Onkohan muilla samanlaista veneongelmaa? Eli ihan kiva asuttava moottorivene on mutta sitä ei tule juuri ollenkaan käytettyä! Joka vuosi huollatan koneen ja telakoin sisällä ja keväällä sitten veteen. Ei ole aikaa tai edes hirveästi kiinnostusta lähteä merille mutta en toisin raaski myydäkään venettä koska alkaisi harmittamaan varmasti. Veneessä on kylläkin kiva käydä aina välillä mutta jotenkin kynnys lähteä ajelemaan kasvaa vuosi vuodelta. Täytyy myöntää että muitakin kesäharrastuksia ja paikkoja on ja alle 40 kymppisenä sitä tuli kuitenkin ajeltua 30-40 h kesässä, nyt hyvä jos tulee edes 5h kesässä.
Veneongelma vai ongelmavene?
Keskiikä
251107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kun moottorivene aikoinaan vaihtui purjeveneeseen, aukesi veneily ihan eri tavalla uusille urille. En sitä oikein tajunnut ensin että miksi purjehtimaan lähdetään vaikka arki-iltana niin että seilataan vain sinne ja tänne ja tullaan takaisin laituriin. Se johtuu siitä että purjein liikkuminen on mukavaa ja moottriveneellä ollaan menossa jonnekin ja istutaan siinä pärinässä odottamassa että ollaan perillä.
En tarkoita mitenkään moittia moottoriveneilyä. Siinä on puolensa, varsinkin kun tuuli tyyntyy. Mutta noin niinkuin liikkumamuotona tuulen mukana kulkeminen saatta avata vesilläliikkumista uuteen innostukseen.
Ei ole kelllän muulla tollasta "ongelmaa". paatti on ja sitä käytetään ahkerasti, sitten jos ei enää kiinnosta niin myydään pois.
Palstan ongelmajäte heräsi taas. Vai on sulllla pää pipi!
No mulla on 2 isohkoa alusta jossa tarvitsee olla ainakin joku mukana jos laituriin meinaa ajaa varsinkin tuulella kun painot noin 35t,ja kun ei kaveria ole niin laiturissa ovat pysyneet nyt jo vuosia.Toki koneita olen käynyt käyttelemässä että ihan lähtökunnossa ovat molemmat.
Ainakin jos katsoo pääkaupungin venesatamia ja seuroja niin tuntuu että veneet ei paljon liiku paikoiltaan kesän aikana. Ehkä tämä nykyajan puhelimen räpläys vie aikaa veneilyltä, siihen mihin itsekin sorrrun juuri nyt! :-)
sopii mulle että pysytte kotona
No lieneekö tuo mikään ogelma jos veneellä on kivä käydä. Ongelma lieneen enneminkin tosiveneilijöiden pään sisällä. Olen vähän itse miettinyt samaa. Amiraali väittää, että nykyään tuullee enemmän kuin menneinä kesinä, tai sitten vain aika kultaa muitstot. Välillä ajattelen taas veneen vaihtoa tällä kertaa johonkin vastaavan kokoiseen moottoripurteen jossa olisi painoa tuplaten ja mahdollisuus käyttää purjetta. Isompi vene ei sekään ole ratkaisu kun ylläpitö vaan vaatisi enemmän panostusta ja käyttö jäisi todennäköisesti vähemmälle. Pitääkö tästä muuttaa Saimaan rannalle tai Turkuun.
Sitä minä hiukan arvelin että en ole yksin tämän "ongelman" kanssa? Tuo purjehtimen voisi tietty olla yksi vaihtoehto mutta olen myös huomannut että monet ikääntyvät luopuvat purjehduksesta ja ostavat mottoriveneen tilalle. Varmaan joku pieni purkkari jonka käyttökynnys ei olisi niin suuri voisi olla vaihtoehto. Sellainen puinen avonainen voisi olla hauska.
Kyse taitaa olla siitä, että ihminen laiskistuu ja tulee mukavuudenhaluisammaksi, kun ikää karttuu, venereissut vaatii aina valmistelua ja ajaminen varsinkin huonossa kelissä käy työstä, on siis rasittavaa henkisesti. Samalla tavalla sitä ei viitsi enää aloittaa kaiken maailman rakennusprojekteja, vielä kolmekymppisenä niihin lähti mukaan ihan eri innolla.
arkussa on mukava maata!
Älä nyt hyvä ihminen ota noin raskaasti, kesää on vielä jäljellä.
Onhan se vähän kallista ja stressaavaa pitää isoa kallista venettä tyhjän panttina. Myy pois vaan jos vielä saa hyvän hinnan, ja vaihtaa vaikka matkailuautoiluun tms. harrastukseen johon tuntee kipinää.
Harvoin kaduttaa luopua sellaisesta tavarasta ja harrastuksesta joka on jo koettu ja nähty, ja mikä ei enää tuota iloa.
Naapuri päivitti veneensä tehokkaampaan ja viime vuonna kattelin että vene kelluinlaiturissa koko kesän, pikkuveneelle vaan ajoivat. Nyt ei näytä olevan vesillä ollenkaan. Ymmärrän hyvin, koska itsellänikin on "kyllästymisen armolahja". Aina jotain uutta kiinnostusta tulee tilalle. Vaikea sanoa mikä määrä veneilyä "oikeuttaa" pitämään venettä, tai millä määrällä se on "kannattavaa". Jos vaikuttaa siltä että käyttö ei tulevaisuudessakaan lisäänny niin kannattaa suruitta myydä - aina de raha on parempi tilillä kuin laiturissa.
Ongelmana on ettei aloittaja-veneilijä ole "aito veneilijä". Siihen ei auta kuin harrastuksen vaihto. Purjehdus on kuin maalin kuivumisen katsomista, tylsää, mielenkiinnotonta ja elinvoimia näivettävää. Teininä isälläni oli joku ihmeen purjehdus-hullutuskausi 3 vuotta moottoriveneiden omistamisen välissä ja sekin tuli siis koettua puoliväkisin. Sain elinikäisen rokotteen pysyä hlvetin kaukana köleistä ja mastoista. Haluan elää enkä kuolla hitaasti. Olen oletettavasti saman ikäinen kuin aloittaja, ja veneet vaihtuu, saaret vaihtuu mutta veneilyn into ei sammu niin kauan kuin sydän lyö. Kannattaa siirtyä syrjään jos into murenee, saaristo ei tylsistelijöitä ja häviäjiä kaipaile perään. Tee tilaa muille laiturissa. Onnea postimerkkien, pienoismallien, keräilykuppien ja kirjojen kanssa. Ciao.
Tämä on ilmeisesti sitä kuolemista. no meitä on moneen junaan. https://www.youtube.com/watch?v=YSexcg7f4vU . Tuollaisen jälkeen on paljon enemmän elossa kuin 30 min plaaniajossa seuraavan kuppilasatamaan.
Äläs nyt innostu suotta. Vene on ihan oman laiturin nokassa joten se ei paljon tilaa muilta vie. Itse asiaan vielä, olisin saanut veneeni myytyä heinäkuun lopulla mutta tuli niin hienot kelit niin ei ollut kanttia kuitenkaan myydä pois. Katotaan ens keväänä uudelleen minkälaiset fiilarit on päällä
Järkiin tulo on aina hatunnoston arvoista :) Ja muutenkin, kuka sitä pilvisellä, tuulisella tai sateisella ilmalla veneilystä aina innostuukaan (paitsi rättiveneilijät eli purjehtijat, nuo sadetakkisetmaailmanlopun ilmojen eppanat)
kansainväliset valtameri-youtube linkkipläjäykset eivät muuta itse konkreettisesti koettua kokemusta siitä mitä se purjehdus täällä suomessa on. Purjehdus on tylsää kuin junamatka rahtiveturilla oulusta kuopioon. Maisemat pysyy suunnilleen samana tunnista tuntiin ja perille tultua onkin nukkumaanmenoaika kun kestää niin kauan kaikkialle. Jos itse saat 5 solmun jiippaussahaamisesta, reivaamisesta ja kallistelusta jotain iloa irti, kiva sulle. Sekä moottoriveneilyä että purjehdusta harrastaneena, absoluuttisesti viimeinen asia jota suosittelisin ihmiselle joka on kyllästymässä veneilyyn, on purjehdukseen vaihtaminen.
No kuule. Ei tarvi kun tulla Suomenlahdelle noin 12 m/s tuulella, niin homma näyttää aikas paljon jo tuolle. Ja toinen tärkeä huomio. Moottoriveneitä ei enää näy, koska ne ovat jo suojassa odottamassa uutta yritystä päästä puolen tunnin päähän kaljalle. .
Itse olen ollut kaverin 38 ft moottoriveneen kyydissä. Matka kyllä etenee mukavasti, mutta se Meriauton tunnelma on aivan kuin bussissa istuisi. Mitään tekemistä ei ole. Samojen kavereiden kanssa ollaan reissattu molemmat omilla veneillä. Me lähdetään tunti ennen satamasta ja tullaa tunti heidän jälkeensä. Kaveri kuittailee että kylläpä teillä kesti. No. Molempien viikon retki kesti viikon, mutta meillä veneiltiin joka päivä keskimäärin kaksi tuntia enemmän.
Jos kaljalla käynti puolen tunnin päähän on elämäsi kohokohta, minun täytyy valitettavasti sanoa etten aiemmin (lisäksi etten tuntenut) tiennyt kuinka paljon minun pitää sinua sääliä. Eli jotenkin niin että tuntia ennen lähdet kävelemään lähiöpubiin, tulet tunnin myöhemmin juoppokamujesi saapumisen jälkeen...didaadidaadidaa ja kaikki on moottoriveneilyn syytä viime kädessä.
ai tällaista porukkaa täällä nykyään roikkuu. Jo on alas vajonnut suomi24 moottoriveneilyfoorumi. Ollaan tultu kauas alas rappion laaksoihin veneiden ominaisuuksien vertailuväittelyistä
anttiparia tiedoksi, 2 kesää sitten tultiin Kotkasta hesaan 12ms lounaistuulella 6m day cruiserilla. Merellä oli me, rahtilaiva ja merivartiosto. Ei ketään muuta. Päästiin perille turvallisesti, purkkarijengi veteli varmaan sikeitä kotona kun tuuli liikaa. Merkitsevä aallonkorkeus 2.5m ja Ilmatieteenlaitoksen mukaan kohtasimme vajaa 5m korkeita aaltoja. Se on asenteesta ja osaamisesta kiinni.
saman kyllästymisen kokenut.
en kuitenkaan malttanut kokonaan luopua merellä olosta vaan hommasin 6m avoveneen.
sillä kun pääsee tutkimaan lähisaariston luontoa sekä voi viedä veneettömiä ystäviä ja vierailijoita puolen päivän "elämysajeluille".
joskus harvoin kauniina kesäisinä iltoina tulee jopa lähdettyä vaimon kanssa ruokailemaan veneellä sopiviin ravintoloihin.
olen huomannut että huolettomuus, vaivattomuus ja erityisesti helppo käsiteltävyys ovat tärkeitä tekijöitä että enää viitsii vesille lähteä.
Osa veneilee harrastuksena, osa veneilee statuksen vuoksi. Osalle se on elämäntapa, osalle tapa näyttää että on rahaa. On niitä jotka viihtyy merellä, on niitä joilla kiire satamaan. Juppi on juppi, niitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Heidän seurassaan viihtyvät lokit, jopa suorastaan parveilevat.
Onko siis ehkä niin, että lokitkin tuntevat veneiden rahallisten arvojen erot ja keskittyvät tasokkaampiin kohteisiin, niin istuessaan valomastossa vapaamatkoillaan kuin ulostepommitusharjoituskohteina ? Voimmeko puhua "ökylokeista" tai "eliitti-lokeista", ja osa lokeista keskittyy peltiveneisiin, "laitapuolen lokit", vai onko tämä taloudellisen vaurauden tunnistaminen kaikkien lokkien ominaisuus ?
Lokki on kivellä.