Mistä erot erot SWE-FIN

Ruotsissa on oikeita purjehtijoita enemmän, purjehdus on se juttu ja sen mukaan. Suomessa on laiturilla elvisteleviä konemiehiä enemmän, veneilijän imago on se juttu ja sen mukaan.

Miten se näyttäminen tai lokerointi tässä ilmenee? Purjeehtiiko joku näyttääkseen, että osaa purjehtia?

No Ruotsi on kyllä paljon enemmän luokkayhteiskunta kuin Suomi. Erityisesti tukholmalaisille luokka on kaikki, se määrittää missä päin Tukholmaa asut, missä lapsesi käy päiväkotia ja koulua, missä vietät lomasi, ketkä ovat ystäviäsi, millä autolla ja veneellä ajat, mikä kello sinulla on ranteessa.

ei.ymmärrä kirjoitti:

Miten se näyttäminen tai lokerointi tässä ilmenee? Purjeehtiiko joku näyttääkseen, että osaa purjehtia?

Ymmärrän ettet ymmärrä.
Kun aloittaja sanoo ruotsalaisten viihtyvän luonnonsatamissa ja purjehtivan enemmän, jatko 'eikä siellä veneilyn motiivina olekaan näyttäminen ja lokerointi' viittaa suomalaisten tekevän jotakin muuta.
Kun ruotsalainen lähtee itselleen sopivana aikana luonnonsatamasta purjein matkaa jatkamaan, liittyy suomalainen aamulla varhain palvelusatamasta seuraavaan matkaavaan moottorilla ajavaan letkaan. Siellä sitten paraatipaikalla liitetään vene maasähköön ja elvistellään navigointi- ja purjehdushärpäkkeillä asiaan kuuluvissa HL-vaatteissa.
Ruotsalainen tervehtii vastaantulijaa kun taas suomalaisen halukkuus tervehdykseen riippuu vastaantulevasta veneestä ja sen koosta, perälipusta, saalinkien alla olevista lipuista tai niiden puuttumisesta, sopivan liiton katsastustarrasta tai sen puuttumisesta jne.jne.
Esimerkkinä lokeroinnista mainittakoon, että vihreää lippua mastonkuljetusaluksessa kuljettava ei tervehdi purjehtivaa ei vihreälippuista. Poikkeustapaus: jos vihreälippuinen purjehtii, se tervehtii myös ei vihreälippuista purjehtivaa.

molemmatnähnyt kirjoitti:

Ymmärrän ettet ymmärrä.
Kun aloittaja sanoo ruotsalaisten viihtyvän luonnonsatamissa ja purjehtivan enemmän, jatko 'eikä siellä veneilyn motiivina olekaan näyttäminen ja lokerointi' viittaa suomalaisten tekevän jotakin muuta.
Kun ruotsalainen lähtee itselleen sopivana aikana luonnonsatamasta purjein matkaa jatkamaan, liittyy suomalainen aamulla varhain palvelusatamasta seuraavaan matkaavaan moottorilla ajavaan letkaan. Siellä sitten paraatipaikalla liitetään vene maasähköön ja elvistellään navigointi- ja purjehdushärpäkkeillä asiaan kuuluvissa HL-vaatteissa.
Ruotsalainen tervehtii vastaantulijaa kun taas suomalaisen halukkuus tervehdykseen riippuu vastaantulevasta veneestä ja sen koosta, perälipusta, saalinkien alla olevista lipuista tai niiden puuttumisesta, sopivan liiton katsastustarrasta tai sen puuttumisesta jne.jne.
Esimerkkinä lokeroinnista mainittakoon, että vihreää lippua mastonkuljetusaluksessa kuljettava ei tervehdi purjehtivaa ei vihreälippuista. Poikkeustapaus: jos vihreälippuinen purjehtii, se tervehtii myös ei vihreälippuista purjehtivaa.

Lue lisää

Enpä malta olla sanomatta, että en ole havainnut mitään tuollaista ilmiötä, ettei vihreälippuiset tervehtisi, kuljin sitten koneella tai purjeilla (eikä minulla tosiaankaan ole sellaista lippua itselläni). En tosin kyllä kiinnitä huomiotakaan siihen, jos joku ei tervehdi. Sensijaan olen kuullut useammankin sanovan "vihreälippuisia ei kyllä meidän veneestä moikata!"
Eipä sillä, ei nuo sinun muutkaan luokittelusi järin todellisuutta vastaavilta tunnu. Ainoa ero, jonka olen huonmannut suomalaisten ja ruotsalaisten välillä on se, että jälkimmäiset ajavat röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä.

10-14 kirjoitti:

Enpä malta olla sanomatta, että en ole havainnut mitään tuollaista ilmiötä, ettei vihreälippuiset tervehtisi, kuljin sitten koneella tai purjeilla (eikä minulla tosiaankaan ole sellaista lippua itselläni). En tosin kyllä kiinnitä huomiotakaan siihen, jos joku ei tervehdi. Sensijaan olen kuullut useammankin sanovan "vihreälippuisia ei kyllä meidän veneestä moikata!"
Eipä sillä, ei nuo sinun muutkaan luokittelusi järin todellisuutta vastaavilta tunnu. Ainoa ero, jonka olen huonmannut suomalaisten ja ruotsalaisten välillä on se, että jälkimmäiset ajavat röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä.

Lue lisää

Löytyipä taas se poikkeus, että voi olla samaa mieltä 10-14:n kanssa. Ja vastaavasti "molemmatnähnyt" kirjoittaa kaikilta osin täysin vastoin omia kokemuksiani. Siksi ymmärrän oikein hyvin, ettei häntä ymmärretä.

Oma persoonallisuuteni on jakautunut yhtäältä kilpapurjehdukseen, toisaalta matkapurjehdukseen vihreän lipun kanssa. Uskoisin näin nähneeni varsinaisesti ne molemmat ja sekä Suomessa että Ruotsissa. Kun joskus vihreä lippu syystä tai toisesta on poissa, ei tervehtimisissä ole mitään eroa. Ainoa kerta kun siihen on reagoitu, oli Suomenlinnan vierassatamassa, jossa yksi häirikkö yritti ottaa satamakapteenin valtuuksia. Muut laiturillaolijat kyllä vaimensivat hänet tehokkaasti.

10-14 kirjoitti:

Enpä malta olla sanomatta, että en ole havainnut mitään tuollaista ilmiötä, ettei vihreälippuiset tervehtisi, kuljin sitten koneella tai purjeilla (eikä minulla tosiaankaan ole sellaista lippua itselläni). En tosin kyllä kiinnitä huomiotakaan siihen, jos joku ei tervehdi. Sensijaan olen kuullut useammankin sanovan "vihreälippuisia ei kyllä meidän veneestä moikata!"
Eipä sillä, ei nuo sinun muutkaan luokittelusi järin todellisuutta vastaavilta tunnu. Ainoa ero, jonka olen huonmannut suomalaisten ja ruotsalaisten välillä on se, että jälkimmäiset ajavat röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä.

Lue lisää

En ole varma mitä tarkoitat "röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä" mutta monet suomalaiset veneilijät näyttävät olevan tietämättömiä siitä että Ruotsissa on tehty ns kansallinen poikkeama kansainvälisestä kartionkäyttösäännöstä. Tämä tarkoittaa sitä että Ruotsissa alle 12m pituisen purjeveneen ei tarvitse käyttää kartiota vaikka ajaa koneella purjeet ylhäällä. Tosin suurin osa yli 12 m pituisista veneistä näyttää unohtaneen että poikkeus ei koske heitä...
Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus avata ties kuinka monennen kerran keskustelua kartion tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta vaan todeta lainsäädännön ero maiden välillä.

Huomattuon kirjoitti:

En ole varma mitä tarkoitat "röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä" mutta monet suomalaiset veneilijät näyttävät olevan tietämättömiä siitä että Ruotsissa on tehty ns kansallinen poikkeama kansainvälisestä kartionkäyttösäännöstä. Tämä tarkoittaa sitä että Ruotsissa alle 12m pituisen purjeveneen ei tarvitse käyttää kartiota vaikka ajaa koneella purjeet ylhäällä. Tosin suurin osa yli 12 m pituisista veneistä näyttää unohtaneen että poikkeus ei koske heitä...
Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus avata ties kuinka monennen kerran keskustelua kartion tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta vaan todeta lainsäädännön ero maiden välillä.

Lue lisää

Suomessa tulisi ottaa ryhtiliike. Hienoja rakenteita pitäisi kunnioittaa ja valtiokin voisi lisätä sääntelyä. Tarvittaisiin veneilyn oma Erdogan joka laiittaisi kartion joka pojan garderoobiin. Näin ei voi jatkua.

Huomattuon kirjoitti:

En ole varma mitä tarkoitat "röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä" mutta monet suomalaiset veneilijät näyttävät olevan tietämättömiä siitä että Ruotsissa on tehty ns kansallinen poikkeama kansainvälisestä kartionkäyttösäännöstä. Tämä tarkoittaa sitä että Ruotsissa alle 12m pituisen purjeveneen ei tarvitse käyttää kartiota vaikka ajaa koneella purjeet ylhäällä. Tosin suurin osa yli 12 m pituisista veneistä näyttää unohtaneen että poikkeus ei koske heitä...
Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus avata ties kuinka monennen kerran keskustelua kartion tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta vaan todeta lainsäädännön ero maiden välillä.

Lue lisää

Ja unohtavat myös sen, että se on nimenomaan kansallisten sisävesisääntöjen poikkeama heillä eikä päde kv. vesillä eikä muiden maiden aluevesillä. Mutta en tarkoittanut pelkästään sääntöjen rikkomista kartion suhteen vaan ylipäätään tyyliä vetää kaikki rätit ylhäällä umpivastaiseen muita väistämättä. Ihan näppituntumalla se on ruotsalaisilla yleisempää kuin suomalaisilla.

10-14 kirjoitti:

Ja unohtavat myös sen, että se on nimenomaan kansallisten sisävesisääntöjen poikkeama heillä eikä päde kv. vesillä eikä muiden maiden aluevesillä. Mutta en tarkoittanut pelkästään sääntöjen rikkomista kartion suhteen vaan ylipäätään tyyliä vetää kaikki rätit ylhäällä umpivastaiseen muita väistämättä. Ihan näppituntumalla se on ruotsalaisilla yleisempää kuin suomalaisilla.

Lue lisää

Kyllä, suomaalainen ei vaivaudu nostamaan purjeita. Vaikeaa.

ei.ymmärrä kirjoitti:

Miten se näyttäminen tai lokerointi tässä ilmenee? Purjeehtiiko joku näyttääkseen, että osaa purjehtia?

Elvistelyn ja lokeroinnin lyhyt peruskurssi:
Minulla on vene = haluan näyttää olevani muita ylevämpi.
Minulla on purjevene = lisäksi haluan näyttää että minulla on aikaa viettää merellä eikä raataa töissä.

Tämä koskee siis elvistelijöitä. Suurin osa vesillä liikkuvista ovat tolkun ihmisisä.

Meneekö ihmiset Suomessa tosiaan vain niihin dokumentoituihin luonnonsatamiin? Itse valitsen merikortista luonnonsatamat. Kotini lähellä Paraisilla on reippaasti yli puolessa saarista joku ranta, johon pääsee purjeveneellä rantaan. Näin ollen veikkaisin, että mahdollisia paikkoja on saaristomerellä tuhansia aina kulloisellakin tuulensuunnalla. En ole huomannut, että täällä paljon enemmän ajettaisiin moottorilla. Ehkäpä tuo monen pakollinen siirtymä Helsinki-Kemiönsaari houkuttaa moottoroimaan, en tunne sitä reittiä kovin hyvin?

Bossu kirjoitti:

Meneekö ihmiset Suomessa tosiaan vain niihin dokumentoituihin luonnonsatamiin? Itse valitsen merikortista luonnonsatamat. Kotini lähellä Paraisilla on reippaasti yli puolessa saarista joku ranta, johon pääsee purjeveneellä rantaan. Näin ollen veikkaisin, että mahdollisia paikkoja on saaristomerellä tuhansia aina kulloisellakin tuulensuunnalla. En ole huomannut, että täällä paljon enemmän ajettaisiin moottorilla. Ehkäpä tuo monen pakollinen siirtymä Helsinki-Kemiönsaari houkuttaa moottoroimaan, en tunne sitä reittiä kovin hyvin?

Lue lisää

Kyllä se madaltaa kynnystä, jos voi olla varma, että pääsee rantaan köliä kolhimatta, rannassa on kiinnityskoukkuja, vessa ja ei ole kenenkään mökkiranta.

Aika harvassa on Suomessa luonnonsatamat, joista merikortista näkee ko. asiat. Puolet partiolaisten satamaoppaankin satamista on nykyään mökkirantoja. Kaikilta tuulilta suojaisia poukamia on erittäin harvassa.

Ruotsissa noita riittää, mutta on niissä veneitäkin. Suosituimmissa varmaan toistasataa, joten omaa rauhaa ei ole samalla lailla kuin Suomessa.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä se madaltaa kynnystä, jos voi olla varma, että pääsee rantaan köliä kolhimatta, rannassa on kiinnityskoukkuja, vessa ja ei ole kenenkään mökkiranta.

Aika harvassa on Suomessa luonnonsatamat, joista merikortista näkee ko. asiat. Puolet partiolaisten satamaoppaankin satamista on nykyään mökkirantoja. Kaikilta tuulilta suojaisia poukamia on erittäin harvassa.

Ruotsissa noita riittää, mutta on niissä veneitäkin. Suosituimmissa varmaan toistasataa, joten omaa rauhaa ei ole samalla lailla kuin Suomessa.

Lue lisää

Ei tarvitse olla kaikilta tuulilta suojaisia, vaan vallitsevilta tuulilta suojaisia. Vuorokauden päähän osataan aika hyvin ennustaa tuulen suuntaa, etenkin kovan tuulen. Ja jos ei ihan rantaan pääse, voi jäädä ankkuriin. Se on helppoa, kun voi itselle sopivaan aikaan valita seuraavan yön sataman paljon suuremmasta valikoimasta. Viime kesänä esim. jäin kovalla länsituulella yhden hiekkarannan eteen ankkuriin Kihdin reunalle. Pian siellä oli 3 muutakin venettä, kun huomasivat minun esimerkkini. Ei tarvittu satamaoppaita.

Aivan varmasti suomessa juntataan enemmän koneella. Kryssiviä veneitä on vähän ylipäänsä kun ei osata, perhe ei tykkää jne bla bla... Jopa sivutuulilla näkee purjeiden tippuvan...

Swedut osaa homman ja perhekin tykkää. Joku juttu siinä on. Ainakim veneet siellä on parempia ja erityisesti purjeet. Suomessa radiaalit on harvinaisuus, ruotsissa arkipäivää...

Ehkä sitten houkuttelevan tuntuine stereotypia ne kuteilla pullistelevat tyypit. Saattaa hyvinkin olla, että joskus 5 v sitten sellaisen venekunnan näin. Suunnilleen yhtä harvinaisia ne pissisukkaiset. Ihan normaali elämän kirjo tuolla vesillä liikkuu.

Ruotsalaiset ahmivat myös hyvällä ruokahalulla Entrecote-pihvejä ja Bearnaise kastiketta herkullisilla lisukkeilla. Itsetehdyt hampurilaiset myös maistuvat. Molemmat huuhdellaan alas laadukkaalla punaviinillä, jota on runsaasti tarjolla hyvän tunnelman varmistamiseksi.

Audi-kippari tahollaan vetää keskeltä jäisiä Dr. Ötkereitä, tottakai vaalesankaiset hitsauslasit päässä. Viikonloppuna Pirkkakaljan sijasta kaatuu Karjalaa.