Nyt kyllä tuntuu siltä

joo mut ihanaa se seksi välillä oli ;)

Onhan tässä jo mennyt muutama kuukausi. Mä ehdin kasvaa ja muuttua joka päivä.

Niin, millos me tavattiinkaan? ;)

Jos tarkoitat sitä kun minä olin kolmevuotias ja asuttiin samalla paikkakunnalla.

Nojaa. Olin aika epäkypsä sen ikäseks myönnetään. Vähän tynnyrissä kasvanut ja elämän kovilta kolhuilta säästynyt vaikka sisäisen angstin määrä oli huikea. Yksinäisyys myös ei antanut peilejä kasvaa. Jokainen tarvitsee hyväksyntää.

Juu, muistatko siellä teattertalon pihalla yöllä, kun oli hiljaista ja autipta. Ihmisiä ei näkynyt missään.
Meri siinä vieressä oli ihan tyyni. Sää olit niin pitkä heh.
Tuntui, että hukun sun armeija vaatteisiin. Oltiin ihan lapsia suorastaan. Sun koppalakin lippa kopsahti mun otsaan, kun yritin pussata sua heh.
Tunsin itseni kömpelöksi.
Nojasit teatterin betoniaitaan ja lokit kirkuivat. Mää olin ihan yli ihastunut!
Painauduin sun vatsaasi vasten. Olit tosi hoikka, melkein luinen. Ja Axe tuoksui...
Huoh...

Niin oltiin. Saataisiinpa vielä joskus kohdata kunnolla kahden kesken nyt, kun jotain jo elämästä älytäänkin. Voitais kunnolla jutella, halata lämpimästi ja pitkään. Enpä oikeestaan muuta osaa nyt edes toivoa. Jonkinlaista ystävyyttä, jossa on sellainen erilainen sävy, jota ei ole muiden kanssa.

Myönnän. Ihan oltiin keskenkasvuisia silloin. Minä 38, sinä muutaman vuoden nuorempi.

Mutta ainakaan minä en ole viisastunut noista päivistä. Edelleen saat mut tuntemaan itseni 17-vuotiaaksi.

sun näkemyksen miks me ei koskaan olla päästy edistymään täältä?

Sä nainen olit kakara, mä en niinkään.