Kahden päivän sisällä epäonnistuneita ostoksia.
Ostin kankaan kahden sohvatyynyn päälliseksi. Olin mitannut että tarvitsen 155 cm saumanvaroineen. Myyjä mittasi kankaan ja sanoi: ihan vähän jäi vaille mutta kyllä se riittää, kun kangas ei vedä kasaan. Kotona mittasin, viisi senttiä vajaa, no ei riittänyt, luulin että olisi vaikka sentin.
Sovin tori.fin myyjän kanssa tapaamisen neljästä vanhasta Arabian lautasesta, vanhan kaluston täydennykseksi. Vasta paikan päällä hän kertoi että kahdesta puuttuu leima, mutta on kyllä samaa sarjaa, ovat kuulemma useissa pesuissa liuenneet pois. Ostin yhden leimallisen, toisessa oli valuvika, en ostanut ja ne kaksi leimaamatonta. Nyt tuntuu että taisin tulla huijatuksi. Voiko muka olla Arabian astia ilman leimaa?
Ostin tori.fistä kaksi vanhaa kaunista plafondia, ei löydy enää kaupoista. Kotona tajusin että kiinnittimet olivat rikki. No onneksi ne sain korjattua yhden tyypin opastuksella, mutta harmitti silti torin mainoksessa: uudenveroiset.
Ostin gigantista cd-soittimen, jota voisin käyttää lenkillä. Kysyin, kai siinä on puskuri, niin että ääni jatkuu vaikka otan juoksuaskeleita. Edellisessä rikki menneessä oli sellainen. Joo, on niin kehittyneitä, sanoi myyjä. En saanut purkaa liikkeessä pakettia kokeillakseni ja kotona huomasin, että ääni loppui heti kun vähän itseäni keikautin. No onneksi on 30 päivän palautusoikeus.
Ostin kankaan kahden sohvatyynyn päälliseksi. Olin mitannut että tarvitsen 155 cm saumanvaroineen. Myyjä mittasi kankaan ja sanoi: ihan vähän jäi vaille mutta kyllä se riittää, kun kangas ei vedä kasaan. Kotona mittasin, viisi senttiä vajaa, no ei riittänyt, luulin että olisi vaikka sentin.
Sovin tori.fin myyjän kanssa tapaamisen neljästä vanhasta Arabian lautasesta, vanhan kaluston täydennykseksi. Vasta paikan päällä hän kertoi että kahdesta puuttuu leima, mutta on kyllä samaa sarjaa, ovat kuulemma useissa pesuissa liuenneet pois. Ostin yhden leimallisen, toisessa oli valuvika, en ostanut ja ne kaksi leimaamatonta. Nyt tuntuu että taisin tulla huijatuksi. Voiko muka olla Arabian astia ilman leimaa?
Ostin tori.fistä kaksi vanhaa kaunista plafondia, ei löydy enää kaupoista. Kotona tajusin että kiinnittimet olivat rikki. No onneksi ne sain korjattua yhden tyypin opastuksella, mutta harmitti silti torin mainoksessa: uudenveroiset.
Ostin gigantista cd-soittimen, jota voisin käyttää lenkillä. Kysyin, kai siinä on puskuri, niin että ääni jatkuu vaikka otan juoksuaskeleita. Edellisessä rikki menneessä oli sellainen. Joo, on niin kehittyneitä, sanoi myyjä. En saanut purkaa liikkeessä pakettia kokeillakseni ja kotona huomasin, että ääni loppui heti kun vähän itseäni keikautin. No onneksi on 30 päivän palautusoikeus.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No, jospa pyytäisit ensin.
Alat vasta sitten haukkua kaikenlaista.
H.
Minulla onnistuvat. Vaimollani eivät.
Muutama esimerkki. Vaimo osti keittiön tuoleihin pyöreät istuinpehmusteet. Rouva oli niin innoissaan, etten viitsinyt pilata iloa huomauttamalla, että tuolien istuinosat ovat likimain suorakaiteen muotoiset. Ostos oli jo tehty. Ensin vaihtuivat toisen puolen istuinten pääliset niihin soipinn ja myöhemmin muuttuivat toisenkin puolen pehmukkeet.
Nämä pyörylät piti vieläpä raahata Suomeen Espanjasta matkustamon vetolaukuissa koska emme ole vuosikausuun kuskanneet yhtäkään matkalaukkua.
Sohvakalusto. Vaimoni hileseili pitkään, hyvin palvelleen, erinomaisen sohvakaluston vaihtamista.
Olin jopa paikannut tyylikkäästi oman 3:n istuttavan ja 1:n lojuttavan sohvan selkänojan.
Käsinojat sopivat erinomaisesti pääni alle.
Koska en takerru sisustusasioihin niin en pahoittanut vaimoni mieltä haittaamalla hänen valitsemansa kaluston hankintaa.
Ei perhana sovi käsinojat nuppini, eivätkä niskani alle vaan olen joutunut teippaamaan toiseen päähän reilun tyynyn.
Tuossa hieman esimakua!
Koettelee, koettelee vaan en hylkää vaimoani!
fle.., Ainakin herätit hilpeyttä eikä enää tunnu niin mustalta. Olen minäkin joskus raahannut raskaat ikkunaverhot Liettuasta, pimeni koko kämppä. Onkohan se naisella niin että siinä kauppatilanteessa jotenkin harhaantuu ja innostuu. Ostaa enemmänkin mielikuvan kuin järkevän tavaran. Ehdin jo onnessani miettiä, että musiikin kuuntelun sijasta lenkeillä kuuntelen äänikirjoja, niistähän on tällä palstalla puhuttu. Nukahdan aina kun kuuntelen sängyn vieressä olevaa vanhaa mankanrohjoa ja seuraavana iltana pitää miettiä mihin asti muistaa.
Tapahtuihan tänään hyvääkin, auton katsastus maksoi vain 54 euroa ja meni läpi, en muista että olisi ollut vuosiin niin halpa.
Eihän ne aina tahdo onnistua. Reilu 10 vuotta sitten ostin nettikaupasta pölypussittoman imurin. Alussa imuteho valtava mutta häviää pian, kun imuroitu moska tukkii suodattimen. Vaikkei huusholli ole iso, kesken imuroinnin on tyhjennettävä pölysäiliö ja puhdistettava suodatin. Lisäksi pölysäiliön tyhjennys on sottaista puuhaa. Melu on valtava, tekee jo mieli käyttää kuulonsuojaimia. Letku on lyhyt, jo 150 cm korkean kaapin päällystää on hankala imuroida. Poistosuodatin välillä irtoaa kesken imuroinnin. Muutaman käyttökerran jälkeen piti mennä kivijalkakauppaan ostamaan IMURI.
Tänään piti tehdä suursiivousta, kun koko huusholli täynnä porakaivon poraamisesta syntynyttä pölyä. Pölypussit oli loppu ja oli pakko hakea vintiltä tuo vikaostos. Kyllä pian muistui mieleen, miksi se on ollut vintillä käyttämättömänä.
Porakaivo. Mikä metrihinta nykyisin?
Maaporaus 60€ ja kallioon 30€. Jos koko lystin hinta jaetaan poratuilla metreillä (150), tulee metrihinnaksi 67€.
Velipoika kertoi juuri kuinka heillä oli kaivonporaajilla ollut joku sellainen maa-aineksen keräyskontti eikä pölyä ollut levinnyt ympäristöön juuri nimeksikään. Itsellämme tehtiin kaivo vuosituhannen alkupuolella ja silloin sitä kalliopölyä tuli kaivon ympristöön runsaasti, ei onneksi sisälle kuitenkaan.
Kaivon ympärillä pölyäminen oli vähäisempää. Poraushiekka puhallettiin 30 metrin letkulla metsikön reunaan. Kova tuuli kävi sieltä juuri taloon päin ja nosti porausjätteestä sen hienoimman aineksen ilmaan. Kuusi tuntia sen pölyn keskellä, niin jo sitä sisällekkin pääsi. Vanha talo ja juuri sen hiekkamyrskyn puoleiset ikkunat vielä remppaamatta ja rakoja löytyy.
Harvemmin kai epäonnistuneita,
muussa mielessä kuin,
ihmiset ostaa tarpeetonta todella runsaasti
Tuo turhakkeiden osto oli nuorempana tyypillistä.
Mikäs sähkökoje täksi jouluksi. Siis joulun piikkiin. Useinhan jonkin uutuuden markkinointi sijoittuu tuohon ajankohtaan.
Poisannettuja niistä moni on ollut eli ihan tarpeettomia.
Inhoan kaupassa vaatteiden sovituksia,
ne ahtaat kopit kammoksuttavat ja sen vuoksi
tulee ostettua summamutikassa ja tarjousvaatteita ei voi palautella
joten kaapeissa on jonnin joutavia ja sopimattomia, liian isoja tai liian pieniä vaatteita,
Niitä sitten tyrkyttelen ja annan tutuille ja tuntemattomille,
lopulta vien vaatekeräykseen kunnan ekokeskukseen.
Minä en osta enää juuri muuta kuin päivittäistavaroita. Kierrätän sitäkin innokkaammin. On helpottavaa, kun pääsee tavarasta eroon.
Netistä en ole ostanut juuri muuta kuin matkoja. Ei johdu osaamisen puutteesta, tietotekniikkataidot ovat kohtalaisen hyvät. Esimerkiksi vaatteet on kokeiltava paikan päällä. En viitsisi mitään tilaa ja palauta -rumbaa. Tosin en enää tarvitse uusia vaatteita, niitä on liikaa vanhastaan. Kun ei ole kuin vapaa-aikaa ja vaatteet ovat hyvälaatuisia, niin nehän kestävät hautaan saakka. Kirppiksillä kiertelen joskus, mutta jopa niillä, joissa ihmiset itse myyvät, tavara on huonolaatuista. Tai ylihinnoiteltua tai tarpeetonta.
Lisää harmia viime perjantain ostoksista. Ajattelin, mitäpä tuosta liian lyhyestä kankaasta valittamaan, teen toisen päällisen ja käytän lopun muuhun. Ennen ompelua tapaan pestä kankaan, kuten nytkin. Siitä lähti väriä niin törkeästi, että kunhan kangas kuivaa, yritän palautta sen. Terassilla nyt kuivaa muovisen haravanvarren päällä, millekään narulle ei voi laittaa, värin lähteminen ei loppunut huuhteluilla ollenkaan. Kaikenlaista sitä myydään.