Voihan sattuman satoa

Kohtalotoverinasi kerron, että päätin pari päivää sitten keittää kasviskeiton. Pilkoin kuutioiksi kaikki juurekset jääkaapista ja panin kiehumaan kasvisliemeen. Maistui heti alussa jo mainiolta, maustoin vielä yrteillä ja kuminalla. MMM.mm.
Sitten asetuin katsomaan uutisia , ja kuten lähes aina, uni iski nuijanukutuksen sillä hetkellä. Kahden tunnin kuluttua heräsin sitten kasviskeittoni tuoksuun, jossa oli pistävä sivuvivahde,
Arvaat kai!
Lohdutus kuitenkin, ettei kattila vielä ollut palanut karrelle, vaan sain sen puhtaaksi karhunkielellä.

Juu, kiitos Makriina myötäelämisestä ! on se hyvä ettei yksin törppöile, harmitti vaan kun se kastike oli niin hyvää, ja sehän ekana liukkaasti valui pehmenneestä matalasta lautasesta, Ei nuo syvät pehmenekään tuollalailla !

Aluksi anteeksi pyyntö sini-sirkulle näistä tomertautimista ja varpeista, koska varppina (tämän sanonnan opin lapsenlapseltani, joka ei sitä enää käytä) ainahan näitä sattuu, ainakin minulle.

Aamulla tuon aina kahvimukini tietsikan viereen ja kuinka ollakaan, minulle on tullut sisään kärpäsiä ja siitäkös minä sitä läpsäisemään! Tietenkin se "hutini" kaatoi kahvimukini, joten kärpänen sai jatkaa matkaansa, mutta onneksi ei näppäimistölle kaatunut se kahvi, mutta siihen sivupöydälle, jossa minulla oli jos`jonkinlaista muistilehtiötä ja tietenkin sinne koneen alle.

Nyt olikin hyvä opetus/muistutus minulle, että en hanki noita pahvilautasia, joita olen joskun unelmoinnut vähemmän tiskin vuoksi. Taitaisi tulla suurempi tiski?

Jaa, kävin "unelmoimaan" välillä, joten nimmarini häipyi, mutta Kristiinahan olen täällä.

Hauskoja sanojahan ne ovat, tomertumisesta aistii kuin tomeruutta, ihan reipasta kieltä! Mulla hävisi toispuol'palstaa shamaaniruno, vaikka olin niiiin inspiksen vallassa, Meillä kun 2 iki-ihanaa tuoksuvaa sembramäntyä on partsini vastapäätä.
Mahtoiko shamaani suuttua, kun unelmoin menneestä elämästä minäkin ???

Joo, se tuli vain niin pitkällä viiveellä. SE onkin tyypillistä viime aikoina, että saa odottaa aloituksia varsinkin, ainakin tällä koneella. Sitten on tuo Allerin mainos! Mahtavaa, että Sinäkin olet täällä,...ollut jo kauan ja on pakko painaa OK, että näkisi lukea. Jokin laskentalaite sekin heille on kävijöistä!

Olihan paljon toimitettavia asioita kasaantunut tälle päivälle, no samantien piti käydä ruokaostoksillakin, kun viikonloppu taas häämöittää. Löysinkin mieleiseni kohdan naudan etulapaa, josta teen vanhanajan tillilihaa. Kruunutilliäkin on jo nyt vihannestiskeillä, niistä varsista ja kukinnoista se parhain maku syntyy.
Nuorimmaiseni ajattelin kutsua miehineen syömään, mutta kun tytär onkin kesäflunssassa, saa sitten vävypoika tulla hakemaan valmiin tillilihan.
Minä en mitään kesäflunssia välitä saada, mutta mielelläni lähetän tytölleni lempiruokaansa.
Mikähän kesäflunssa nyt on liikkeellä, Nurmijärvelläkin käydessäni, oli talon emäntä ollut muutaman viikon sairaalassa, flunssansa kun muuttui pitkäaikaiseksi keuhkokuumeeksi.

Basiliskoja kai aina jostakin ilmaantuu, jotka on resistenssejäkin antibioteille. ( Vai onko tuo resistenssi palatsi/asumus ?) en ehdi nyt tarkistaa, 😊 heippa!

Täällähän nämä tutut tytöt pikkukommelluksineen ! On oltu kiertopalkintoina sisarusteni kesämökeillä viikon verran, onneksi on oma peti ja minihuusholli aina mukana asuntoauton muodossa. Sen saa parkkeeratuksi mökkitontille ja maata kuin on itse petannut, ei tarvitse isäntäväen häiriintyä yövieraista pienissä tiloissa. Autossa nukkuu kuin aitassa, ikkunoissa on hyttysverkot ja kattopeltiin sade ropisee kodikkaasti. Kallaveden ja Päijänteen rantasaunasta oli mukava pulahtaa uimaan, meriveden jälkeen järvivesi tuntuu niin pehmeältä ja sillä pesty tukkakin silkkiseltä.

Kertakäyttöastiat alkavat olla pannassa, varsinkin muoviset aterimet. Pahvilautasia olen kyllä aina pitänyt veneellä mukana, jo tiskin säästämiseksi. Tiskaaminen ei ole ihan yksinkertaista, kun tiskivedet pitää käsitellä asianmukaisesti, ei saa hulauttaa mereen. Ostin jo vuosikymmeniä sitten rottinkisia aluslautasia pahvilautasten tueksi ja hyvin toimivat lastenkin ruokailussa keinuvassa veneessä tai rantakalliolla. Kunpa olisi banaaninlehtiä, ne ovat mainioita maatuvia luomulautasia, kaalinlehdiltä ollaan kyllä joskus ruokailtu ja eräillä kutsuilla päreeltä, ja sen päreen sai muistoksi.
Meillä on varsinaisen ruuan vieminen telkkarin eteen kaikilta kielletty, jotain sorminaposteltavaa lukuunottamatta. Tosin olkkarin telkkari näkyy hyvin ruokailutilaan, kunhan istutaan sopivasti. :)


Tilliliha jakaa mielipiteet ja tunteet, sen maine on kouluruokana pilattu. Ennen äiti teki sentapaista keitetystä vasikan- tai naudanlihasta , mutta tilliä siihen ei saanut laittaa - oliko se sitten vatkulia ? Mielestäni tilli kuuluu kalaan ja rapuihin, tietenkin myös ihaniin hölskytyskurkkuihin ! Kokonaisia kanojakin keitettiin, leikattiin lihat paloiksi ja liemi suurustettiin jauhoilla, nimenä viillokki. Nyt olen inventoinut pakastinta ja laitoin kanttarelleja kermaiseksi keitoksi, syötiin siskon mukaan antaman ohuen siemennäkkärin kera. Sain myös reseptin ja siivoan kuiva-ainekaapin siementen ja rouheiden jämät näkkäriin . Saa mukavan rouskuvaa säilyvää leipää helpolla. Vanhin siskoni on entinen kotitalousope, aina siellä saa ihanaa ruokaa ja hyviä vinkkejä, tahtoo olla kyllä paineita, kun hän miehineen on kylässä meillä.

Resistenssi on tuossa ihan oikea sana, se residence on rouva Hyacint Bucketin , lausutaan Bukee, sanastoa, lady itse kun residenssinsä puhelimeen vastaa.

Sieltäkö se tuleekin tuo recidence, hauska parodia sinänsä mrs Bucket😊! Vävypoikaa tässä odottelen, ovicoodia juuri kysyikin .
Meillä tilliliha kuuluu suosikkeihin, en tee sitä harmaata kastiketta lankalihoineen, lihat jotka oli kouluruuassa kuvauksesta päätellen liian kauan kiehutettu ihan räsyksi.

Naudan lapa, ja lampaan niska on ne osat joista saan mieleiseni. Itäsuomessa siis jo kantarellejä,? siellä onkin satanut eniten tällä haavaa,..kiva kun Ramoonakin meidät löysi,..ihanaa kesän jatkoa vaan!