Elävästä ihmisestä sanotaan ruumiin osa, ruumiin lämpö jne.Ei elävä ihminen ole ruumis. Kuolleesta sanotaan ruumis.Sen vuoksi suomen kielen sanastossa on ruumisauto tai ruumisarkku.Elävästä ihmisestä pitää käyttää sanoja vartalo tai keho jonka edesmennyt arkkiatri Arvo Ylppö on keksinyt juuri erottamaan elävän ja kuolleen ilmaisun mutta ihan jatkuvasti joutuu lukemaan ja kuulemaan kuinka elävästä ihmisestä puhuttaessa käytetään ruumis ilmaisua.Ihan korkeasti oppineet henkilöt kuten lääkärit käyttävät väärin sanoja ruumis tai ruumiin elävästä ihmisestä.Ainut missä en ole kuullut käytettävän ruumis sanaa on sana kehonkieli.Myöskään koskaan en ole kuullut käytettävän sanoja vartaloauto tai kehoauto eikä vartaloarkku tai kehoarkku.Siis kuolleeseen ihmiseen liittyvät termit osataan mutta elävän ihmisen termit sotketaan kuolleeseen.
Toinen jota jatkuvasti käytetään väärin on voitti hopeaa tai voitti pronssia.Tämä itsestäänselvyys tuntuu unohtuvat jatkuvasti.Ensimmäinen sija voitetaan eikä mitään muita sijoja.Ei voi voittaa hopeaa tai pronssia vaikka jatkuvasti näistä toisen ja kolmannen sijan saavuttaneista saa lukea voittajina.Siis toinen ja kolmas sija saavutetaan - ei voiteta.
Itselleni nämä seikat ovat aina olleet itsestäänselviä mutta miksi ihmeessä niin monet käyttävät jatkuvasti väärin näitä ilmaisuja?
Toinen jota jatkuvasti käytetään väärin on voitti hopeaa tai voitti pronssia.Tämä itsestäänselvyys tuntuu unohtuvat jatkuvasti.Ensimmäinen sija voitetaan eikä mitään muita sijoja.Ei voi voittaa hopeaa tai pronssia vaikka jatkuvasti näistä toisen ja kolmannen sijan saavuttaneista saa lukea voittajina.Siis toinen ja kolmas sija saavutetaan - ei voiteta.
Itselleni nämä seikat ovat aina olleet itsestäänselviä mutta miksi ihmeessä niin monet käyttävät jatkuvasti väärin näitä ilmaisuja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Perinteisessa suomessa ei ole eri sanaa elävälle ja kuolleelle ruumiille. Oli vain sana ruumis.
Sana keho lainattiin virosta, jossa se on muodossa keha, tarkoittamaan elävää ruumista. Yhteisen sanan käyttäminen oli joidenkin mielestä asiatonta. Kuten kielen muistakaan uudennoksista läheskään kaikki eivät ole vakiintuneet, ei myöskään mainittu erottelu. Edelleen puhutaan monissa yhteyksissä ruumiista elävänkin yhteydessä, esimerkiksi ruumiinkulttuurista ja ruumiillisen työn tekemisestä. Virallisetkin kielenhuoltajat ovat joutuneet hyväksymään periaatteen, että käytäntö lopulta ratkaisee.
ruumis voi olla elävä tai kuollut. keho on elävä. kalmo on kuollut. ei mitään epäselvää.