Onko oikeasti ihmisiä, jotka ovat aloittaneet kuntojudon lähes neljäkymppisenä, ilman budo/painitaustaa ja ovat vielä pysyneet harrastuksen parissa?
Pahoin pelkään, että nivelet ja selkä olisivat palasina ennenkuin oppisin tulemaan heitosta mattoon oikeaoppisesti.
Pahoin pelkään, että nivelet ja selkä olisivat palasina ennenkuin oppisin tulemaan heitosta mattoon oikeaoppisesti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä niitä on tulijoita moniin seuroihin.
Omalla kunnolla ja omalla tempolla.
Haitalliset ja kipeää tuottavat tekniikat voi jättää pois. Tärkeintä on että käyt katsomassa jotain kuntojudoharjoituksia ja kyselet vetäjiltä miten homma etenee. Ei kun tervetuloa vaan mukaan.
Tiedän ainakin yhden 50-kymppisenä aloittaneen. Hänellä on nyt vihreä vyö. Kova mattoguru Opa Schyttekin aloitti vasta 40-kymppisenä, eli mukaan vaan :).
Tuttavani aloitti judon vähän yli 40-vuotiaana.
Hän täytti nyt viime vuonna 50 ja "Nuori Herra" vieläkin mukana.
Hän harjoittelee oman taitonsa sekä kuntonsa mukaan. Ja nauttii hommasta...
Harjoittelussa hän ei enään ota randoria (otteluharjoituksia), vaan jättää ne nuoremmille.
Pelkää kuulema loukkaavansa itsensä.
Itse olen yli parikymmentä vuotta ollut innokas randori-ihminen. Itselläkin alkaa ikä olla nyt siellä 40 päällä, joten ei kaikki suju enään niinkuin nuorena. Mutta itse en ole vielä ajatellut randorista luopua.
Judo on siitä hieno laji, että sitä kukin harrastaa omien ominaisuuksen mukaan.
Sinun kannattaa kysyä, jos seurassa löytyy kuntojudoharjoituksia. Tällöin alkeiskurssin jälkeen tälläinen kuntojudoharjoitus olisi ehkä sinulle järkevä harjoitusmuoto (ainakin aluksi)
Tiedossani on, että jopa 64 on aloittanut judon ja harrastanut sitä vielä 74 vuotiaana. Tottakai harjoittelussa pitää ottaa ikä huomioon.
Itse olen vähän alta 40 kuntopainin harrastaja ja nautin tosissani painista. Harmittaa vietävästi ettei tullut nuorempana harrastettua lajia!
Kyllä heitoista oppii tulemaan alas eikä sitä kaikki paikat ole rikki, mutta tietenkin riippuu paljon omasta kunnosta. Painissa ainakin hyvästä lihaskunnosta on apua ja notkeus/liikkuvuus on tärkeää mutta niitähän saa reenailtua vanhempanakin. Meidän porukassa ainakaan ei ole mikään ihmeellinen kunto kavereilla.
pikkukivut yms. kuuluu asiaan eikä niistä valitella. Kun painissakin oikein taitava painija heittää niin sieltä tulee ihan ilokseen alas vaikka niskalenkistä. Ei se ota yhtään kipeää. Sanoisin että enemmän haavereita sattuu jalkapallossa kuin painissa. Heitot opetellaan ensin polviltaan ja sitten kun kehitytään ruvetaan heittämään pystystäkin mutta kyllä meillä ainakin mattopaini vielä saa tosi suurta osuutta treeneissä. srarraillessa sitten heitetään (jos pystytään) ;-)
tuo kuntojudo onkin juuri sitä mitä ajattelin, asun vantaalla ja tikkurilan judokoilla näyttäisi ko. toimintaa olevan.
kiitos teille kannustuksesta, nähdään tatameilla.
seurassa suhtaudutaan siihen asiallisesti. Vaikka kuntojudo on judoliiton ohjelmassa, monissa seuroissa ei tunnusteta kuin nuorten kilpailijoiden toimintaa. Varsinkin pienissä seuroissa nämä jannut pääsevät egotrippailemaan aivan liikaa. Mutta, etsiydy (tietenkin) seuraan, missä on myös kunnon kuntojudotoimintaa...
Judo on hieno asia, mutta pelkkänä kilpaurheiluna jättää monen vanhemmman aloittelijakandidaatin paitsioon. Näin menetetään myös tuikitärkeitä seuran toimihenkilöitä ja mahdollisia kilpailutoimitsijoita!
aloitin judon 40 vuotiaana, reilu vuosi sitten. Sinäänsä ongelmia ei ole ollut. Mielestäni tekniikat olen oppinut siinä missä nuoremmatkin. Randorissa mukana tottakai!