Kesän havaintoja:
Ruottalaiset viihtyy luonnonsatamissa ja liikkuu purjeilla, suomalaiset ei, miks?!
Mistä erot erot SWE-FIN
27
1330
Vastaukset
- Jdkdjfjd
Suomalaiset on mukavuudenhaluisempia kuin ruotsalaiset. Ei kai se sen kummosempaa ole?
- konemies.njet
Ruotsissa on oikeita purjehtijoita enemmän, purjehdus on se juttu ja sen mukaan. Suomessa on laiturilla elvisteleviä konemiehiä enemmän, veneilijän imago on se juttu ja sen mukaan.
- molemmatnähnyt
Ruotsissa veneilykulttuuri on vanhempaa, eikä siellä veneilyn motiivina ole näyttäminen ja lokerointi, kuten suomessa.
- ei.ymmärrä
Miten se näyttäminen tai lokerointi tässä ilmenee? Purjeehtiiko joku näyttääkseen, että osaa purjehtia?
- Macee
No Ruotsi on kyllä paljon enemmän luokkayhteiskunta kuin Suomi. Erityisesti tukholmalaisille luokka on kaikki, se määrittää missä päin Tukholmaa asut, missä lapsesi käy päiväkotia ja koulua, missä vietät lomasi, ketkä ovat ystäviäsi, millä autolla ja veneellä ajat, mikä kello sinulla on ranteessa.
- molemmatnähnyt
ei.ymmärrä kirjoitti:
Miten se näyttäminen tai lokerointi tässä ilmenee? Purjeehtiiko joku näyttääkseen, että osaa purjehtia?
Ymmärrän ettet ymmärrä.
Kun aloittaja sanoo ruotsalaisten viihtyvän luonnonsatamissa ja purjehtivan enemmän, jatko 'eikä siellä veneilyn motiivina olekaan näyttäminen ja lokerointi' viittaa suomalaisten tekevän jotakin muuta.
Kun ruotsalainen lähtee itselleen sopivana aikana luonnonsatamasta purjein matkaa jatkamaan, liittyy suomalainen aamulla varhain palvelusatamasta seuraavaan matkaavaan moottorilla ajavaan letkaan. Siellä sitten paraatipaikalla liitetään vene maasähköön ja elvistellään navigointi- ja purjehdushärpäkkeillä asiaan kuuluvissa HL-vaatteissa.
Ruotsalainen tervehtii vastaantulijaa kun taas suomalaisen halukkuus tervehdykseen riippuu vastaantulevasta veneestä ja sen koosta, perälipusta, saalinkien alla olevista lipuista tai niiden puuttumisesta, sopivan liiton katsastustarrasta tai sen puuttumisesta jne.jne.
Esimerkkinä lokeroinnista mainittakoon, että vihreää lippua mastonkuljetusaluksessa kuljettava ei tervehdi purjehtivaa ei vihreälippuista. Poikkeustapaus: jos vihreälippuinen purjehtii, se tervehtii myös ei vihreälippuista purjehtivaa. molemmatnähnyt kirjoitti:
Ymmärrän ettet ymmärrä.
Kun aloittaja sanoo ruotsalaisten viihtyvän luonnonsatamissa ja purjehtivan enemmän, jatko 'eikä siellä veneilyn motiivina olekaan näyttäminen ja lokerointi' viittaa suomalaisten tekevän jotakin muuta.
Kun ruotsalainen lähtee itselleen sopivana aikana luonnonsatamasta purjein matkaa jatkamaan, liittyy suomalainen aamulla varhain palvelusatamasta seuraavaan matkaavaan moottorilla ajavaan letkaan. Siellä sitten paraatipaikalla liitetään vene maasähköön ja elvistellään navigointi- ja purjehdushärpäkkeillä asiaan kuuluvissa HL-vaatteissa.
Ruotsalainen tervehtii vastaantulijaa kun taas suomalaisen halukkuus tervehdykseen riippuu vastaantulevasta veneestä ja sen koosta, perälipusta, saalinkien alla olevista lipuista tai niiden puuttumisesta, sopivan liiton katsastustarrasta tai sen puuttumisesta jne.jne.
Esimerkkinä lokeroinnista mainittakoon, että vihreää lippua mastonkuljetusaluksessa kuljettava ei tervehdi purjehtivaa ei vihreälippuista. Poikkeustapaus: jos vihreälippuinen purjehtii, se tervehtii myös ei vihreälippuista purjehtivaa.Enpä malta olla sanomatta, että en ole havainnut mitään tuollaista ilmiötä, ettei vihreälippuiset tervehtisi, kuljin sitten koneella tai purjeilla (eikä minulla tosiaankaan ole sellaista lippua itselläni). En tosin kyllä kiinnitä huomiotakaan siihen, jos joku ei tervehdi. Sensijaan olen kuullut useammankin sanovan "vihreälippuisia ei kyllä meidän veneestä moikata!"
Eipä sillä, ei nuo sinun muutkaan luokittelusi järin todellisuutta vastaavilta tunnu. Ainoa ero, jonka olen huonmannut suomalaisten ja ruotsalaisten välillä on se, että jälkimmäiset ajavat röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä.- kaikennähnyt
10-14 kirjoitti:
Enpä malta olla sanomatta, että en ole havainnut mitään tuollaista ilmiötä, ettei vihreälippuiset tervehtisi, kuljin sitten koneella tai purjeilla (eikä minulla tosiaankaan ole sellaista lippua itselläni). En tosin kyllä kiinnitä huomiotakaan siihen, jos joku ei tervehdi. Sensijaan olen kuullut useammankin sanovan "vihreälippuisia ei kyllä meidän veneestä moikata!"
Eipä sillä, ei nuo sinun muutkaan luokittelusi järin todellisuutta vastaavilta tunnu. Ainoa ero, jonka olen huonmannut suomalaisten ja ruotsalaisten välillä on se, että jälkimmäiset ajavat röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä.Löytyipä taas se poikkeus, että voi olla samaa mieltä 10-14:n kanssa. Ja vastaavasti "molemmatnähnyt" kirjoittaa kaikilta osin täysin vastoin omia kokemuksiani. Siksi ymmärrän oikein hyvin, ettei häntä ymmärretä.
Oma persoonallisuuteni on jakautunut yhtäältä kilpapurjehdukseen, toisaalta matkapurjehdukseen vihreän lipun kanssa. Uskoisin näin nähneeni varsinaisesti ne molemmat ja sekä Suomessa että Ruotsissa. Kun joskus vihreä lippu syystä tai toisesta on poissa, ei tervehtimisissä ole mitään eroa. Ainoa kerta kun siihen on reagoitu, oli Suomenlinnan vierassatamassa, jossa yksi häirikkö yritti ottaa satamakapteenin valtuuksia. Muut laiturillaolijat kyllä vaimensivat hänet tehokkaasti. - Huomattuon
10-14 kirjoitti:
Enpä malta olla sanomatta, että en ole havainnut mitään tuollaista ilmiötä, ettei vihreälippuiset tervehtisi, kuljin sitten koneella tai purjeilla (eikä minulla tosiaankaan ole sellaista lippua itselläni). En tosin kyllä kiinnitä huomiotakaan siihen, jos joku ei tervehdi. Sensijaan olen kuullut useammankin sanovan "vihreälippuisia ei kyllä meidän veneestä moikata!"
Eipä sillä, ei nuo sinun muutkaan luokittelusi järin todellisuutta vastaavilta tunnu. Ainoa ero, jonka olen huonmannut suomalaisten ja ruotsalaisten välillä on se, että jälkimmäiset ajavat röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä.En ole varma mitä tarkoitat "röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä" mutta monet suomalaiset veneilijät näyttävät olevan tietämättömiä siitä että Ruotsissa on tehty ns kansallinen poikkeama kansainvälisestä kartionkäyttösäännöstä. Tämä tarkoittaa sitä että Ruotsissa alle 12m pituisen purjeveneen ei tarvitse käyttää kartiota vaikka ajaa koneella purjeet ylhäällä. Tosin suurin osa yli 12 m pituisista veneistä näyttää unohtaneen että poikkeus ei koske heitä...
Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus avata ties kuinka monennen kerran keskustelua kartion tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta vaan todeta lainsäädännön ero maiden välillä. - Ryhtiä.ja.Kuria
Huomattuon kirjoitti:
En ole varma mitä tarkoitat "röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä" mutta monet suomalaiset veneilijät näyttävät olevan tietämättömiä siitä että Ruotsissa on tehty ns kansallinen poikkeama kansainvälisestä kartionkäyttösäännöstä. Tämä tarkoittaa sitä että Ruotsissa alle 12m pituisen purjeveneen ei tarvitse käyttää kartiota vaikka ajaa koneella purjeet ylhäällä. Tosin suurin osa yli 12 m pituisista veneistä näyttää unohtaneen että poikkeus ei koske heitä...
Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus avata ties kuinka monennen kerran keskustelua kartion tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta vaan todeta lainsäädännön ero maiden välillä.Suomessa tulisi ottaa ryhtiliike. Hienoja rakenteita pitäisi kunnioittaa ja valtiokin voisi lisätä sääntelyä. Tarvittaisiin veneilyn oma Erdogan joka laiittaisi kartion joka pojan garderoobiin. Näin ei voi jatkua.
Huomattuon kirjoitti:
En ole varma mitä tarkoitat "röyhkeämmin koneella purjeet ylhäällä" mutta monet suomalaiset veneilijät näyttävät olevan tietämättömiä siitä että Ruotsissa on tehty ns kansallinen poikkeama kansainvälisestä kartionkäyttösäännöstä. Tämä tarkoittaa sitä että Ruotsissa alle 12m pituisen purjeveneen ei tarvitse käyttää kartiota vaikka ajaa koneella purjeet ylhäällä. Tosin suurin osa yli 12 m pituisista veneistä näyttää unohtaneen että poikkeus ei koske heitä...
Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus avata ties kuinka monennen kerran keskustelua kartion tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta vaan todeta lainsäädännön ero maiden välillä.Ja unohtavat myös sen, että se on nimenomaan kansallisten sisävesisääntöjen poikkeama heillä eikä päde kv. vesillä eikä muiden maiden aluevesillä. Mutta en tarkoittanut pelkästään sääntöjen rikkomista kartion suhteen vaan ylipäätään tyyliä vetää kaikki rätit ylhäällä umpivastaiseen muita väistämättä. Ihan näppituntumalla se on ruotsalaisilla yleisempää kuin suomalaisilla.
- on.vaikeaa
10-14 kirjoitti:
Ja unohtavat myös sen, että se on nimenomaan kansallisten sisävesisääntöjen poikkeama heillä eikä päde kv. vesillä eikä muiden maiden aluevesillä. Mutta en tarkoittanut pelkästään sääntöjen rikkomista kartion suhteen vaan ylipäätään tyyliä vetää kaikki rätit ylhäällä umpivastaiseen muita väistämättä. Ihan näppituntumalla se on ruotsalaisilla yleisempää kuin suomalaisilla.
Kyllä, suomaalainen ei vaivaudu nostamaan purjeita. Vaikeaa.
- E.Lvis
ei.ymmärrä kirjoitti:
Miten se näyttäminen tai lokerointi tässä ilmenee? Purjeehtiiko joku näyttääkseen, että osaa purjehtia?
Elvistelyn ja lokeroinnin lyhyt peruskurssi:
Minulla on vene = haluan näyttää olevani muita ylevämpi.
Minulla on purjevene = lisäksi haluan näyttää että minulla on aikaa viettää merellä eikä raataa töissä.
Tämä koskee siis elvistelijöitä. Suurin osa vesillä liikkuvista ovat tolkun ihmisisä.
- Joakim1
Tukholman saaristossa on valtavasti hyvin dokumentoituja ja helposti rantauduttavia luonnonsatamia. Saaristomerellä on vain muutama ja niissä kyllä on veneitäkin. Luulisin, että tuo selittää eron. Lisäksi veneitä on valtavasti ja vierrassatamia varsin rajallisesti.
Ajetaanko Suomessa enemmän koneella? En ole tehnyt tilastoa. Ruotsissa moottoripurjehtiminen on varsin yleistä. Monesti olen ihmetellyt jonkun veneen hyvää vauhtia ja lähempänä sitten huomaa koneen olevan käynnissä. Suomessa tuo on hyvin harvinaista, ainakin niin, ettei heti huomaisi eli iso lepattaa tms.Meneekö ihmiset Suomessa tosiaan vain niihin dokumentoituihin luonnonsatamiin? Itse valitsen merikortista luonnonsatamat. Kotini lähellä Paraisilla on reippaasti yli puolessa saarista joku ranta, johon pääsee purjeveneellä rantaan. Näin ollen veikkaisin, että mahdollisia paikkoja on saaristomerellä tuhansia aina kulloisellakin tuulensuunnalla. En ole huomannut, että täällä paljon enemmän ajettaisiin moottorilla. Ehkäpä tuo monen pakollinen siirtymä Helsinki-Kemiönsaari houkuttaa moottoroimaan, en tunne sitä reittiä kovin hyvin?
- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Meneekö ihmiset Suomessa tosiaan vain niihin dokumentoituihin luonnonsatamiin? Itse valitsen merikortista luonnonsatamat. Kotini lähellä Paraisilla on reippaasti yli puolessa saarista joku ranta, johon pääsee purjeveneellä rantaan. Näin ollen veikkaisin, että mahdollisia paikkoja on saaristomerellä tuhansia aina kulloisellakin tuulensuunnalla. En ole huomannut, että täällä paljon enemmän ajettaisiin moottorilla. Ehkäpä tuo monen pakollinen siirtymä Helsinki-Kemiönsaari houkuttaa moottoroimaan, en tunne sitä reittiä kovin hyvin?
Kyllä se madaltaa kynnystä, jos voi olla varma, että pääsee rantaan köliä kolhimatta, rannassa on kiinnityskoukkuja, vessa ja ei ole kenenkään mökkiranta.
Aika harvassa on Suomessa luonnonsatamat, joista merikortista näkee ko. asiat. Puolet partiolaisten satamaoppaankin satamista on nykyään mökkirantoja. Kaikilta tuulilta suojaisia poukamia on erittäin harvassa.
Ruotsissa noita riittää, mutta on niissä veneitäkin. Suosituimmissa varmaan toistasataa, joten omaa rauhaa ei ole samalla lailla kuin Suomessa. Joakim1 kirjoitti:
Kyllä se madaltaa kynnystä, jos voi olla varma, että pääsee rantaan köliä kolhimatta, rannassa on kiinnityskoukkuja, vessa ja ei ole kenenkään mökkiranta.
Aika harvassa on Suomessa luonnonsatamat, joista merikortista näkee ko. asiat. Puolet partiolaisten satamaoppaankin satamista on nykyään mökkirantoja. Kaikilta tuulilta suojaisia poukamia on erittäin harvassa.
Ruotsissa noita riittää, mutta on niissä veneitäkin. Suosituimmissa varmaan toistasataa, joten omaa rauhaa ei ole samalla lailla kuin Suomessa.Ei tarvitse olla kaikilta tuulilta suojaisia, vaan vallitsevilta tuulilta suojaisia. Vuorokauden päähän osataan aika hyvin ennustaa tuulen suuntaa, etenkin kovan tuulen. Ja jos ei ihan rantaan pääse, voi jäädä ankkuriin. Se on helppoa, kun voi itselle sopivaan aikaan valita seuraavan yön sataman paljon suuremmasta valikoimasta. Viime kesänä esim. jäin kovalla länsituulella yhden hiekkarannan eteen ankkuriin Kihdin reunalle. Pian siellä oli 3 muutakin venettä, kun huomasivat minun esimerkkini. Ei tarvittu satamaoppaita.
- Krysjävel
Aivan varmasti suomessa juntataan enemmän koneella. Kryssiviä veneitä on vähän ylipäänsä kun ei osata, perhe ei tykkää jne bla bla... Jopa sivutuulilla näkee purjeiden tippuvan...
Swedut osaa homman ja perhekin tykkää. Joku juttu siinä on. Ainakim veneet siellä on parempia ja erityisesti purjeet. Suomessa radiaalit on harvinaisuus, ruotsissa arkipäivää...
Hmm. Kun olen Ruotsin rannikolla liikkunut, niin useimmat vierassatamat ovat kyllä olleet aika lailla täysiä.
- Fkfkfkfkfk
Ruotsissa vierasvenesatamat ja luonnonsatamat on täynnä. Ja monessa ”luonnonsatamassa” keula on kiinni laiturissa.
- se.totuus
Kyllä luonnonsatamissa on tilaa sekä ruotsissa että suomessa vaikka kuinka jo kuukauden päästä. Ootte vain väärään aikaan olleet liikkeellä.
- Ruorimies
Siellä asuneena tiedän, ettei kannata yleistää. Kuitenkin Ruotsalaisilla tahtoo olla kehuminen ja näyttämisenhalu kapistuksistaan suurempi. Kaijakeskustelut "diskudera" höpöttelyä ja vertailuja enemmän. Käytännön syistä mm. Tukholman saaristossa, meidän on mietittävä tarkkaan, mihin vierasvenesatamaan mahdumme. Kuunarimme syvyys 3,5m min. ja pituus 26m. Vaatii tilaa. Septitankin tyhjennys, maasähkö, vedet yms. Töyjauksen jälkeen, sveedut on mykkiä eka päivän. Tämän jälkeen ihmiset on todella ystävällisiä ja avuliata, ihan asiassa kuin asiassa. Varovasti kyselevät speksejä ensin ja sitten matkan määrämpäätä. Meitä oli Kapu ja me 3 Däkkaria, joskus 98 tai 99 ja seuraava Legi Gotlantiin, jossa otettiin Charter matkustajat kyytiin ja 1 kansimies lisää. Määrämpää oli Fäärsaaret ja Skotlanti myös. Kyselivät sitten päämääräätä. Me vaan hitaina Suomalaisina todettiin, että "Till Fär Ööona". Siinä sitten sveedut vuorotellen nyökkäili ja hoki: juu, jassåå, såå. "Ni har mycket ryliga båten". Ei puhuttu matkustajista mitään. Pitivät sitä meidän kimppaveneenämme. Satama manooverit tehtyämme, lähettiin koneella irti ja päästettii julmetun suuri naftan pakokaasupilvi kiitokseksi haminaan. Sveedut heiluttelivat meille ja soittivat sumutorvea iloisena, toivottivat hyvää matkaa.
- Etevä.naapurimme
Suomen vahvuus on tukeva järjestötoiminta ja koulutus. Jäsenistö on osaavaa ja ei sorru turhamaisuuksiin.
Ruotsin vahvuus on osaaminen yksilötasolla ja merkittävästi laadukkaampi kalusto.
Kumpi on sitten parempi on makuasia. Itse olen kallellaan naapurin suuntaan, mutta ymmärrän myös hallintomiesten näkemyksiä. - hafenkino
Toinen merkittävä ero on naapuriveljien rentous. Syödään lämpimässä auringonpaisteessa äyriäisiä ja patonkia, juodaan Roseeviiniä, Gin Toniceja ja seurustellaan naapurien kanssa pinnallisen taidokkaasti ja hyväntuulisesti.
Nyt Suomiveneissä tätä harvemmin näkee, ulospäinsuuntautuneet kipparit pullistelee ja ähisee Audi lippiksessä ja H&L purjehduskuteissa Pirkkakalja tumpussa hitsauslasit päässä. Tai sitten ollaan hartaasti pissi sukassa ja paheksutaan kaikkia elämältä näyttävää sekä arvioidaan kriittisesti sisään tulevien veneilijöiden rantautumistaitoja ja yleensä muiden käytöstä.
Vähän voisi relata meilläkin, ei tämä niin vakavaa ole.- elämänkirjo
Ehkä sitten houkuttelevan tuntuine stereotypia ne kuteilla pullistelevat tyypit. Saattaa hyvinkin olla, että joskus 5 v sitten sellaisen venekunnan näin. Suunnilleen yhtä harvinaisia ne pissisukkaiset. Ihan normaali elämän kirjo tuolla vesillä liikkuu.
- hafenkinoa2
Ruotsalaiset ahmivat myös hyvällä ruokahalulla Entrecote-pihvejä ja Bearnaise kastiketta herkullisilla lisukkeilla. Itsetehdyt hampurilaiset myös maistuvat. Molemmat huuhdellaan alas laadukkaalla punaviinillä, jota on runsaasti tarjolla hyvän tunnelman varmistamiseksi.
Audi-kippari tahollaan vetää keskeltä jäisiä Dr. Ötkereitä, tottakai vaalesankaiset hitsauslasit päässä. Viikonloppuna Pirkkakaljan sijasta kaatuu Karjalaa.
- EF343
Jotkut tuntuu aina huonon itsetuntonsa vuoksi vertaavan muihin. Etenkin ruotsalasisiin. Toiset tekee niin kuin itse parhaaksi näkee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän371796Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61391Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431376- 141352
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11345Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71314Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01294Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11250Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21200Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21183