Hulluinhuone ei ole enää elävässä uskossa olevien keskustelupalsta. Aiemmin kun Roosa ja Joona sen perusti, nauttivat he vielä elävästä uskosta. Sivustoon kuitenkin liittyi jo silloin riskejä: keskusteluosioon oli tervetulleita kaikki pienetkin penteleet. Siis eksyttäjät, rakkikoirat ja muut vähän harhassa ja väärässä olevat. Sielunvihollinen otti heti vallan keskusteluissa ja niin siinä sitten kävi, että ensin toinen blogisti menetti uskon. Eli Joona. Hän vaihtoi elävän uskon katolilaisuuteen. Sittemmin Roosa on jatkanut saittia omin voimin, mutta nyt hänenkin kirjoituksissa kuultaa jo eksytyksen sävel! Hän puhuu pyhittämisestä, jossa on vakavaa lakihenkisyyttä, mutta myös ekumenisuutta mukana. Roosa ei käytä enää uskovaisten käyttämiä termejä, ei. Hän ei puhu uskovaisista, vaan uskovista. Hän ei puhu uskomassa olemisesta, vaan uskossa olosta. Hän kehuu selkeesti eriseuraisia keskustelukumppaneitaan, kuten esimerkiksi Jupea, joka kovasti siteeraa Pieperiä..... jotain jenkkiläistä saarnaajaa, joka ei kanna sydämellään elävää uskoa. Koko joukko siellä on vaipumassa harhaan. Toivottavasti ainakin Roosa saisi palaamisen armon ja toivon hartaasti, että hän samalla myös alasajais alkujaan ihan hyvän saitin. Nyt siellä ei enää kuitenkaan vaikuta Pyhä Henki. Se on karkoitettu jo kauas pois!
Varokaatten eksytystä Hulluinhuoneessa
Semestry
38671
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Aletaanpa nyt vähän käydä läpi krittikkiäsi avaaja.
Otan ensin sen "Uskossa olemínen" verrattuna "uskomassa oleminen"
Raamattu ei käytä missään muotoa uskomassa oleminen. Se on samalla lailla kaikkien verbien taivutus suomenkilessä. Keitän ruokaa verrattuna olen keittämässä ruokaa. Olen keittämässä ruokaa ja ovikello soi. Keitän ruokaa kun ovikello soi. Vain vanhoillislestadiolainen nipotususko tekee tästä suomenkielen kieliopista uskonnollisen asian, jolla ei ole kiritnuskon kanssa hölkäsen pöläystä tekemistä. Tätä fraasia kun ei voi ede kääntää eri kielille vaan on ihan vain suomalaisten "mökinukkojen" keksintö. Todellinen uskon sisältö kun ei ole riippuvainen kielestä jolla siitä puhutaan.
Tässä on Raamattua 1992, missä ei olla uskomassa vaan puhutaan uskosta ei koko lista:
Matt. 21:22
Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, sen te saatte." [Matt. 7:7 ]
Ap. t. 11:23
Kun hän perille tultuaan näki, mitä Jumalan armo oli saanut aikaan, hän ilahtui ja kehotti kaikkia järkkymättä pysymään uskossa Herraan.
Ap. t. 14:22
rohkaisivat opetuslapsia ja kehottivat heitä pysymään uskossa. He sanoivat: "Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta." [Ap. t. 11:23, Ap. t. 13:43 | Matt. 10:38; Room. 8:17]
Ap. t. 16:5
Seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat päivä päivältä. [Ap. t. 2:47 ]
Room. 3:25
Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, [Ap. t. 13:38,39, Ap. t. 17:30; Room. 5:9; 2. Kor. 5:19; Hepr. 9:15]
2. Kor. 13:5
Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Pankaa itsenne koetteelle. Ettekö huomaa, että Jeesus Kristus on teidän keskellänne*? Ellei niin ole, ette selviydy koetuksesta. [Voidaan kääntää myös:»teissä». Kirjoittaja tarkoittaa joko seurakuntaa tai yksityisiä kristittyjä.][ Room. 8:9; 1. Kor. 11:28]
Fil. 1:25
Olen siitä varma. Niinpä tiedänkin, että jään tänne ja pysyn kaikkien teidän luonanne, jotta te edistyisitte uskossa ja saisitte siitä iloita.
Kol. 2:7
Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana. [Ef. 2:21,22 | 1. Tess. 5:18]
1. Tim. 2:15
Lasten synnyttäjänä hän on kuitenkin pelastuva, jos vain pysyy uskossa ja rakkaudessa ja viettää hillittyä, Jumalalle pyhitettyä elämää.
1. Tim. 4:12
Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi. Näytä sinä uskoville hyvää esimerkkiä puheissasi ja elämäntavoissasi, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa. [1. Kor. 16:11; Tit. 2:15 | Tit. 2:7; 1. Piet. 5:3]
Jaak. 1:6
Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.
Jaak. 2:5
Kuulkaa, rakkaat veljeni! Onhan Jumala valinnut juuri maailman silmissä köyhät olemaan uskossa rikkaat ja perimään valtakunnan, jonka Jumala on luvannut häntä rakastaville. [Luuk. 6:20; 1. Kor. 1:26]
Jaak. 5:15
ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi. [Mark. 2:5]
1. Piet. 1:5
ja voimallaan Jumala varjelee teidät uskossa, niin että te saavutatte pelastuksen, joka on valmiina saatettavaksi ilmi lopunaikana. [Kol. 3:4]
1. Piet. 5:9
Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset. [Ef. 6:18]
Eikä bibliakaan ole ollut uskomassa vaan käytää sanaa usko
öytyi 34 jaetta Biblia 1776 tekstistä.
Ap. t. 14:22
Vahvistain opetuslasten sieluja, ja neuvoivat heitä uskossa pysymään (sanoen): että meidän pitää monen vaivan kautta Jumalan valtakuntaan tuleman sisälle.
Ap. t. 16:5
Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja heidän lukunsa eneni joka päivä.
Room. 4:19
Ja ei hän tullut heikoksi uskossa eikä katsonut kuollutta ruumistansa, ehkä hän jo lähes sadan ajastajan vanha oli, eikä Saaran kuollutta kohtua.
Room. 4:20
Mutta ei hän epäillyt ensinkään Jumalan lupauksesta epäuskolla, vaan oli vahva uskossa ja antoi Jumalalle kunnian,
Room. 5:2
Jonka kautta myös meillä oli tykökäymys uskossa tähän armoon, jossa me seisomme ja kerskaamme Jumalan kunnian toivosta.
Room. 14:23
Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti.
Room. 15:13
Mutta toivon Jumala täyttäköön teitä kaikella riemulla ja rauhalla uskossa, että teillä Pyhän Hengen voiman kautta yltäkylläinen toivo olis.
1. Kor. 16:13
Valvokaat, pysykäät uskossa, olkaat urhoolliset, olkaat vahvat!
2. Kor. 1:24
Ei niin, että me hallitsisimme teidän uskoanne, vaan me olemme auttajat teidän iloonne, sillä te seisotte uskossa.
2. Kor. 5:7
(Sillä me vaellamme uskossa ja emme katsomisessa.)
2. Kor. 8:7
Mutta niinkuin te olette kaikissa rikkaat, uskossa ja sanassa, ja taidossa ja kaikkinaisessa ahkeruudessa, ja teidän rakkaudessanne meidän kohtaamme, (niin sovittakaat siis), et
jatketaan vielä biblian tekstillä missä ei myöskään olla uskomassa.
löytyi siis34 jaetta Biblia 1776 tekstistä.
2. Kor. 8:7
Mutta niinkuin te olette kaikissa rikkaat, uskossa ja sanassa, ja taidossa ja kaikkinaisessa ahkeruudessa, ja teidän rakkaudessanne meidän kohtaamme, (niin sovittakaat siis), että te myös tässä armossa rikkaat olisitte.
2. Kor. 13:5
Koetelkaat teitänne, jos te olette uskossa, kokekaat teitänne: eli ettekö te itsiänne tunne, että Jesus Kristus on teissä? ellei niin ole, että te kelvottomat olette.
Gal. 2:20
Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Mutta minä elän, en silleen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja antoi itsensä minun edestäni.
Gal. 3:7
Niin te myös jo tiedätte, että jotka uskossa ovat, ne ovat Abrahamin lapset.
Gal. 6:10
Koska siis meillä aika on, niin tehkäämme jokaiselle hyvää, mutta enimmiten niille, jotka meidän kanssaveljemme uskossa ovat.
Fil. 1:27
Ainoastaan käyttäkäät itsenne niinkuin Kristuksen evankeliumille sovelias on, että jos minä tulen ja näen teidät eli poissa ollessani saan kuulla teistä, että te olette yhdessä hengessä ja yhdessä sielussa meidän kanssamme evankeliumin uskossa kilvoitelleet.
Kol. 1:23
Jos te muutoin uskossa pysytte perustettuna ja vahvana ja horjumattomana evakeliumin toivosta, jonka te kuulitte, joka on saarnattu kaikkein luontokappalten edessä, jotka taivaan alla ovat; jonka palveliaksi minä Paavali tullut olen,
Kol. 2:7
Ja olkaat hänessä juuritetut ja rakennetut ja uskossa vahvistetut, niinkuin te oppineet olette, ja olkaat siinä runsaasti kiitolliset.
1. Tess. 1:3
Ja lakkaamatta muistamme teidän tekojanne uskossa, ja teidän töitänne rakkaudessa, ja teidän kärsivällisyyttänne toivossa, joka on meidän Herramme Jesuksen Kristuksen päälle Jumalan ja meidän Isämme edessä.
2. Tess. 2:13
Mutta meidän pitää aina teidän edestänne Jumalaa kiittämän, rakkaat veljet Herrassa, että Jumala on teidät alusta autuuteen valinnut, Hengen pyhityksen kautta ja totuuden uskossa,
1. Tim. 1:2
Timoteukselle, minun vakaalle pojalleni uskossa, armo, laupius ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja meidän Herralta Jesukselta Kristukselta!
1. Tim. 1:4
Eikä juttuja tottelisi ja polvilukuja, joilla ei loppua ole, jotka enemmin tutkimiset matkaan saattavat kuin parannuksen Jumalan tykö, joka on uskossa.
1. Tim. 2:7
Johonka minä myös olen saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu (minä sanon toden Kristuksessa ja en valehtele,) pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa.
1. Tim. 2:15
Mutta kuitenkin hän lasten synnyttämisen kautta autuaaksi tulee, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhyydessä siveyden kanssa.
1. Tim. 3:13
Sillä jotka hyvin palvelevat, he hyvän menestyksen ansaitsevat ja suuren vapauden uskossa, joka on Kristuksessa Jesuksessa.
1. Tim. 4:12
Älköön kenkään sinun nuoruuttas katsoko ylön, vaan ole sinä uskovaisille esikuva sanassa, kanssakäymisessä, rakkaudessa, hengessä, uskossa, puhtaudessa.
2. Tim. 1:13
Pysy siis niiden terveellisten sanain muodossa, jotka sinä minulta kuullut olet, uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jesuksessa.
Tit. 1:13
Tämä todistus on tosi; sentähden nuhtele heitä kovin, että he uskossa terveet olisivat,
Tit. 2:2
Että vanhat olisivat raittiit, kunnialliset, siivolliset, lujat uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä;
Tit. 3:15
Sinua tervehtivät kaikki, jotka minun kanssani ovat. Tervehdi niitä, jotka meitä uskossa rakastavat. Armo olkoon teidän kaikkein kanssanne, amen!
Hepr. 11:13
Nämät kaikki ovat uskossa kuolleet ja ei ole niistä lupauksista saaneet, vaan ainoastansa taampaa nähneet ja kuitenkin niihin turvanneet ja hyvin tyytyivät ja tunnustivat, että he vieraat ja muukalaiset maan päällä olivat.
Jaak. 1:6
Mutta anokaan uskossa epäilemättä; sillä joka epäilee, se on meren aallon kaltainen, joka tuulelta ajetaan ja liikutetaan,
Jaak. 2:5
Kuulkaat, rakkaat veljeni: eikö Jumala ole tämän maailman köyhiä valinnut, jotka uskossa rikkaat ja valtakunnan perilliset ovat, jonka hän lupasi niille, jotka häntä rakastavat?
1. Piet. 5:9
Sitä te seisokaat vastaan, vahvat uskossa, tietäen, että ne vaivat tapahtuvat teidän veljillennekin maailmassa.
Eli ei ole väärin puhua siitä että on uskossa kun Raamattukin niin sanoo. Se ole mikään opillinnen sisältö että oltaisiin uskomassa.
jatkan vielä avauksesta.
sensijaan olen samaa mieltä sanasta uskovaiset, raamatun molemmat käännökset käyttävät sanaa uskovainen. Uskovat on bibliassa vain verbi "ne jotka uskovat".
Raamatun käännös 1992 ei ole yhtä uskollinen tälle jaolle vaan esiintyy jakeita missä uskova on sama kuin uskovainen.
Ap. t. 2:44
Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. [Ap. t. 4:32,34-37]
Ap. t. 5:12
Apostolien kätten kautta tapahtui kansan keskuudessa monia tunnustekoja ja ihmeitä. Uskovat pitivät yhtä ja kokoontuivat Salomon pylväikössä; [Ap. t. 4:30; 2. Kor. 12:12 | Ap. t. 3:11]
Huolestuttavaa minusta on kuitenkin jos tartutaan johonkin mikä ei ole suomen yleiskielinen ilmaus asialle kun sitä ei voi ilmaista näin muilla kieleilläkään. Kristiopii ei ole kielisidonnainen. Ihminen on uskovainen eli Jeesukseen uskova vaikka hän ei sanoisi sanaakaan suomeksi tai millään puhutulla kielellä, hän on sitä myöskin viittomakielisenä. Ihminen on Kristukseen uskova vaikka hänellä olisi afasia, joka estää häntä sanomasta ainoatakaan sanaa.
Pyhää. Voitko selventää mitä Roosan kirjoituksessa ei ole mielestäsi lestadiolaista koskien pyhää. Minua häritsee Roosan kirjoituksessa se että hän käsittelee vain paikkoja ja esineitä ja puhuu Jumalasta Pyhänä, mutta ei kirjoita mitään siitä mitä pyhittyminen on. Pyhä ja pyhittyminen ovat kaksi eria asiaa.
Toinen asia mistä kirjoitat on Pieper jota Jupe siteeraa. Älä nyt kuitenkaan sotke Pieperiä siihen mitä Jupe sitten jatkossa kirjoittaa. Pieper on luterilaisuudessa arvostettu teologi eikä se Jupen lainaama lause ole mitenkään omituinen, jos otetaan vain se lause.
Jupe: "Pyhä aiheesta itselleni tulee mieleen se, mitä John Piper hyvin kiteyttää: ”God is most glorified in us when we are most satisfied in him”. Kun ihminen rakastaa Jumalaa, hän pyhittää elämänsä Jumalalle ja näin kaikesta, mitä hän tekee, tulee pyhä uhri Herralle, koska Häneltä tulee ihmiselle ilo, rauha ja täyttymys."
Raamatun kohta, mihin tämä liittyy on kristitylle sinänsä selvä ja luterilaiselle erityisesti. Ei tarvita luostarielämää vaan tavallisen ihmisen elämä on yhtä hyvä.
Room. 12:1
Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.
Pidempänä tämä on 1992 mukaan näin:
Uusi elämä
1 Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. [Room. 6:13; 1. Kor. 6:20]
2 Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. [Gal. 1:4; Ef. 4:23, Ef. 5:10,17; Kol. 1:9; 1. Tess. 4:3; 1. Piet. 4:1,2]
3 Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut. [Room. 1:5; 1. Kor. 12:11; 2. Kor. 10:13; Ef. 4:7]
4 Niin kuin meillä jokaisella on yksi ruumis ja siinä monta jäsentä, joilla on eri tehtävänsä, [1. Kor. 10:17, 1. Kor. 12:12; Ef. 4:16; Kol. 1:24]
5 samoin me kaikki olemme Kristuksessa yksi ruumis mutta olemme kukin toistemme jäseniä.
Etsivä-xxx:
John Piper on kalvinistiteologi ja baptistipastori. Taidat sekoittaa tässä hänet luterilaiseen Franz Pieperiin, joka on kirjoittanut mm. kirjan kristillinen dogmatiikka. Puhun kuitenkin nimenomaan kalvinistiteologista, en luterilaisesta.
BTW, aloittaja on todennäköisesti joko harhassa, tai taitava trolli, koska hänelle toissijaisesti asiat ovat niin tärkeitä, niinkuin jotkut kielioppiseikat, mutta silti hän osaa kirjoittaa hyvin vl-kaanaankielellä.
Ok, tosiaankin minä kirjoitin Franz Piepristä, niin kuin tekstiin ole kirjoitanutkin. Tämä toinen ei olekaan minulle tuttu, tulipahan lukuvirhe tekstiäsi lukiessani. Kiitos että korjasit.
Jatkaisitko sitten vähän selvennystä mikä tässä kalvinistissa sinua kiinnostaa, miksi nostit hänet esiin. Keskustelun luterilaisuudesta ymmärrän Hulluinhuoneelaisen keskusteluissa, mutta ihan asiallisesti haluaisin tietää miksi päädyit kalvinistiin. Kalvinismi minulle on täysin mahdoton ajatus, mutta toki keskustellaan, jos sinulle sopii. Minulle Kristus ei ole vain taivaassa ja symbolisesti läsnä ehtoollisessa, enkä usko ennaltamääräytymiseenkään kalvinistisella tavalla. En tule keskustelemaan sinne hulluihuoneelaiseen. Olen vain täällä ja olen vain nettihahmo keskusteluissa. Todellinen ihminen ei ole täällä yksi yhteen edes uskon osalta, koska tämä ei ole mikään uskon tai syntien tai minkään muunkaan foorumi ja osittain ristiriitaisillakin argumenteilla voi käydä keskustalua, jos kyse on yleisestä uskonnollisesta palstasta. Moni on täälläkin halunnut tulkita minun sieluntilaani, vaikka useimmiten haluan etsiä erilaisia tulkintoja kirjallisuudesta. Vähän samaa taitaa olla sinussakin Jupe.
John Piper saarnaa monessa asiassa hyvin, samoin kuin monet muutkin kalvinistit. Hänellä on myös paljon hyviä oivalluksia ja kiteytyksiä, joita mielelläni lainaan ja luen. Miksi itse olen alunperin kalvinismiin kiinostunut, sitä en muista, joskus vain aloin syystä taikka toisesta kuuntelemaan Youtubesta kalvinistien saarnoja, joiden kautta koin saavani elävän uskon. Uskon myös, että kalvinismissa on paljonkin elävässä uskossa olevia ihmisiä, samoin kuin luterilaisuudessa.
Kalvinistisessa teologiassa on myös Kristuksen reaalipreesens ehtoollisessa, mutta se on hengellinen todellisuus. Kalvinistin ja luterilaisen välillä on lopulta todella pieni ero. Sanoisin, että luterilainen ja kalvinisti ovat lähempänä toisiaan kuin Zwingliläinen ja kalvinisti, koska Zwingliläiset uskovat, että ehtoollinen on pelkkä muistoateria, eikä mitään muuta, mutta kalvinistit uskovat samoin kuin luterilaisetkin, että ehtoollisessa todellakin on läsnä Kristuksen ruumis ja veri ja konsekraatiossa todellakin tapahtuu jotakin.
Kalvinistit eivät usko ehtoollisessa transsubstantiaation niinkuin katolilaiset, eivätkä toisaalta ole sitä mieltä, että Kristuksen ruumis ja veri syödään ja juodaan fyysisesti, niinkuin luterilaiset ja katolilaiset, mutta molempien kanssa kalvinistit ovat yhtä mieltä siitä, että ehtoollisessa kristitty vastaanottaa Kristukesn ruumiin ja veren todellisesti. Esimerkiksi Lars Leevi Laestadius näyttää teoksensa "Hulluinhuonelainen" perusteella uskoneen ehtoollisesta samalla tavalla kuin kalvinistit.
Kalvinistit siis uskovat reaalipreesenssiin, mutta Zwingliläiset pelkkään symboliikkaan.
"Moni on täälläkin halunnut tulkita minun sieluntilaani, vaikka useimmiten haluan etsiä erilaisia tulkintoja kirjallisuudesta. Vähän samaa taitaa olla sinussakin Jupe. "
Jep.
Se pelastusoppillinen kysymys. Minä itse ajattelen että arminiolaisuus on se mihin itse uskon. Sehän ei ole luterilaisuudessakaan ainakaan herätysliikkeet mukaan lukien täysin selkeä kaikkien osalta. Itse olen monestakin syystä pitänyt etäisyyttä viideläisyyteen, Vivamoa ei ole koskaan kiiinnostanut. Vähän enemmän on tullut kuunneltua tosia viidesläisiä liikkeitä, mutta en minä niitäkään läheiseksi ole tuntenut.
Tosin tunnustuskirjatkin ovat tässä suhteessa vaikeita, sidottu ratkaisuvaltakin.
Jotenkin ortodoksien tulkinta on vähintäänkin mielenkiintoinen. Selkeämpi kuin katolinen johon sotkettu kiirastuletkin. Jotenkin ortodoksinen tulkinta on "leijuvana" todenmukaisempi kuva ihmisen pyhittymisen tiestä.
Tässä taustaa keskusteluille Jupe. Samasta gradusta tässä on kaksi lyhyttä tekstiä.
https://www.teologia.fi/54-opinnaytteet/pro-gradut/435-pro-gradu-luterilaiset-kirkot-ovat-pelastusopillisesti-lmp-arminiolaisuutta-kuin-kalvinismia
https://sti.fi/luennot/files/MS180210.ppt
Niin siis tässä on kyse gradusta. Se mitä Satama omassa nykyblogissaan kirjoittaa on "raakaa" kristillisyyttä monessa suhteessa, kertoo hänen taustayhtisöstään Kansan raamattuseurasta , josta pidän etäisyyttä samoin kuin Kansan lähetysseurasta.
Jep. Tuosta luterilaisuudesta täytyy kyllä sanoa, että luterilaisuus on mielestäni lähempänä kalvinismia kuin arminiolaisuutta nimenomaan tuon predestinaation takia. Tässäpä summaus:
Luterilaisuudessa Jumala valitsee ihmiset pelastukseen, mutta ei ketään kadotukseen. Tästä huolimatta looginen seuraus on se, että Jumala valitsee ihmiset myös kadotukseen.
Kalvinismissa Jumala valitsee ihmiset sekä pelastukseen, että kadotukseen. Käytännössä lähes sama asia, kuin luterilaisuudessa, johdonmukaisempana vain.
Arminiolaisuudessa Jumala antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden, koska jokainen on vastuussa itse, ottaako vastaan Jumalan valmistaman pelastuksen vaiko ei. Arminiolaisuudessa Jumala ennaltatietää, muttei varsinaisesti ennaltavalitse.
Itse olen myös taipuvainen ajattelemaan arminiolaisittain, mikä myös on joidenkin vl-maallikkosaarnaajien kanta, että Jumala antaa ennakoivan armon jokaiselle, jonka avulla ihminen voi itse kääntyä tai olla kääntymättä Jumalan puoleen ("etsikon aika" vl-kielenkäytössä).
Olen pelastusopillisesti aika kalvinisti. (Tosin mielestäniJumala ei ennalta ole ketään MÄÄRÄNNYT kadotukseen!)
Minulla on lestadiolainen kastenäkemys. Taidankin olla outo lintu täällä Lähetyshiippakunnassa...?
Jos suomessa olisi presbyteerinen kirkko, niin olisit aika valmis presbyteeri. Kalvinistinen pelastusoppi lestadiolainen kasteoppi on presbyteerisyyttä parhaimmillaan ja myöskin aika lähellä luterilaisuutta.
Hyvä että alottelija pitää esillä Hulluinhuonelainen blogia täällä, jotta mahdollisimman moni löytäisi blogin.
Jupe kirjoitti.
BTW, aloittaja on todennäköisesti joko harhassa, tai taitava trolli, koska hänelle toissijaisesti asiat ovat niin tärkeitä, niinkuin jotkut kielioppiseikat, mutta silti hän osaa kirjoittaa hyvin vl-kaanaankielellä.
Olen samaa ajatellut itsekin. Ylläpitää keskustelua tai mainostaa blogia tai molempia.
Ei nimittäin oikein tunnu sille vanhoillislestadiolaisuudelle mitä tunnen. Sisäisesti ristiriitainen siis hyvin kliseisesti uusvanhaa ajattelua edustava mutta ei kuitenkaan niin kuin perinnepuheissa esim seurakuntailloissa on esillä. Toisaalta kuitenkin "liian älyllinen" ja harkittu. Trollia epäilet hyvin perustein. Mutta sehän ei estä esim. meidän keskustelua laajemmin asioista.
mikä on mielipiteesi ortoksisesta pelastusopista ja pyhittymisen käsitteestä. Lutherhan kävi kiivaasti messu-uhreja ja kiirastulioppia vastaan sekä aneita. näitähän ei ortokseilla ole. Vähemmän siis rsillä tämä. Jos olen oikein ymmärtänyt ero lutheriin on se että ihminen ei täysin tuhoutunut syntiinlankeemuksessa, joten ihminenkin voi hakea yhteyttä Jumalaan, mutta en siis ole varma olenko ymmärtänyt sen oikein.
Ortodoksisella kirkolla on kaikki nuo mainitsemasi opit joko suoraan tai epäsuorasti.
Messu-uhri Ortodoksisella kirkolla on samoin kuin katolisellakin ja se sinulle selviää, jos käyt Ortodoksisessa liturgiassa. Liturgian alkusanoissa mm. sanotaan, että "Seisokaamme hyvin, seisokaamme pelvossa, ottakaamme vaari, rauhassa uhratkaamme pyhää uhria”.
Mitä taas tulee kiirastulioppiin, Ortodoksinen kirkko rukoilee kuolleiden puolesta, joka epäsuorasti viittaa siihen, että kuoleman jälkeen on jonkinlainen välitila, kiirastuli. Ja tämän kyllä myöntävät myös useat ortodoksit itse. Tähän liittyen myös "ansio" (merit) Ortodoksisella kirkkolla on, tosin se on hiukan erilainen kuin katolisella ja vähemmän tulee ilmi.
Protestanttisuudesta Ortodoksiksi kääntynyt Craig Truglia käsittelee hyvin nimenomaan Ortodoksisen ja katolisen kirkon yhteyttä kiirastulen ja aneiden/ansioiden suhteen. Eroja ja samankaltaisuuksia. Jos englanti taipuu, suosittelen, hän on käsitellyt aihetta juuri näissä viidessä viimeisimmissä blogipostauksissaan:
https://orthodoxchristiantheology.com/author/craigtruglia/
Jos tarkoitit pyhityksellä "theosista", jumalallistumista, niin mielestäni vanhojen kirkkojen ajatus jumalallistumisesta vaikuttaa oikein terveeltä ja itseasiassa mielestäni sopii paremmin yhteen Raamatun kanssa siihen, mitä tulee pyhitykseen. Pelkkä forenssinen vanhurskauttaminen aika huonosti vastaa usein kysymykseen pyhittymisestä.
Ortodoksit uskovat, että syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva ihmisessä turmeltui ja ihminen joutui synnin orjaksi, mutta siitä huolimatta turmelus ei ole luterilaisittain/kalvinistisittain täydellinen, niin ettei ihminen voisi itse kääntyä Kristuksen puoleen.
Suosittelen katsomaan tuolta ortodoksisen kirkon opista:
http://www.tsasouna.net/index.php/ortodoksinen-usko
Siellä on paljon hyvää settiä myös juuri näistä asoioista, mitä tuossa pohdiskelit.
Sitä viimeistä saittia olen lueskellut ja englantikin sujuu. Jumalallistuminen oli se mitä tarkoitan ja sitä olen miettinyt vielä tarkemmin katsovani. Mielestäni kuitenkaan luterilainen opetus ei ole forenssinen kuin Väisäsellä ja Luthersäätiöllä. Siitä luterilaisesta pyhittymisestä on sekä keskusteluissa että väitöskirjoissa. Tämä liittyy siihen että mm Väisänen näkee forenssisen eli ulkopuolelta katsottavan kun luterilainen teologia muutoin katsoo että kuluu siihen mikä Kristuksen vaikutus ihmiseen, Kristus meissä käsitteessä. Tässä on ääritulkintoina ja teologisena riitana sitten Väisäsen koulukunnan ja Mannermaan teologisen tulkinnan erot ja keskinäinen keskustelu aika riitaisaa. En tiedä omastani, ei taida olla kumpikaan näistä ääripäissään, mutta Paavali on kyllä niin monesti Raamatussa ottanut tähän sellaisen kanna että hänessä on Kristus sisäisesti vaikuttamassa vaikka hän tekee sitä ei halua. Jeesus itsekin tämän ilmaisee:
Joh. 14:20
Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.
Room. 8:10
Jos Kristus on teissä, teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta Henki luo elämää, koska teidät on tehty vanhurskaiksi.
Gal. 2:20
Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani. [2. Kor. 5:15 ]
Messu-uhrilla en oikeastaan ajatellut ehtoollista vaan sitä messua jota Lutherin aikaan toimitettiin kuolleita varten eikä elävien ihmisten jumalanpalvelustapahtumana.
Lueskelin tässä sitä Jupen toista linkkiä eli kirjoituksia joita luterilaisuudesta ortodoksiksi kääntynyt maallikko on kirjoittanut. Lueskelin sitä kiirastulta käsitelevää viiden kirjoituksen sarjaa. Ensimmäisenä tässä Truglia viittaa
"Aerial Toll Houses, for one, are not literal Toll Houses and their imagery is borrowed from Hellenistic thought.
Toisessä lähteessäsi, joka on minulle ennestään tuttu, torjutaan tämä tulliasemateologien ajatus mahdottomana ja perustellaan tämä mahdottomuus. Itse uskon enemmän siihen teologiaan mikä on http://www.tsasouna.net/index.php/ortodoksinen-usko sivustolla, jota ylläpitää isä Raimo Sissonen, joka on omassa sivustossaan asiasta kirjoittaa ja mainitsee lähteekseen
Paratiisi ja helvetti ortodoksisen perinteen mukaan
Rovasti George Metallinos
Ateenan Yliopiston Teologisen koulun dekaani
Lähde: OODE website: http://oode.info/english/swthria/kol_par1.htm
Suomennos siis
http://www.tsasouna.net/index.php/8-ortodoksinen-usko/281-paratiisi-ja-helvetti-ortodoksisen-perinteen-mukaan
En siis usko toisen lähteesi tekstiin, jonka kirjoittaja on maallikko ja luterilaisesta uskosta ortodoksiksi siirtynyt. Tämän Truglia toteaa itsekin: "There is a potential that I am misunderstanding many things myself due to 1. being a layman and 2. being a former Protestant."
No se on joillakin ortodokseilla tyypillistä että kielletään tuo, koska halutaan tehdä mahdollisimman suuri pesäero katoliseen kirkkoon.
Jos kuitenkin olet johdonmukainen ja rehellinen sen tosiasian edessä, että ortodoksit rukoilevat kuolleiden puolesta, et voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että kuolleiden puolesta ei rukoiltaisi, jos se ei olisi tarpeen tai jos se ei hyödyttäisi mitään. Moskovan patriarkka Kyril sanoo eräässä puheessaan muistaakseni YouTubessa että kirkon rukoukset kuolleiden puolesta antavat heidän syntejään anteeksi. Oletko siis tosissasi sitä mieltä, että minkäänlaista kiirastulta, oli se sitten millainen hyvänsä, ei ole? Eihän kuolleet enää mitään tarvitse, varsinkaan syntien anteeksi saamista, jos ovat kristittyinä kuolleet turvaten Kristukseen... Vai tarvitsevatko? Kyllä ortodoksisen opin mukaan voivat tarvita.
Itse olen päätynyt siihen ratkaisuun, että selvitän, kenellä on oikeus tulkita Raamattua ja menen sinne. Koska olen ollut samassa tilanteessa kuin sinä, eli yritän löytää itselleni sopivaa kirkkoa oman teologiani perusteella. Ainoa ongelma vain itselläni tuli vastaan siinä, että jouduin toteamaan, etten ole kenenkään kanssa samaa mieltä, jos tarkastelen oppia rehellisesti ja kriittisesti. Siispä joku tulkitsee Raamattua oikein ja minä väärin. Oikea vastaus tähän ongelmaan alkaa itselläni tosin olla jo selvillä. Tosin ainoat vakavastiotettavat vaihtoehdot ovat katolinen ja ortodoksinen kirkko.
Ei voi olla totta....
Laitan tähän nyt vähän pätkittäin niitä asioita sieltä Truglian todistelusta. Hän lukee tätä lainaamaansa tekstinpätkää aivan eri tulkinnalla kuin minä.
"[Works are] not the correlative of faith, but the faith which is in us, justifies through works, with Christ. But we regard works not as witnesses certifying our calling, but as being fruits in themselves, through which faith becomes efficacious, and as in themselves meriting, through the Divine promises that each of the Faithful may receive what is done through his own body, whether it be good or bad [2 Cor 5:10] (Decree 13)."
Hän lukee sen niin että usko tuomitaan tekojen kautta ja päätyy siihen että tulkinta on sama kuin katolisella kirkolla. Minä luen sen niin että että meissä oleva usko tulee näkyväksi tekojen kautta Kristuksen ollessa meissä. Mutta teot eivät ole todistuksia kutsusta, vaan itsessään hedelmiä ...
Minusta ollaan enemmän luterilaisen tulkinnan lähellä kuin katolisen opin kanssa samasa, kysehän on
Jaak. 2:17
Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut.
Jaak. 2:18
Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani.
Jaak. 2:20
Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
Jaak. 2:26
Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.
Oikeastaan on niin että suomalainen Luthertutkimus ja jos Mannermaan teologiaa tarkstelee enemmänkin lähellä ortodiksista tulkintaa kuin katolinen. Unioniin Kristuksen kanssa ei voi liittää kiirastulta. Kyse on siitä että kiirastuli on tavallaan ulkopuolinen asia kun taas unioni Kristuksen kanssa on sisäistä. Truglia ei taida olla mitenkään olla "sisällä" tästä uudemmasta Luthertutkimuksesta. En siis ole Mannermaan opin kannattaja sen kummemmin, koitan vain sovittaa luterilaisuutta ja ortodiksista tulkintaa niin että ymmärtäisin vähän sitä keskustelua mitä Suomessa käydään.
Mielenkiintoista sinänsä että olet tarkastelemassa kahta vanhaa kirkkoa ortodoksista ja katolista, onko sinulla Mannermaan teologiakin ollut mietinnässä?
Tällaisia ajatuksia siis nyt, ehkä huomenna paneudun lisää.
Jatkan vielä vähän, että lueskelin tätäkin kohtaa
http://www.tsasouna.net/index.php/ortodoksinen-usko/8-ortodoksinen-usko/198-esirukoukset-vainajien-puolesta
Siellä viimeinen varsinainen pidempi kappale on sitä mitä mitä olen tähän asti elämässäni ymmärtänyt ortodoksisen teologian olevan. Erona luterilaisuuteen on se että luterilainen teologia on se että kuoleman jälkeen uskovainen on kokonaan täydellinen tässä prosessissaan, maan päällä sekä syntinen että pyhä.
Yön yli nukuttuani ja luettuani vielä kerran Truglian viimeisen kirjoituksen en voi välttyä kuin tuntemasta, että Truglia edelleenkin haluaa muodostaa omaa teologiaansa, jatkaa siis sitä prosessia missä hän on etsinyt omaa käsitystään vastaavaa teologiaa. Hän on ilmeisesti koittanut selvittää minkä synteesin voi tehdä ortodoksisesta, katolisesta uskosta protestanttisinkin maustein. Siinä ei ole mitään pahaa, että itselleen etsii kristillisiä teologisia argumentteja, mutta siinä näen suuren vaaran, että koittaa niiden pohjalta koota muitakin varten teologian, varsinkin maallikkona. Yksi heikkous Triglian kirjoitussarjassa on että hän keskittyy vain syntien sovittamiseen teoilla mutta ei sanallakaan kosketa ortodoksisen katumuksen sakaramentin merkitystä. Kuitenkin se on selvästi esillä ortodoksisessa teologiassa ja tsasounan suunnasta blogissa siitäkin kirjoitetaan. Ei voi kirjoitta mitään synneistä, jos ei sisäistä syntien anteeksantamusta ja se mielestäni tästä Truglian kirjoituksesta puuttuu.
http://www.tsasouna.net/index.php/sakramentit/11-sakramentit/73-katumuksen-sakramentti
Jos ajattelen omaa käsitystäni, jos verrataan kahta vanhaa kirkkokuntaa, itse kallistun sen puoleen, että ortodoksinen on aidommin alkuperänsä säilyttänyt ja katolinen kirkko on kerännyt itseensä liikaa kaikenlaista usein vanhoista pakanallisista uskonnoista nousseita tapoja. Minua itseäni asiana kiinnostaa enemmänkin se mitä tapahtuu luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon välisissä ekumeenisissa prosesseissa, ilman että tämä välttämättä liittyy omaan henkilökohtaiseen uskooni, niin kuin käsittääkseni eivät ekumeenista keskustelua käyvät ole omaa kirkkokuntaans vaihtamassa toiseen. Jos joskus kirkkokuntaa vaihdan on se sitten aivan eri kysymys kuin keskustelut esim. tällä palstalla.
Kun olemme keskustelupalstalla Jupe, on siis kyse keskustelukysymyksestä, kun vielä kerran kysyn "mitä olet saanut irti Mannermaan teologisista painotuksista". Kiitos myöskin siitä vinkistä lukea Truglian sivustoa, se on auttanut minua näkemään asioita kenties toisin kuin sinä niitä lukiessasi, mutta sinun lauseellasi "Koska olen ollut samassa tilanteessa kuin sinä, eli yritän löytää itselleni sopivaa kirkkoa oman teologiani perusteella." on se merkitys että pitää selventää, en ole luomassa omaa teologiaani, jonka pohjalta etsin kirkkoa, en ole kuvitellut että sellaista vaihtoehtoa olisi oikeasti olemassa. Vähän sieltä ja vähän täältä ei ole se ratkaisu, siitä ei tule "ehjää teologiaa" ei anakaan omana elinaikanani maallikon taustalla. En toisaalta katso että kaikki variaatiot eri kirkkokuntien sisällä ovat todellisia Jumalle merkitseviä asioita.
Laitan tähän nyt vähän pätkittäin niitä asioita sieltä Truglian todistelusta. Hän lukee tätä lainaamaansa tekstinpätkää aivan eri tulkinnalla kuin minä.
"[Works are] not the correlative of faith, but the faith which is in us, justifies through works, with Christ. But we regard works not as witnesses certifying our calling, but as being fruits in themselves, through which faith becomes efficacious, and as in themselves meriting, through the Divine promises that each of the Faithful may receive what is done through his own body, whether it be good or bad [2 Cor 5:10] (Decree 13)."
”Hän lukee sen niin että usko tuomitaan tekojen kautta ja päätyy siihen että tulkinta on sama kuin katolisella kirkolla. Minä luen sen niin että että meissä oleva usko tulee näkyväksi tekojen kautta Kristuksen ollessa meissä. Mutta teot eivät ole todistuksia kutsusta, vaan itsessään hedelmiä ...”
Kyllä katolinen ja ortodoksinen kirkko opettaa käytännössä samalla tavalla tästä asiasta. Ortodoksinen kirkko ei usko pelastukseen yksin uskosta siten kuin luterilainen ajattelee, vaan nimenomaan niin kuin Paavali määrittelee Galatalaiskirjeessä: ”Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko.” (Gal. 5:6, ”Faith workin through love” englanniksi ja itseasiassa myös biblian mukaan). Silti kaikki tulee Kristuksen kautta, Hänen armostaan. Ihminen ei kuitenkaan pelastu ilman tekoja, koska nimenomaan rakkauden kautta vaikuttavasta uskosta tulevat teot, jotka osoittavat uskon aidoksi ja näin myös tuovat pelastuksen Kristuksessa.
”Oikeastaan on niin että suomalainen Luthertutkimus ja jos Mannermaan teologiaa tarkstelee enemmänkin lähellä ortodiksista tulkintaa kuin katolinen. Unioniin Kristuksen kanssa ei voi liittää kiirastulta. Kyse on siitä että kiirastuli on tavallaan ulkopuolinen asia kun taas unioni Kristuksen kanssa on sisäistä.”
Kiirastulta ei ole määritelty katolisessa opissa tarkemmin, vaan pikemminkin sitä on spekuloitu mitä se voisi olla. Siksi kiirastuli ei ole ulkopuolista, vaan usein kuvattu nimenomaan pyhittymisen prosessiksi, joka tapahtuu, kun ihminen kohtaa Jumalansa. Ja nimenomaan tämä ihminen kokee tuskaa rakkaudesta Jumalaan, koska kohdatessaan Hänet huomaa oman syntisyytensä, ja tämän kautta ihminen sitten pyhittyy. Samankaltaista rakkautta, jota ihminen tuntee, kun on vaikka satuttanut hänelle rakasta ihmistä ja sitten katuu, tai vaikka vahingossa satuttanut. Ilman yhdistymistä Kristukseen ei ihminen edes voisi tulla Jumalan luokse.
”Mielenkiintoista sinänsä että olet tarkastelemassa kahta vanhaa kirkkoa ortodoksista ja katolista, onko sinulla Mannermaan teologiakin ollut mietinnässä?”
Jonkinverran olen sivunnut Mannermaan teologiaa jossain, mutta enpä ole sen enempää perehtynyt. Sitä on sivuttu muistaakseni esim Hanna Nurmisen väitöskirjassa, sekä Roosa Tahkolan Pro Gradussa.
”Yksi heikkous Triglian kirjoitussarjassa on että hän keskittyy vain syntien sovittamiseen teoilla mutta ei sanallakaan kosketa ortodoksisen katumuksen sakaramentin merkitystä.”
Truglian tarkoitus tuossa ei ollutkaan kirjoittaa sakramenteista. Jos hän alkaisi ottamaan kaikki nippelitkin, niin kirjoitukset paisuisivat mahdottoman pitkiksi. Syntien sovittamiseen ”teoilla” nimittäin kuuluu myös sakramentit tuossa kontekstissa.
”En toisaalta katso että kaikki variaatiot eri kirkkokuntien sisällä ovat todellisia Jumalle merkitseviä asioita”
En minäkään ja mieleeni tulee ensimmäisenä Khalkedonin kirkolliskokouksessa 400-luvulla tullut hajaannus koptikristittyjen ja muiden välillä, väärinymmärryksen takia. Selvästi koptit uskovat samalla tavalla Kristuksen kaksiluonto-oppiin kuin muutkin, mutta sanoittavat sen hiukan eri tavalla. Tämä on selvä jo nykyään esimerkiksi yhteisestä julistuksesta Kristologiasta, jonka Alexandrian koptikirkon paavi Shenouda III ja paavi Paavali VI kirjoittivat. Tästä huolimatta nämä kirkot eivät ole yhdistyneet. Lisäksi koptien dokumentit, joita olen lukenut, osoittavat selvästi, että he uskovat Khalkedonin Kristologiaan. Varmasti Jumala ei tuomitse kumpaakaan osapuolta tästä huolimatta ”eriseuraksi” joka on kadotuksen oma, koska hajaannus tapahtui väärinymmärryksen seurauksena.
Samoin protestantit, joilla on ydinopinkohdat kohdillaan, eikä tietoa paremmasta, mielestäni pelastuvat, koska he eivät tarkoituksella pyri särkemään Kristuksen kirkon yhteyttä, vaan sensijaan eivät vain tiedä muuta yhteyttä.
Jupe kirjoitat että olet vain sivunnut Mannermaan teologisia painotuksia.
Tässä on yksi, gradut ovat luonteeltaan yhteenvetoja mutta eiköhän tästäkin pääse ainakin alkuun paremmin Roosan gradusta.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155495/RepoPetriProGradu.pdf?sequence=1
Hän tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu
olemattomat olemaan
Tuomo Mannermaan käsitys uskon kautta Kristuksen ja ihmisen välille syntyvästä uniosta vanhurskauden perustana
En viitsi lukea noita Mannermaajuttuja enää, koska henkilökohtaisesti olen kiinnostunut siitä, kenellä on auktoriteetti tulkita Jumalan sanaa. Protestanttinen periaate, joka tekee jokaisesta oman paavinsa, ei selvästikkään toimi, kun alkaa pohtia miten monta tuhatta keskenään kinastelevaa protestanttista tunnustuskuntaa on olemassa.
On se pieperkin ihan hakoteillä.... todella surullista, että myös Roosa näyttää menneen harha-askelille. Toivottavasti hän saisi palaamisen armon, jota totisesti rukoilen myös sinun kohdallesi rakas Jupe! Haluaisin, että käsittäisit taas tämän uskomisen niin, kuin Jumalan valtakunnassa on aina käsitetty. Ei kannata mennä rakentaa omia uskomusjärjestelmiä, sillä mikään ihmisestä lähtöisin oleva ei ole hyvää, eikä vie perille taivaan kunniaan!
Ok. Toivottavasti mahdollisimman pian päädyt jompaan kumpaan vanhoista kirkoista. Ei ole hyväksi olla sellaisessa paikassa missä ei usko olevansa pelastuksen piirissä, kosk epäusko siitä asiasta on varmin tae että ei sitä omista. Jossakin näissä ketjuissa kirjoitit käyväsi kuitenki seuroissa, koska jossakin pitäsi käydä. En tunne sitä tietä miten vanhoillislestadiolaiseksi olet joskus päätynyt ja ymmärrän hyvin että seurojen jättäminen on pitkä prosessi, mutta jos sinulle on ratkaisevin kysymys kenellä on auktoriteetti tulkita Jumalan sanaa ei se ole silloin vanhoillislestadiolaiset seurat. Minulle niillä mainitsemillasi kriteereillä se olisi ortodoksinen kirkko missä on säilytetty suoraan Raamatussakin olevia seurakunnan paimenen ohjeita kuten se että seurakunnan paimenen tulee olla yhden vaimon mies. Mitään hyvää Jumalan mielen mukaista ei ole saatu tuloksena katolisen kirkon skandaaleista. Ei todellakaan niitä tekoja joiden pitäisi olla seurausta Kristuksen kautta tapahtuvasta jumalallistumisesta. On ollut lasten tappamista nunnien hoitolaitoksissa ja nytkin on Helsingin sanomissa tuoreena lehtiartikkelina tämä:
Chilen yleinen syyttäjä Luis Torres julkisti maanantaina tiedot, jonka mukaan 158 Chilen katolisen kirkon työntekijää on tutkinnan kohteena joko lasten hyväksikäyttämisestä tai sen salaamisesta.
Tapaus yhdistää 144 erillistä tutkimusta hyväksikäytöstä joista vanhimmat ovat tapahtuneet 1960 -luvulla ja joihin liittyy ainakin 266 uhria, joista 178 on ollut alaikäisiä.
Kuinka syvälle kirkko saa vajota syntiin, jos sen pitäisi olla Kristuksen kirkko.
Hedelmistään puu tunnetaan.
Etsivä-xx
Tuo pappien selibaatti ei ole dogmi, ja on siis näinollen muutettavissa. Ja henkilökohtaisesti uskon, että se tulee muuttumaan, koska niinkuin sanoit, se on kantanut paljon huonoa hedelmää. Kyllä minä uskon olevani pelastuksen piirissä tällä hetkellä, minulla on kaikki Jumalan lupaukset siitä, että Hän pitää huolta, jos tahtoo pyrkiä totuuteen.
Rakkaudellavainsanon:lle
Kiitos esirukouksista, niitä totisesti tarvitsen. En kuitenkaan usko, että voin enää palata, koska en käytännössä usko siihen, että vain vl-liikkeessä pelastutaan, enkä näe hyviä perusteluita kirkkohistorian, Raamatun tai Laestadiuksen ja alkuaikojen lestadiolaisten opetuksissa sille, että vl-liike on ainoa liike, jossa voi pelastua. Rukoile kuitenkin puolestani, että Jumala johdattaisi mahdollisimman lähelle Häntä itseään ja lopulta taivaan kotiin.
Kirjoitteleppa Jupe sitten kun on kirkastunut minne olet päätynyt. Mielellään täällä kyllä muutoinkin keskustelee asioista. Itse olen ajatellut pysytellä Isä Meidän rukouksen, Kolmen vanhan kirkon uskontunnustuksen ja ehtoollisen vaikutuspiirissä niin että ehtoollinen on läsnä oleva Kristus. Kastettahan ei kukaan voi pois viedä, sellaiseen kirkkokuntaan missä kasteeni ei kelpaa en halua oikein tutustuakaan. Minua pyydettiin kuuntelmaan helluntaiseurakunnan yhteen tilaisuuteen jonkinlaisen ekumeenisen yhteistyön tekijän toimesta ihan kotiseurakunnassa, mutta sinne en mene, kastekysymys on niin ehdoton, on vain yksi kaste eikä toista tule, koska se on kasteen halveksimista. Kristus on kasteessa läsnä, ihan riippumatta siitä mitä ihmiset siitä opettavat. Meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa.
Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.
On ja pysyy sanoo helluntailaiset siitä ihan mitä hyvänsä. Sen asian kanssa ei pelleillä arvuuttamalla oletko sinä ihmispoloinen uskonut riittävästä ja julkisesti, jotta Jumala voisi tehdä hyvän tekonsa -ei niin. Lahja on ja pysyy.
Kuule Raamatussa ei ainuttakaan vaavia kasteta eikä kukaan puhu sellaisesta puolta sanaa, eli se s inun kasteessa antamisesi eiperustu yhtään mihinkään muuhun kuin lutterinne päätelmiin, jok aoli yhtä pihalla kuin seuraanajsakin näyttävät olevan.
kysymys ei ole uskon määrästä vaan siitä onko Jumalan Pyhä Henki saanut uudestisynnyttää sinut omien syntiesi kauhistamina uuteen toivoon, näin Sanan mukaan. Se on sitten ihan plusmiinus nolla mitä lutteri ja jotkut kirkkoisät sanoo.
vauvalla ei ole mitään joka erotatisi hänet Jumalan sylistä, sano yksikin asia, no et sinä sano kun leijut omissa kirkollisissa fääreissäsi etkä kuuntele mitään joka ei seinäpöntöstä jyrise.
Kyllä se kirkko löytyy kunhan ensin löytyy Jeesus ja uudestisyntymä hänessä.
mutta se on niin vaikeaa kirkollisilla kun ensin pitää saada siihen edessä olevaan ja kokemattomaan usyntymiseen sisällytettyä kaikki luterilainen ja sama minkälainen sekasotku, eikä tule kysymykseenkään katsoa ne roskaksi Paavalin tapaan.
se yleensä päätyy siihen että se sekasotku nielaisee hapuilijan ja syntyminen Hengestä jää tapahtumatta.
Ehkä pettymykseksi sinulle, voin sanoa, että minulla on kyllä uudestisyntymiskokemus. Olen kohdannut Herran ja tulin tuntemaan, että Jumala on todellinen, Hän antoi minulle rauhan ja ilon myös sydämeen.
No sitten on hiukan outoa että pyydät rukousta selaisesta joukosta jota et kuitenkaan hyväksy, ja JOS olet uudestisyntynyt, miten voit olla kaukana Hänestä, se on perin outoa.
Itse olen uudstisyntynyt kauan sitten ja en tunne ollenkaan että olisin kaukana hänestä, Hänhän asuu minussa !?
Ensinnäkin, en ole sanonut, että vl-liikkeessä ei olisi elävää uskoa, vaan että he ovat selvästi väärässä esim vain-me -opin osalta. Olen kiitollinen kaikista esirukouksista.
En myöskään sanonut olevani kaukana Jumalasta. Kuitenkin ihminen voi olla opillisesti, ymmärrykseltään, tunteen tasolla, pyhityksen ja vaikka kuinka monelta kantilta katsottuna joko lähempänä tai kauempana, vaikka Jumala hänessä asuukin. Ilman saivartelua termeillä.
voi anteeksi kun hetkeksi erehdyin lentokorkeuteesi, painoin jo sauvaa alaspäin, eli se siitä.
varo kuitenkin siipiäsi ettet polta niitä !
Tulee mieleen se tapaus, kun Paavali meni Ateenan torille kertomaan Raamatun totuutta, minkälaista oli kuulijakunta.
Kaikki on poijes eksyneitä tuolla hullutusten huoneessa. Ei ole lammashuone se! Siellä itse pimeyden enkelien pääruhtinas on vallankahavassa ja vettää niin plogistia, kuin seuraajiakin kuin pässiä narussa kattoen, mihin vois viedä sen. Väärällä polulla he tallustelevat.... Yhtä kaikki, jokainen on menossa kohti tuonelaa, ellei tee käännöstä ja käy parannuksen askelille!
Hassunkurista minusta kun televiissiölehtee mainostetaan tän palstan oik. kulmassa...!