Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Kuvaaja- vai ohjaajakoulutukseen?

valinta

Kumpaan kannattaa hakeutua? Kummassa saa enemmän vaikuttaa visuaaliseen lopputulokseen? Kummassa saa enemmän taiteellista tyydytystä jos haluna on luoda hienoja tunnelmia ja kauniita kuvia.
Taiteellisten lyhytelokuvien tekeminen kiinnostaa myös. Siis ihan omaehtoisesti. Oman näkemyksen toteuttaminen käsikirjoituksesta lähtien.
Entäs miten helposti cinematography-koulutuksen saanut hemmo pääsee ohjaajanpallille tulevaisuudessa? Eikös Harlin ryhtynyt ohjaajaksi cinematography-koulutuksen pohjalta?

Tiedän että opiskelemaan on vaikea päästä, mutta haluan silti ottaa päätavoitteeksi jonkun.

7

2463

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tussu

      Molemmissa ammateissa saa vaikuttaa juuri niin hyvin kuin itse osaa, mutta jos sinua kiinnostaa juuri visuaalisuus ja kuvien käyttö tunnelman luontiin, niin ehdottomasti kannattaa hakeutua kuvaajaksi. Ohjaajan palli on suurimman osan aikaa ihan jotain muuta kuin visuaalista suunnittelua. Se on pääosin sellaista jeeustelua, että sillä ei ole mitään tekemistä elokuvan kanssa.

      Kuvaajat ovat alan rautaisimpia ammattilaisia. Heille sallitaan vähiten virheitä tai lipsumista työstä, mutta toisaalta heidän työkentälleen on paha mennä edes ohjaajan.

      Itse en ole kuvaaja.

      • Ohjaaja

        Oon samaa mieltä siitä että molemmissa ammateissa voi toteuttaa itseään visuaalisesti. Ohjaajan työssä on silti ehkä suuremmat mahdollisuudet itse vaikuttaa siihen minkätyylisiä visuaalisia juttuja alkaa toteuttamaan. Toki on sitten ihan ohjaajasta kiinni että miten paljon itse luo oman elokuvansa visuaalista puolta ja kuinka paljon jättää esimerkiksi kuvaajalle tai lavastajalle. Joka tapauksessa, kun puhutaan kokoillan näytelmäelokuvista, on kyse yhteistyöstä koko työryhmän kanssa. Ohjaaja ja kuvaaja suunnittelevat yleensä suurimman osan visuaalisesta puolesta mutta siihen vaikuttaa aina myös lavastaja ja leikkaaja, joskus myös valaisija (ellei kuvaaja itse suunnittele valaisua kokonaisuudessaan).

        Tietysti jos on kyse kokeellisesta elokuvasta niin mitään vakiintuneita käytäntöjä ei välttämättä tarvitse noudattaa "työnjakojen" suhteen(eikä ole muutenkaan pakko!).

        Voi olla että täytyy ensin kokeilla ennen kuin se oma juttu löytyy. Minusta piti tulla kuvaaja mutta päädyinkin ohjaajaksi!

        Tussu:"Ohjaajan palli on suurimman osan aikaa ihan jotain muuta kuin visuaalista suunnittelua. Se on pääosin sellaista jeeustelua, että sillä ei ole mitään tekemistä elokuvan kanssa."

        Ohjaajan työ kattaa koko elokuvan skaalan. Siinä on sekä sen hyvät että huonot puolet, työ on raskasta ja vittumaista mutta joskus jopa antoisaa:) Se ei todellakaan sovi kaikille. Itsekään en ole ollenkaan varma tulenko ikuisesti tekemään tätä hommaa mutta ajattelin jatkaa niin kauan kun jaksan. Sen haluan silti sanoa että kyllä ohjaajan työn kaikilla eri osa-alueilla on tekemistä elokuvan kanssa! Elokuva ei ole pelkästään sitä mitä näemme valkokankaalta!!! Leikkisästi voisi sanoa että jopa ohjaajan kusemisella on tekemistä elokuvan kanssa! :)

        Tussu: "Kuvaajat ovat alan rautaisimpia ammattilaisia. Heille sallitaan vähiten virheitä tai lipsumista työstä, mutta toisaalta heidän työkentälleen on paha mennä edes ohjaajan."

        Kyllähän kuvaajat yleensä ovatkin mutta väittäisin että ihan yhtä rautaisia ammattilaisia on leikkajaat tai äänittäjät. Tuo on vähän semmoinen klisee. Joskus muinoin on ollu vähän semmosta meininkiä että kuvaajat olis jotakin herroja muttei se sellaista ainakaan enää ole. Kaikki tekevät hommia yhdessä. Tietysti jokaisella on tonttinsa mutta ei se kuvaajan tontti sen paremmin ole vartijoitu kuin muidenkaan. Ja ohjaaja on vastuussa taiteellisesta kokonaisilmaisusta jonka takia ohjaajalla ON oltava viimeinen sana kaikkeen mikä liittyy elokuvan ilmaisuun! (Viime aikoina on ollut näitä debatteja, heh...)

        Mutta alalle hakevalle vielä: Kannattaa yrittää päästä kokeilemaan omia "taipumuksia" vaikka jonnekin toisen-asteen koulutukseen tai ammattikorkeaan (Stadia, Turun Taideakatemia, TTVO etc..) ellei ole varma mitä tarkalleen alalla haluaa tehdä. ETL:lläkin voi vielä EHKÄ vaihtaa linjaa mutta siitä en menisi takuuseen. Muista myös että koulutus ei takaa työtä alalla! Ja alalla on paljon ihmisiä joilla ei ole esimerkiksi korkeakoulututkintoa! Elokuvaan liittyy paljon sellaista mihin ei voi kouliintua muutoin kuin tekemällä kyseistä hommaa.

        Onnea matkaan!


    • ammattilainen

      On turha pyrkiä ETL:lle johonkin joka ei juuri ole se mitä haluat. Kuvaajista harvemmin tulee ohjaajia. Harlin olisi halunnut ohjaajaksi muttei häntä etettu sille linjalle. Kuvaajaksi pääsi, mutta se ei tyydyttänyt hänen kunnianhimoaan.
      Kuvaajilla yleisesti ottaen on parempi työtilanne kuin ohjaajilla. Kumpikin tarvitsee näkemystä, niin kuvaaja kuin ohjaajakin. ETL etsii lahjakkuuksia ja sellaisia joilla on näkemystä, mutta myös sellaisia joiden he katsovat työllistyvän elokuvan-alan vaativissa ammateissa.

    • Stu

      Sinuna en unohtaisi myöskään leikkaajan hommia... Useinhan se taitaa kuitenkin olla niin, että ohjaajalla (ellei tuottajalla) on se viimeinen sana, mutta jos omien proggisten tekeminen kiinnostaa, niin opettelisin kyllä ennemmin sen tekniikan.

    • elokuva-alan tutkinnon suor...

      Ohjaaja saa enemmän taiteellista tyydytystä elokuva-alalla. Tosin esim.Renny Harlin ei päässyt taideteollisen ohjaajakoulutukseen tiettävästi "vaillinaisten organisatooristen kykyjensä perusteella" ja lähti myös kuvaajalinjalta jättäen sen kesken. Kuvaajan työ on teknisempää sekä yhteen asiaan keskittyneempää. Kuvaaja voi jopa luoda tyyliään helpommin kuin ohjaaja. Ohjaajana päätyy helposti ns.riviohjaajaksi, mikäli ei ole todella lahjakas. Kaikki riippuu siitä mitä lankoja haluaa vedellä. Elokuva-ala ei tosin ole sinällään niinkään "taiteellinen" ala kuin monet sen ymmärtävät. Taikka ainakin; itsensä toteuttamiseen ja isoihin projekteihin täytyy tehdä myös paljon työtä luovuuden lisäksi...

    • uncool

      Faktahan nyt on se, että tämän alan väkeä koulutetaan aivan liikaa ja totuus on se, että muutaman vuoden kuluttua koulutusta ei edes kysellä, vaan juttu on ainoastaan kiinni siitä, mitä tekijä osaa ja mitä hän on tehnyt. Jos nyt sitten jotenkin haluaa koulutuksellaan päteä, niin sitten kantsii harkita TAIKin elokuvaosaston käymistä, koska sillä on nyt edes jotain arvoa. Medianomejahan nyt tulee joka tuutista niin paljon, että meitähän riittää. Itse medianomi ja tiedän sen.

      Mutta kuten sanoin, paperit tai hieno tutkintonimi eivät tällä alalla ole se juttu, vaan osaaminen ja sen kehittäminen. Eli koulusta ei ole syytä hakea muuta kuin oppia eikä suinkaan olla siellä vaan tutkinnon takia. Tutkinnolla ei tee mitään. Mitä enemmän tekee omia projekteja sen parempi, sitä kautta oppii parhaiten ja työnäytteistä muodostuu paras käyntikortti. Siksi en näe suurta merkitystä itse koululla tai linjalla.

      Ja se pälli, joka täällä sanoi jotain siitä, että ohjaajat ei tee mitään järkevää, niin on kyllä hakoteillä ja pahasti. Näin vuosien omalla kokemuksella voin kyllä sanoa, että ohjaajahan ne elokuvat tekee. Ei niissä turhaan lue että A Steven Spielberg film tai Markku Pölösen elokuva. Ohjaajalla on apunaan ammattilaisten armeija, joka auttaa häntä saavuttamaan tavoitteensa. Ohjaaja luotsaa laivaa kohti satamaa ja on hänestä kiinni, millaisessa kunnossa laiva sinne päätyy.

      Kuvaajat ja ohjaajat tekevät rautaista yhteistyötä, ja tällaisesta yhteistyöstä syntyy juuri parasta visuualista ilmettä, koska tällöin ohjaaja pystyy parhaiten sovittamaan tarinan visuaaliseen muotoon, jota elokuva pääasiassa on. On toki ohjaajia jotka ovat "ohjaajia" ja se riittää, mutta heidät nyt voisi viedä kulman taakse ja lopettaa muutenkin.

      Ohjaajan työ on kokonaisvaltaisesti stressaavampaa kuin kuvaajan, koska ohjaajan täytyy kantaa vastuuta kaikesta, jotta kaikki mahdolliset elementit tukevat kokonaisuutta. Kuvaajan työ keskittyy pääosin juuri kuvaamiseen ja valaisuun. Yleensä ohjaaja tekee yhdessä kuvaajan kanssa visuaalisen suunnittelun, kuvakäsikirjoituksen yms.

      Jos huonosti käy, niin ohjaaja on se joka saa kaikki haukut ja tekninen henkilökunta yleensä valittuja kehuja. Jos hyvin käy koko työryhmä, ohjaaja mukaanlukien, saa tasapuolisesti kehuja. Joten ohjaajan ammatti on monasti epäkiitollista puuhaa. :) Ohjaaja on naimisissa projektinsa kanssa kauemmin kuin ketkään muut työryhmäläiset, paitsi ehkä tuottajat. Pitkässä elokuvassa monta vuotta.

      Jes mutta paatos loppuu tähän.

      • tonttu

        Totta on, että medianomeja on liikaan ja alalla on huomattu, että ylikouluttaminen vain puurouttaa kaiken, jopa sen luovuuden ilonkin. Toisaalta ei TAIK;n elokuvataiteen osastokaan mikään parattiisi ole. Medianomikouluissa saa sentään itse päättää mitä tekee; ottaa vain kameran ja kamat, laittaa nimen varauskirjaan jne. TAIK;ssa pääsee sen elokuvaopiskelijoitten mukaan kameran ääreen varsin harva se kerta, vaikka LUME on laitteineen suht.korkeatasoinen mediakeskus. En toisaalta tiedä onko korkean luokan teoreettinen elokuvaopiskelu parempi lähtökohta sille mitä alalta haluaa. TAIK;n monet valmistuneet saavat nykyään, kuten medianomitkin odottaa pitkää ennen kuin oikeita työtilaisuuksia tulee. Tosin elitistisen boheemin rooli on TAIK;n kautta (vrt.esim.P.Honkasalo) helpompi omaksua medianomi taas leimataan usein työläiseksi. Mutta toisaalta luovuuden säilyttämisen tarpeesta en kyllä enää lähtisi alaa opiskelemaan jotakin kansanopistoa enempää. Toisaalta tekniikka on hyvä osata, jos jotakin aikoo elokuva-alalla tehdä. Eli; ole itsenäinen mitä elokuva-alalla sitten teetkin. Äläkä ainakaan "opiskele" alleviivaten kys.sanaa ...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      69
      2237
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2073
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1678
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1500
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1496
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1387
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1354
    8. 52
      1258
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      62
      1190
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      28
      1179
    Aihe