhansista ja tuhansista harjoittelutunneista. Hernesniemi sanoo nousseensa omalla alallaan maailman huipulle sen takia, että hänellä on työhönsä addiktio, joka mahdollistaa erittäin suuret harjoittelu- ja työskentelymäärät."

Niin kuin monet ovat huomanneet, jostain syystä Suomessa on jotain https://goo.gl/vJ1oG2 häikkää. Asennevamma vai törkeää ikärasismia, josta ei haluaisi mistään maailmankolkasta lukea. Ihmisten pitäisi saada kilvoitella elämänsä loppuun saakka ja kuolla saappaat jalassa kenenkään tynkimättä ainutlaatuista https://goo.gl/rQdG2V elämää yhtään!

Niin paljon https://goo.gl/QVvfsa parantamisen ja kirittämisen varaa olisi Suomessakin:

"Hernesniemen mukaan suuressa osassa maailmaa neurokirurgiset laitteet ja välineistö, leikkaussalit kokonaisuudessaan ovat kuitenkin usein paremmalla tasolla kuin Suomessa.

– Me täällä Suomessa elämme melkoisessa ämpärissä – kuvittelemme, että muualla asiat ovat huonommassa jamassa kuin mitä ne todellisuudessa ovat."

Asennevamman korjaamiseen ja kilvoitteluun ei tarvittaisi ollenkaan edes rahaa, vain kunnianhimon puuttuessa niiltä, jotka juoruilevat työkseen.

- Ei minuakaan auttanut Hesassa mikään dosentti. Mutta 2.3.2016 heti päivän valjettua Hernesniemen yöllisen viestin jälkeen aloitin sienilääkekuurin, josta seurasi yllättävää apua myös https://goo.gl/yd4cj4 silmilleni, varpaisiin määrätyn kuurin jäätyä ikävä kyllä tyngäksi kärsiessäni samoista oireista https://goo.gl/2Up5xD edelleen.