Testamenttioppia: rajoittavat ehdot

Selittäjä selittelee loputtomiin, kun ei kykene rautalangoitettunakaan x 2 ymmärtämään, kuinka pielessä hän aikaisemmassa testamenttidebatissa on ollut. Vaikka jo kerran kerroin, että jätän selittelijän omaan rauhaansa, niin osoitanpa nyt kuitenkin vielä, kun asia varsin yksinkertainen on, kuinka pielessä selittelijä edelleenkin on:

Selittelijä:
"Tällainen [rajoittava] määräys ei kuitenkaan rajoita kenenkään lakimääräisen perillisen oikeutta saada jotakin jäämistöstä, jos käykin niin, ettei testamenttia joskin syystä voida toimeenpanna.

Esimerkki:
Perittävä A, jolla on yksi lapseton veli B (vanhemmat Y ja Z ovat kuolleet), on testamentissaan määrännyt puolisolleen X käyttöoikeuden jäämistöön. Omistusoikeus on määrätty veljelle B.

Jos B kuolee ennen perittävää A, testamenttia ei voida toimeenpanna B:n osalta, koska muita perillisiä ei ole. Leskeksi jäänyt X saa jäämistön kokonaan itselleen omistusoikeuksian. Testamentin määräys leskelle annetusta käyttöoikeudesta menettää käytännössä merkityksensä. Lesken ei ole pakollista ottaa vastaan testamenttia, jolla hänelle on määrätty vain käyttöoikeus jäämistöön."

Noinhan siinä käy, JOS veli B onkin kuollut ennen perittävää puoliso A:ta. Selvä kuin pyy!

Mutta KUN veli B ei olekaan kuollut ennen A:ta, B saa omistusoikeuden ja leski X saa vain käyttöoikeuden testamentin mukaisesti. Ei leski X omistusoikeutta B:n asemesta millään kommervenkillä kuten testamentista luopumisella saa. Tämäkin lienee selvä kuin pyy - kaikille paitsi selittelijälle.

Tuossa toisessa debatissa perittävä a oli testamentissaan määrännyt puoliso b:lle käyttöoikeuden jäämistöönsä, ja a:lla oli toissijainen perillinen y, jolle siten lankesi jäämistön omistusoikeus. Selittelijä selitti selittämästä päästyään, että luopumalla oikeuttaan rajoittavasta testamentissa leski b saisi jäämistöön omistusoikeuden y:n asemesta. Näin siinä ei käy.

Sinnikäs äijä / eukko tuo selittelijä, tähänkin pitkän pitkän litanian jälleen skriivailee. Kuten tiedetään, tyhjä tynnyri kolisee eniten, joten skriivailkoon minun puolestani. Tämä osaltani riittäköön.

Riita poikki ja nakki väliin.

Mites tilanne tälläisessä,leskelle hallintaoikeus ja rintaperilliselle b omistusoikeus,b kuolee ennen leskeä mutta b:llä on lapsi.

Lisään vielä Nolo123:n aiemmassa debatissa kirjoittaman täysin virheellisen kohdan tähän:

"Rautalankaa:
Testamentti tosiasiallisesti RAJOITTAA lesken oikeutta: hän EI SAA OMISTUSOIKEUTTA jäämistöön, jonka saa muu taho (tai sitten sitä lesken elinaikana ei saa kukaan). Sanotun määräyksen edunsaajana ei siten ole leski, vaan se taho, joka lesken asemesta saa omistusoikeuden. Ei leski tällaisesta hänen oikeuttaan rajoittavasta testamentista luopumalla voi saada itselleen parempaa oikeutta kuin mitä hän testamentin mukaan saisi."

Kysymys oli siitä, että leskelle oli määrätty testamentissa käyttöoikeus jäämistöön. Nolo123:n väittämän mukaan tämä käyttöoikeutta koskeva määräys rajoittaisi lesken oikeutta saada omistusoikeus jäämistöön. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kuten olen tässäkin avauksessa osoittanut.

Leskelle testamentissa annettu käyttöoikeus perustaa hänelle oikeuden jäämistöön, mutta ei rajoita laajemman oikeuden saamista lakimääräisen perillisaseman perusteella. Kysymys on siitä, millä edellytyksin leski voisi parempaan asemaan päästä, jos hän testamentista luopuu. Edellytys on se, että testamenttia ei voida muun testamentisaajan osalta toimeenpanna: muu saaja on kuollut ennen perittävää tai hän luopuu testamentista.

Sen sijaan, jos testamentissa halutaan rajoittaa saajan oikeutta, se on mahdollista laatimalla rajoittava määräys: esim. leskellä ei ole oikeutta saada käyttöoikeutta parempaa oikeutta jäämistöön. Tällainen määräys estäisi lesken lakimääräisen perintöoikeuden toteutumasta ja hänen olisi tyytyminen saamaansa käyttöoikeuteen tapahtuipa asiassa muussa suhteessa mitä tahansa.

Nolo123 kirjoitti:
"Selittäjä selittelee loputtomiin, kun ei kykene rautalangoitettunakaan x 2 ymmärtämään, kuinka pielessä hän aikaisemmassa testamenttidebatissa on ollut. Vaikka jo kerran kerroin, että jätän selittelijän omaan rauhaansa, niin osoitanpa nyt kuitenkin vielä, kun asia varsin yksinkertainen on, kuinka pielessä selittelijä edelleenkin on:

Selitys kirjoitti [sulkeissa lisäys Nolo123:n tekemä]:
"Tällainen [rajoittava] määräys ei kuitenkaan rajoita kenenkään lakimääräisen perillisen oikeutta saada jotakin jäämistöstä, jos käykin niin, ettei testamenttia joskin syystä voida toimeenpanna."

Nolo123 tosiaankin kuvittelee, että lakimääräistä oikeutta KAVENTAVA määräys rajoittaisi testamentinsaajan oikeutta esim. niin, että testamentissa määrätty käyttöoikeus poistaisi saajalta omistusoikeuden, vaikka testamentisaaja tulisi myöhemmin lakimääräisen perimyksen myötä perillisasemaan.

Rautalankaa tässä nyt Nololle:

Testamentissa määrätty käyttöoikeus antaa sen saajalle oikeuden (yllätys, yllätys!) käyttää jäämistöomaisuutta. Se ei ota mitään pois, vaan testamentinsaajan oikeus kaventuu siihen verrattuna, mitä hän voisi saada lain nojalla lakimääräisessä perillisasemassa.

Koska testamenttia ei ole pakko ottaa vastaan, testamentinsaaja voi aina luopua testamentin mukaisesta oikeudestaan ja tässä tapauksessa siis käyttöoikeudestaan jäämistöön. Tällöin, jollei elossa ole muuta perillistä, joka tulisi testamentin mukaan oikeudestaan luopuneen sijaan, luopujan oikeus laajenee käsittämään sen oikeuden, minkä hän lain nojalla saisi. Tällöin käyttöoikeudesta luopunut testamentinsaaja tulee omistusoikeuden saajaksi lakimääräisen perimyksen nojalla.

Lisää rautalankaa:

Testamentissa voidaan kuitenkin antaa myös saajan oikeutta RAJOITTAVIA määräyksiä. Niistä annoin esimerkkejä: "Y voinut määrätä testamentilla, ettei A:n puolisolla ole avio-oikeutta häneltä saatuun perintöön." Tällainen määräys ottaa pois sen saajan puolisolta avio-oikeuden testamentinsaajan omaisuuteen.

Samalla tavalla voitaisiin määrätä testamentilla, että testamentissa mainittu henkilö ei saa omistusoikeutta jäämistöön missään tilanteessa (hänelle voitaisiin samalla määrätä esim. käyttöoikeus jäämistöön, mutta se ei ole välttämätöntä). Tällaisen rajoittavan määräyksen vaikutus olisi samanlainen kuin perinnöttömäksi tekemisen vaikutus, mutta rajoitettuna vain omistusoikeuden menettämiseen. Lakiosaperillinen voisi tietenkin tehdä lakiosailmoituksen testamentinsaajalle, jolloin testamentti olisi siltä oisn tehoton häntä vastaan. Muun henkilön olisi vain tyydyttävä testamnetintekijän tahtoon, ellei testamentin tekijän tahdonilmaisussa tai muodossa olisi testamentin moitteeseen riittäviä perusteita.

On jokseenkin käsittämätöntä, että tällä palstalla perintöasioista tietävänä esiintyvä kirjoittaja ei osaa edes näin perusasiaa testamenttioikeudesta. KAVENTAVA määräys ei RAJOITA mitään, vaan vasta erikseen annettu rajoittava määräys sen testamentissa tekee!

Selitys,kerroppas miten asiat menee jos on tälläinen tilanne.

Mites tilanne tälläisessä,leskelle hallintaoikeus ja rintaperilliselle b omistusoikeus,b kuolee ennen leskeä ja testamentin tekijää mutta b:llä on lapsi...b:n lapsi ottaa osittain testamentin vastaan.

"Näille lakiasioista ymmärtämättömille voin kertoa uutisen, testamentintekijällä on suuri vapaus muotoilla viimeinen tahtonsa haluamallaan tavalla. "

Yksi poikkeus löytyy,se on keskinäinen testamentti,sellaisen kun ruksaa niin eipä ole niin suuri valta enää tehdä sellaista kuin haluaa.

Yritäs nyt sitten laittaa keskinäiseen testamenttiin 3 osapuoli tai vaikka 5 osapuoli lisää ja kaikenpäälle ruksaa se niin että testamentissa on monta legaattimääräystä.

Ilman toissijaismääräystä siis.

Mistä saisi selville, että oikeasti on olemassa joku testamentti? Ovako ne julkisia asiakirjoja vai ei? Esim. Jos mieheni sanoo, että hänen vanhemmillaan oli sellainen testamentti, että puolisot (eli heidän lastensa puolisot) on rajattu pois perinnöstä.

"Ei ole olemassa sellaista testamenttia jossa ei olisi nimetty ketään saajaa."

Tämä väite ei pidä paikkaansa. Testamentissa voidaan antaa jonkun henkilön oikeutta rajoittavia määräyksiä. Yksi tunnetuin tällainen määräys on, kun testamentissa määrätään, ettei saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen. Mitään muuta testamentissa ei tarvitse mainita ja se on silloinkin pätevä testamenttina.

HÖPÖHÖPÖ,niin ...huomaa "ettei saajan aviopuolisoilla"...silloin on määritelty että kehen testamentti kohdistuu.
Edelleen ei ole olemassa testamenttia jossa ei olisi nimetty ketään saajaa.
Ei sen tarvitse olla niin että saaja saa jotain testamentilla vaan asian ratkaisee se että onko testamentti kohdistettu johonkin osapuoleen(rintaperillinen,aviopuoliso jne jne),

Ja oikeuskirjallisuus/käytäntö ei tunne sellaista testamenttia joka ei mene mihinkään kategoriaan.

On olemassa 2 eri testamenttiluokkaa joilla on omat alahaaransa joten testamentti täytyy olla jompi kumpi muotoinen.Yleistestamentti tai erityistestamentti,kummassakin on omat alahaaransa.jotta testamentti käsitteenä täyttyy tulee siinä olla määriteltyinä saaja/saajat.

plus tietenkin keskinäinen testamentti..mutta siihen ei mennä nyt koska keskinäinen testamentti ei voi olla sellainen jossa on pelkkä rajoittava ehto mutta ei ketään saajaa.

Pelkästään jos testamentissa on ehto että aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta perintöön ei mene kumpaankaan kategoriaan.se ei voi olla yleistestamentti(Yleistestamentilla testaattori eli testamentin tekijä luovuttaa saajalle koko omaisuuden, määräosan omaisuudesta tai sen mitä muiden määräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä.)se ei voi olla erityistestamentti..(Testamentilla voidaan määrätä omaisuudesta myös hyvin yksityiskohtaisesti. Testamentissa voidaan esimerkiksi määrätä tietyistä esineistä, tietystä summasta rahaa tai omaisuudesta, johon ei anneta omistusoikeutta vaan jokin vähäisempi oikeus, esimerkiksi käyttöoikeus.)

Pelkkä rajoittava ehto testamentissa ei tee siitä testamenttia kun testamentin pääpaino on siinä että sillä määrätään omaisuudesta lakimääräisen perimysoikeuden vastaisesti.
Voidaan sanoa että testamentissa pitää olla pakollisena myös se että omaisuudesta määrätään jollakin tapaa ja pelkkä rajoittava ehto ei riitä,rajoittava ehto kohdistuu tiettyyn perilliseen,joko lakimääräiseen tai ulkopuoliseen joten kun puhutaan siitä että testamentissa pitää olla joku saaja niin kyllähän siinä on saaja vaikka se olisikin rajoittavan ehdon muodossa.

Mikä se sellanen testamentti on jossa omaisuutta ei anneta kenellekkään..se ei mene mihinkään testamenttikategoriaan joten yksinkertaisesti sellaista testamenttimuotoa ei ole.

Ja toiseksi voidaan sanoa että testamentti täytyy olla sisällöltään sellainen että sen voi ottaa myös osittain vastaan ja testamentista tulee voida luopua..entäs sijaantulo jne jne..tämä jo kertoo sen että pelkkä rajoittava ehto ei tee paperista testamenttia.

Perintökaari itsessään jo määrittelee minimiseikat joita testamentissa tulee olla,yksi pakollinen on se että omaisuudesta määrätään jollakin tapaa.Näin ollen testamentilla tulee olla myös saaja/saajat.

Hyvin monta kohtaa perintökaaresta ei pätisi jos testamentissa ei olisi saajaa määrätty.

Lähdetään nyt vaikka testamentin tiedoksiannosta...kun kukaan ei ole testamentin saaja niin silloin ei myöskään kukaan anna testamenttia tiedoksi kenellekkään ja näin ollen "niinkutsuttu" testamentti voidaan vaikka käyttää perseen pyyhkimiseen.Kun kukaan ei ota testamenttia vastaan niin se on ihan sama että mitä siinä lukee,ne ehdot eivät päde.

Selityksen logiikalla ajatellen testamentilla ei ole saajaa kun siinä on vain rajoittava ehto eikä mitään muuta.Eikös ole hieman paradoksi tämä ajattelutyyli?

Tämäkin asia ratkeaa yhdellä kysymyksellä....

Selitys...onko paperi testamentti jos siinä on pelkästään se poissulkeva määräys avio-oikeudesta eikä paperissa ole mitään muuta eli saajaa ei ole määritelty ja omaisuudesta ei ole mainintaa että kenelle se menee?

Jos sun Selitys vastaus on että kyllä se on testamentti niin silloin otetaan pykälä 4 esille joka määrää että testamentti tulee antaa tiedoksi,tämä taas johtaa siihen että testamentissa tulee olla saaja joka ottaa sen testamentin vastaan.

Jos vastaus on että ei ole testamentti niin silloin asiahan on täysin selvä,ei ole olemassa testamenttia jossa ei olisi saajaa.

"Mainittu testamentti ei myöskään vanhennu, vaan aviopuoliso voi esittää sen vuosikymmenien kuluttua tekijänsä kuolemasta, ja hän saa hyväkseen omaisuuden osituksessa em testamentin mukaisen oikeusvaikutuksen puolisoiden oamisuuden osituksessa. "

En tiedä että millaista testamenttia sä tarkoitat,lain mukaan testamentti vanhenee 10 vuodessa.

Tämä taas osoittaa sen että sä pidät paperia testamenttina vaikka todellisuudessa se ei ole.

"Testamentin tiedoksiantoa koskeva § ei määrittele, miten testamentti tulee laatia. "

Voithan sinä laatia testamentin niinkuin haluat mutta jos siitä puuttuu testamentille olennaiset osat niin silloin se ei ole testamentti vaan ihan joku muu asiakirja.

Pykälä 4 edelleen määrittelee sen että testamentilla tulee olla saaja,se on ehdoton edellytys testamentille.

Toiseksi testamenttia ei voida panna laillisesti täytäntöön jos sitä ei ole annettu tiedoksi,tästä seuraa se että testamentilla tulee olla saaja joka sen antaa tiedoksi..tai vaihtoehtoisesti edunvalvoja antaa jos saaja itse ei kykene antamaan sitä tiedoksi.

Mikä se sellainen paperi on jolla ei ole saajaa eikä sitä anneta tiedoksi..ei ainakaan testamentti.

Oikeuskirjallisuudesta siteerataan (Suomen jäämistöoikeus 2 : 5. painos 2015, s. 610)

"Esimerkit osoittavat, että kysymys avio-oikeusmääräyksen pätevyydestä poikkeaa perintöön ja testamenttiin perustuvan oikeuden vanhentumisesta. Avio-oikeusmääräyksen vanhentumisesta ei sisälly lakiin erityissäännöstä. Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen näyttää perustellulta katsoa, että avio-oikeuden poissulkeva määräys ei vanhene samassa ajassa kuin testamentin saajan oikeus (PK 16:1). Testamentin ainoana sisältönähän voi olla määräys, jonka mukaan perillisen aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perillisen saamaan omaisuuteeen."

Pointti on kuitenkin siinä että vaikka se oikeus ei vanhenisi 10 vuodessa niin silti testamentti pitää antaa tiedoksi vaikka testamentissa olisikin pelkkä määräys siitä avio-oikeudesta. Toisaalta en tiedä yhtäkään oikeustapausta jossa olisi asian kaltainen tapahtuma. Testamentti pitää antaa aina tiedoksi sisällöltä riippumatta ja silloin jonkun on oltava saajana. Ja toiseksi en usko että sellanen testamentti olisi pätevä jossa ei ole omaisuuden saajaa. Eihän se ole testamentti jos omaisuudesta ei määrätä.

Ja kyllä testamentti vanhenee 10 vuodessa kaikilta muilta osin, ehkä ei sen avio-oikeuden suhteen mutta muusta sisällöstä kyllä. Sulla ei ole mitää faktaa näyttää sen suhteen että testamentti voi olla myös sellainen mikä sisältää pelkän avio-oikeuden poissulkemismääräyksen. Mulla sen sijaan on faktaa näyttää siitä että testamentilla pitää olla saaja ja sitä kautta ehdoton vaatimus testamentilla on se että omaisuudesta määrätään jollakin tapaa, tämä käy ilmi perintökaaresta selkeästi.

Oikeuskirjallisuudesta siteerataan (Suomen jäämistöoikeus 2 : 5. painos 2015, s. 610)

"Esimerkit osoittavat, että kysymys avio-oikeusmääräyksen pätevyydestä poikkeaa perintöön ja testamenttiin perustuvan oikeuden vanhentumisesta. Avio-oikeusmääräyksen vanhentumisesta ei sisälly lakiin erityissäännöstä. Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen näyttää perustellulta katsoa, että avio-oikeuden poissulkeva määräys ei vanhene samassa ajassa kuin testamentin saajan oikeus (PK 16:1).

uskon kyllä että siellä noin lukee mutta loppuosa "Testamentin ainoana sisältönähän voi olla määräys, jonka mukaan perillisen aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perillisen saamaan omaisuuteeen." " ei vissiin.Heititkö tuon omasta päästäsi? Jos et niin sitten testamentin saajana on testaattorin perillinen joka toimittaa tiedoksiannon muille perillisille,jos niitä on.

Selitykselle hieman infoa koskien testamentin määrittelyä kun tuntuu että hän on ihan perusasioista hukassa.

Testamentin määrittely-yrityksillä on pyritty tiivistämään testamentin
olennaisimmat piirteet mahdollisimman
ytimekkääseen muotoon, ja määritelmän
tarkoituksena olisi kyetä helposti erottamaan testamentti muista oikeustoimista.
--->Saarenpään mukaan testamenttausmonopolin vuoksi on oleellista tunnistaa ja erottaa
testamentti muista (kuolemanvaraisista) oikeustoimista.<------

Oikeuskirjallisuudessa testamenttia on yritetty määritellä useita kertoja ja siitä on
esitetty monenlaisia mielipiteitä, joille yhteistä on se, ettei testamentti ole helposti
määriteltävissä, ja on erittäin vaikeaa vetää selkeää rajaa testamentin ja muiden
oikeustoimien välillä.

-------->Rautiala korostaakin, että oikeustoimen nimellä ei ole niin
suurta merkitystä, vaan ratkaisevaa on se, että perittävä on halunnut
järjestää määrätynlaisen seuraannon kuolemansa varalle. <--------
----->Rautialan mukaan oikeustoimeen todellinen sisällys ratkaisee sen, onko tahdonilmaisua pidettävä testamenttina vai jonain muuna oikeustoimena.<-------

Rautiala 1967 s. 196–197

Rautiala on ihan oikeassa,testamentin sisältö määrittelee sen että onko dokumenttia pidettävä testamenttina vai ei.Tästäkin on oikeuden dokumenttia olemassa,

"'Suostumukseksi' nimitetty asiakirja katsottiin testamentiksi, kun
asiakirjan allekirjoittajan oli selvitetty tarkoittaneen antaa tuolla
asiakirjalla määräyksiä kuolemansa varalta ja todistajina
asiakirjan allekirjoittaneet henkilöt olivat tunteneet asiakirjan sisällyksen ja tarkoituksen"

Nyt palatakseni siihen että onko paperille ruksattu avio-oikeuden poissulkeva ehto ilman muita määräyksiä tulkittavissa testamentiksi vai ei..vastaus on selkeä,se ei ole testamentti vaan muunlainen kuolemanvarainen oikeustoimi.

Testamentin perustunnusmerkit yleisimmän luonnehdinnan mukaan ovat siis
kuolemanvaraisuus, vastikkeettomuus ja se, että ----->testamentti on jäämistöä koskeva oikeustoimi. <--------

------>Testamentti on perittävälle tämän kuollessa kuuluvaa omaisuutta koskeva määräys.<---------
Rautiala 1967 s. 198

Eri asema..... Hmm... Koita nyt käsittää se että perintökaari määrää että testamentissa tulee olla sekä määräys saajasta että määräys siitä kuinka jäämistö jaetaan. Jos on pelkkä määräys avio-oikeudesta niin se ei riitä, se ei ole testamentti jos ne kaksi asiaa puuttuvat asiakirjasta.

Ja edelleen testamentti annetaan tiedoksi, kuka antaa sellaisen paperin tiedoksi jos siinä ei ole saajaa. Kuka ottaa testamentin vastaan jos siinä ei ole saajaa, tämä on ydinkysymys muiden joukossa. Tämä jo itsessään määrittelee sen seikan että testamentissa on oltava pakollisena saaja.

Kerrataan tässä nyt yksi fakta mikä ei ole kumottavissa mitenkään... Testamentti ja sen määräykset/rajoitukset eivät saa lainvoimaa jos testamenttia ei anneta tiedoksi perillisille(poislukien testamentti joka on osoitettu ainoalle rintaperilliselle joka on ainoa pesän osakas, tällästä testamenttia ei tarvitse antaa erikseen tiedoksi hänelle).tämä osoittaa sen että testamentilla tulee olla saaja. Näin ollen Selitys jauhaa shaibaa sen suhteen että testamentilla ei tarvitse olla saajaa. Plus tietenkin tusina perintökaaren pykälää jotka määrittelevät sen seikan että testamentti on jäämistöä koskeva oikeustoimi ja näin ollen pakottavaa seikkana on se että määräykset kohdistuu jäämistöön ja myös siihen että jäämistö on määräyksillä annettu tietylle saajalle. Googlaa testamentin määritelmät ja ekalla sivulla jäämistöopas 2,pdf file. Siellä selviää että millaisia muotovaatimuksia on testamentti dokumentilla eli millainen paperi tulkitaan testamentiksi ja millainen ei.

Avioliittolain pykälä 35 ei määrittele sitä että millaisia muotovaatimuksia testamentissa pitää olla, pykälä 35 osoittaa vain sen että testamenttiin voidaan liittää määräys avio-oikeudesta. Kyseinen pykälä ei kerro sitä että pelkkä avio-oikeuden poissulkeva ehto olisi itsessään testamentti.

"Silloin kun laista johtuu, että rajoittavan määräyksen kohteena olleen tahon tuleva perintö menee toiselle taholle, viimeksi mainittu antaa testamentin tiedoksi perilliselle. Näin menetellään perinnöttömäksi tekemisessä, jossa perinnöttömäksi tehdyn perillisen sijaantulija toimittaa testamentin tiedoksiannon."

Edelleen testamentissa tulee olla saaja,vain saajan tehtävänä on antaa testamentti tiedoksi,sitä ei voi kukaan muu tehdä.(paitsi edunvalvoja/edunvalvojan sijainen jos kyseessä alaikäinen tai muutoin perillinen hukassa jossain kiven alla.

"Avioliittolaissa on testamenttia koskeva AL 35 §, josta seuraa, että testamentin ei tarvitse aina koskea välittömästi jäämistöä."

Et nyt ymmärrä avioliittolakia,jäämistön lisäksi siihen voidaan liittää erinäisiä ehtoja.Edelleen perintökaari määrää että testamentin tulee koskea nimenomaan jäämistöä.

Ja mitä tulee perinnöttömäksi tehdylle perilliselle...ratkaisevaa on se että ketä testamentin määräys koskee,perillinen voi aina riitauttaa sen että hänet on tehty perinnöttömäksi,näin ollen häntä kohdellaan kuin testamentin saajaa kun asia koskee häntä vaikka hän ei olisikaan saamassa testamentilla mitään.

"Päin vastoin Aarnio-Kankaan teoksessa tutkijat käsittelevät sellaistakin mahdollisuutta, että testamentissa olisi tehty pelkästään puolison avio-oikeutta koskeva määräys."

JA sinä väität että tuollaista testamenttia ei anneta tiedoksi kenellekkään/siinä ei ole saajaa?

Valitettavasti tuollainen ei ole nykylain mukaan mahdollista kun lain mukaan testamentti annetaan aina tiedoksi jotta sen määräykset astuvat voimaan.
Ilman tiedoksiantoa sillä avio-oikeuden poissulkemisella ei ole mitään merkitystä,se ei saa lainvoimaa jos testamenttia ei anneta tiedoksi,näin ollen edelleenkin testamentilla tulee olla saaja.
Testamentissa on aina 6kk moiteaika olemassa ja tämä moiteaika ei ala juoksemaan jos sitä ei anneta tiedoksi,tämäkin kertoo jo sen että testamentissa tulee pakollisena olla saaja joka antaa sen sen tiedoksi perillisille.

Ja mitä perintökaareen tulee niin tokihan se määrää,muutoin puolet perintökaaresta menettää tehonsa.Esim testamentin moiteaika.Siellä ei varsinaisesti sanota niin mutta jos sä osaat lukea rivien välistä ja ymmärrät lain merkityksen niin ei siinä voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen että testamentilla määrätään jäämistöstä ja jonkun on annettava se tiedoksi,näin ollen testamentilla tulee olla myös saaja.Yksi asia ei ole mahdollista ilman toista,se on suora syy-seuraus ehto jotta ymmärrät perintökaarta.

Kysehän tässä väittelyssä on se että onko testamentilla aina saaja vai ei,lain mukaan VAIN saaja antaa testamentin tiedoksi jotta testamentin määräykset astuvat voimaan.
Ei perintökaaren määräyksiä voi kiertää sen perusteella että testamentti koskee vain ja ainoastaan avio-oikeuden poissulkemista.Sama nokkimisjärjestys testamentin lainvoimaisuuden saattamiseksi on voimassa ja sehän vaatii tietysti sen että saaja antaa sen tiedoksi.

"Silloin kun laista johtuu, että rajoittavan määräyksen kohteena olleen tahon tuleva perintö menee toiselle taholle, viimeksi mainittu antaa testamentin tiedoksi perilliselle. "

Niin ja kukas on se saaja tässä tapauksessa?Ennenkuin vastaat niin muista se että mitä laki määrää siitä että kuka antaa testamentin tiedoksi.

Testamenttia ei voi tehdä epämääräisen henkilöpiirin hyväksi, vaan testamentin tulee määrittää aina ne rajat, joiden sisällä toimeenpanijan ratkaisun on pysyttävä...
Aarnio – Kangas 2015 s. 40

Tarkoittaa sitä että jäämistöstä tulee määrätä riittävän tarkasti ja myös sitä että saajista tulee määrätä riittävän tarkasti.

Esimerkkitapausten valossa on selvää, että perittävän on ainakin määrättävä potentiaalisten saajien piiri.

Kolehmainen – Räbinä 2012 s. 17

Tarkoittaa sitä että jäämistöstä on määrättävä testamentilla jonkun henkilön/säätiön jne jne... hyväksi.

Oikeuskirjallisuudessa on puhuttu termistä "keskeneräinen testamentti" Testamentti josta puuttuu saaja on keskeneräinen testamentti ja sellaista testamenttia ei voida panna laillisesti täytäntöön.

Perintökaaren pykälä 4 määrää että testamentin tiedoksiannon suorittaa testamentin saaja.
Jos testamentissa ei ole saajaa niin se ei kumoa pykälää 4 vaan silloin on kyseessä keskeneräinen testamentti.Tälläinen testamentti ei nauti juridista suojaa eikä tälläistä testamenttia voida panna täytäntöön.Tälläistä testamenttia ei tarvitse moittia,se on automaattisesti pätemätön.

Mitä se selitys urputtaa, kyse kuitenkin on siitä että onko testamentilla aina saaja vai ei, jopa siinä yhden perillisen tapauksessa on saaja.
Myönnän kyllä että sekosin sanoissani mutta kysymys ei ole siitä. Vieläkö olet sitä mieltä että testamentilla ei tarvitse olla saajaa? Tiedän yhden tapauksen jossa saaja oli nimetty epämääräisesti, "se joka huolehtii minusta saa kaiken" tässä testamentissa ei oltu nimetty ketään saajaa nimeltä mutta kuoleman jälkeen se henkilö joka huolehti eläessään ja hoiti hänet hautaan sai perinnön. Se on ainut lähin tapaus koskien testamentin saajaa. Tälläisessä testamentissakin on saaja vaikka testamentissa ei nimenomaan mainita ketään nimeltä.

"Kysymykseeni sisältyvässä testamenttissa ei ole saajaa, vaan siinä määrätään pelkästään siitä, että perillisen aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perittävältä saatuun perintöön."

Väärin,saaja on se ketä testamentti koskee.
Saajan ei tarvitse saada mitään testamentilla että hän olisi lain silmissä saaja.Se riittää että testamenttimääräykset koskee tiettyä henkilöä,oli ne määräykset sitten mitä tahansa.

Aarnio/Kangas/Kolehmainen/Räbinä..Heidän mielestään testamentissa pitää olla määriteltynä saaja tarpeeksi hyvin jotta testamentti olisi tehokas.
Perintökaari myös itsessään määrittelee sen että saaja pitää olla määriteltynä testamentissa.
Pykälä 4 puhuu siitä että testamentissa on saaja.(Kun laki toteaa sen että testamentissa on saaja niin silloin se on pakottavaa muotovaatimusta että testamentti tehdään niin että saaja on riittävän hyvin määritelty).

"Kysyn siis edellen: kenelle testamentti annetaan tiedoksi, kun ainoa rintaperilinen saa käteensä testamentin, jossa hänen aviopuolisonsa avio-oikeus on poissuljettu?"

Jos kyseessä on ainut rintaperillinen ja muita perillisiä ei ole niin silloin tiedoksiantoa ei tehdä kenellekkään,mutta jos on 2 rintaperillistä niin silloin kyllä annetaan ja kun kerta annetaan niin tokihan sen tekee testamentin saaja joka on tässä kummassakin tapauksessa se ketä testamentti koskee.Näin ollen yhden perillisen keississä on myös saaja.

Ydinkysymys on myös se että onko sellainen paperi testamentti jossa ei määrätä jäämistöstä.
Itse en todellakaan pidä sellaista paperia testamenttina.

Laitatko sen Aarnio/Kankaan jäämistöopas 2 ilmeisesti niin tiedot kirjasta ja sivunumerosta niin tarkastan asian että mitä mieltä he ovat siitä että voiko testamentti olla pelkästään sellainen että siinä on vain avio-oikeuden poissulkemisehto.

Eipä ole.

Oikeuskirjallisuudesta siteerataan (Suomen jäämistöoikeus 2 : 5. painos 2015, s. 610)

Sinäkö väität että aarnio-kangas sanoo "Testamentin ainoana sisältönähän voi olla määräys, jonka mukaan perillisen aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perillisen saamaan omaisuuteeen."

silkkaa puppua.

Jos testamentista puuttuu määräys jäämistön jaosta niin silloin se dokumentti ei ole testamentti,jos kauppakirjasta puuttuu kohteen myyminen/luovutus niin silloin se ei ole kauppakirja.

dokumentin juridinen oikeustoimi määrittelee sen että millainen dokumentti on kyseessä.
Jos tämä oikeustoimi puuttuu niin silloin ei voida puhua testamentista/kauppakirjasta.

Testamentti jolla ei ole saajaa,ajatellaan sitä käsitteenä.

On kuolinpesä jossa on osakkaita 3,testamentin ainoa sisältö on että yhden perillisen aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen,nyt tulee paradoksi.
Kun testamentissa ei ole saajaa niin ei siinä myöskään anneta testamentilla mitään omaisuutta,näin ollen testamentin määräys on tehoton kun tämä rintaperillinen ei saa mitään omaisuutta testaattorilta,silloin määräyksellä ei tee mitään suhteessa aviopuolison avio-oikeuteen.
Sitten toinen paradoksi,jos rintaperillinen päättää että hän haluaakin moittia testamenttia sillä perusteella että testaattori oli testamenttia tehdessään oikeustoimikelvoton,ajatellaan että hän sairasti alzhaimerin tautia. Ketkä ovat vastapuolet kun testamenttia moititaan?Testamenttia voi moittia oli sisältö mikä tahansa.Sitten viimeinen paradoksi,testamentti annetaan aina tiedoksi riippumatta sen sisällöstä,muutoin testamentin määräykset jne eivät saa lainvoimaa(joku täällä virheellisesti väittää että testamentti voi saada lainvoiman ilman että sitä annetaan tiedoksi,tämä tosin pätee mutta vain silloin kun pesässä on tasan 1 osakas,mutta entäs jos on 3 osakasta.
Kuka on se henkilö joka antaa testamentin tiedoksi niille 2 muulle? Lain mukaan sen antaa tiedoksi testamentin saaja.

Siinä oli 3 paradoksia jos testamentilla ei ole saajaa.

Lisäys,ensimmäinen paradoksi on tosin aika heikko ja itseasiassa ei ole edes paradoksi,jos rintaperillinen ei peri testamentilla mitään niin hän perii normaalisti niinkuin testamenttia ei olisi ollenkaan.Näin ollen unohtakaa se ensimmäinen paradoksi.
Mutta ne 2 muuta,niissä on ajateltavaa.

Ensimmäinen paradoksi myös pätee jos testaattori on joku ulkopuolinen eli ei sukua testamentin saajalle.Paradoksi kolmoseen voisin todeta että se ketä testamentin määräykset koskee on testamentin saaja joten se rintaperillinen jonka aviopuolisosta puhutaan antaa testamentin tiedoksi muille kahdelle osakkaalle.

"Mainittu testamentti tosin saa lainvoiman ilman tiedoksiantoakin."

Näytä yksikin oikeustapaus jossa testamentti saa lainvoiman ilman että sitä annetaan tiedoksi,(poislukien yhden perillisen kuolinpesä,pesän osakkaan ei tarvitse itselleen antaa testamenttia tiedoksi) )vaihtoehtoisesti näytä edes yksi oikeuskirjallisuuden lähde jossa tämä todetaan.

En oikein jaksa uskoa että löydät yhtäkään referenssiä joka tukisi sinun kirjoituksia.

Perintökaari, 14 luku 4 ja 5 pykälä, ne ovat sidoksissa toisiinsa, perillinen ei voi moittia 5 luvun asioissa testamenttia ellei testamenttia ole ensin annettu tiedoksi niinkuin pykälä 4 määrää. Näin ollen testamentti annetaan lain mukaan aina tiedoksi ja Kyseisessä tapauksessa se perillinen jota määräykset koskee on testamentin saaja vaikka varsinaisesti asia koskee perillisen aviopuolisoa.

Nyt kaiva sä juridista faktaa joka kumoaa perintökaaren pykälät. Jos pystyt.. Tosin aika turhaa kun mikään ei kumoa kirjoituksiani.

Estäähän,pykälä 5.Onko sulla lukihäiriö kun et ymmärrä?

"Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. "

Moitekanteen edellytys on että testamentti on annettu tiedoksi,muutoin moitekanne on ennenaikainen eikä sitä tuomioistuin tutki.Näin ollen tiedoksianto on pakollinen.

Moiteaika ei ala juoksemaan jos testamenttia ei ole annettu tiedoksi.
Sisällöltään riippumatta jokaisella osakkaalla on oikeus moittia testamenttia 6kk kuluessa tiedoksiannosta.

Toinen seikka on se että testamentti ei saa lainvoimaa jos moiteaikaa on jäljellä.
Poislukien ne keissit joissa on testamentti hyväksytty(on lainvoimainen heti).

"Väärin taas. Mikään ei estä moitekanteen nostamista, vaikkei testamenttia olisikaan annettu tiedoksi."

Väärin,perintökaaren luku 14,pykälä 5 estää.

Kyseinen pykälä määrää että osakkaan oikeus tehdä moitekanne alkaa vasta kun testamentti on annettu tiedoksi.

Jos olet eri mieltä niin esitä toki jotain faktaa jossa käy ilmi se että testamenttia voidaan moittia ennenkuin sitä on edes annettu tiedoksi. Yksikin oikeustapaus tai oikeuskirjallisuutta kiitos.

ET löydä yhtäkään.

Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on
annettu tiedoksi. (Aarnio & Kangas 2008, 734. <----------Pykälä 5.

Aarnio&Kangas olisi varmasti muotoillut sanansa eri muotoon jos moitekanne olisi mahdollista tehdä ennenkuin testamentti on annettu tiedoksi.

Oikeesti! Onko näin ymmärtämättömiä edes olemassa :D

Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus 2, 2015, s. 836
"Laki ei toisaalta aseta esteitä sille, että perillinen nostaa moitekanteen jo ennen kuin varsinainen moiteaika on alkanut kulua. Perillinen on voinut saada riittävän täsmällisen tiedon testamentin sisällöstä esimerkiksi perunkirjoitustilaisuudessa, vaikka hänelle ei ole esitetty alkuperäistä testamenttia siitä puhumattakaan, että hänelle olisi annettu siitä oikeaksi todistettu jäljennös."

KAtos pirulaista,löysit hieman oikeuskirjallisuutta,myönnän tappioni sen suhteen.
Toisaalta lain sanamuoto on hyvin selvä,moiteoikeus alkaa vasta kun testamentti on annettu tiedoksi.

Asiasta ei varmasti ole oikeuskäytäntöä olemassa ja huomaa isojen herrojen sanamuoto "toisaalta" eli se on tulkinnanvarainen asia.

Ajatellaan vielä käytännön puolelta,jos testamenttia ei anneta tiedoksi ja perillinen tekee moitekanteen niin käytännössä lopputuloksella ei ole merkitystä,testamentin määräykset eivät astu voimaan jos sitä ei anneta tiedoksi(poislukien tietysti yhden perillisen keissit)

Lain mukaan tiedoksianto on edellytys sille että testamentin määräykset astuvat voimaan.
Ja toisaalta Aarnio&Kangas tarkoittaa tekstissä sitä että perillinen nostaa moitekanteen etuajassa mutta testamentti annetaan kuitenkin hänen tietoonsa asian käsittelyvaiheessa.Isot herrat eivät tarkoita tekstissään sitä että asia olisi niin että testamenttia ei anneta tiedoksi olleenkaan missään vaiheessa käsittelyä.

Täysin valid testamentti, 2 rintaperillistä, toiselle koko omaisuus. Testamenttia ei ole annettu tiedoksi, toinen moittii tai vaatii lakiosuutta, ennenkuin tuomioistuin käsittelee moitteen tulee heidän tietää se fakta että ottaako testamentin saaja testamentin vastaan, jos saaja ei ole antanut tiedoksi testamenttia niin silloin hän ei vielä ole halukas ottamaan testamenttia vastaan, moitekanne hylätään vaikka testamentissa olisi muotovirhe. Ennenkuin voit moittia testamenttia tulee testamentin saajan ottaa se vastaan, näin ollen tiedoksianto tulee suorittaa ennenkuin moitekanne käsitellään.

"näin ollen tiedoksianto tulee suorittaa ennenkuin moitekanne käsitellään."

Parempi lause olisi tämä:

Näin ollen testamentin saajan tulee ottaa testamentti vastaan ennenkuin moitekanne käsitellään.
Jos saaja ei ota testamenttia vastaan,ei ole testamenttia jota voisi moittia.Kanne olisi ennenaikainen jos perillinen moittii sellaista testamenttia jota ei ole otettu vastaan.

"Toisin sanoen vaikka testamentti olisi tiedoksiantamatta, voi kantajana oleva perillinen haluta asiaan oikeuden vahvistaman ratkaisun. Siksi testamentin saajan tiedoksiannon laiminlyönti ei estä oikeudenkäyntiä."

Aina sitä haluta saa mutta tuomioistuin hylkää kanteen tai ei ota sitä edes käsittelyyn.

"Toki oikeudenkäynti keskytyy tarpeettomana, jos kaikki testamentinsaajat sitovasti ilmoittavat osapuolille, etteivät he lainkaan ota testamenttia vastaan."

Niin,tarkoittaa käytännössä sitä että testamentin saaja ei anna sitä tiedoksi eli ei ota testamenttia vastaan.

Sä et voi moittia testamenttia jos toinen osapuoli ei ole kuvioissa edes mukana,kannetta käydään toista osapuolta vastaan,ei niin että yksipuolisesti käydään kannetta läpi.(Eli jos testamentinsaaja ei anna tiedoksi testamenttia)Silloin asiassa ei ole kohdetta jota vastaan taistella.

"Siehän vallattomia kirjoittelet. Testamentin olemassa olemisen ehtona ei ole sen tiedoksiantaminen."

Jos perillinen ei anna sitä tiedoksi ja pysyy passiivisena niin silloin ei ole testamenttia mitä moittia.
Ei testamentin saajan tarvitse ilmoittaa tuomioistuimelle että ei ota sitä vastaan kun asian määrittelee testamentin saajan tekemiset.Testamentisaajan ei tarvitse erikseen tuomioistuimelle ilmoittaa että hän ei ota testamenttia vastaan kun asiassa ratkaisee se että onko saaja ottanut testamentin vastaan.Testamentin vastaanottaminen selviää sillä että onko saaja antanut sen tiedoksi ja jos ei ole niin saajalla ei ole vielä intressiä ottaa sitä vastaan,näin ollen tuomioistuin ensisijaisesti kyselee että onko testamentti annettu tiedoksi eikä suinkaan sitä että onko testamentinsaaja luopunut testamentista.Voihan testamentinsaaja sanoa tuomioistuimelle että en tiedä otanko sitä vastaan,palataan asiaan 9 vuoden päästä.Ratkaisevaa asiassa on se että mitä toimenpiteitä saaja on tehnyt testamentin suhteen.

Otetaan esimerkki..2 perillistä ja toiselle kaikki omaisuus,toinen moittii testamenttia,sitä ei ole annettu tiedoksi. Tuomioistuin kyselee saajalta että oletko antanut testamentin tiedoksi,kaveri vastaa että en ole,en tiedä että otanko testamentin vastaan,mietin tässä 7 vuotta ja päätän sitten, Mitä oikeus päättää,no se joko hylkää kanteen tai ei ota edes käsittelyyn.
Testamentin saajalla on se valta käsissä että onko testamenttia olemassa vai ei,jos saaja päättää että ei ota testamenttia vastaan niin silloin perintö jaetaan niinkuin testamenttia ei olisikaan.
Tuomioistuin ei sitä päätä että onko olemassa testamenttia jota voisi moittia jos saaja ei ole itse vielä päättänyt että ottaako se testamentin vastaan vai ei.Kanne on ennenaikainen.

"Tilanne muuttuu toiseksi, kun testamentin saajat sitovasti ilmoittavat luopuvansa kokonaisuudessaan testamentista. "

Tälläinen lähtökohta on olemassa jo heti jos testamentinsaaja pysyy passiivisena eikä anna sitä tiedoksi,ei sitä erikseen tarvitse ilmoittaa että luopuu testamentista. Testamenttia ei ole ennenkuin testamentinsaaja ottaa sen vastaan.Testamentin lainsaattamisprosessi alkaa siitä että saaja antaa sen tiedoksi.

Onko sulla liittää yksi oikeudenpäätös jossa käy ilmi että testamenttia voidaan moittia vaikka sitä ei ole annettu tiedoksi.

Testamentin tiedoksianto on pakollinen,ilman sitä ei testamentti saa lainvoimaa. Tästä olemme varmasti yhtä mieltä eikös juu?

Seuraavaksi mietitään että milloin moiteaika alkaa,lain mukaan se alkaa kun testamentti on annettu tiedoksi.

Sitten mietippäs että voitko sä moittia sellaista testamenttia jota ei ole otettu vastaan,lopputuloksen kannalta asialla ei ole edes merkitystä,jos sä et ota vastaan testamenttia niin silloin perintö jaetaan niinkuin sitä ei olisikaan.Moitteesta ei ole mitään hyötyä ja toiseksi tuomioistuin ei edes käsittele asiaa.


"Siehän vallattomia kirjoittelet. Testamentin olemassa olemisen ehtona ei ole sen tiedoksiantaminen. Niinpä sitä voidaan moittia tuomioistuimessa."

Testamentin olemisen ehtona on se että saaja ottaa testamentin vastaan,tiedoksiannolla näytetään toteen se että otetaan testamentti vastaan.

Tämäkin tappelu ratkeaa pelkästään yhdellä kysymyksellä..
"onko testamentti otettu vastaan?"

Jos ei niin moittijalla ei ole vastapuolta ketä vastaan taistella
Jos on otettu vastaan niin moittijalla on vastapuoli ketä vastaan taistella.
moittija ei voi käydä oikeustaistelua yksinään,se on fakta.

Asia ratkeaa myös sillä että testamentin vastaanottamisen minimivaatimus on se että testamentti annetaan tiedoksi.

Se ei riitä että testamentinsaaja ilmoittaa muille perillisille että hän haluaa ottaa testamentilla saatu omaisuus.Miksikö ei riitä..no sen takia kun tiedoksianto on lain mukaan pakollinen,näin ollen se on myös testamentin vastaanottamisen minimivaatimus joka tulee suorittaa.
Se mitä Aarnio&Kangas on asiasta mieltä niin heidän kirjotukset tarkoittaa sitä että moitekanteen aikana tulee testamentti antaa tiedoksi,itse olen tosin sitä mieltä että moitekannetta ei voi ajaa kuin vasta tiedoksiannon jälkeen..Lain sanamuoto tukee minun käsitystä asiasta. Laki ei sano että moitekanteen voi nostaa ennenkuin testamentin moiteaika on alkanut juoksemaan,laki sanoo selvästi sen että vasta moiteajan jälkeen on kanne mahdollista.

Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.
Tuossa lakipykälässä sanotaan selvällä suomenkielellä se että moiteaika alkaa vasta kun testamentti on annettu tiedoksi.

Testamentin moiteaikaa ei voi pidentää millään perusteella, näin ollen moiteaika on tasan 6kk, jos testamenttia voisi moittia ennenkuin se on lainmukaisesti annettu tiedoksi on moiteaika pidempi kuin mikä se lain mukaan voisi olla. Tämä ei ole mahdollista. Aarnio&kangas puhuu pötyä.

Kysymys kuuluu,voiko testamenttia moittia ennenkuin moiteaika on alkanut.

Vastaus..

Testamentin moitekanne osoitetaan testamentinsaajaa kohtaan,jos testamentin saaja ei ota testamenttia vastaan eli ei anna sitä tiedoksi niin silloin kanteella ei ole vastapuolta,näin ollen moiteoikeutta perillisellä ei myöskään ole.
Se on hyvin vaikeaa moittia sellaista testamenttia jota ei käytännössä ole olemassa kun testamenttia ei ole otettu vastaan.Testamentin saaja päättää että ottaako hän sen vastaan vai ei,jos ei ota jaetaan perintö niinkuin testamenttia ei olisikaan.
Jos testamenttia voisi moittia vaikka sitä ei ole otettu vastaan niin lopputuloksella ei olisi mitään merkitystä,testamenttia ei ole.

Aarnio&Kangas tarkoittaa tätä suhteessa siihen että moitekanne nostetaan ennenkuin testamentti on annettu tiedoksi.

Testamentin moitekanne on sidottu kuuden kuukauden määräaikaan,
joka alkaa siitä, kun testamentin tiedoksianto on asianmukaisesti toimitettu. Moiteajan umpeutuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että testamentti välttämättä jää päteväksi. Määräajoista riippumatta voidaan näet vaatia vahvistettavaksi, että testamenttia ei ole koskaan tehty tai että se on pätevästi peruutettu. Lisäksi kilpailevan testamentin saaja voi moiteajasta riippumatta vedota siihen, että toista testamenttia rasittaa moiteperuste.
Kysymys, onko kanne moiteaikaan sidottu, on merkittävä myös pesänjakajan toimivallan kannalta. Oikeuskäytännössä kehittyneen tulkinnan mukaan pesänjakaja
voi perinnönjaon esikysymyksinä ratkaista testamentin olemassaoloa ja tulkintaa
koskevat kysymykset sekä kysymykset kilpailevien testamenttien toimeenpanosta.
Perillisen on sitä vastoin reagoitava moiteperusteeseen määräajassa nostettavalla
kanteella eikä pesänjakaja voine jaon osapuolia sitovasti tehdä päätöstä testame
ntin pätevyydestä siinäkään tapauksessa, että jako toimitettaisiin testamentin moiteaikana, toisin sanoen ajankohtana, jolloin kysymys testamentin moittimisesta on avoinna.

Nykyisessä oikeussuojajärjestelmässä kanteen määräaikaisuus saattaa riippua siitä, kuka kanteen nostaa. Jos perillinen nostaa kanteen PK 13:1:ssä säädetyllä moiteperusteella, se
on sidottu määräaikaan; jos kilpailevan testamentin saaja nostaa
kanteen samalla perusteella, se on määräaikaan sitomaton.

"Perillisten on hankala jakaa perintöä, jos on olemassa uhka siitä, että mahdollinen pätevä testamentti muuttaisi koko tehdyn perinnönjaon uusiksi. Sen vuoksi perillisillä on oikeussuojan tarve ennen kuin testamentinsaaj ilmoittaa, ottaako testamentin vastaan vai ei."

Moitekannetta ei tarvitse tehdä jos testamentin saaja ei ota testamenttia vastaan,testamentinsaaja osoittaa ottavansa testamentin vastaan jos hän antaa sen tiedoksi.

Perillisillä ei ole oikeussuojan tarvetta niinkauan kun testamentinsaaja pysyy passiivisena eli ei anna sitä tiedoksi.Ei olemassa oleva testamentti muuta perinnönjakoa jos sitä ei anneta tiedoksi.

Pelkkä testamentin olemassaolo ei tuo perilliselle vielä oikeutta moittia sitä normaalissa tapauksessa.

"Väärä vastaus. Testamentin vastaanottaminen ei ole testamentin olemassa olemisen edellytys."

Onhan,sähän nyt hupsuja puhut kun väität ettei ole.
Asiassa ratkaisee se että ottaako testamentin saaja testamentin vastaan,millään muulla ei ole merkitystä.Perintö jaetaan niinkuin testamenttia ei olisikaan vaikka käytännössä se on olemassa jos saaja ei ota sitä vastaan,näin ollen se on juurikin ratkaiseva merkitys.

"Aainoastaan tilanteessa, jossa testamentinsaajat luopuvat sitovasti testamentista moiteoikeudenkäyntiä ei voida käydä. Vasta tällöin (sitova luopumisilmoitus) muuttaa tilanteen sellaiseksi, että perilliset voivat jaon tehdä ilman pelkoa testamenttiin perustuviin jakovaatimuksiin. "

Jos saaja ei ota testamenttia vastaan niin silloin ei kannetta voi ajaa testamentinsaajaa vastaan,miksikö? no juuri siksi että ei ole vastapuolta ketä vastaan taistella,moiteoikeudenkäynti olisi täysin turha kun sillä ei ole lopputuloksen kannalta mitään merkitystä.perintö jaetaan niinkuin testamenttia ei olisi.

Ihmettelen että miksi sä väität muuta kun perintökaaressa on selkeästi mainittu perusteet että milloin kanne on ajankohtainen,moiteaika alkaa vasta kun testamentti on annettu tiedoksi.Ei siellä lue että kanne olisi nostettavissa ennenkuin testamentti annetaan tiedoksi,toinen seikka on se että jos asia olisi niin että kannetta voisi ajaa aikaisemmin niin silloinhan perillisellä olisi pidempi kanneaika kuin 6kk ja tämähän ei lain mukaan ole mahdollista.

Eikös se muuten ole niin että testamentin saajan oikeus ottaa testamentti vastaan 10 vuodessa voidaan kanneteitse lyhentää huomattavasti..

Väärä vastaus. Testamentin vastaanottaminen ei ole testamentin olemassa olemisen edellytys. Moiteoikeudenkäynnissä vastapuoli perillisen kanteelle ovat testamentinsaajat.

Niin,mutta testamentin saajaa ei ole olemassa ennenkuin saaja ottaa sen vastaan.
Kannetta käydään saajaa vastaan mutta kannetta ei voi ajaa jos saaja ei ota testamenttia vastaan.

""Perillisten on hankala jakaa perintöä, jos on olemassa uhka siitä, että mahdollinen pätevä testamentti muuttaisi koko tehdyn perinnönjaon uusiksi. Sen vuoksi perillisillä on oikeussuojan tarve ennen kuin testamentinsaaj ilmoittaa, ottaako testamentin vastaan vai ei.""

Jos on tuollainen tilanne ja testamentin saaja pysyy passiivisena niin silloin perilliset voivat lyhentää 10 vuoden määräaikaa 1 vuoteen kanteella,näin ollen perinnönjakoa tulee lykätä min 1 vuosi.Se on ainut oikeussuojan tarve tuollaisessa tilanteessa.

Otetaan esimerkki tapaus..

Pesä on jakajan hallussa,perillisiä on 3 ja yksi testamentinsaaja.
testamentinsaaja pysyy passiivisena,tekeekö jakaja perinnöjaon?
EI tee,jakaja nostaa kanteen jolloinka testamentinsaajan tulee ottaa testamentti vastaan 1 vuoden kuluessa,jos ei ota niin oikeus testamenttisaantoon on menetetty.

Jakaja odottaa sen vuoden ja tilanteesta riippuen hän sitten jakaa perinnön joko lakimääräisesti tai sitten testamentin mukaan jos saaja ottaa sen vastaan yhdessä vuodessa.
Voiko perillinen nostaa moitekanteen testamentinsaajaa kohtaan,ei ennenkuin testamentti on annettu tiedoksi.NÄIN sanoo laki. Yritäs nyt sitten kumota perintökaaren pykälää jollain konstia.

"Väärä vastaus. Testamentin vastaanottaminen ei ole testamentin olemassa olemisen edellytys."

Lähdetään nyt siitä että jos testamentin tiedoksiantoa ei ole suoritettu niin silloin testamentti ei saa lainvoimaa,näin ollen testamentin tiedoksianto on pakollista jos testamentinsaaja haluaa saada testamenttisaannon itselleen. Testamentin lainvoimaisuuden kannalta tiedoksianto on minimivelvollisuus jotta testamenttia vastaan/testamentinsaajaa vastaan voisi käydä taistelua.

Sitten kun puhutaan testamentin vastaanottamisesta..Kysymys kuuluu..mitä se käytännössä on?
Riittääkö että perillinen sanoo muille että haluan ottaa testamentin vastaan esimerkiksi..onko silloin perintö otettu vastaan..tähän on helppo vastata,perintöä ei ole otettu vastaan,miksikö? no siksi kun testamentti ei saa lainvoimaa ennenkuin se on annettu tiedoksi,näin ollen pelkkä ilmoitus siitä että halutaa perintö vastaan ei ole perinnön vastaanottamista. Testamentin vastaanottaminen vaatii sen että saaja antaa testamentin tiedoksi,jos näin ei toimita niin kaikki toimet millä osoitetaan testamentin vastaanottaminen on vailla minkäänlaista pohjaa,et sä voi ottaa testamenttia vastaan ellet sä anna sitä tiedoksi.

Tiivistettynä... sä et voi vastaanottaa testamenttia ilman että annat sitä tiedoksi.

"Moitekanteen nostaminen sen sijaan edellyttää 6 kk moiteajan noudattamista"

No niin,nyt myönsit itsekkin että testamenttia ei voi moittia ennenkuin se on annettu tiedoksi.

Moitekanne on nostettava määräajassa joka on kuusi kuukautta siitä, kun testamentti annettiin tiedoksi. (Norri2010, 396.)

Tiedoksisaamisesta alkaa 6 kuukauden moiteaika, jonka aikana perillinen voi moittia testamenttia
Asianajaja Sanna Svahn.

Näitä löytyy pilvin pimein,miksi en löydä yhtään artikkelia jossa todetaan että testamenttia voi moittia ennenkuin se on annettu tiedoksi..poislukien isojen herrojen höpinät joilla tarkoitetaan erilaista kannetta kuin normitapauksessa.Onko jossain artikkeli jossa todetaan se että moiteaika voi olla enemmän kuin 6kk?

ikihhj ,kerro mikä kumoaa perintökaaren pykälän(siitä että moiteaika alkaa vasta kun on saanut testamentin tietoonsa) ja kerro myös että millä perusteella perillisellä olisi enemmän aikaa moittia testamenttia kuin 6kk?(poislukien ne kanteet jotka eivät ole sidottuja aikarajoitukseen.)

----Toinen seikka että mitä tapahtuu jos testamentin saaja ei anna testamenttia tiedoksi ja perillinen moittii sitä 14 luku 5§ pykälään vedoten? Kerroppas hyvä ihminen,julistetaanko testamentti pätemättömäksi ja testamentinsaaja menettää oikeutensa testamenttiin?----

Hmm..mielenkiintoinen kysymys..

Veikkaisin että käräjät eivät ota asiaa käsittelyyn,jos ottavat niin tuomio on todennäköisesti että kanne hylätään ennenaikaisena...oli lopputulos mikä tahansa niin testamentinsaaja voi OTTAA testamentin vastaan käräjien päätöksen jälkeen ja kas kummaa,onko perillisellä mahdollisuus moittia samaa testamenttia kahteen kertaan? Epäilen syvästi että ei ole. Huomaa tässäkohtaa paradoksi sen suhteen jos testamenttia voisi moittia etuajassa.Se on faktaa kuitenkin että oli päätös mikä tahansa käräjiltä niin se ei poista testamentinsaajan oikeuksia ottaa testamentti vastaan eikä perillinen voi ennakkoon tehdä niin että testamentti kumoutuisi ennenkuin testamenttia on edes otettu vastaan..Siinä toinen paradoksi.

"Miksi sitä pitäisi moittia, jos tuomioistuin on julistanut testamentin pätemättömäksi? Tai päin vastoin, jos se on hylännyt kanteen. Molemmissa tapauksissa noudatetaan tuomioistuimen ratkaisua, kun se tulee lainvoimaiseksi."

Voi pientä,etkö nyt ymmärrä että tuomioistuin ei voi tehdä päätöksiä puoleen ja toiseen.

Ei tuomioistuin voi julistaa testamenttia pätemättömäksi jos testamentinsaaja ei ole edes ottanut testamenttia vastaan.Ainut ratkaisu tuomioistuimelta on se että se hylkää kanteen ennenaikaisena.Näin ollen tuomioistuin ei ota kantaa millään muotoa siihen että onko testamentti pätevä vai ei.

Huomasit varmaan Norrin tekstit,kanne on mahdollista vain sen aikajan puitteissa kun moiteaika juoksee.

Toinen seikka on sun jutuissa että sä dissaat sen faktan että moitekannetta ajetaan testamentinsaajaa kohtaan,testamentinsaaja on olemassa vasta kun saaja antaa testamentin tiedoksi.Sä dissaat sen faktan että kanteella tulee olla vastapuoli ja vastapuoli aktualisoituu vasta kun testamentti annetaan tiedoksi.Sitä ennen ei ole vastapuolta.

"Miksi sitä pitäisi moittia, jos tuomioistuin on julistanut testamentin pätemättömäksi? Tai päin vastoin, jos se on hylännyt kanteen."

Unohtuiko sun sanavarastosta se seikka että on myös kolmas vaihtoehto,testamentti julistetaan päteväksi,jos näin niin silloinhan sun logiikan mukaan testamentti saa lainvoiman ja on täytäntöönpantavissa ennenkuin sitä on edes annettu tiedoksi.Tämähän vaihtoehto EI ole mahdollista..Joten onko sitten sun logiikan mukaan tuomioistuimen ainoat ratkaisut se että testamentti on julistetaan pätemättömäksi tai käräjät hylkää kanteen..jos jälkimmäinen eli hylkää kanteen niin mitä se käytännössä tarkoittaa,tarkoittaako kenties sitä että testamentti on täysin pätevä ja toimeenpantavissa?..Edelleen ilman tiedoksiantoa..pfff..On se kumma kun rautalangasta vääntää niin ei mene silti jakeluun.

" Molemmissa tapauksissa noudatetaan tuomioistuimen ratkaisua, kun se tulee lainvoimaiseksi."
Ai väität että testamentti julistetaan pätemättömäksi ilman että se annetaan tiedoksi tai testamentti julistetaan päteväksi ilman että se annetaan tiedoksi.

Aika shaibaa nyt sulta pukkaa.

"Eihän Svahn eikä Norri kiellä nostamassa kannetta ennen moiteajan alkamista. Koita nyt edes lukea oikein! "

Saako norrin ja svahnin tekstistä sen käsityksen että moitekanne olisi mahdollista ennen testamentin tiedoksiantoa?No ei todellakaan saa.

Norri selkeästi toteaa että milloin moitekanne on mahdollista,sullahan se lukihäiriö on kun et ymmärrä.

"Testamentti tulee oikeudenkäynnin aikan tiedoksiannettua"

Tiesit varmaan että testamentinsaaja antaa sen tiedoksi ja hänen vallassa on se että annetaanko sitä tiedoksi vai ei.Edelleen sun kirjoituksissa ei ole mitään järkeä,oletetaan että perillisellä olisi oikeus moittia testamenttia ennenkuin se on annettu tiedoksi,tulee oikeudenkäynti ja sä väität pokkana että testamentti annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin aikana,no entäs tilanne kun testamentinsaaja EI anna,ilmoittaa vain oikeudelle että hei..mä en tiedä että otanko testamenttia vastaan.
No mites sitten,oikeus hölmönä miettii että wtf miksi vtussa me otettiin koko asia edes käsittelyyn kun testamentinsaaja ei tiedä että ottaako hän testamentin vastaan vai ei.

Edelleen oikeus EI tee sitä testamentinsaajan puolesta että testamentti annetaan tiedoksi.
Testamentti ei tule tiedoksiannettua ellei saaja tee sitä nimenomaisesti vaikka testamentti olisi oikeudenkäynnin asiakirjoihin liitetty.

Näin ollen oikeuden on pakko hylätä kanne ennenaikaisena kun testamenttia ei anneta tiedoksi oikeudenkäynnin aikana.

"Mihin se muka unohtui? Osaatko lukea. Kirjoitin: "Miksi sitä pitäisi moittia, jos tuomioistuin on julistanut testamentin pätemättömäksi? "

Jos perillinen nostaa moitekanteen etuajassa niin hänellä on lain mukaan testamentin tiedoksiannosta lähtien oikeus moittia testamenttia,jos oikeus on todennut ennenaikasen moitekanteen johdosta testamentin päteväksi niin silti lain mukaan perillisellä on oikeus moittia sitä uudestaan..huomaatko paradoksin,2 kertaa voidaan moittia.
Tässäkohtaan tuleekin kolmas paradoksi,testamenttia ei voi moittia 2 kertaan joten ainoa hetki moittia testamenttia on vasta kun se on annettu tiedoksi.
Ei ennenaikainen oikeudenkäynti poista perillisen oikeutta moittia testamenttia niinkuin laki määrää joten sun puheissa ei ole järjen häivää.

Laki EI sano että testamenttia voisi moittia ennenkuin se on annettu tiedoksi,tämä on päivänselvää.

Testamentin pätevyyden selvittäminen alkaa testamentin tiedoksi antamisella, josta alkaa kulua testamentin moittimiselle säädetty kuuden kuukauden määräaika.

Tiedoksianto edellyttää testamentin saajan aktiivisia toimenpiteitä. Vaikka perillisillä muutoinkin olisi tieto sekä testamentista että sen sisällöstä, testamentin moiteaika alkaa kulua vasta silloin, kun testamentti on annettu perintökaaren mukaisella tavalla perilliselle tiedoksi.

Asianajaja Markku Raimi

Huomaa sanat "Testamentin pätevyyden selvittäminen alkaa testamentin tiedoksi antamisella"

Perillisellä ei ole oikeutta selvittää testamentin pätevyyttä kanteella jos sitä ei ole ensin annettu tiedoksi.

"Toinen tärkeä huomioon otettava seikka koskee moiteaikaa. Testamentin moitekanne tulee nostaa kuudessa kuukaudessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi."

Minilex-

Kuinka monta lakisivustoa pitää kaivaa ennenkuin sulle menee jakeluun että moitekanne ei ole mahdollista ennen testamentin tiedoksiantoa?

"Testamentin pätemättömyyden toteaminen edellyttää ns. moiteprosessia käräjäoikeudessa. Moitekanne on saatettava vireille kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaamisesta."

Lakiasiaintoimisto Business-Laki LBL Oy

Perillisen on nostettava testamentin moitekanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai testamentin tiedoksi.

Asianajotoimisto Lavonen-

8. Jos «testamentin» saajia on useita, perintökaaren 14 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan yhden «testamentin» saajan toimittama tiedoksianto on pätevä myös muiden osalta.

---------->Kuuden kuukauden pituinen määräaika «testamentin» """"""moittimiseen"""""" alkaa saman luvun 5 §:n mukaan kulua «testamentin» tiedoksi antamisesta.<-------------

KKO 2014:39

Huomaa sanamuoto KKO:n päätöksessä.

6kk määräaika tarkoittaa käytännössä sitä aikaa kun sulla on oikeus laittaa vireille moitekanne.
Ennen sitä sinulla ei ole oikeutta moittia testamenttia.

Testamentin tiedoksiannosta alkaa kulua kuuden kuukauden määräaika, jona aikana mahdollinen testamentin moitekanne on nostettava.

Asianajotoimisto Kemppainen

",no entäs tilanne kun testamentinsaaja EI anna,ilmoittaa vain oikeudelle että hei..mä en tiedä että otanko testamenttia vastaan."

Kun vastaaja ei haluakaan antaa testamenttia tiedoksi kantajalle, tuomioistuimen puheenjohtaja kysyy syytä menettelyyn. Jos testamentin saajista kukaan ei tiedä, mitä aikoo testamentilla tehdä, lykätään asian käsittelyä, jotta asiaan saadaan selvyys.

Kantajilla on mahdollisuus tehdä hakemus oikeudelle siitä, että testamentinsaaja(t) velvoitetaan perintökaaren 16 luvun 1§ mukaisesti määräajassa ilmoittamaan ottaako he testamentin vastaan vai ei. Tämän jälkeen jatketaan oikeudenkäyntiä, jos testamentti on otettu vastaan. Jollei kukaan testamentisaajista määräajassa ole ottanut testamenttia vastaan, heidän katsotaan luopuneen testamentista. Kantajat voivat tehdä perinnönjaon lain mukaisesti. Helppoo!

PK 16:1
"Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.

Oikeus voi kuitenkin sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä."

Niinhän minä kerroin jo aikaisemmin että ensin kanne hylätään ennenaikaisena ja sitten perillisillä on oikeus tehdä toinen kanne jolla poistetaan se 10 vuoden määräaika joka sitten supistuu 1 vuoteen.

"Kun vastaaja ei haluakaan antaa testamenttia tiedoksi kantajalle, tuomioistuimen puheenjohtaja kysyy syytä menettelyyn. Jos testamentin saajista kukaan ei tiedä, mitä aikoo testamentilla tehdä, lykätään asian käsittelyä, jotta asiaan saadaan selvyys."

Syytä ei tarvitse kertoa,puheenjohtajalle riittää että saaja ilmoittaa että ei tiedä ottaako testamentin vastaan,tosin asia ei edes etene siihen saakka että puheenjohtaja kyselee,kanne hylätään ennenaikaisena jo ennen kuin tuomioistuin kyselee mitään.
Kannetta ei lykätä vaan se hylätään ennenaikaisena. 2 eri asiaa.

"Eikö tälläkään sivustolla ollut mitään kiellosta nostaa kannetta ennen kuin testamentti on annettu tiedoksi? No, voi sentään! "

Et sitten ymmärrä tekstiä,SITÄ ei tarvitse erikseen kieltää kun laissa on määritelty se aikajana jolloinka kanteen voi tehdä. Kun KKO on sitä mieltä niin kyllä sunkin pitäs se nyt viimeistään tajuta.

"Eipä Raimi sanonut tällaista. Koitapa löytää sellainen lakisivusto, jossa kielletään kanteen nostamisnen ennen kuin testamentti on annettu tiedoksi. Jään odottamaan mielenkiinnolla ilmoitustasi asiassa. "

Eipä tarvitse kun asia ratkeaa jo tällä seikalla.

Jos testamentinsaaja ei anna testamenttia tiedoksi,ei ole vastapuolta ketä vastaan kanne voitaisiin nostaa.Kanne voidaan nostaa vain testamentinsaajaa kohtaan.Pelkkä testamentin olemassa olo EI vielä tee saajasta testamentinsaajaa vaan se vaatii saajalta konkreettisia toimia eli jotta saajasta tulisi testamentinsaaja tulee hänen antaa ensin se testamentti tiedoksi.Testamentti tulee ottaa vastaan jotta perillinen voisi ajaa kannetta häntä vastaan.

"Väärin, testamentin vastaanottaminen voi tapahtua ilman tiedoksiantoakin. Jos testamentinsaajat ryhtyvät perunkirjoitukseen, jossa ilmoittavat osallistuvansa pesän yhteishallintoon, se riittää siihen, että jäämistö on otettu vastaan. Sen jälkeen ei voida verotuksellisesti enää tehokkaasti luopua testamentista. "

Koskee normaalia perintösaantoa,testamentin kohdalla asia on erilainen.
Jos pelkkä yhteishallintoon osallistuminen riittäisi että saaja ottaa perinnön vastaan niin silloinhan se poistaisi sen faktan että testamentti tulee antaa tiedoksi,testamentti ei katos saa lainvoimaa ellei sitä anneta tiedoksi joten testamenttisaantoa ei käytännössä voi ottaa vastaan ilman tiedoksiantoa,verottajaa kiinnostaa vain että onko testamentti otettu vastaan ja sehän riippuu vain ja ainoastaan siitä että onko se annettu tiedoksi.Ei siitä perintöveroa määrätä jos testamentti ei saa lainvoimaa.Näin ollen minimivaatimus että testamenttisaanto on otettu vastaan on se että saaja antaa sen tiedoksi.Toinen seikka on se että sä et ole kuolinpesän osakas kun vasta sitten kun olet antanut testamentin tiedoksi.Se on vaikeaa osallistua pesän yhteishallintoon jos et ota testamenttia vastaan eli anna sitä tiedoksi.

Korjaus edelliseen,saaja on pesän osakas.
Tuli massiivinen aivopieru edelliseen postaukseen.

"Väärin, testamentin vastaanottaminen voi tapahtua ilman tiedoksiantoakin. Jos testamentinsaajat ryhtyvät perunkirjoitukseen, jossa ilmoittavat osallistuvansa pesän yhteishallintoon, se riittää siihen, että jäämistö on otettu vastaan. Sen jälkeen ei voida verotuksellisesti enää tehokkaasti luopua testamentista. "

Vaikka perillisen katsottaisiinkin osallistuneen perunkirjoitukseen tai tehneen muita perintökaaren 16 luvussa mainittuja toimia, ei tämä automaattisesti tarkoita sitä, että testamentista olisi syntynyt saajalle verovelvollisuus. Lopullinen perintöverovelvollisuus syntyy vasta sitten, kun testamentinsaaja saa haltuunsa veronalaista omaisuutta tai varalli-
suuspitoista oikeutta ennen kuin saanto vanhentuisi passiivisuuden perusteella.

(Puronen 2015, 101)

Toisinsanoen pesän yhteishallintoon voidaan osallistua ilman että siitä tulee perintöveroseuraamuksia,asiassa ratkaisee se että annetaanko testamentti tiedoksi.Se määrää loppupeleissä sen että tuleeko perintöveroa maksettavaksi vai ei.

Testamentin vastaanottamisen minimivaatimus on edelleen se että annetaan testamentti tiedoksi,pesän yhteishallintoon osallistuminen EI vielä riitä että testamenttisaanto on otettu vastaan.

------>Testamentinsaajan tulee antaa testamentti tiedoksi testamentin tekijän perillisille tämän kuoltua.<-----

Tiedoksianto voi tapahtua haastemiehen välityksellä tai jollain muulla
todistettavalla tavalla. Testamentin tekijän perillisille tulee samalla antaa oikeaksi
todistettu jäljennös testamentista. Mikäli kyseessä on suullinen testamentti, tulee perillisten saada oikeaksi todistettu jäljennös tuomioistuimen pöytäkirjasta, joka on
laadittu testamentin todistajien kuulustelun perusteella. (Perintökaari 4 §.)

------->Testamentinsaajan tulee siis vedota testamenttiin, jotta perillinen saa mahdollisuuden reagoida testamenttia vastaan.<----------

Testamentin tiedoksianto on testamentinsaajan tehtävä eikä esimerkiksi pesänselvittäjän tai jakajan vastuulle kuuluva toimi. (Kangas 2013, 526.) Testamentinsaajan velvollisuus onkin antaa testamentti tiedoksi perittävän kuoleman jälkeen mutta viimeistään kymmenen vuoden kuluessa testamentin tekijän
kuolemasta (Perintökaari 14:5 §).

--------->Kun testamentti on annettu vainajan perillisille tiedoksi, alkaa testamentin selvitys.(Puronen 2015, 115)<------------

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Nyt onkin otollinen hetki palata tähän asiaan. Testamentissa voidaan saajan aviopuolison avio-oikeus poissulkea. Mitään muita määräyksiä testamentissa ei tarvitse ollakaan: "Testamentin ainoana sisältönähän voi olla määräys, jonka mukaan perillisen aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perillisen saamaan omaisuuteeen." Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus 2, s.610

Mahdollisuus tällaisen tetsamentin laatimiseen perustuu avioliittolakiin (AL 35,2 §): "Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, --->testamentissa<--- tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan."

Kiinnostavaa käydyn keskustelun kannalta on, että perillisen aviopuolisolla ei ole moiteoikeutta PK 13 luvun mukaisesti lainkaan testamentin pätevyyden selvittämiseksi. Yleensä hänellä ei ole kanneoikeutta muullakaan perusteella testamentin julistamiseksi pätemättömäksi. Testamentin pätevyys kuuluu pääsääntöisesti ositusta varten määrätyn pesänjakajan toimivaltaan. Pesänjakaja voi ratkaista sanotun testamentin pätevyyden toimittamassaan osituksessa.

Ositusta toimittavalle pesänjakajalle ei tarvitse selvittää, onko testamenttia annettu tiedoksi perillisille. Hän voi ratkaista täysin ilman testamentin tiedoksiantoa koskevaa tietoa ko. testamentin pätevyyden ja todeta, että perillisen aviopuolisolla joko on tai ei ole avio-oikeutta puolisonsa saamaan perintöön.

Samoin asia hoidetaan tuomioistuimessa, jos asia tulee perillisen tai testamentinsaajan toimesta vireille sinne. Perillisen ja hänen aviopuolisonsa riita ratkeaa ilman testamentin tiedoksiantoa, vaikka sellainen muutoin olisikin tarpeen testamentin pätevyyden selvittämisessä.

Testamentin tiedoksiannon merkitys onkin vain siinä, että mikäli oikeudessa käsitellään PK 13 luvun mukaisia pätemättömyysperusteita, testamentin tiedoksianto pitää tehdä oikeudenkäynnin kuluessa esim liittämällä se siinä tarkoituksessa oikeudenkäyntiaineistoon. Näitä ovat lain mukaan

"1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;

2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;

3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai

4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."

sekä testamentin todistajien esteellisyyttä koskeva (PK 10:4) "testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.
Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana."

Kiitos samoin,hyvää uuttavuotta.

Ikihhj,voisitko ottaa kantaa naapuritopicciin,koskien testamentin tiedoksiantoa että onko se perintöön ryhtymistä jos annetaan testamentti tiedoksi.
Ja jos otat kantaa myös siihen että tarviiko testamentin tiedoksiantoa tehdä jos testamentinsaaja ei ota testamenttia vastaan.

"Kiinnostavaa käydyn keskustelun kannalta on, että perillisen aviopuolisolla ei ole moiteoikeutta PK 13 luvun mukaisesti lainkaan testamentin pätevyyden selvittämiseksi. Yleensä hänellä ei ole kanneoikeutta muullakaan perusteella testamentin julistamiseksi pätemättömäksi. Testamentin pätevyys kuuluu pääsääntöisesti ositusta varten määrätyn pesänjakajan toimivaltaan. Pesänjakaja voi ratkaista sanotun testamentin pätevyyden toimittamassaan osituksessa."

Kiinnostavaa asiassa on se että jos testamentintekijä on pakotettu tekemään sellainen testamentti niin sinun mielestäsi kenelläkään ei ole oikeutta moittia testamenttia,tai testamentin tekijä on ollut oikeustoimikelvoton sitä tehdessään,tokihan moiteoikeus on olemassa jos epäillään jompaa kumpaa.Näin ollen katsoisin että moiteoikeutta voi käyttää se perillinen jonka aviopuolisosta puhutaan ja jos testamentti katsotaan pätemättömäksi niin se määräys avio-oikeudesta poistuu.
Tälläisessä tilanteessa jos testamentissa on vain se määräys niin silloin testamentti annetaan tiedoksi jokaiselle pesän osakkaalle.

"Kiinnostavaa käydyn keskustelun kannalta on, että perillisen aviopuolisolla ei ole moiteoikeutta PK 13 luvun mukaisesti lainkaan testamentin pätevyyden selvittämiseksi. Yleensä hänellä ei ole kanneoikeutta muullakaan perusteella testamentin julistamiseksi pätemättömäksi. Testamentin pätevyys kuuluu pääsääntöisesti ositusta varten määrätyn pesänjakajan toimivaltaan. Pesänjakaja voi ratkaista sanotun testamentin pätevyyden toimittamassaan osituksessa."

Pesänjakaja ei voi päättää testamentin pätevyydestä perintökaaren 13. luvun mukaisissa moiteperusteissa.

Kanne voidaan nostaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa ilman kuuden kuukauden määräaikaa:
– testamentti onkin peruutettu (esim. uudella testamentilla peruutettu aiempi),
– testamentintekijän tahdonilmaisu puuttuu (esim. -------->tekijä on pakotettu tekemään testamentti<--------(PK 13) tai se on väärennetty tai tekijä ei ole allekirjoittanut testamenttia),
– testamentti on tehoton (esim. testamentilla on määrätty toiselle kuuluvasta omaisuudesta).

Edellämainituissa tapauksissa kanteen nostamiselle ei ole asetettu määräaikaa ja myös ---------->muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen.(aviopuoliso voi nostaa kanteen)<----------

Aarnio-Kangas tarkoittaa höpinöissään tälläistä kannetta joka voidaan tehdä ennenkuin moiteaika alkaa juoksemaan.Normaali PK 13 luvun mukainen kanne tulee tehdä moiteajan puitteissa.

"muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen.(aviopuoliso voi nostaa kanteen)"

Korjaus edelliseen,mulla ei ole hajuakaan siitä että keitä nämä muut henkilöt voivat olla...
Ehkäpä vaikkapa henkilö, joka väittää olevansa testamentissa määrätyn omaisuuden oikea omistaja.
Tai sitten vaikkakin se aviopuoliso..Onko ikihhj:lla tietoa näistä "henkilöistä että keitä he voivat olla"?

Ja hyvää uuttavuotta kaikille,etenkin Lawetorderille.

"Aarnio-Kangas tarkoittaa höpinöissään tälläistä kannetta joka voidaan tehdä ennenkuin moiteaika alkaa juoksemaan.Normaali PK 13 luvun mukainen kanne tulee tehdä moiteajan puitteissa."

Ei tarkoita. "Testamentin tiedoksiantamista sääntelevä PK 14:4 ei aseta muodollisia esteitä moitekanteen nostamiselle jo ENNEN TIEDOKSIANTOA" (korostus Aarnio-Kankaan) Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus 2 s. 757.

Kaikissa pohjoismaissa testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi habiliteettivirheen, muotovirheen tai tahtovirheen perusteella. Ruotsin ja Suomen järjestelmät vastaavat tältä osin toisiaan; kummassakin maassa virheeseen reagointi tapahtuu testamentin moitekanteella, joka on perillisen nostettava määräajassa (kuudessa kuukaudessa) --->sen jälkeen, kun testamentti on asianmukaisesti annettu hänelle tiedoksi<-----

huomaa sanamuoto,se on määräävä.
Samoin perintökaaren 14 luvun sanamuoto on määräävä.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/6a6d9639-74b7-4afb-8f54-9bb482bd4400/b256a74f-1c74-4ac0-82f4-0c4a5bb42cc5/MIETINTO_20110910020008.pdf

Jos testamentin moitekanteen voisi tehdä ennen määräaikaa niin silloinhan sen voisi tehdä myös määräajan jälkeen,KKO myöskin sanoo että kanne tulee tehdä määräajan aikana.

"Jos testamentin saajia on useita, perintökaaren 14 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan yhden testamentin saajan toimittama tiedoksianto on pätevä myös muiden osalta. Kuuden kuukauden pituinen määräaika testamentin moittimiseen alkaa saman luvun 5 §:n mukaan kulua testamentin tiedoksi antamisesta."

Jos PK 14 luvun sanamuotoa voitaisiin tulkita niin että kanneoikeus alkaa ennenaikojaan niin samoinhan sitä voisi tulkita että kanne voitaisiin tehdä myös 6kk jälkeen.
PK 14 luvun sanamuoto on selkeä,kanne on sidottu määräaikaan ja siinä nimenomaan sanotaan että kanteen voi tehdä vasta tiedoksiannon jälkeen.sekin kohta on määräävä.

Aarnio-Kangas höpinät eivät siten voi tarkoittaa muuta kuin erilaista kannetta joka ei ole sidottu määräaikaan.
Taidanpa hakea kyseisin kirjan kirjastosta ja lukasta sen kohdan.

BTW,kun sä olet ilmeisesti lukenut sen kankaan höpinät niin millaisesta kanteesta kangas ja kumppanit puhuvat?

Ja kerroppas miksi sä ignooraat jatkuvasti kylmän totuuden että moiteaika on tasan 6kk,ei yli,ei alle.

Jos testamentin moitekanteen voisi tehdä etuajassa niin silloin moiteaika olisi yli 6kk ja tämä ei lain mukaan ole mahdollista.Näin ollen ennenaikainen moitekanne ei ole myöskään mahdollista muutoin kuin sellaisten kanteiden osalta jossa ei noudateta 6kk moiteaikaa.

Btä voidaan syyttää typeryydestä että nostaa moitekanteen etuajassa..voi voi. Elämä on.

WJos testamentinsaaja saa päättää perillisen kanteen nostamisen mahdollisuudesta"

EI saaja sitä päätä vaan laki,se on selkeä siinä suhteessa että moitekanne on mahdollista vain tiedoksiannon jälkeen.

Väärä sananvalinta edellisessä postauksessa,unohda se. luin viestin huolimattomasti.

tarkoitin sanoa että jokaisella osakkaalla on itsenäinen oikeus moittia testamenttia ja toiset voivat moittia sitä jo aikaisemmin kuin toiset. Toinen moittii testamenttia 2 kk kuluttua tiedoksiannosta ja toinen moittii sitä 5kk kuluttua tiedoksiannosta,käsitelläänkö ne samaan aikaan,ei.

Turun HO 18.02.2009 312,tuossa ois hieman mielenkiintoinen keissi,harmi vaan että edilexistä sitä ei löydy..pitää varmaan tilata suoraan hovioikeudelta..

"Kysymys mm. siitä, onko keskinäisen «testamentin» «tiedoksianto» edellytyksenä sille, että eloonjääneen puolison perillinen voi saattaa testamenttiin perustuvan perintöoikeutensa voimaan?"
Jännä nähdä sivuaako tuo päätös sitä että voiko testamenttia täytäntöönpanna ilman että sitä on annettu tiedoksi(vaikkakin sellainen testamentti jossa on se avio-oikeuden poissulkemismääräys)

Mainio kirjoitus! Opiksi kaikille!

ToiNolo123ontosiwittuimainenukko!