Äidin mies kuoli 2014. Mieheltä jäi tytär ed.avioliitosta. Perunkirjassa on lueteltu vainajan varat joista vähennetty velat.jäljelle jäävän summan kohdalla lukee: säästö.Onko tämä se summa josta puolet kuuluu tyttärelle ja puolet leskelle? Äitini on maksanut tyttärelle tulleen perinnöstä maksettavan perintöveron ja maksupaperiin on merkitty jäljelle jäävä perintöosuus,joka on kymmeniä tuhansia. Mietityttää mistä tuo tyttären perimä summa koostuu? Äidillä on asumis ja käyttöoikeus kaikkeen omaisuuteen. Säilyykö tyttärelle määrätty perintösumma samana vaikka jako suoritettaisiin vasta esim.10 vuoden päästä äitini kuollessa? Vai otetaanko huomioon esim. asunnon arvon lasku? Todella hankalaa tällainen tilanne kun perillinen jää odottamaan perintöä..oikein odotetaan milloin äitini kuolee...
Mistä näkee perittävän osuuden?
Hankalaperintö
6138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se että leski on maksanut perilliselleen määrätyn perintöveron, voi tulla vastaan, sitten kun leski kuolee, mikäli häneltä jää itseltään muitakin perillisiä kuin tuo kyseinen tytär.
Normaalitapauksessahan tytär jos ainoa tämän leskenkin rintaperillinen, saa nyt lesken hallinnassa olevan jo oman omaisuutensa hallintaansa plus saa tältä leskeltä itseltään tulevan perinnön suoraan omistukseensa ja hallintaansa- ellei leski ollut tehnyt testamenttia.
Lesken hallintaoikeus on pienentänyt perintöveroja. Joten ihan kiltisti itse jos olisin tyttären asemassa, tyytyisin tilanteeseen, ja antaisin lesken nauttia hallintaoikeudestaan rauhassa. Maksaahan hän hallitsemansa kiinteistön/asunnon käyttökulut käypään vuokratasoon asti- ja perillinen hoitaa sitten pakolliset isommat asiat, mikäli haluaa tehdä remonttia- tai mikäli on pakko tehdä remonttia.(putkirikko, kattokorjaus,tms...)
Mikä ongelma tilanteessa on? Monesti on niin, ettei leski kuitenkaan haluaisi yksin maksaa mitään kuluja. Leskihän on jo auttanut perillistä perintöverot maksamalla.
Tytär ei ole lesken perillinen, vaan kuolleen miehensä edellisestä avioliitosta oleva lapsi
Vastauksena aloittajalle: säästö on JÄÄMISTÖ, joka jaetaan sinun jaem. tyttären kesken, koska ei ole muita perillisiä kuin sinä ja hän. Leski ei peri mitään. Vainajan jäämistön määrän selvittämiseksi on ensin tullut tehdä hänen ja puolison (eli äitisi) kesken oamisuuden ositus, jollei puolisoilla ole ollut avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa. Leskellä ei ole kuitenkaan velvollisuutta maksaa tasinkoa kuolinpesälle, vaikka hän olisikin varakkaampi kuin perittävä oli ollut.
" Säilyykö tyttärelle määrätty perintösumma samana vaikka jako suoritettaisiin vasta esim.10 vuoden päästä äitini kuollessa?"
Perinnönjako suoritetaan aina jakohetken omaisuuden arvoilla, joten omaisuuden arvonmuutos vaikuttaa saatavan perinnön määrään.
Siis pentele. Sinä et ole äitisi miehen perillinen, eli miehen tytär on ainoa perillinen. Hän on saanut koko jäämistön.
"säästö on JÄÄMISTÖ, joka jaetaan ..."
Säästö EI ole jäämistö, jos vainaja oli avioliitossa. Kuten myöhemmin toteat, jäämistö muodostuu vasta omaisuuden osituksessa. Varat miinus velat on siten kuolinpesän ositettava säästö (mikäli avioehdosta tms. ei muuta johdu).
Tarkennan: Säästö ei ole jäämistö, jos vainaja oli avioliitossa EIKÄ ollut poissulkevaa avioehtoa. Tämä tarkennus on paikallaan, koska omaisuuden ositus suoritetaan vain, jos avio-oikeus on ollut puolisoiden välillä voimassa.
Lisäksi tässä aloittajan tapauksessa ei ollut todettu edes, oliko äidin mies naimissa vai olisiko kysmys avoliitosta tms. Silloin säätö on nimenomaan jäämistö.