Uutisissa kerrottiin, että opiskelijat eivät halua soluasuntoihin. Nuorena sellaiseen pääseminen oli onnenpotku. Sain asunnon, jonka vuokraan kuului myös siivous. Samassa solussa asui 16 henkilöä kahden ja yhden hengen huoneessa jakaen pesu-, oleskelu- ja keittotilat. Tuolta ajalta minulla on vieläkin ystäviä, ei tarvitse tässä iässä valitella yksinäisyyttä. Miksi yhteiskunta tukee nuorten yksiöissä asumista? Kyllä opiskeluajan voisi asua halvemmalla.
Yhteisöllistä asumista
monisoluinen
6184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Opiskelijoissa on paljon sosiaalisia ja sosialisteja. Siihen asti, kunhan ne tuovat itselle lisää etuja.
Empä usko että vanhukset enään haluaa yhteisöllistä asumismuotoa,
suurinosa vanhuksista on jo erakoituneet yksin asuviksi,
suurimalla osalla puolisoki on jo mananmailla,
liian myöhään on hetätty huomaamaan unohdetut vanhukset,
erakoituminen on jo pitkällä,
kukaan vanha sairas vanhus ei jaksa uusia ihmis-suhteia elämäänsä pitemmänpäälle,
Voi osittain syyttää itseäänkin. Nuoruudesta asti pitää hoitaa ihmissuhteita. Minulla on paljon ihmissuhteita, mutta suurimman osan ajasta olen yksin enkä sitä oloa valittele. En luultavasti valita, jos joudun olemaan sänkyyn sidottuna loppuelämäni. Toisilla ihmisillä on muutakin hommaa kuin minun ajattelemiseni. Hyvinvointimme perustuu aktiivi-ikäisten aktiivisuuteen.
Kyllä minusta tätä soluasumista on tuotu esille, kun vanhusten hoivapalveluja suunnitellaan.
Siis sellaista, että useita vanhuksia asuisi samassa asunnossa, omissa huoneissaan tietenkin, ja kotihoito kävisi siellä päivittäin. Heiltä säästyisi matka-aikaa ja ilmeisesti vanhusten odotettaisiin myös vähän katsovan toistensa perään...
Tuosta nuorten asumisesta sen verran, että opiskelijan toiveissa näyttäisi tosiaan olevan se "yksiö kaupungin keskustassa" . Jos niitä yleensä löytyy, niihin kyllä palaa aika paljon myös yhteiskunnan rahaa asumistukien muodossa. Luulisi että vähempikin riittäisi...
Mielestäni paikkakuntani "solu" asuminen on ihanaa, sillä onhan minulla oma piha ja jopa 2-m kukkapenkki, jossa voin myös kasvattaa yrttejä.
Tarvittaessa ruokahuolto pelaa ja lääkärinkin saa kotiin tietääkseni, kuten siivouksen ja saunoituksen, kuka sitä tarvitsee. Tietenkin kaikki nuo on ylimääräistä ja maksullisia, joten hinnoista en tiedä, koska toistaiseksi en mitään tarvitse, paitsi siivouksen pian, jonka tyttäreni on luvannut tulla hoitamaan alta` aikayksikön, kunhan vain päästän hänet tuhoamaan minun "aarteeni"!D
Kävin miettimään, kuinka omat lapseni asuivat? Tietenkin kotona Espoossa, kunnes menivät Turkuun yliopistoon ja sitä en muista, missä he asuivat ja kuka maksoi kustannukset, mutta oletan että se oli se tyypillinen "pappa betaalar" systeemi?
Hieman jännitää, koska lapsenlapset ovat hakeutumassa pian yliopistoon ja toinen jo ilmoitti Tampereen! Olisi valinnut Espoon, jossa on jo ilmainen talo valmiina, mutta tietenkin matka on pitkä ja hankala nyky nuorisolle. Kuka ihme alkaa ensin kävellä 500 m bussille ja siitä viellä vaihtaa toiseen ja ehkä kolmanteenkin, koska niinpaljon on mulkattu tuota Espoon liikennettä, että tuskin minäkään enää osaisin sieltä päästä Hesaan yleisillä kulkuneuvoilla, puhumattakaan, että osaisin ostaa edes kulkukorttini, joka silloin asuessani siellä oli vain vilautus.
Kiva kuulla tuosta asumisestasi Kristiina23. Minun ystäväni maalla asuu samantyyppisessä taloyhtiössä ja on muuten tyytyväinen, mutta joskus pakkaa naapureista olla vähän murhetta: on dementiaa ja niitä omia tapoja, mitkä voivat aiheuttaa paljonkin hankaluutta naapureille. Palvelut ovat kuitenkin helposti tavoitettavissa ja se on aika iso asia silloin, jos toimintakyky heikkenee.
Minun poikani opiskelivat osin kotoa käsin ja kun asuivat muualla, ottivat pienen opintolainan. Monet vanhemmat ymmärtääkseni kyllä osallistuvat opiskelun kustannuksiin, eikä siinä minusta mitään vikaa ole.
Espoo taitaa olla liikenteellisesti hankala paikka. Pari tuttua asuu siellä ja kertovat, että metroliikenne on vaikeuttanut jalkamiesten kulkemista kun bussivuoroja on vähennetty ja metroasema jää sittenkin kauas omalta kulkureitiltä.