Tutkin vähän lämpöisemmissä olosuhteissa näitä osatehoajatuksia ja huomioin esimerkiksi mm. seuraavia asioita:
-Aurinko paistoi osatehoisesti.
-Ilman lämpötila oli osatehoinen.
-Suihkusta lämmintävettä tuli osatehoisesti, vai sanoisinko oikein vajaatehoisesti.
-Huoneiston lämpötila oli vajaatehoinen, tosin suorallasähköllä saatiin huoneisto lämpimäksi.
-Meriveden ja uima-altaan lämpötila oli osatehoinen.
Arvostan yhä enemmän täystehoisuutta, oli mukava tulla kotiin, jossa 10V vm-81 oli pitänyt kotimme lämpimänä (ulkona -20 c:tta) ja voi sitä lämpimänkäyttöveden riittävyyttä, ei sitä vaan hevin saa loppumaan.
Kyllä lähes "siperia" kokemus taas opetti Juhaa arvostamaan maalämmössä täystehoisuutta.
Te Arvoisat osatehokilpailijat! Onko Teidän omissa tuotteissa joitain ominaisuuksia joita Te itse voitte arvostaa? (En tarkoita katetta)
Täysteholaitteella (tulistuksella) päästään pieniin käyttökustannuksiin sekä riittävään lämpimän käyttöveden riittävyyteen nyt ja tulevaisuudessa.
-Aurinko paistoi osatehoisesti.
-Ilman lämpötila oli osatehoinen.
-Suihkusta lämmintävettä tuli osatehoisesti, vai sanoisinko oikein vajaatehoisesti.
-Huoneiston lämpötila oli vajaatehoinen, tosin suorallasähköllä saatiin huoneisto lämpimäksi.
-Meriveden ja uima-altaan lämpötila oli osatehoinen.
Arvostan yhä enemmän täystehoisuutta, oli mukava tulla kotiin, jossa 10V vm-81 oli pitänyt kotimme lämpimänä (ulkona -20 c:tta) ja voi sitä lämpimänkäyttöveden riittävyyttä, ei sitä vaan hevin saa loppumaan.
Kyllä lähes "siperia" kokemus taas opetti Juhaa arvostamaan maalämmössä täystehoisuutta.
Te Arvoisat osatehokilpailijat! Onko Teidän omissa tuotteissa joitain ominaisuuksia joita Te itse voitte arvostaa? (En tarkoita katetta)
Täysteholaitteella (tulistuksella) päästään pieniin käyttökustannuksiin sekä riittävään lämpimän käyttöveden riittävyyteen nyt ja tulevaisuudessa.
Vastaukset 49
Vanhimmat
aataminaikuinen muinaismuisto, kun sitä verrataan mm. Karhu-maalämpöpumpun tulistimeen.
Missä on muuten Lämpöässän alijäähdytin?
Tulistus on varsin yksinkertainen ominaisuus, eli otetaan koneen käydessä korkein lämpötila lämpimään käyttöveteen ja matalampi lämpötila lämmitys (esim. lattialämmitys) käyttöön.
Viittaamassanne tuottemerkissä alijäähdytin on ollut jo yli neljävuotta (V-, T- ja S-malleissa.
asianne hoitaneet, kun Karhu-maalämpöpumppu sai hyödyllisyysmallin omalleen!!
Aika näyttää asioiden kulun, pelkällä hyödyllisyys mallilla ei kovin pitkälle päästä!
Onnea HEILLE!
Karhun alijäähdyttimen?
Koko Lämpöässähän on vanhan merkin kopio.
Lämpöässä on hyvä pumppu kärkimerkki yhdessä Geopron kanssa.
enää tänä vuonna.
Kuluttajat ymmärtävät vaatia parempaa ja sitä on vahvasti tulossa.
Kyseisellä tuotemerkillä (Lämpöässä) ja oikealla mitoituksella päästään pieniin käyttökustannuksiin, riittävään käyttövesituottoon (tulistus) ja pitkään laitteen fyysiseen ikään.
Onko Teillä Arvoisilla osatehomyyjillä jotain parempaa kerrottavaa Teidän omista tuotteissa?
(Pelkkä Teidän tuotteessa oleva kate ei riitä)
on Lämpö-Ässässä todellakin aataminaikuinen,tarkoittaa tässä yli 20 vuoden viivettä, verrattuna nykyaikaiseen tulistukseen, mitä uudet tuotekehittelyä osakseen saaneet lämpöpumput käyttävät.
Tietojeni mukaan tulistus kehitettiin n. vuoden 1999 lopussa päättyneessä projektissa (loppuraportti 149) Suomalaisiin lämpöpumppuihin.
Kehityksessä oli mukana Tekes, Fortum, Tampereen Teknillinen Korkeakoulu (raportti 149) sekä laitevalmistajat. Kehityksen vetätäjänä toimi Professori Antero Aittomäki.
Toivoisin Teidän Arvoisien osatehokilpailijoiden keskittyvän Teidän omien tuotteidenne argumentointiin, tai ainakin lopettamaan mututuntumalla kirjoittelun.
Muuten Lämpöäsä oli k.o raportin (149) mukaan ainut osateholaitteeksi suunniteltu lämpöpumppu joka pääsi yli kolmen vuosi hyötysuhteeseen.
Huonoin pääsi (valmistettu Ruotsissa) n. 1,5 vuosihyötysuhteeseen (yhdellä ostetulla, saadaan 1,5 kw)
Mittaus koski pelkästään osateholaitteita ja mittaus tehtiin yhden vuoden ajan normaali perheolosuhteissa.
vanha V malli on ilman tulistinta????
Kuinka se pystyykään tuottamaan sitä lämmintä vettä, jos tulistus keksittiin vasta -99 ja tappamaan ne legionella bakteerit??
Nykyisin V-mallissa on enemmän tulistustilaa, kuin vanhemmissa vuosimalleissa, kuten minulla olevassa 10V vm-81.
Kuitenkin sekä nykyisessä, että vanhemmissa malleissa ajetaan kuumakaasu varaajan yläpään(n.100 C:astetta) kautta ja jolla varmistetaan käyttöveden riittävyys ja saadaan poistettua tulistusominaisuudella legionellabakteeririski.
Ehkä Teidän Arvoisien kilpailijoiden kannattaisi perehtyä myös kilpailijoiden tuotteisiin, ainakin ennen kuin lähdette kirjoittelemaan niistä jotain.
Tietämättömyytenne ruokki Teidän kilpailijanne myyntiä.
Kiitos Teille!
Juha
Kirjoitit juuri edellisessä viestissä:
Aina väität, että Lämpöässä on täystehopumppu??
Nyt kirjoitat, että Lämpöässä onkin suunniteltu osateholaitteeksi, miksi????
Nyt väität, että tulistus olikin jo v.-81 10V pumpussa, vaikka tulistin keksittiin vasta 1999.
Onko mikään, mitä kirjoitat, yleensäkään totta??
Kyllä kaikkien lämpöpumppujen kompura tuottaa käydessään 80-120 asteista kuumakaasua, ei sinun koneesi ole ainoa.
Samoin kaikki lämpöpumput lämmittävät sillä kuumakaasulla lämmintä vettä.
Ymmärrätkö aina itse Juha, mitä kirjoittelet,????
Joo siksi Suomalaiset pumppu tehtaat tekevätkin tuote..kehitys...työtä ja ovatkin siinä kärkimaa maailmassa .Ostaessasi suomalaisen avainlippu pumpun tiedät ostaneesi maailman parhaan lämpöpumpun.
Lopeta jo hyvä ihminen! Onnistut tekemään varmasti ison loven Lämpöässän myyntiin tällä vauhkoamisella. Kumma kun vielä edustus pysyy sinulla.
Itse olen osatehomitoituksen kannalla jo lähes 15 vuoden kokemusperäisen ja tutkimuksen (jota myö TTKK tukee) perusteella.
Juha Saksille (Hamali Oy, Lämpöässä).
osta geopro siinä on avainlippu
kuin Lämpöässä. Geoprohan on myös osatehomitoitettu lämpöpumppu, yritys kopioida ruotsalaisten kehittämää hyvää tekniikkaa.
Viittaamallanne tuotemerkillä on valikoimissaan puhtaasti täystehokoneiksi- (V-malli), puhtaasti osatehokoneiksi- (C-malli) sekä mitoituksesta riippuen täysteho / osateho (T-, S- ja P mallit)koneiksi suunniteltuja.
-V-malleissa on tulistusominaisuus.
-C- ja P- malleissa ei ole tulistusta,
-T- ja S- malleissa on tulistin lämpöpumpussa ja jonka rinnalle tarvitaan tulistusvaraaja.
Kyseisessä raportissa (149) kaikki koneet oli suunniteltu osatehomitoituksen mahdollistamiksi.
Viittamanne tuotemerkin osalta lämpöpumppu oli tyypiltään 2000 sarjasta 2080 ja johon nykyisin pohjautuu tuotteet S- ja T- mallit.
Lämpöpumpuissa (merkistä riippumatta ja tulistuksella tai ilman) kuumakaasu nostetaan aika korkeaan lämpötilaan (viittaamassanne tuotemerkissä n. 100 C:asteiseksi).
Yksi oleellinen ero lämpöpumpuissa on:
-Tulistusominaisuudella ja tulistimella varustetuissa lämpöpumpussa otetaan kuumakaasusta korkeinlämpötila lämpimäänkäyttöveteen ja sen jälkeen matalampi lämpötila lämmitysveteen.
Tulistamalla saadaan poistettua legionellabakteeri riski.
-Ilman tulistusta olevissa lämpöpumpuissa kuumakaasun korkeinta lämpötilaa ei erotella erikseen matalemmasta lämpötilasta, jolloin legionellabakteeri riski poistetaan esim. suoralla sähköllä.
"Kyseisessä raportissa (149) kaikki koneet oli suunniteltu osatehomitoituksen mahdollistamiksi"
No mitä ihmettä! Onko Lämpöässänkin pikkuhiljaa siirryttävä häntä koipien välissä osatehomitoitukseen?
Joko onneton, hiukan yli 8000 pumpun kokonaisvalmistusmäärä (jonka LÄ 20 vuodessa on tehnyt), on tuottanut "tutkimustuloksen", että väärässä ollaan... Taitaa isot (oikeat) valmistajat tuottaa tuollaisen määrän pumppuja puolessa vuodessa. Siitä riittää jo hiukan tuotekehitykseekin.
Lämpöässän osatehopumput, kun Juha myy vain täystehopumppuja??
Hän on koko talven haukkunut osatehopumppuja, keksinyt niille jos jonkinmoista negatiivisuutta.
Kuinka tuollainen kaksinaamainen myyjä voi vielä olla Lämpöässän myyntimiehenä???
Luulisi Lämpöässän valmistajana ymmärtävän, että kun myyjä julkisesti haukkuu samanlaisia tuotteita mitä yritys valmistaa ja markkinoi, että myyjä aiheuttaa Lämpöässälle kentällä enemmän vahinkoa kuin mitä hänestä on hyötyä.
Jokainen rakentaja / remontoija tekee itselleen sen oman parhaan päätöksen. Paras päätös voi täystehoinen, osatehoinen, tulistuksella, ilman tulistusta, mäntä- tai scrollkompressorilla, isolla- tai pienellävaraajalla, isoilla- tai pienillävaihtimilla, lämmönjako yksi- tai kaksipiirisenä, lämpökaivolla- tai vaakaputkella, halvimmalla hinnalla tarjottu maalämpöpumppu, mitoitettu minimillä komponentit ja sähkövastuksilla loput, vai vähän isommalla hinnalla, jolloin tulee ominaisuuksia enemmän ja sähkövastus on pelkästään varolaitteena ym.
Tärkeintä kuitenkin on rakentajan / remontoijan tietää eroavaisuudet tehdessään itselleen sitä omaa parasta päätöstä.
Oma paras näkemykseni on täystehoisuus ja tulistuksella. Koti rakennetaan vuosikymmeniksi, jolloin lämmityksessä ja perheen lämpimänkäyttöveden tekolaitteessa komponenttia minimoimalla ei päästä parhaaseen lopputulokseen nyt ja tulevaisuudessa.
Lämpökaivon syvyyteen tai vaakaputken pituuteen ei ole juurikaan merkitystä onko päädytty täysteho- vai osatehomitoitukssen, eikä lämpöpumpunmerkki vaikuta siihen (talon energiantarve ja perheen lämpimänkäyttöveden tarpeet määrää sen). Lämmönkeruu voidaan tehdä kahdella tavalla joko hyvin tai halvalla (merkistä ja mitoituksesta riippumatta).
Näitä persaukisia valittajia löytyy kaikilta palstoilta. Kun ei ole rahaa kunnon vehkeisiin niin pitää yrittää uskotella että Ruåtsalainen pilipalivehje on hyvä. Minäkin peräänkuulutan niitä ruotsalaispumppujen hyviä ominaisuuksia, vaiken LÄ olekkaan mihinkään vaihtamassa.
Samoja luusereita liikkuu BMW- ja Mersupalstoilla...huvinsa kullakin.
Laadukkaan Geopro SH lämpöpumpun saa täystehoisena ja halutessa myös osatehoisena tulistimella ja alijäähdyttimellä.
GS mallin voi mitoittaa vain osatehoiseksi tai lähes täytehoiseksi 90% älykkään ohjauksen vuoksi.
Minä valitsin SH mallin ja olen todella tyytyväinen.
Ennen ostopäätöstä kannattaa perehtyä muuhunkin kuin hintalappuun.
Nim. Rakentaja mallia 2004
Ai olet tehnyt ihan tutkimusta. Missäs tieteen alan lehdessä tuo tutkimuksesi on julkaistu?
LÄ tosiaan oli hyötysuhteeltaan paras tuossa TTKK:n tutkimuksessa. Vaikka ruotslaiset (tutkimuksessa IVT) satsaavat valtavia määriä tuotekehittelyyn ja valmistavat kymmeniä ellei satoja tuhansia pumppuja vuodessa oli sen hyötysuhde selvästi heikompi. Tiedä sitten mistä moinen johtuu, vaikka tekevätkin maailman parhaita lämpöpumpuja!?
http://www.lampoassa.fi/dokumentit/LP-Rap.pdf
Koska et tiedä, kenelle puhut, niin kommentoin vain muutamaa asiaa:
- Tutkimus tehtiin olemassa oleviin järjestelmiin, tällöin mitoitus ja talot eivät olleet vertailukelpoisia. Tutkimuksessa ei pyritty löytämään absoluuttisesti parasta pumppua, vain vertailla järjestelmiä.
- Todettiin, että reilusti (50%) "alimitoitettu" osatehopumppu tuotti yli 90% talon energiatarpeesta. Lisäksi tässä samaisessa tapauksessa perheen vedenkulutuskäyttäytyminen oli merkittävästi erilainen kuin tutkimuksen täystehopumpulla. Suhteen voitte itse käydä toteamassa raportissa. Suuri lämpimän veden tarve pudottaa suoraan hyötysuhdetta.
Se, että kuinka tuota tutkimusta kukin valmistaja haluaa käyttää, ei kuulu minulle. Tässä tapauksessa Lämpöässä pyrkii mainostamaan tutkimuksessa käytetyn kohteen suurta lämpökerrointa.
Olen tyytyväinen täystehopumppuun. Vuosikulutus oli ensimmäisenä vuonna noin 6000 kWh. Kohtuullinen mielestäni. Tiedä sitten paljonko osateholla olisi ollut, mutta tuskin suuria eroja? Ainoa negatiivinen puoli on lievä äänekkyys, joka perheessämme häiritsee vain minua muut ei edes huomaa...
Kerrotko lämmitettävät neliöt ja kuutiot sekä onko takkaa (paljonko poltit) ja millainen lto ja minkäkokoinen perhe.
135 m2 ja lämmitettävää 405 m3 (Vastaa noin 160 m2 jos huonekorkeus normaali 2,52 m). Takkaa käytetään kun muistetaan, näillä pakkasilla kylläkin joka päivä. Enervent pinvin ja 2 aikuista 2 isohkoa koiraa joita pestään keväällä ja syksyllä 3-4 krt päivässä. Viimeisin lukema tai toissa päivänä olla noin 8800 kWh, lokakuussa tuli vuosi täyteen.
Täytyy myös huomioida se, että talomme on aika aukealla mäellä 150 m merenpinnasta, joten paikka on aika tuulinen. Talo on keski-suomessa. Lisäksi tuli suunniteltua talosta hieman "monitahoisempi", nurkkia on mm. 10 kpl (6 ulko, 4 sisä) kun "lämmitysteknisesti" järkevä ratkaisu lienee normaali 4 nurkkainen... Lämmityksessä ei maalämmöllä tule niin nuukailtua, asteet tuppaa nousemaan mukavuussyistä 22-23 C.
firma, josta lämmityslaitteisto hankitaan ja jossa järjestelmä suunnitellaan on se, jonka kuuluisi tietää se mainittu "asiakkaan paras päätös".
Rakentaja on asialla kerran eläessään.
Viime kädessä voi firma tietysti luistella vastuusta vetoamalla em. tavalla jos homma meneekin pieleen.
Jos kerran täystehopumppu, onko se LÄssä? Tuleeko lämpö kaivosta vai vaakaputkistosta? Kuinka pitkästä?
Ministeri lämmittää kotinsa maalämmöllä.
Tuote: Lämpöässä 18T ja tulistusvaraaja.
Kyllä lämpöässä ruottalaiset PUMPUT hakkaa mennen tullen.OSTA SUOMALAINEN PUMPPU JA AVAINLIPPUTUOTE SE KAIKKI ON KOTIIN PÄIN.
lahjuksia, vai jouduitteko maksamaan, että otti Lämpöässän?
Jokainen voi jättää k.o viestin omaan arvoonsa.
kalikka kalahtaa, Juha.
Kerro tarkemmin? Pelkkä muistamasi fraasi ei lisää tuotteesi menekkiä!
tietävät nykyään lämpöpumpuista, ei tarvitse olla myyjä niinkuin sinä.
Onnea Sinulle parhaasta päätöksestäsi. Päätökseesi vaikutti varmasti monet asiat
Päätökseeni, kun kysyin verojäämätodistusta. Ei löytynyt, joten kaupankäynti jäi siihen.
Maalämmössä markkinajohtaja on Lämpöässä
ja Juha on merkittävimpiä Suomi kokemuksella
ja tiedoilla oleva myyjä.
Juhan sivut www.maalampo.net
utelias? Juhalle, omakehu haisee!
Olen kastettu Pekaksi.
olet siis Juha Pekka S...i?
Nimi aina tarpeen mukaan!
1/2 sisällä markina johtaja vaihtuu sillä OTSO NOUSEE talviunilta JA MENEE LÄMPÖ ÄSSÄN ohi niin että rytinä käy.t,karhu
Lopettakaa pliis tämä keskustelu näiden osa- ja täystehoisten pumppujen vertailuista. Näistä keskusteluista ei ole kenellekään mitään hyötyä. Mielestäni lämpöpumpun valinta tulisi tehdä ihan muiden ominaisuuksia mukaan kuin sen onko pumppu osa- vai täystehoinen. Kysehän on ainoastaan mitoituksesta, ei pumppu miksikään muutu on se sitten osa- tai täystehoinen.
Mietiskelin tuossa iltana eräänä, että jos etelä-suomessa pumppu mitoitetaan 80 %:iin maksimitehosta niin silloin teoriassa sähkövastus menee avuksi, kun lämpötila on -17 C (sisälämpötila +21 ja mitoitusulkolpt -26). Tänä talvena siis kaikki lämpöpumput jotka on mitoitettu 80 %:iin tai yli, ovatkin olleet täystehoisia. Veikkaisimpa, että 99 % kaikista lämpöpumpuista on vähintään 350 päivää vuodessa täystehoisia.
Huom. Nämä olivat vain tekemiäni järkeilyjä, korjatkaa jos olin väärässä.
Niin, ja saamissani tarjouksissa lämpöpumpun "osatehoisuus" on vaihdellut 75...85 % välillä. Tosin tällä asialla ei ole mitään merkitystä lopullista valintaa tehdessäni. Luotan siihen, että pumppuvalmistajan mitoituksen mukaan taloni pysyy lämpimänä.
olipa ainoa selväjärkinen komentti koko pitkässä listassa. töllaisella paasaamisella te kaikki teette
itenne tyhmiksi. niin "juha" kuin muutkin.
on tosi erikoista että myyjät haukkuu toisiaan täälä. En kohta kehtaa sanoa että myyn Lämpöpumppuja