Olen pari kuukautta vanhan 100litraisen akvaarion omistaja. Ongelmana on, että aina vedenvaihdon/pohjan lappoamisen jälkeen akvaarion vesi on useamman päivän samean harmaata. Eli kun vaihdan vettä viikoittain (kolmanneksen), niin akvaario on "nättinä" vain muutaman päivän. Kaloja tämä ei kuitenkaan tunnu haittaavan.
Mistä tämä johtuu ja voiko sitä jotenkin välttää?
Taustatiedoista en osaa sanoa, mikä olisi tällä kertaa olennaista niin tässäpä esseenpoikanen:
Pohjalla mulla on n. 1-2 millimetrisen soran ja hienomman hiekan (vaaleahko) sekoitusta (ei kuitenkaan kalkkipitoista), akvaarioliikkeestä ostettua ja hyvin huuhdeltua. Akvaarion sopivat sisäsuodatin lämmitin löytyy, sekä kasveina melalehtiä ja intianvesitähdikkejä. Vesi on alunperin "tehty" turveuutetta lisäämällä, ja vedenparannusainetta lisäilen vedenvaihdon yhteydessä. PH on 7 ja lämpötila 25 astetta. Kalastona 5 kirjomonnista, 10 mustaneontetraa ja 4 perhoskirjoahventa. Ruokaa annan pienen määrän 3 kertaa päivässä, syövät "pintahiutaleet" puolessa minuutissa ja monnit tablettinsa parissa minuutissa, joten liikaruuasta tuskin kyse?
Miten on muuten noin yleensä tuon vedenvaihdon kanssa? Täytyykö lapota pohja joka kerta vai riittäiskö harvemminkin? Entä onko vedenvaihtorytminä kolmasosa vedestä kerran viikossa ok, vai voiko harventaa?
Muutakin vinkkiä voi antaa, mutta tuo sameus häiritsee. Mitä tehdä?
Mistä tämä johtuu ja voiko sitä jotenkin välttää?
Taustatiedoista en osaa sanoa, mikä olisi tällä kertaa olennaista niin tässäpä esseenpoikanen:
Pohjalla mulla on n. 1-2 millimetrisen soran ja hienomman hiekan (vaaleahko) sekoitusta (ei kuitenkaan kalkkipitoista), akvaarioliikkeestä ostettua ja hyvin huuhdeltua. Akvaarion sopivat sisäsuodatin lämmitin löytyy, sekä kasveina melalehtiä ja intianvesitähdikkejä. Vesi on alunperin "tehty" turveuutetta lisäämällä, ja vedenparannusainetta lisäilen vedenvaihdon yhteydessä. PH on 7 ja lämpötila 25 astetta. Kalastona 5 kirjomonnista, 10 mustaneontetraa ja 4 perhoskirjoahventa. Ruokaa annan pienen määrän 3 kertaa päivässä, syövät "pintahiutaleet" puolessa minuutissa ja monnit tablettinsa parissa minuutissa, joten liikaruuasta tuskin kyse?
Miten on muuten noin yleensä tuon vedenvaihdon kanssa? Täytyykö lapota pohja joka kerta vai riittäiskö harvemminkin? Entä onko vedenvaihtorytminä kolmasosa vedestä kerran viikossa ok, vai voiko harventaa?
Muutakin vinkkiä voi antaa, mutta tuo sameus häiritsee. Mitä tehdä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miksi ihmeessä lappoat hiekkaaa...? onko siellä kierteissarvikotiloita? eikö suodatin ole tarpeeksi tehokas (n. 500 l/h kierrättävä) jos hiekalle jää mömmöjä? 1-2 mm aines on hiekkaa sekin joka tarvitsee kotilot. Hiekkaa ja soraa ei saisi sekoittaa koska silloin kotilot ei pääse sitä möyhimään.
Mitä tulee vedenvaihtoon niin kerran viikossa ehdottomasti ja jos nitraattisi on korkea niin vaihda 50% viikossa. Tiedätkö vesiarvoja? Luulen että 50% viikossa olisi ihan hyvä noin pieneen ja jos vielä ruokit 3 krt päivässä.
ET kai pese suodatinta kuumalla vedellä tai joka viikko? se voisi olla yksi syy ja aiheuttaa bakteerisamennuksen veteen. Sisäsuodatin huuhdellaan/puristellaan haaleassa vedessä 2-3 viikon välein.
http://kotisivu.mtv3.fi/Hah/perhoset.htm kuten olet varmasti tietoinen, perhoset tarvitsevat tosiaan puhtaan veden eli viikottaiset vedenvaihdot ovat tärkeitä. Nitraattitesti kannattaa olla.
...sen että perhoset ovat tarkkoja vedestään. Hyvin ovat viihtyneet, tähän saakka ainakin (koputan päätä). Enkä myöskään pese suodatinta kuumalla vedellä.
Mutta sitä en tiennyt, ettei hiekkaa lapota. Miksei? Entäs kun sen pinta kakkaantuu? Sama myyjä myi mulle hiekan ja lapon, minkähän takia?
Hiekkaa ei voi lapota samalla tavalla kuin soraa, tai periaatteessa voi, vaatii vaan säätämistä ja varmasti saa hiekkaa viemäriin asti jos ei ole tarkkana;)
Hiekan ideahan on se, että kaikenmoinen mömmö jää pinnalle, kun sora taas päästää jätteet läpi. Itse aina vedenvaihdon yhteydessä heilutan lappoa hiekan pinnan tuntumassa, jolloin jäte menee vesipyörteen mukana lappoon ja viemäriin. Hiekassa mennä möngertää myös kierteisiä ja möyhin kädellä hiekan läpi kasvittomista kohdista kevyesti, silloin tällöin (muutaman kuukauden välein). Hyvin on toiminut kolmessa altaassani (375, 105, 40).
Sameudesta:
Miten kypsytit altaasi ja miten kauan, minkälaisella aikahaitarilla hankit kalat? Onko sameuttaa esiintynyt koko ajan kalojen hankinna jälkeen? Miten oli se suodatinjuttu, pesetkö usein? Onko suodatin tarpeeksi tehokas l/h?
Ruokintaa voit vähentää kahteen kertaan päivässä, ja ruokatabletteja ei kannata antaa edes joka päivä. Ovat tiiviiksi puristettuja ruokapaukkuja, että pilaavat veden nopeasti, jos ei tulekaan kokonaan syödyksi. Ja mitä enemmän kaloja ruokkiin, sen enemmän ne myös tuottavat jätettä.
Kypsytys sujui suurinpiirtein siten, että puolentoista viikon verran annoin ensin olla akvaarion sisustettuna kasveineen, jonka jälkeen sinne tuli viisi kirjomonnista ja 10 mustaneontetraa. Siitä parin viikon päästä hankin 4 perhoskirjoahventa. Sameus vedenvaihdon jälkeen alkoi muistaakseni heti ekan vedenvaihdon jälkeen, eli noin parin viikon kypsymisen jälkeen. Olen pari kertaa myös laponnut "pintahiekkaa" suurinpiirtein kuvaamallasi tavalla.
Sameus kuitenkin häviää parin päivän kuluttua vedenvaihdosta, joten yhä epäilen, ettei ruokinnalla olisi yhteyttä asiaan. Voin toki kokeilla ruoan vähentämistä, katsotaan tapahtuuko mitään!
Kiitoksia vastauksista, on kiva kun joku jaksaa kiinnostua toisten onkelmista, vaikka ne vähän kummia onkin... palaan asiaan jos uutta ilmenee!
Millä kypsytit akvan?
Mitä kemikaaleja käytit?
Ootko mittaillut vesi arvojasi?
KH
PH
NO2
GH
NO3
Lukasen noi muut kirjoittamasi jutut vielä mutta, ei tämä tällä vielä ole ohi.
Vastaile noihin kyssiin vielä niin jeesataan sua lisää!!!
ou diör, en ole kyllä käyttänyt mitään kemikaaleja... akvaarioliikkeessä neuvottiin laittamaan vain kalanruokaa. nitriitti/nitraattitilanteen sitten seurailin, ja kun oli kunnossa lisäsin kalat. menikös se nyt sittenkin jotenkin väärin?
on muuten aikaslailla hankalaa saada mistään mitään yleispäteviä neuvoja, kaikkialla annetaan erilaisia ohjeita. kirjoja en uskalla enää lukea lainkaan, niitä niin paljon haukutaan. tähän palstaan tutustuin vasta äskettäin, harmi.
nii, siis pH on 7, nitriitti nollissa ja nitraatti on pysytellyt alun 40 jälkeen parissa kymmenessä. muita testejä en ole tehnyt, olisko nyt asiallista?
Mittasitko silloinsen ilmenneen nitriitti piikin ja vaihdoit vettä ohjeitten mukaan?
Tässä juttua ja linkki joka kantsii pistää sinne suosikkeihin...
Samea vesi voi uudessa akvaariossa johtua pohjahiekasta, jonka hienoin aines ei ole vielä ehtinyt laskeutua pohjalle. Usein hienot hiukkaset ovat niin hienojakoisia etteivät ne kiinnity vielä suhteellisen puhtaaseen suodatinmateriaaliin.
Vanhemmassa vedessä veden samentuminen syntyy useimmiten yliruokinnan seurauksena. Tällöin sen aiheuttaa runsas bakteerikasvusto. Bakteerien aiheuttama samennus on lähinnä valkeaa; ikäänkuin akvaarioon olisi kaadettu maitoa. Bakteerit saattavat kasvattaa lukumääränsä kaksinkertaiseksi jopa kolme kertaa tunnissa. Kun bakteereita syövät likoeläimet ehtivät lisääntyä riittävästi, samennus muuttuu melkein paljainsilmin näkyvistä liikkuvista hiukkasista koostuvaksi. Ruokinnan vähentäminen ja tehokas suodatus yhdessä usein suoritettujen osittaisten vedenvaihtojen kanssa poistavat tämän tyyppisen samennuksen
Voimakas valaistus saattaa johtaa keijulevien runsaaseen lisääntymiseen; tällöin vesi muuttuu samean vihreäksi. Tähän auttaa kalojen ruokinnan ja valaistuksen vähentäminen. Myös akvaarion täydellinen pimentäminen muutamaksi vuorokaudeksi auttaa. Varsinaiset kasvit kärsivät tästä jonkin verran, mutta toipuvat nopeasti kun normaali olosuhteet palautetaan.
http://www.aquahoito.info/suomi/index.html
Ruoki vähemmän!
Valoa 12 h. vuorokaudessa
Oisko nyt kuitenkin ettet oo pessyt hiekkaa tarpeeksi, kerro pesusta.
Vaihda vettä 50% kerran viikossa!
Mites ne tetrat voi??????
kattellaan...
Lainattu akvapalstalta!
Typpikierto
Akvaarioharrastuksessa typpikierto tarkoittaa yksinkertaistaen käytännössä sitä biologista prosessia, jossa kalojen jätöksistä, ruoantähteistä ja lahoavista kasvinosista akvaarioveteen muodostunut kaloille hyvin myrkyllinen ammoniakki (NH3) muuttuu muiksi vähemmän vaarallisiksi yhdisteiksi. Tätä prosessia suorittavat akvaarion kaikilla pinnoilla elävät hitaasti lisääntyvät ns. hyvät bakteerit. Vastaperustetussa akvaariossa tämä hyvien bakteerien kanta on aluksi hyvin pieni, jolloin on vaarana, että ruokinnan seurauksena akvaarioon muodostuu erinäisiä kaloille haitallisia ja tappavan myrkyllisiä pitoisuuksia typpiyhdisteitä. Tämän vuoksi akvaario tulee kypsyttää ennen kalojen hankintaa.
Huomioi, että kypsyttäminen ei tarkoita veden seisottamista tyhjänpanttina ennen kalojen hankintaa. Bakteerit eivät lisäänny itsekseen, vaan tarvitsevat sopivaa ravintoa lisääntyäkseen. Myöskään vedenparannusaineella ei ole mitään tekemistä akvaarion kypsyttämisen kanssa. Vanhan veden siirrollakaan ei ole merkittävää hyötyä akvaarion kypsyttämisessä, sillä hyvät bakteerit elävät akvaarion kaikilla pinnoilla, ei avovedessä.
Kalaton kypsyttäminen
Nykytiedon mukaan kalaton kypsyttäminen on suositeltavin tapa kypsyttää akvaario. Ennen kypsytyksen aloittamista hanki akvaariokaupasta sopivien annostelumäärien määrittämisessä ja kypsymisen edistymisen seuraamisessa olennaiset ammonium-, nitriitti- ja nitraattitestit. Edellä mainittuja testejä tehdään tarvittaessa.
Täytä akvaario vedellä ja laita tekniikka toimintaan lukuunottamatta valaisinta. Älä istuta kasveja vielä tässä vaiheessa. Ota vähän kukkamultaa ruukusta tai pihamaalta ja sekoita se pieneen määrään vettä. Kun multavesi on hetken päästä kirkastunut, kaada vesiosa akvaarioon. Aloita ruokinta kalanruoalla. Tällä on tarkoitus tarjota ravintoa hajottajabakteereille. Jatka ruokintaa koko kypsytyksen ajan. Lisää akvaarioon 10-prosenttista ammoniumkloridia tai hirvensarvisuolaa. Sopiva annostus on aluksi noin 1.5 g per 100 l akvaariovettä. Pidä ammoniumpitoisuus akvaariovedessä hiukan alle 5 mg/l. Se onnistuu lisäämällä tarvittaessa jotain jo mainittuja ammoniakkilähteitä.
Kun nitriittiä alkaa muodostumaan, puolita veden ammoniumpitoisuus. Sopiva pitoisuus on noin 2-3 mg/l. Yleensä noin parin viikon päästä alkaa muodostumaan nitraattia. Kun näin tapahtuu, pienennä taas ammoniakin lisäysmäärää ja pidä pitoisuus noin 1-2 mg/l. Älä vaihda vettä kypsytyksen aikana ellei ammoniumpitoisuus ole vahingossa noussut kovin paljon yli 5 mg/l.
Kun nitriitit ovat nousseet ja taas pudonneet nollaan, akvaario on kypsä. Lopeta ammoniakin lisääminen. Tee tämän jälkeen runsaita vedenvaihtoja, kunnes akvaarion veden nitraattipitoisuus jää alle 20 mg/l. Yksikin runsas vedenvaihto voi parhaassa tapauksessa riittää, mutta vedenvaihtoja voi tarvittaessa tehdä useitakin päivässä. Nyt akvaario on kypsä, kasvit voi istuttaa ja kalat tuoda turvallisesti akvaarioon.
Päivittäin
Tarkista, että tekniikka pelaa ja kalat käyttäytyvät normaalisti. Ruoki aikuiset kalat 2-3 kertaa päivässä, keskenkasvuisia useammin. Valojen päivittäistä sytytystä ja sammuttamista varten kannattaa hankkia ajastin.
Viikottain
Vaihda 1/2 - 3/4 akvaariovedestä. Vedenvaihdon voi useimmiten suorittaa suoraan letkulla hanasta. Käytä tarvittaessa vedenparannusainetta. Karsi liiat kasvit ja huonokuntoiset lehdet sekä puhdista laseista levät. Jos sinulla on sorapohja, lappoa se samassa yhteydessä. Monet suosittelevat kaloille paastopäivää kerran viikossa. Älä kuitenkaan paastota, jos sinulla on keskenkasvuisia kaloja. Lisää kasveille nestemäistä lannoitetta.
Harvoin
Puhdista suodattimet. Sopiva puhdistusväli oikein akvaarioon mitoitetulle sisäsuodattimelle on 2-3 viikkoa ja ulkosuodattimelle 3-4 kk. Puhdista mahdolliset kalkkijäämät kansilaseista. Tarkista silikonisaumojen kunto säännöllisesti. Pohjalannoita kasveja tarpeen mukaan.
Ei koskaan
Varsinaisia suursiivoja ei ole koskaan syytä tehdä.
Kuinka nitraatti ja nitriitti käyttäityivät tuon puolentoista viikon aikana? Miten ne kuntoutuivat? Tiedä menikö se väärin kun ei mielestäni mennyt oikeen mitenkään. Tulevaisuuteen tiedoksi lue tuo vaari-on lainaama teksti kypsytyksestä, ammoniakkia ja esim multaa olisit siis kypsytykseesi tarvinnut. Olisi altaasi voinut kypsyä kasvejen mukanaan tuomin bakuin ja kalanruoalla muttei noin lyhyessä ajassa.
Kyllä mulla menee noihin kalakauppiaisiin hermot, ne varmasti hyppii riemusta vaan kattoon jos sulle nyt vielä nitriittiä tulee ja kalat kuolee... Onneksi on jo noin kauan mennyt, ei kai se enää...
Vesi saattaa samentua liiallisen veden paineistuksen takia. Kerran kokeilin laittaa vettä altaaseen suihkun kautta ja vesi oli pian pieniä kuplia täynnä, näytti ihan valkealta ja samealta.