miljardin euron rakennusalueen vesistössä muhii elohopeaa ja lyijyä – kukaan ei tiedä, mitä ne aiheuttavat tulevaisuudessa.
Kuopion Neulalahden syvänteet ovat saastuneet. Silti rantaan suunnitellaan tuhansien ihmisten asuin-, työ- ja opiskelupaikkoja.
Kallaveden Neulalahden syvänteistä on löydetty huomattavia määriä lyijyä ja elohopeaa. Vesistön pohjasedimentit ovat pahoin saastuneet. Lahden rannoille on suunniteltu koteja tuhansille ihmisille. Paikka on vajaan viiden kilometrin päässä Kuopion ydinkeskustasta.
Lyijy ja elohopea on tuotu lahteen todennäköisesti rannan läheisyydessä olleesta valtion ammuslataamosta. Räjähteissä käytettiin sytytysaineina elohopeafulminaattia ja lyijyatsidia.
Neulalahti on myös Suomen suurin “armeijan kaatopaikka”. Neulalahteen upotettiin sotien jälkeen valtava määrä räjähteitä. Alueen puhdistus onkin Puolustusvoimien viime vuosien suurin raivaamisurakka. Pohjasta on nostettu 1990-luvulta lähtien arviolta 500 000 räjähdettä. Neulalahdesta löydetyt raskasmetallipitoisuudet ovat niin suuria, että pelkästään räjähteistä liuenneet määrät eivät selitä niitä vaan järveen on todennäköisesti kipattu niiden sytytysaineita.
Urakka jatkuu vieläkin, sillä alueelle on tehdään miljardiluokan rakennushanke. Vuoteen 2030 mennessä alueelle halutaan 7 000–8 000 asukasta, 5 000–7 000 työpaikkaa ja yli 6 000 opiskelijaa lisää. Asuntoja on suunniteltu rantaan, saareen ja veden päälle.
Näytteitä Neulalahden pohjasta on otettu useampaan otteeseen. Tulokset eivät ole olleet mairittelevia, eikä suuri yleisö ole saanut tietoa raskasmetallilöydöistä.
Kun Geologian tutkimuslaitos otti näytteitä lahdesta yli kymmenen vuotta sitten, luulivat tutkijat laitteiden menneen rikki, koska lyijyarvot olivat niin suuria.
Lyijyä ja elohopeaa tutkittaessa käytetään läjitysarvoa, joka kertoo kuinka suuria pitoisuudet saisivat olla, jos maata kasattaisiin. Neulalahdessa sekä lyijyn että elohopean arvot paukkuvat moninkertaisina.
Kuopion kaupunki, Puolustusvoimat ja ely-keskus tilasivat ulkopuoliselta yritykseltä raportin Neulalahden pohjan saastumisesta vuonna 2015. Ramboll Oy otti näytteitä 8 hehtaarin alueelta 29 kohdasta. Raportin mukaan Neulalahden pohjasta otetuista näytteistä löytyi useita haitta-aineita, jotka ylittävät kynnysarvot. Arseenia, elohopeaa, lyijyä ja sinkkiä oli niin paljon, ettei niitä sisältäviä järvenpohjamaita saisi läjittää.
Tuoreimman löydön tekivät Itä-Suomen yliopiston mikromuovitutkijat, jotka ottivat sedimenttinäytteitä Puolustusvoimien avustuksella talvella 2016–2017. Heidän tarkoituksenaan on selvittää siirtyvätkö pilaantuneissa sedimentissä olevat haitta-aineet mikromuoviin. Tutkijat ottivat näytteitä Neulalahdesta kahdesta paikasta, joita Puolustusvoimat eivät olleet vielä tuolloin raivanneet. Haitta-aineiden suuri määrä sedimenttinäytteissä yllätti tutkijatkin. Suurimmat lyijypitoisuudet ovat sedimentissä eli maakerrostumissa noin 15–20 senttimetrin syvyydessä.
Tutkijat kertoivat hälyttävän korkeista lyijypitoisuuksista Kuopion kaupungille ja valtion valvovalle viranomaiselle ely-keskukselle.
Viranomaisten vähäinen kiinnostus löydöistä on yllättänyt Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmän. Tutkija Samuel Hartikaisen mukaan kumpikaan taho ei kiinnostunut näytteiden tuloksista eikä tarkempia lisätietoja löydöksistä pyydetty toimittamaan.
Tutkija: Raskasmetallikerrostumat liikkuneet
Raskasmetalleja on löydetty erityisen paljon hapettomista syvänteistä. Hapettomassa tilassa ei ole pieneliöitä, joten myrkyt ovat turvassa sedimentissä. Puolustusvoimien räjähderaivauksen vuoksi järven pohjaa on kuitenkin pöllyytetty ja raskasmetallit ovat saattaneet levitä laajemmalle alueelle.
Tutkijoiden mielestä nyt olisi syytä selvittää, kuinka laajalta alueelta raskasmetalleja löytyy ja ovatko ne pohjan pöllyytyksen vuoksi levinneet entistä laajemmalle alueelle.
– Nyt kun pohjaa on häiritty, raskasmetallikerrostumat ovat varmastikin liikkuneet tai siirtyneet jopa lähemmäs rantaa. Näyttää, että raskasmetalleja on laajalla alueella Neulalahdessa, tutkija Samuel Hartikainen epäilee.
Jos raskasmetallit ovat päässeet matalampiin vesiin, ne voivat kulkeutua pieneliöihin. Niiden kautta myrkyt voivat päästä ravintoketjuun.
Suurista pitoisuuksista huolimatta kukaan tahoista ei kuitenkaan ole nostanut asiaa esille eikä esittänyt jatkotutkimuksia.
Itä-Suomen yliopiston tutkija on huolissaan tilanteesta, jota kukaan ei tunnu seuraavan.
Valtion valvova viranomainen sanoo, ettei ole mitään seurattavaa.
– Siihen ei ole katsottu olevan tarvetta. Meidän näkemys on, että eivät raskasmetallit ole liikkuneet, ely-keskuksen ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Jorma Lappalainen toteaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10286135?origin=rss
Kuopion Neulalahden syvänteet ovat saastuneet. Silti rantaan suunnitellaan tuhansien ihmisten asuin-, työ- ja opiskelupaikkoja.
Kallaveden Neulalahden syvänteistä on löydetty huomattavia määriä lyijyä ja elohopeaa. Vesistön pohjasedimentit ovat pahoin saastuneet. Lahden rannoille on suunniteltu koteja tuhansille ihmisille. Paikka on vajaan viiden kilometrin päässä Kuopion ydinkeskustasta.
Lyijy ja elohopea on tuotu lahteen todennäköisesti rannan läheisyydessä olleesta valtion ammuslataamosta. Räjähteissä käytettiin sytytysaineina elohopeafulminaattia ja lyijyatsidia.
Neulalahti on myös Suomen suurin “armeijan kaatopaikka”. Neulalahteen upotettiin sotien jälkeen valtava määrä räjähteitä. Alueen puhdistus onkin Puolustusvoimien viime vuosien suurin raivaamisurakka. Pohjasta on nostettu 1990-luvulta lähtien arviolta 500 000 räjähdettä. Neulalahdesta löydetyt raskasmetallipitoisuudet ovat niin suuria, että pelkästään räjähteistä liuenneet määrät eivät selitä niitä vaan järveen on todennäköisesti kipattu niiden sytytysaineita.
Urakka jatkuu vieläkin, sillä alueelle on tehdään miljardiluokan rakennushanke. Vuoteen 2030 mennessä alueelle halutaan 7 000–8 000 asukasta, 5 000–7 000 työpaikkaa ja yli 6 000 opiskelijaa lisää. Asuntoja on suunniteltu rantaan, saareen ja veden päälle.
Näytteitä Neulalahden pohjasta on otettu useampaan otteeseen. Tulokset eivät ole olleet mairittelevia, eikä suuri yleisö ole saanut tietoa raskasmetallilöydöistä.
Kun Geologian tutkimuslaitos otti näytteitä lahdesta yli kymmenen vuotta sitten, luulivat tutkijat laitteiden menneen rikki, koska lyijyarvot olivat niin suuria.
Lyijyä ja elohopeaa tutkittaessa käytetään läjitysarvoa, joka kertoo kuinka suuria pitoisuudet saisivat olla, jos maata kasattaisiin. Neulalahdessa sekä lyijyn että elohopean arvot paukkuvat moninkertaisina.
Kuopion kaupunki, Puolustusvoimat ja ely-keskus tilasivat ulkopuoliselta yritykseltä raportin Neulalahden pohjan saastumisesta vuonna 2015. Ramboll Oy otti näytteitä 8 hehtaarin alueelta 29 kohdasta. Raportin mukaan Neulalahden pohjasta otetuista näytteistä löytyi useita haitta-aineita, jotka ylittävät kynnysarvot. Arseenia, elohopeaa, lyijyä ja sinkkiä oli niin paljon, ettei niitä sisältäviä järvenpohjamaita saisi läjittää.
Tuoreimman löydön tekivät Itä-Suomen yliopiston mikromuovitutkijat, jotka ottivat sedimenttinäytteitä Puolustusvoimien avustuksella talvella 2016–2017. Heidän tarkoituksenaan on selvittää siirtyvätkö pilaantuneissa sedimentissä olevat haitta-aineet mikromuoviin. Tutkijat ottivat näytteitä Neulalahdesta kahdesta paikasta, joita Puolustusvoimat eivät olleet vielä tuolloin raivanneet. Haitta-aineiden suuri määrä sedimenttinäytteissä yllätti tutkijatkin. Suurimmat lyijypitoisuudet ovat sedimentissä eli maakerrostumissa noin 15–20 senttimetrin syvyydessä.
Tutkijat kertoivat hälyttävän korkeista lyijypitoisuuksista Kuopion kaupungille ja valtion valvovalle viranomaiselle ely-keskukselle.
Viranomaisten vähäinen kiinnostus löydöistä on yllättänyt Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmän. Tutkija Samuel Hartikaisen mukaan kumpikaan taho ei kiinnostunut näytteiden tuloksista eikä tarkempia lisätietoja löydöksistä pyydetty toimittamaan.
Tutkija: Raskasmetallikerrostumat liikkuneet
Raskasmetalleja on löydetty erityisen paljon hapettomista syvänteistä. Hapettomassa tilassa ei ole pieneliöitä, joten myrkyt ovat turvassa sedimentissä. Puolustusvoimien räjähderaivauksen vuoksi järven pohjaa on kuitenkin pöllyytetty ja raskasmetallit ovat saattaneet levitä laajemmalle alueelle.
Tutkijoiden mielestä nyt olisi syytä selvittää, kuinka laajalta alueelta raskasmetalleja löytyy ja ovatko ne pohjan pöllyytyksen vuoksi levinneet entistä laajemmalle alueelle.
– Nyt kun pohjaa on häiritty, raskasmetallikerrostumat ovat varmastikin liikkuneet tai siirtyneet jopa lähemmäs rantaa. Näyttää, että raskasmetalleja on laajalla alueella Neulalahdessa, tutkija Samuel Hartikainen epäilee.
Jos raskasmetallit ovat päässeet matalampiin vesiin, ne voivat kulkeutua pieneliöihin. Niiden kautta myrkyt voivat päästä ravintoketjuun.
Suurista pitoisuuksista huolimatta kukaan tahoista ei kuitenkaan ole nostanut asiaa esille eikä esittänyt jatkotutkimuksia.
Itä-Suomen yliopiston tutkija on huolissaan tilanteesta, jota kukaan ei tunnu seuraavan.
Valtion valvova viranomainen sanoo, ettei ole mitään seurattavaa.
– Siihen ei ole katsottu olevan tarvetta. Meidän näkemys on, että eivät raskasmetallit ole liikkuneet, ely-keskuksen ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Jorma Lappalainen toteaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10286135?origin=rss
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.