keskustelu vaikka tuosta. Siis VL:ät kokevat lepopäivän kunnioittamisen tärkeänä. Vain pakolliset hoidetaan.(ammatit esim. lääkäri,poliisi jne.) Mutta esim. ei leikata ruohoja sunnuntaina jne. Voisiko joku antaa perusteluja sille miksi hyväksyy "turhat" työt Sunnuntaina?, vaikka Raamattu opettaa lepäämään.
Lepopäivä
aloitetaan
8675
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin, mutta samalla vois alkaa pohtimaan, miksi yleensä koko sunnuntaita vietetään lepopäivänä, koska raamatun ja historian valossa se ei sitä edes ole. Keisari Konstantinushan sen muutti. Miksi ihmeessä meidän pitäisi palvoa jotakin keisarin asettamaa lepopäivää.
Sunnuntai on Jeesuksen ylösnousemisen muistopäivä,ja se on muodostunut uskovaisille lepopäiväksi, Vanhantestamentin lepopäivä oli viikon seitsemäs päivä eli Juutalaisten pyhäpäivä Ei se ihmistä pelasta mitä päivää lepopäivänä pitää,vain se onko uskoa omien syntien "ylitse" Uskonkautta vanhurkauttaminen ja evankeliumin uskominen syntienanteeksisaamiseksi
Jeesuksen kuoleman tähden, se ihmisen pelastaa ei mikään muu.
. Minkä päivän Jeesus piti pyhänä?
"Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan" - Luuk. 4:16
VASTAUS: Jeesus piti pyhänä sapatin päivän.
2. Mikä viikonpäivä sapatti on?
"Seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti" - 2. Moos. 20:10
"Jeesus huusi suurella äänellä --. Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä. -- Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan. -- Mutta viikon ensimmäisenä päivänä -- he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta" - Luuk. 23:46 - 24:2
VASTAUS: Sapatti on alkuperäisen raamatullisen viikon seitsemäs päivä (lauantai). Kun Jeesus kuoli ristillä Pitkäperjantaina, oli sapatin valmistuspäivä. Hän nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä eli Pääsiäissunnuntaina. Näin sapatti oli niiden välinen päivä eli lauantai. Heprean lisäksi lukuisissa kielissä lauantai on sapatti. Lisäksi heprean kielen "7. päivä" voitaisiin suomentaa "lauantai".
3. Kuka järjesti sapatin ja milloin?
"Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt" - 1. Moos. 2:2-3
VASTAUS: Jumala järjesti sapatin luomisen yhteydessä. Hän teki sen lepopäiväksi lepäämällä silloin. Hän siunasi sen. Hän asetti sen pyhään käyttöön eli pyhitti sen. Näin siitä tuli pyhäpäivä.
4. Miten Jumala korosti sapatin pyhittämistä kymmenessä käskyssään?
"Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi: 'Minä olen Herra, sinun Jumalasi --. Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askareita toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" - 2. Moos. 20:1-2,8-11
"Ja Herra antoi minulle ne kaksi kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella" - 5. Moos. 9:10
VASTAUS: Kymmenestä käskystä, jotka Jumala itse puhui ja kirjoitti, yksi kehottaa pyhittämään sapatin. Herra tiesi, että ihmiset unohtaisivat sen. Sen vuoksi käsky alkaa sanalla muista. Se on ainoa päivä, jonka Jumala kehottaa edelleen pitämään pyhänä.
5. Onko kymmentä käskyä muutettu?
Jeesus sanoi: "Ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää" - Luuk 16:17
Jumala sanoi: "En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt" - Ps. 89:35
VASTAUS: Kymmenen käskyä on keskeisellä sijalla sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa (2. Moos. 34:27; Hebr. 10:15-17). Jumala ei voi tehdä niihin minkäänlaista muutosta. Ne ovat kokonaisuudessaan voimassa.
6. Pitivätkö apostolit sapattia?
"Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista" - Apt. 17:2
"He menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat" - Apt. 13:14
"Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukospaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille" - Apt. 16:13
"Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan" - Apt. 18:4
VASTAUS: Apostolien teot kertovat selvästi, että apostolit ja alkuseurakunta pitivät sapattia.
7. Oliko sapatti tarkoitettu muille kuin juutalaisille?
Jeesus sanoi: "Sapatti on asetettu ihmistä varten" - Mark 2:27
Jumala kehotti: "Autuas se ihminen -- joka pitää sapatin eikä sitä riko. -- muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan -- jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani -- sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoshuoneeksi" - Jes. 56:2-7
VASTAUS: Sapatti asetettiin vuosituhansia ennen juutalaisia, jotta ihmiset voisivat kokea arjen jälkeen lepoa ja yhteyttä Luojansa kanssa. Sen viettoon kutsuttiin pakanakansoja jo Vanhan testamentin aikana. Paavalin julistaman evankeliumin vaikutuksesta alkoivat muutkin kuin juutalaiset viettää sapattia eri paikkakunnilla (Apt. 13:42,44; 18:4). Kertaakaan ei viitata sunnuntaihin pyhäpäivänä.
8. Muutettiinko sapatti lauantailta sunnuntaille Jeesuksen kuoleman tai ylösnousemuksen yhteydessä?
Jeesus sanoi: "Rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina" - Matt. 24:20
"Silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan. Ja naiset -- katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan" - Luuk. 23:54-56
"Ja kun sapatti oli ohi, ostivat -- hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä" - Mark. 16:1
VASTAUS: Evankeliumeissa kerrotaan, että Jeesuksen seuraajat pyhittivät sapattia Vapahtajan ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen aikoina ja myöhemminkin. Kristus kehotti rukoilemaan, ettei edes pakomatka Jerusalemista (vuonna 70 jKr.) saisi häiritä sapatin viettämistä. Raamatussa ei ole yhtään kohtaa, jossa osoitettaisiin Jeesuksen tai apostolien muuttaneen sapatin toiseksi päiväksi.
9. Mitä Raamattu kertoo sapatin viettämisen tulevaisuudesta?
"Hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: 'Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa' -- niin hän taas määrää päivän, 'tämän päivän' --. Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva" - Hebr. 4:4-9
"Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jonka minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo Herra. -- Joka viikko sapattina tulee kaikki liha kumartaen rukoilemaan minua, sanoo Herra" - Jes. 66:22-23
VASTAUS: Raamatussa ennustetaan, että Jumalan kansan keskuudessa sapatin pyhittäminen ennallistetaan ajan lopulla (Jes. 58:12-14). Herran tulemuksen odottajista sanotaan, että he "pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon" (Ilm. 14:12). Raamatun mukaan sapatin viettäminen jatkuu uudistetussa Jumalan valtakunnassa.
10. Onko sunnuntai Herran päivä?
"Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni --" - Jes. 58:13
"Sillä Ihmisen Poika on sapatin Herra" - Matt. 12:8
VASTAUS: Raamatussa Herran päivä on sapatti. Maininta Herran päivästä (Ilm. 1:10) tarkoittaa sapattia. Alkuteksti tai historialliset tosiasiat eivät osoita, että kysymyksessä oli sunnuntai. Sunnuntaita on alettu nimittää Herran päiväksi tai pyhäksi vasta apostolisen ajan jälkeen.
11. Pitäisikö sunnuntaita viettää Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi?
"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi" - Room. 6:3-6
VASTAUS: Kristus asetti kasteen (ja ehtoollisen) kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa muistoksi. Emme vietä perjantaita pyhäpäivänä Jeesuksen ristinkuoleman muistoksi, siksi ei ole syytä viettää sunnuntaitakaan hänen ylösnousemisensa muistoksi. Me kunnioitamme Kristusta olemalla hänelle kuuliaiset (Joh. 14:15) emmekä seuraamalla ihmisten tekemiä asetuksia.
12. Mistä sunnuntain pyhittäminen on tullut?
"Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain" - Dan. 7:25
"Niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden. -- 'Mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'" - Matt. 15:6-9
VASTAUS: Raamatussa oli ennustettu, että apostolisen ajan jälkeen tulisi luopumus ja nousisi valta, joka ei kunnioita Jumalan käskyjä ja joka tuo niiden tilalle omia opetuksiaan (Apt. 20:28-29; 2. Tess. 2:3-12). Näin tapahtui. Lepopäivä muutettiin lauantailta sunnuntaille, kun keisarin käskystä haluttiin kunnioittaa auringon päivää (sunnuntai, engl. sunday, tarkoittaa "auringon päivä") ja kirkollinen valta pyrki erottautumaan juutalaisista ja heidän sapatinvietostaan.
13. Miksi Jumala asetti sapatin?
A. Luomisen muistoksi
"Hän on säätänyt ihmeellisen tekojensa muiston" - Ps. 111:4
"Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" - 2. Moos. 20:11
B. Pyhityksen merkiksi
"Sapattini minä annoin heille olemaan merkkinä minun ja heisän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät" - Hes. 20:12
VASTAUS: Jumala antoi sapatin luomisen, lunastuksen ja pyhityksen merkiksi. Se on Jumalan merkki tai lippu (2. Moos. 31:13,17; Hes. 20:12,20). Sen vuoksi sitä ei tule mennä muuttamaan (Jes. 58:13-14).
14. Miksi on vaarallista rikkoa Jumalan käskyjä?
"Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" - 2. Moos. 20:11
"Mitä sinä, Herra, siunaat, se on oleva siunattu iäti" - 1. Aikak. 17:27
"Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä" - 5. Moos. 4:2
"Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi" - Sananl. 30:6
VASTAUS: Herra on varoittanut vakavasti ihmistä muuttamasta hänen pyhiä käskyjään. Hänen lakinsa on ikuinen ja muuttumaton. Hän viittaa myös niiden sananjulistajien kohtaloon, jotka väheksyvät sapattia (Hes. 22:25-26,31; Mark. 7:7-13).
15. Miksi sapatin rikkominen olisi vakava asia, kun emme muitakaan käskyjä pysty täysin pitämään?
"Sillä joka pitää koko lain, mutta joka rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin" - Jaak. 2:10
"Sillä jos me tahallamme teemme syntiä päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä" - Hebr. 10:26
"Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä" - 1. Piet. 2:21
VASTAUS: Olemme vajavaisia kaikissa asioissa. Tarvitsemme syntiemme tähden jatkuvasti Jumalan armoa. On kuitenkin vakava asia hylätä Herran tahto ja rikkoa tahallisesti jotakin hänen käskyään.
16. Mikä on oikea vaikutin sapatin pyhittämisessä?
Jeesus sanoi: "Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni" - Joh. 14:15
"Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat" - 1. Joh. 5:3
VASTAUS: Sapatti on Jumalan lahja. Silloin ihminen voi iloita työstä vapautumisen lisäksi yhteydestä Herran kanssa. Uskova viettää sapattia kiitollisuudesta ja rakkaudesta Vapahtajaa kohtaan. Jeesus kutsuu työn ja synnin raskauttamia osallistumaan siitä (Matt. 11:28-30).
--------------------------------------------------------------------------------
VASTAUKSIA MIELEESI TULLEISIIN KYSYMYKSIIN
1. Mistä oli kysymys, kun opetuslapset olivat kokoontuneina yhteen viikon ensimmäisenä päivänä ja Jeesus ilmestyi heille (Joh. 20:9)?
VASTAUS: He eivät olleet jumalanpalveluksessa ylösnousemuksen muistoksi, koska he eivät silloin vielä uskoneet Jeesuksen nousseen ylös (Mark. 16:14). He "olivat koolla lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta" eivätkä suinkaan jumalanpalveluksessa.
2. Osoittaako Trooaassa pidetty kokous ja ehtoollinen Paavalin alkaneen viettää sunnuntaita pyhäpäivänä (Apt. 20:7-12)?
VASTAUS: Kysymyksessä oli Paavalin jäähyväiskokous ja siten poikkeustapaus. Sen vuoksi kokous oli myöhään illalla ja Paavalin puhe hyvin pitkä. Luukas käytti evankeliumissaan juutalaista ajanlaskua (vrt. Luuk. 23:44), joten ilmeisesti Apostolien teoissakin hän puhuessaan viikon ensimmäisen päivän illasta tarkoittaa lauantai-iltaa. Raamatun mukaan vuorokausi vaihtui illalla auringon laskiessa (3. Moos. 23:32; Luuk. 4:40). Seuraavana päivänä apostoli ei sunkaan viettänyt sunnuntaita pyhänä, koska hän lähti pitkälle matkalle jalkaisin. Leivän murtaminen saattoi tarkoittaa ehtoollista, jota alkuseurakunnassa saatettiin nauttia päivittäin (Apt. 2:46). Sitä paitsi ensinnäinen ehtoollinen oli (kiiras)torstai-iltana. Raamatussa luettiin työpäiviksi kaikki muut viikonpäivät paitsi sapatti (Hes. 46:1).
3. Mistä on kysymys, kun puhutaan viikon ensimmäisenä päivänä säästöön pantavista varoista (1. Kor. 16:1-2)?
VASTAUS: Kyseessä oli keräys Juudeassa asuvien nälkää näkevien kristittyjen auttamiseksi (Apt. 11:26-30; Room. 15:26). Toiset seurakunnat lähettivät heille avustusta. Kysymyksessä ei ollut jumalanpalveluksessa kerättävä kolehti, koska apostoli neuvoi: "Pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan". Hän siis rohkaisi tekemään alkavalle viikolle talousarvion, jossa muistettaisiin vaikeuksiin joutuneita. Kysymyksen tekstissä ei ole mitään, mikä viittaisi sunnuntain viettämiseen pyhäpäivänä tai edes sinä päivänä pidettyyn kokoukseen.
4. Paavali kirjoittaa, että jokainen voi valita itselleen sopivan päivän (Room. 14:5-6). Onko kysymys pyhäpäivästä?
VASTAUS: Edellisissä jakeissa puhutaan paastoamisesta (jakeet 2-3). Jotkut pitivät täyspaastoa välttämättömänä. Toiset eivät katsoneet olevan mitään velvoitetta siihen. Terveydeltään heikot söivät vain kasviksia. Kyseisistä jakeista ilmeni, minä viikonpäivinä piti paastota. Hurskaat juutalaiset paastosivat Talmudin ohjeen mukaan maanantaina ja torstaina (vrt. Luuk. 18:12). Kristilliseen seurakuntaan tuli aikanaan Didakheen oppi jonka mukaan keskiviikko ja perjantai olivat paastopäiviä. Perjantai on edelleenkin monissa kirkoissa paastopäivä Jeesuksen ristinkuoleman muistoksi. Paavalin mukaan jokainen voi itse valita, haluaako paastota ja minä päivänä. Hän voi "Herran tähden" syödä tai olla syömättä. Mitään velvoitetta siihen ei kuitenkaan ole. Pyhäpäivästä kyseisessä tekstissä ei puhuta lainkaan.
5. Paavali näyttää opettavan, että sapatti on poistettu (Kol. 2:14-17). Miten asia on?
VASTAUS: Tekstissä viitataan sellaisiin juhlapäiviin, "jotka ovat vain tulevaisten varjo". Niitä saatettiin kutsua myös sapateiksi (3. Moos. 23:32). Ne kuuluivat seremonioihin, jotka kuvasivat Kristuksen sovitustyötä. Väärinkäsitysten välttämiseksi sanottiin "sitä paitsi Herran sapatit" (jae 38). Viikottainen sapatti ei ole esikuva tai varjo, koska se on luomisen muistomerkki ja asetettiin jo ennen synnin tuloa maailmaan. Sitä ei ole poistettu kuten vuosittaiset juutalaisten seitsemän juhlaa (3. Moos. 23). Tietenkään ei ole ihmisen tehtävä tuomita ketään viikottaisen sapatin vuoksi. Niinhän tekivät fariseukset Jeesukselle, joka osoitti oikean tavan viettää sapattia (Matt. 12:9-13).
Hyvin tyhjentävästi kirjoitit asiasta! Haluaisin mielelläni nähdä, mitä sunnuntaita pyhäpäivänään viettävät vastaavat tähän. Eipä tuohon voi oikein mitään lisätä!
On tämä aihe ollut ennenkin täällä esillä, mutta eipä siihen ole juuri kommentteja löytynyt.
Uskotaan vaan sokeasti, että Jeesus on asettanut sunnuntain lepopäiväksi, eikä haluta tietää, että senhän teki "ystävämme" kesisari Konstantinus.
Vanhassa testamentissa pyhäpäivän kunnioittaminen oli yksi kymmenestä käskystä. Uudessa testamentissä Jeesus "erehtyi" kerran parantamaan sairaan sapattina ja fariseukset syyttivät häntä siitä. Jeesus ojensi heitä sanoen "sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää." Niinpä lienee meilläkin lupa tehdä lepopäivänä (kuten muinakin päivinä) hyvää.
kaikki ymmärtää, että lampaan nostaminen on välttämätöntä, sitähän kuvauksella osoitetaan eli tarkoitetaan välttämätöntä. Parantaminen on yhtäkuin synit anteeksi. Mutta muu ruohon ajelu ymm...
mitä välttämättömyys ja kristillinen lähimmäisenrakkaus vaatii.