Katselen läntistä taivasta

Sinne minne aurinko katosi.
Sinne, missä sinä et ole.
Ja pian katselen sinne, mistä aurinko taas nousee. Sinne, missä taivas kohta vaalenee.
Yö välissä on lämmin, leppeä.
Mielessä kaihertaa kysymys, pieni kivensiru.
Siitä ei tule helmeä, ei aikojen saatossakaan,
mutta sen aiheuttama haava
alkaa jo parantua, arpeutua.
Kun annan sen parantua.
Ja aika antaa.
Mietin.
Mietin.
Olit jotain täyttymätöntä.
Ja siiheksi jäät.
14436
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Vain taivas kattona
Käy aallot yli sielun
Niin rauhallista niin tyyntä
Vaikka ympärillä kuohuu
Pisaroita pisaroissa
Kyyneleetkin kuivuvat
On vain tyyneys
Hiljaisuus hiljaisuudessa
Nöyränä elämän edessä
Ei vaarakaan vie kipua pois
On vain katsottava totuutta
Elämä antaa
Elämä ottaa
Elämä opettaa
Elämä kantaa
Miksi kurvata taivasta kohti
Tulkoon taivas
Sitten kun aika on
Siinä välissä on elämä
Iloineen
Suruineen
Kipuineen
Se on rakkautta se
Siellä se on
Aamuaurinko
Ja minä valvon kanssa sen
Tulkoon mitä vaan
Mitä vaan.

Äänestä

Halunnut olla täyttymätöntä. Enkä jäädä siihen.

Äänestä

olisin voinut lisätä
että vaikkei mitään ole

vaikka minulla ei mitään ole

ei kipua kaipausta
ei polttavaa halua tulla luo koskettaa koskettaa koskettaa tainnoksiin saakka pitää kiinni elää sinun hetkessäsi kuin se olisi ainoa hetki eikä mitään ei mitään olisi sen jälkeen ei halua itkeä ilosta kyynelillä piirtää poltinmerkkiä kämmeneesi ei halua purra poikki jokaista ylimääräistä sormea joka osoittaa väärään suuntaan

niin

voisitko
ottaa minut

Äänestä
  • Vaikee kysymys.

    Äänestä

  • tääonaika kirjoitti:

    Vaikee kysymys.

    Kuin niin?

    Äänestä

  • kerran kirjoitti:

    Kuin niin?

    Koska sinulla ei ole polttavaa halua... eikä mulle kerta riittäisi. Luulen että jäisin janoamaan lisää...

    Äänestä

  • tääonaika kirjoitti:

    Koska sinulla ei ole polttavaa halua... eikä mulle kerta riittäisi. Luulen että jäisin janoamaan lisää...

    Niin. Voiskohan tähän soveltaa jotenkin mutkan kautta käänteispsykologiaa? Mitä luulet?

    Äänestä

  • kerran kirjoitti:

    Niin. Voiskohan tähän soveltaa jotenkin mutkan kautta käänteispsykologiaa? Mitä luulet?

    En nyt oikein tiedä mitä tarkoitat.

    Äänestä

  • tääonaika kirjoitti:

    En nyt oikein tiedä mitä tarkoitat.

    Eli tähän ei voi soveltaa käänteispsykologiaa, menis liian sekavaksi. Entä rivinvälilukutaito? Tai arvausleikki: mitä nainen tekee piilottaakseen tunteensa? Vakuuttelee päinvastaista.

    Äänestä

  • rajalla kirjoitti:

    Eli tähän ei voi soveltaa käänteispsykologiaa, menis liian sekavaksi. Entä rivinvälilukutaito? Tai arvausleikki: mitä nainen tekee piilottaakseen tunteensa? Vakuuttelee päinvastaista.

    Jjaa.. tuommoista tarkoitit. Onhan noita taitoja. Tiedä sitten mitä tehdä... tehdäkkö mitää?

    Äänestä

  • tääonaika kirjoitti:

    Jjaa.. tuommoista tarkoitit. Onhan noita taitoja. Tiedä sitten mitä tehdä... tehdäkkö mitää?

    Olettaen,+että+emme+tunne+irl+lainkaan,+sinun+on+parasta+olla+tekemättä+mitään.+Tuo+nyt+oli+vain+sellaista+tajunnanvirtatekstiä.+Tällä+palstalla+tuntemattomien+ihmisten+kohtaamiset+ovat+mitä+ovat.+Mutta+JOS+olisit+eräs+henkilö,+ja+pyytäisin+häneltä+suoraan+noinkin+absurdia+asiaa,+niin...+No.+En+ensinnäkään+tulisi+sitä+todellisuudessa+tekemään.+Ja+jos+jokin+minussa+vinksahtaisi+niin+pahoin+että+päätyisin+moiseen,+hänen+vastauksensa+olisi+99,9%+varmuudella+hämmentyneen+kielteinen.+Siitä+seuraisi+niin+suuri+häpeä,+etten+enää+nokkaani+kehtaisi+niillä+main+näyttää!+🙈😨🙊Sellaista+se+elämä+tuppaa+olemaan.

    Äänestä

❤️

Äänestä

Kuuman päivän illassa,
kuuntelen puheensorinaa.
Katkelmia ajatuksista,
keskusteluista sieltä täältä.
Kohotan juoman huulilleni,
se pisaroi, helpottaa janoani hetken.
Ajatus sinusta, kuin ohimennen, ei sitä tee.
Yö on taas lämmin.
Tukahduttava.
Tarvitsen happea ja raikkautta, niin keholle kuin ajatuksille.
Pakenen.
Koska haavani on piilossa, mutta se on arka yhä.

Äänestä

Sieltä tuli Trumpin kone eilen illasta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


katselen kirjoitti:

Sinne minne aurinko katosi.
Sinne, missä sinä et ole.
Ja pian katselen sinne, mistä aurinko taas nousee. Sinne, missä taivas kohta vaalenee.
Yö välissä on lämmin, leppeä.
Mielessä kaihertaa kysymys, pieni kivensiru.
Siitä ei tule helmeä, ei aikojen saatossakaan,
mutta sen aiheuttama haava
alkaa jo parantua, arpeutua.
Kun annan sen parantua.
Ja aika antaa.
Mietin.
Mietin.
Olit jotain täyttymätöntä.
Ja siiheksi jäät.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu